Jätättekö ankkuriköyden ankkurirullalle?

Sulta taisi jäädä OP:n kysymys lukematta, koska et edes maninnut vastauksessasi ankkurirullaa, vaikka koko kysymys koski nimenomaan sitä.

Jos käyttää paljon painavaa ketjua, ei ketjua edes voi ottaa pois ankkurirullalta, koska voimat ei siihen riitä, ellei ankkkuri ole matalassa vedessä. Snubberin koukku tai tappi pitää siksi laittaa ketjuun lähelle ankkurirullaa, ja mieluummin lähemmäksi ankkuria kuin se rulla, eikä toisinpäin. Silloin ketju pysyy rullalla ja snubberin ollessa oikein mitoitettu ei ketjun kautta tule nykäyksiä rullaan eikä ankkuripeliin. Staattista vetoa ankkuripeliin saisi jonkun verran jäädäkin, se ei olisi mikään ongelma.
Kaiteen yli ei ketju tällöin voi kulkea, olipa rulla kaiteessa tai ei, koska kaiteet eivät kuormia kestä, ellei vene ole aivan pieni. Kaiteen kyky kestää kuormia on selvästi pienempi kuin ankkuripelin, myös nykäyksien osalta. Raskaampi ankkurointivarustus isommassa veneessä tulee siis toteuttaa siten ettei rulla ole kaiteessa, vaan paljon järeämmin tehdyssä paikassa.

Jos ankkuroinnissa käytetään pääosin köyttä, jolloin lyhyt ketjun pätkä voi olla ankkurin päässä estämässä poikki kulumista pohjan terävissä kivien särmissä, voidaan köysi suojata veneen kiinnityksen päässä letkunpätkällä, mikä sopi tarkoitukseen hyvin. Köysiohjaimen (klyyssin) kanssa se on usein tarpeen tai joskus jopa välttämätön, knaapissa tai pollarissa sellaista ei yleensä tarvita. Mutta jos joutuu oikeisti kovissa oloissa (taifuuni, hurrikaani, ym) ankkuroimaan sekin on yllättäen tarpeen, mikä ei useimmille ole ennestään tiedossa eikä siihen siksi yleensä ajoissa uskota, tähän tarkoitukseen letku ei ole paras vaihtoehto, vaan esim nahanpala toimii tarkoitukseen paremmin. Se siis kiedotaan köyden ympärille sopivaan kohtaan, ja köysi kiinnitetään knaapiin/pollariin tämän jälkeen. Kovissa olosuhteissa nahanpala on kuluva osa, seuraavaan myrskyyn tarvitaan uusi. Köysikin tulee tarkistaa, mutta useimmiten se ei vaadi toimenpiteitä kun kiinnitys on osattu tehdä oikein.
Suomen olosuhteissa ankkuriköyden voi yleensä kiinnittää suoraan knaapiin/pollariin ilman suojuksia, ja ilman klyyssin käyttöä, kunhan kiinnityksen paikka on sellainen ettei köysi hinkkaa laitaan, kaiteeseen tai muualle. Tämä on tietysti venekohtainen asia, mutta yleensä toteutettavissa ohtuu helposti. Sama pätee laiturikiinnityksiin käytettäviin köysiin, joissa joustimet ovat usein tarpeen.

Ankkuriköyden kanssa köysi voi kiertää rullan kautta, ja siitä voi olla hyötyä jos rulla on tarpeeksi edessä. Mikäli hyötyä ei ole kannattaa köysi tuoda kiinnitykseensä ilman rullan kautta kiertämistä. Mahdollinen hyöty rullan käytöstä liittyy siihen, että pelkän ankkurin kanssa vene ei säilytä suuntaansa, vaan kääntyilee oman pystyakselinsa ympäri, sen lisäksi että vene kiertää ankkurinsa ympäri edes takaisin. Mitä edemmäksi ankkurista tulevan vedon saa, sitä vähemmän ilmiötä esiintyy, tai siis ainakin lievempänä. Jos perä on rannassa kiinni ja keula ankkurissa, tai yleensä toisinpäin ei ilmiötä yleensä edes esiinny, tai ainakin sillä ei ole juuri vaikutusta mihinkään ja sen voi unohtaa.
Veneen aerodynaamisen keskiön siirtäminen taaksepäin vaikuttaa kuitenkin paljon enemmän, ja siihen on ihan toiset menetelmät. Samoin hydrodynaamisen keskiön siirtäminen eteenpäin on mös teoriassa toimivaa, mutta käytännössä asiaan ei yleensä voi vaikuttaa muuten, kuin jättämällä peräsimen kääntyilemään tai lukiten sen kiinni, eikä ole selvää kumpi on parempi, vaan sekin on venekohtaista.

Voiko saada selvennystä tähän vinkkiin: "Mitä edemmäksi ankkurista vedon saa jne.."? Nimittäin tuo mainittu veneen seilaaminen puoliympyrää kun vaivaa omaa venettä keula-ankkuroinnissa. Onko tuon hillintään muita konsteja, vai pitääkö pudottaa kaksi ankkuria vähän eri paikkoihin? Tässä skenaariossa ranta ei ole lähellä, eli keula-ankkurin tai ankkureiden varassa ollaan, ja ankkuripeliä ei veneessäni ole, ja ankkurirulla on puoli metriä keulan etupuolella..

KippariJanne kirjoitti:

Voiko saada selvennystä tähän vinkkiin: "Mitä edemmäksi ankkurista vedon saa jne.."? Nimittäin tuo mainittu veneen seilaaminen puoliympyrää kun vaivaa omaa venettä keula-ankkuroinnissa. Onko tuon hillintään muita konsteja, vai pitääkö pudottaa kaksi ankkuria vähän eri paikkoihin? Tässä skenaariossa ranta ei ole lähellä, eli keula-ankkurin tai ankkureiden varassa ollaan, ja ankkuripeliä ei veneessäni ole, ja ankkurirulla on puoli metriä keulan etupuolella..

Lue lisää

Älä missään tapauksessa käytä kahta keula-ankkuria, elleivät ole peräkkäin samassa ketjussa!
Kun tuuli pyörii useita kertoja 360 pitemmän ankkuroinnin aikana, ovat ketjut niin solmussa keskenään ettet saa niitä ylös! Lyhyitä hetkiä niitä tietystikin voi käyttää, varsinkin jos on itse veneessä vahtimassa etteivät kierry toisiinsa solmuun.

1) pysyykö ketju/köysi ankkurirullassa, eli tuleeko myös veto pisteeseen, mikä on puoli metriä keulan edessä?
.
Jos käytät ketjua:
2) käytätkö snubberia tai snubbereita, eli yksi vai kaksi?
3) ja missä ne on kiinni veneessä, siis siitä päästä jotka ei ole ketjussa.
.
Mikäli ei ole snubbereita ja ketju pysyy rullassa, on jäljellä vielä kaksi vaihtoehtoa:
- aerodynaaminen vastus taaemmaksi, joillakuilla on jopa pieni purje ylhäällä mesaanissa, sluupissa pitää viritellä peräharukseen tai sen taakse jokin mikrokokoinen spinnu. oisko 0.3...1,0 neliömetriä ehkä sopiva. Toppikulma hakasella (samanlaisella kuin hakaspurjeet yleensä keulaharukseen) peräharukseen, ja spinnun alakulmat veneen takakulmiin. Lisäksi nostimeksi ison nostin, tai jos se on jo käytössä dirkkinä niin virittelet ohuen narun jonnekin mastoon, tai laitat kiinni sen narun ison nostimen päähän ja laitat siitä ison nostimesta saman paksuisen jatkeen isonpuomin päähän dirkiksi. Jatkeen ei tarvitse olla säädettävä, vaan jokin vakiomittainen köysi toimii hyvin. Tosin jatkeena voi myös käyttää joissain veneissä takakulman reiviköyttä, mikäli on kahden köyden reivi, mutta toisissa ei esim siksi, että puomipeite/lazybag sen estää.

- Veto snubbereilla kauas toisistaan oleviin pisteisiin, kuten katamaraaneissa hyvin usein eri keuloihin. Yksirunkoisissa voit katsoa youtubesta mihin keulapurjeet on skuutattu sivuvastaisissa tuulissa volvo-oceanrace 65 veneissä: niillä on kaksi lyhyttä "kiinteästi asennettua" puomia kyljistä ulos kannen yläpuolella, joiden kautta skuutti kulkee. Toki ne saa satamassa irti, joten "kiinteä asennus" koskee niissä vain purjehduksen aikana.
Voit laittaa veneeseesi samanlaiset puomit suunnilleen maston kohdalle, joiden kautta vedät snubberit kiinni takakulmiin, mutta sinulla puomit on kiinni vain ankkurissa. Purjehtiessä ja satamassa on puomit tietysti säilytyksessä.
Kun vene pyörähtää edes vähän löystyy toinen snubberi kokonaan, ja toinen pistää pitkällä vipuvarrella vastaan kääntymiselle, mikä loppuu jo pienen kääntymiskulman jälkeen. Tilannetta auttaa jos peräsin on lukittu suoraan. Puomit pitää olla tukevat ja staagattu moneen suuntaan, jottei hajoa nykäyksissä, vaikka pääosa kuormasta menisikin takakulmiin. Yksi staagi mastoon, ja kaksi varvaslistaan eteen ja taaksepäin pitäisi riittää. Jos ulottuisivat 10% veneen pituudesta laidan leveimmän kohdan ulkopuolelle niin voisivat olla sopivat ja myös kestää. Jos veneesi on noin 30% veneen pituudesta leveä, niin leveydeksi puomien päiden välillä tulee 50%, mikä vastaa suunnilleen Cattien leveyttä ja on siksi yhtä tehokas, ja menetelmä tunnetusti toimii varsin hyvin kapeimmissakin cateissa.

ankkuroinnista kirjoitti:

Älä missään tapauksessa käytä kahta keula-ankkuria, elleivät ole peräkkäin samassa ketjussa!
Kun tuuli pyörii useita kertoja 360 pitemmän ankkuroinnin aikana, ovat ketjut niin solmussa keskenään ettet saa niitä ylös! Lyhyitä hetkiä niitä tietystikin voi käyttää, varsinkin jos on itse veneessä vahtimassa etteivät kierry toisiinsa solmuun.

1) pysyykö ketju/köysi ankkurirullassa, eli tuleeko myös veto pisteeseen, mikä on puoli metriä keulan edessä?
.
Jos käytät ketjua:
2) käytätkö snubberia tai snubbereita, eli yksi vai kaksi?
3) ja missä ne on kiinni veneessä, siis siitä päästä jotka ei ole ketjussa.
.
Mikäli ei ole snubbereita ja ketju pysyy rullassa, on jäljellä vielä kaksi vaihtoehtoa:
- aerodynaaminen vastus taaemmaksi, joillakuilla on jopa pieni purje ylhäällä mesaanissa, sluupissa pitää viritellä peräharukseen tai sen taakse jokin mikrokokoinen spinnu. oisko 0.3...1,0 neliömetriä ehkä sopiva. Toppikulma hakasella (samanlaisella kuin hakaspurjeet yleensä keulaharukseen) peräharukseen, ja spinnun alakulmat veneen takakulmiin. Lisäksi nostimeksi ison nostin, tai jos se on jo käytössä dirkkinä niin virittelet ohuen narun jonnekin mastoon, tai laitat kiinni sen narun ison nostimen päähän ja laitat siitä ison nostimesta saman paksuisen jatkeen isonpuomin päähän dirkiksi. Jatkeen ei tarvitse olla säädettävä, vaan jokin vakiomittainen köysi toimii hyvin. Tosin jatkeena voi myös käyttää joissain veneissä takakulman reiviköyttä, mikäli on kahden köyden reivi, mutta toisissa ei esim siksi, että puomipeite/lazybag sen estää.

- Veto snubbereilla kauas toisistaan oleviin pisteisiin, kuten katamaraaneissa hyvin usein eri keuloihin. Yksirunkoisissa voit katsoa youtubesta mihin keulapurjeet on skuutattu sivuvastaisissa tuulissa volvo-oceanrace 65 veneissä: niillä on kaksi lyhyttä "kiinteästi asennettua" puomia kyljistä ulos kannen yläpuolella, joiden kautta skuutti kulkee. Toki ne saa satamassa irti, joten "kiinteä asennus" koskee niissä vain purjehduksen aikana.
Voit laittaa veneeseesi samanlaiset puomit suunnilleen maston kohdalle, joiden kautta vedät snubberit kiinni takakulmiin, mutta sinulla puomit on kiinni vain ankkurissa. Purjehtiessä ja satamassa on puomit tietysti säilytyksessä.
Kun vene pyörähtää edes vähän löystyy toinen snubberi kokonaan, ja toinen pistää pitkällä vipuvarrella vastaan kääntymiselle, mikä loppuu jo pienen kääntymiskulman jälkeen. Tilannetta auttaa jos peräsin on lukittu suoraan. Puomit pitää olla tukevat ja staagattu moneen suuntaan, jottei hajoa nykäyksissä, vaikka pääosa kuormasta menisikin takakulmiin. Yksi staagi mastoon, ja kaksi varvaslistaan eteen ja taaksepäin pitäisi riittää. Jos ulottuisivat 10% veneen pituudesta laidan leveimmän kohdan ulkopuolelle niin voisivat olla sopivat ja myös kestää. Jos veneesi on noin 30% veneen pituudesta leveä, niin leveydeksi puomien päiden välillä tulee 50%, mikä vastaa suunnilleen Cattien leveyttä ja on siksi yhtä tehokas, ja menetelmä tunnetusti toimii varsin hyvin kapeimmissakin cateissa.

Lue lisää

Lisätään vielä, että jos vene on saariston suojassa Suomessa tai Ruotsissa, eli aallokkoa ei juuri ole, voit myös laittaa veneen ankkuriin perästä kiinnitettynä, eikä keulasta kuten yleensä. Veneessäsihän ei ankkuripeliä ole, joten sen puute ei haittaa perästä ankkurointia yhtään enempää. Ankkuri voidaan silti laskea keulasta, jos käytät kokonaan ketjua snubbereita lukuunottamatta.
Jos veneesi aerodynaaminen keskiö on liikaa keulassa, ja se on ongelman pääasiallisin syy, on tämä erittäin tehokas menetelmä, ja lisäksi saat helposti snubberit peräkulmiin irti toisistaan ilman virityksiä, mikäli käytät ketjua. Köydelle elliset on silti mahdollista laittaa, jos virität jatkopisteen johon ankkuriköysi ja snubberit saa kiinni, esim ison sakkelin. Et tarvitse siis microspinnuja etkä virityksiä lainkaan.

ankkuroinnista kirjoitti:

Älä missään tapauksessa käytä kahta keula-ankkuria, elleivät ole peräkkäin samassa ketjussa!
Kun tuuli pyörii useita kertoja 360 pitemmän ankkuroinnin aikana, ovat ketjut niin solmussa keskenään ettet saa niitä ylös! Lyhyitä hetkiä niitä tietystikin voi käyttää, varsinkin jos on itse veneessä vahtimassa etteivät kierry toisiinsa solmuun.

1) pysyykö ketju/köysi ankkurirullassa, eli tuleeko myös veto pisteeseen, mikä on puoli metriä keulan edessä?
.
Jos käytät ketjua:
2) käytätkö snubberia tai snubbereita, eli yksi vai kaksi?
3) ja missä ne on kiinni veneessä, siis siitä päästä jotka ei ole ketjussa.
.
Mikäli ei ole snubbereita ja ketju pysyy rullassa, on jäljellä vielä kaksi vaihtoehtoa:
- aerodynaaminen vastus taaemmaksi, joillakuilla on jopa pieni purje ylhäällä mesaanissa, sluupissa pitää viritellä peräharukseen tai sen taakse jokin mikrokokoinen spinnu. oisko 0.3...1,0 neliömetriä ehkä sopiva. Toppikulma hakasella (samanlaisella kuin hakaspurjeet yleensä keulaharukseen) peräharukseen, ja spinnun alakulmat veneen takakulmiin. Lisäksi nostimeksi ison nostin, tai jos se on jo käytössä dirkkinä niin virittelet ohuen narun jonnekin mastoon, tai laitat kiinni sen narun ison nostimen päähän ja laitat siitä ison nostimesta saman paksuisen jatkeen isonpuomin päähän dirkiksi. Jatkeen ei tarvitse olla säädettävä, vaan jokin vakiomittainen köysi toimii hyvin. Tosin jatkeena voi myös käyttää joissain veneissä takakulman reiviköyttä, mikäli on kahden köyden reivi, mutta toisissa ei esim siksi, että puomipeite/lazybag sen estää.

- Veto snubbereilla kauas toisistaan oleviin pisteisiin, kuten katamaraaneissa hyvin usein eri keuloihin. Yksirunkoisissa voit katsoa youtubesta mihin keulapurjeet on skuutattu sivuvastaisissa tuulissa volvo-oceanrace 65 veneissä: niillä on kaksi lyhyttä "kiinteästi asennettua" puomia kyljistä ulos kannen yläpuolella, joiden kautta skuutti kulkee. Toki ne saa satamassa irti, joten "kiinteä asennus" koskee niissä vain purjehduksen aikana.
Voit laittaa veneeseesi samanlaiset puomit suunnilleen maston kohdalle, joiden kautta vedät snubberit kiinni takakulmiin, mutta sinulla puomit on kiinni vain ankkurissa. Purjehtiessä ja satamassa on puomit tietysti säilytyksessä.
Kun vene pyörähtää edes vähän löystyy toinen snubberi kokonaan, ja toinen pistää pitkällä vipuvarrella vastaan kääntymiselle, mikä loppuu jo pienen kääntymiskulman jälkeen. Tilannetta auttaa jos peräsin on lukittu suoraan. Puomit pitää olla tukevat ja staagattu moneen suuntaan, jottei hajoa nykäyksissä, vaikka pääosa kuormasta menisikin takakulmiin. Yksi staagi mastoon, ja kaksi varvaslistaan eteen ja taaksepäin pitäisi riittää. Jos ulottuisivat 10% veneen pituudesta laidan leveimmän kohdan ulkopuolelle niin voisivat olla sopivat ja myös kestää. Jos veneesi on noin 30% veneen pituudesta leveä, niin leveydeksi puomien päiden välillä tulee 50%, mikä vastaa suunnilleen Cattien leveyttä ja on siksi yhtä tehokas, ja menetelmä tunnetusti toimii varsin hyvin kapeimmissakin cateissa.

Lue lisää

Tämä on kyllä täyttä asiaa. Ankkuroinnista-setä on tehnyt uniikin spektaakkelin turvallisesta ankkuroinnista matkoillaan Yokohaman redillä ja Punta Arenasin kelpie-rannikoilla. Myös Suworovin atolli on varmaan tuttu.

Minullakin on Sunwindissani 6x6 tuuman levittäjät kranbalksvis sivuille ja niihin on staagit 12 mm vaijerista taaksepäin, ylös- ja alaspäin ja tuulen kääntymisen varalta myös etuviisttoon. Sillä saa Snubbereita ihanasti oikeille paikoilleen. Levittäjät ovat umpitiikkiä taotuin kiinnikkein ja läpipulttauksella runkoon.

Matkalla Maarianhaminaan ankkuroin usein Bänö-Ön lahdessa. Minulla on 80m 10mm kettinkiä ja ankkurin päässä myös kumipehmuste terävän korallin varalta. Sehän saattaisis muuten katkaista ankkurikettinkini. Ankkurini on 48 Lbs hehkukuumennettu täystaottu CQR.

Joudun kylläkin aloittamaan ankkurointipuuhani jo alkupuolella iltapäivää, että ehdin virittämään kaikki vermeet turvalliseen ankkurointiin. Joskus en sitten ehdikään nukkua kuin pari tuntia uupuneen unta.

Nimim. Haaveissa pallonkierto

Jaa,mikäs se sellainen vinssi on?
Kyllä nykii ja pahasti

Jos laitat snubberit kiinni knaapeihin maston kohdalle, snubberi hinkkaa kylkiin jäljet jo pienen kääntymiskulman jälkeen, jolloin veto tulee joka tapauksessa keulan kautta. Sillä ei siis ole vaikutusta veneen pyörähtelyihin käytännössä ollenkaan.

Tietoa sellaisesta takapurjeesta löydät tästä linkistä:
https://www.practical-sailor.com/issues/37_7/psadvisory/taming_anchor_dancer_10503-1.html
tai saa sitä microspinnuksikin nimittää, olisihan sellainen tarkoitukseen paremman muotoinen.
Ja tääkin ehkä kannattaisi lukea:
https://www.practical-sailor.com/issues/37_17/features/anchor_testing_rode_loads_10784-1.html
Jos kerran nää käytännön ankkurointiasiat kiinnostaa.

Tuossa ylla on hyvaa tekstia ankkuroinnista. Aikaisemmin ehdotettu 0.3'1m2 ¨mikrospinnu¨veneen perassa tuskin vaikuttaa ankkurissa vaeltamiseen mitaan. Ainakaan minun kokeilu 2..5m2 biminin takaseinan levittamisella ei rauhoittanu laisinkaan. 5m2 myrskyfokka veneen peraa rikattuna vaarin pain eli skuuttikulma eteen rauhoittaa veneen vaeltelua. Haittana on paukahdukset ja veneen kallistuminen kun tiukaksi levyksi skuutattu purje vaihtaa halssia. Alkaa olla 25 kts tuulessa jo hairitsevaa. Toimisi vahemman hairitsevasti jos olisi oikein pain, muttei sloopissa takastaagiin kiinnitetylle purjeelle ole skuuttipistetta taaempana. Varmaan vahiten huono on revbattu mesaani, kella sellainen on.

seppomartti kirjoitti:

Tuossa ylla on hyvaa tekstia ankkuroinnista. Aikaisemmin ehdotettu 0.3'1m2 ¨mikrospinnu¨veneen perassa tuskin vaikuttaa ankkurissa vaeltamiseen mitaan. Ainakaan minun kokeilu 2..5m2 biminin takaseinan levittamisella ei rauhoittanu laisinkaan. 5m2 myrskyfokka veneen peraa rikattuna vaarin pain eli skuuttikulma eteen rauhoittaa veneen vaeltelua. Haittana on paukahdukset ja veneen kallistuminen kun tiukaksi levyksi skuutattu purje vaihtaa halssia. Alkaa olla 25 kts tuulessa jo hairitsevaa. Toimisi vahemman hairitsevasti jos olisi oikein pain, muttei sloopissa takastaagiin kiinnitetylle purjeelle ole skuuttipistetta taaempana. Varmaan vahiten huono on revbattu mesaani, kella sellainen on.

Lue lisää

Spinnu kehittää plattarilla pelkkää vastusta, mutta kun apparentti kulma muuttuu, kehittää se aika äkkiä olennaisesti myös nostovoimaa. Biminisi takaseinä tuskin tähän pystyy, joten se ei myöskään vaimenna keulasta kiinnitetyn veneen heilahteluja oman pystyakselinsa ympäri toisin kuin aerodynaamisesti oikein muotoiltu spinnu.
Takapurjeen funktiohan ei ole estää heilahteluja ankkurin ympäri, vaan nimenomaan veneen oman pystyakselin, ja se onnistuu nimenomaan taakse lisätyllä nostovoimalla, edessähän nostovoimaa tulee jo ennestää kyljestä, mikä on se syy siihen ettei ven pysy nätisti suorassa tuulen suunnassa. Vastuksen lisääminen ei asiaan tietenkään auta, sehän vain kuormittaa ankkuria lisää!
Tietysti luovipurje on muodoltaan tähän parempi( suuri lift/drag suhde), mutta kuten kirjoitit sitä ei saa sluupissa skuutattua tehokkaasti, eikä riittävän taakse, joten tuollainen pieni spinnu voi hyvin olla parempi, koska sen saa paljon taaemmas.

Kun veneen kerran saa piihin makaamaan, niin löytyiskö siitä joku idea ankkurointiin? Tai mitä tapahtuu jos pistää myös perästä ankkurin sopivan matkan päähän veneen taakse, toimisiko, tai mikä paikka "rasittuisi"? Miten tuolla isossa maailmassa missä veneitä on lahdissa ankkuroituina homma hoidetaan, vai seilaako ne sivusuunnassa edestakaisin ankkuriköyden perässä? Onko mahdollista tulla kylkikosketusta, vai jätetäänkö naapuriin niin paljon väliä ettei vaaraa ole? Voiko tulla virhearviointi, varsinkin jos on tungosta! Luulisi että tähän olisi keksitty joku simppeli ratkaisu?!

KippariJanne kirjoitti:

Kun veneen kerran saa piihin makaamaan, niin löytyiskö siitä joku idea ankkurointiin? Tai mitä tapahtuu jos pistää myös perästä ankkurin sopivan matkan päähän veneen taakse, toimisiko, tai mikä paikka "rasittuisi"? Miten tuolla isossa maailmassa missä veneitä on lahdissa ankkuroituina homma hoidetaan, vai seilaako ne sivusuunnassa edestakaisin ankkuriköyden perässä? Onko mahdollista tulla kylkikosketusta, vai jätetäänkö naapuriin niin paljon väliä ettei vaaraa ole? Voiko tulla virhearviointi, varsinkin jos on tungosta! Luulisi että tähän olisi keksitty joku simppeli ratkaisu?!

Lue lisää

Simppeli ratkaisu olisi tosiaan keksitty. Reivattu mesaani varmaan, kella sellainen on. Veneen peraan kiinnitettya myrskyfokkaa olen nyt viikon verran seurannut 20-25 kts pasaatituulessa aika huonossa ankkuripaikassA. Pehmean pohjan vuoksi hyvin kiinnittynyt ankkuri irtoisi x 3. Eika kiinnittynyt uudelleen koska Deltan kauha oli taynna. Perapurjeen avulla nykaykset loppuivat ja vaeltelu pieneni ehka puoleen. Ja ankkuri on pitanyt. Yhdesta tapauksesta ei voi tehda tilastoa mutta savolaisittain ajateltuna: ei purje ainakaan huonontanut. Kevyessa tuulessa jopa miellyttava. Myrskyssa varmaan vaarin pain oleva perapurje olisi kauhea paukkeen ja heilunnan vuoksi.
Minispinnunn sijaan voisin kokeilla windscoopia perassa mutta ei taida maksaa vaivaa.

Itellä delta, bruce ja tukki. Ootko huomannu että deltassa tulisi kauha helpommin täyteen kuin brucessa? Jos on kasvustoa pohjassa enemmän niin delta tuntuu purevan paremmin, jos kivikkoa niin tukki, ja jos hiekkaa niin bruce.. Vaikka taitaa rocnat voittaa testit, niin mitkä on maailmalla yleisimpiä?

KippariJanne kirjoitti:

Itellä delta, bruce ja tukki. Ootko huomannu että deltassa tulisi kauha helpommin täyteen kuin brucessa? Jos on kasvustoa pohjassa enemmän niin delta tuntuu purevan paremmin, jos kivikkoa niin tukki, ja jos hiekkaa niin bruce.. Vaikka taitaa rocnat voittaa testit, niin mitkä on maailmalla yleisimpiä?

Lue lisää

Jos kiinnostaa muutkin olennaiset asiat ankkurissa kuin max pito, niin suosittelen tutustumaan sekä tähän videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=l59f-OjWoq0
, että muihin ko herran aiheesta tekemiin videoihin samalla saitilla.
Bruce ei todellakaan ole hiekalla paras missään asiassa, eikä myöskään kokonaisuudessa hiekalla veneiden ankkureissa. Ero moderniimpiin ankkureihin on vieläpä aika iso.
Riittävän hyvä se voi toki olla joillain pohjatyypeillä kunhan painaa tarpeeksi, joku toinen tekisi vähintään saman hieman keveämpänäkin.
Olennaista on keulasta ankkuroidessa pidon lisäksi se miten ankkuri tarttuu uudestaan jos tuuli kääntyy, tai pitääkö se koko ajan kääntymisestä huolimatta.
Roll bar ankkureita on muitakin kuin Rocna, ja kaikkein uusimmat eivät edes ole tuohon kategoriaan kuuluvia. Ne voivat olla vieläkin parempia tai sitten ei. Se selviää vasta kun niitä on testattu tarpeeksi monessa erilaisessa pohjassa tarpeeksi monen testaajan toimesta.
5 lehtitestiä on aika lailla minimi vaatimus, jollei halua itse ottaa riskiä.

Yleisimmästä ankkurista en tiedä mutta tähän asti rollbarit on yleistynyt koko ajan enemmän ja enemmän ja syystä.

tärkeetä.asiaa.videolla kirjoitti:

Jos kiinnostaa muutkin olennaiset asiat ankkurissa kuin max pito, niin suosittelen tutustumaan sekä tähän videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=l59f-OjWoq0
, että muihin ko herran aiheesta tekemiin videoihin samalla saitilla.
Bruce ei todellakaan ole hiekalla paras missään asiassa, eikä myöskään kokonaisuudessa hiekalla veneiden ankkureissa. Ero moderniimpiin ankkureihin on vieläpä aika iso.
Riittävän hyvä se voi toki olla joillain pohjatyypeillä kunhan painaa tarpeeksi, joku toinen tekisi vähintään saman hieman keveämpänäkin.
Olennaista on keulasta ankkuroidessa pidon lisäksi se miten ankkuri tarttuu uudestaan jos tuuli kääntyy, tai pitääkö se koko ajan kääntymisestä huolimatta.
Roll bar ankkureita on muitakin kuin Rocna, ja kaikkein uusimmat eivät edes ole tuohon kategoriaan kuuluvia. Ne voivat olla vieläkin parempia tai sitten ei. Se selviää vasta kun niitä on testattu tarpeeksi monessa erilaisessa pohjassa tarpeeksi monen testaajan toimesta.
5 lehtitestiä on aika lailla minimi vaatimus, jollei halua itse ottaa riskiä.

Yleisimmästä ankkurista en tiedä mutta tähän asti rollbarit on yleistynyt koko ajan enemmän ja enemmän ja syystä.

Lue lisää

Ankkuritestit ovat sikali huonosti tehtyja, etta vedetaan suoraan ja arvioidaan irtoamiseen tarvittu voima. Elavassa elamassa ankkuri irtoaa muutoin kuin tuulen aiheuttamasta vastuksesta ja suorasta vedosta. Siis pikemmin nykayksesta, mika tapahtuu sivusuunnassa veneen vaeltamisen tai tuulen puuskan erisuuntaisuuden vuoksi. Sitten seuraa kakkosvaihe eli kiinnittyyko uudelleen. Useinmiten ei. Syy saattaa olla kauha taynna tavaraa ankkurin tyypista riippumatta.