Mistä hylsy/avain kölipulteille?

ruuvitlöysällä

Pitäisi vaihtaa kölipulttien ruostuneet aluslevyt. Mistä saisi vuokrattua tähän työkalun? Mutterin halkaisija 30-32 mm (eri kokoja) ja kierretanko on niin pitkä, että pitäisi luultavasti olla pitkä hylsy.

Vene Lauttasaaressa Helsingissä.

58

2618

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pilssirotta

      Hmmm, eikös tuollaisen työkalun voisi tekasta hitsaamalla sopiva hylsy jonkun putken päähän?

    • Kannattaa kysellä lainaan sellaisesta firmasta, joka noita korjailee. Tai sitten tosiaan hitsata hylsy vaikka kiinni johonkin sopivaan putkenpätkään. Putken toiseen päähän reikä, johon saa jonkun tangon pujotettua vääntämistä varten.

    • joofan

      Onhan se hylsy katkaistava että se pinnapultti tulee läpi

    • Kölipulttikiristääpäätä

      Osta korkea hylsy, pitkä varsi ja siihen jarkoputki. Parikymppiä eikä tarvitse palauttaa tai hitsailla.

    • eiku_

      Edelliset vastaukset ovat jotenkin aivan väärillä jäljillä. Eihän mitään hitsauksia tarvita, vain pitkä hylsy. Pitkä sen takia, että kölipultti on pitkä. Vääntiön puolelle saa aina jatkovarsia.

      Kaipa työkaluvuokraamoista saa hylsysarjoja, tuskin niinkään yksittäisiä hylsyjä. Itse kyllä ostin pari hylsyä omille kölipulteille, ei ne niin maltaita maksa, tuskin paljoa enempää kuin sarjan vuokra pariksi päiväksi.

      • Mikäs siinä, jos löytyy riittävän pitkä. Luulin, että kysyjä on tällaista jo pohtinut, se on liian ilmeinen ratkaisu.


      • Ex-Santtu31

      • Joakim1
        Ex-Santtu31 kirjoitti:

        Pitkiä vahvoja hylsyjä saa noinkin eksoottisesta kaupasta https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/10091556

        Veikkanpa että miesten tiimareista myös Motonet ja Biltema voivat olla osuvia kauppoja.

        Itse lähtisin kyllä 3/4" työkaluista. 30-32 mm avainkoko viittaa M20 tai suurempaan kölipulttiin, jolloin momenttia tarvitaan enemmän kuin 1/2" työkaluilla helposti saa tai ehkä jopa enemmän kuin ne kestävät. Pitkä 3/4 on myös pidempi kuin 1/2 ja pultti mahdollisesti mahtuu läpi reiäistä, jolloin voi vielä saada hiukan lisää pelivaraa laittamalla vääntötyökalun vain puoliksi sisään.


      • puolituumainen
        Joakim1 kirjoitti:

        Itse lähtisin kyllä 3/4" työkaluista. 30-32 mm avainkoko viittaa M20 tai suurempaan kölipulttiin, jolloin momenttia tarvitaan enemmän kuin 1/2" työkaluilla helposti saa tai ehkä jopa enemmän kuin ne kestävät. Pitkä 3/4 on myös pidempi kuin 1/2 ja pultti mahdollisesti mahtuu läpi reiäistä, jolloin voi vielä saada hiukan lisää pelivaraa laittamalla vääntötyökalun vain puoliksi sisään.

        Tuota 1/2" - 3/4" -kysymystä itse taannoin pohdiskelin. Kokeilin hyvälaatuisella puolituumaisella ja sekin toimi, toiminut jo jälkikiristelyssä toisenkin kerran. Pari jatkovartta hylsyn perässä ja vääntö nelikätisesti käyttäen n. puolen metrin mittaisia putkia vääntiön lisävartena. Halvemmalla kiinalaisella en uskaltaisi edes yrittää.


    • Hylsyt

      Jos hitsaa monta hylsyä yhteen,sitten on
      pitkä hylsy

    • MitaanTietamaton

      Laitetaan ketjuun vielä kukonjalka avain, vaikka en usko, että sillä saa riittävästi vääntövoimaa.

      Isoissa hylsyissä muussa kuin kölikäytössä on ollut 3/4, jossa 1/2 adapteri ja pulttipyssyllä auki.

    • Olehyvävain

      Minä avaisin sen kölipultin oikean kokoisella jatkohylsyllä, joita voi ostaa mm. Motonetistä alle 10€:n hintaan. MInä voin tietysti vuokratakkin sen hintaan 12€/kerta.
      Hylsyn laittaisin oikeanlaiseen vääntimeen ja ainakin halvimmat räikkävääntimet porsii tuossa aika helposti. Mutterimylly eli pulttipyssy toimiin tuossa jos mutteri ei muuten irtoa mutta se vaatisi vahvistetun hylsyn, joka kestää tuon pulttipyssy käsittelyn.
      Kiinnitys sitten parin ähkäsyn tiukkuuteen niin hyvä tulee.

      • Joakim1

        Millainen on jatkohylsy? Ei ainakaan tuolla nimellä löydy Motonetin tai muidenkaan valikoimista ko. käyttöön sopivaa. Ilmeisesti tarkoitat hylsyyn ulkopuolelta kiinnittyvää jatkopalaa? Miten se auttaa, kun pultti ei mahdu läpi ainakaan 1/2" ja tuskin myöskään 3/4" työkalun neliöreiästä. Tietysti sen voi porata isommaksi, mutta ei ehkä ihan helppoa porata 20 mm reikää varsin lujaan hylsyyn.


    • Pulttiköli

      Mihin tiukkuuteen aiotte kiristää kölipultit? Käsittääkseni pilttien kiristysmomentit ovat aika isoja

    • uhrakirem

      Koko on sopiva, jos ei jaksa yhdellläkädellä kantaa 100 m. :)

      Stahlville hylsy 1" vääntiöllä ja sopivalla jatkovarrella on paras yhdistettynä kalibroituun momenttiavaimeen. Tämä siksi, että voi olla muuten vaikea tarjota vaadittua voimaa ahtaassa paikassa. Eiköhän kaikki ramirentit et al.- noita vuokraa, tai sitten kysyt lainaksi/vuokralle rekkakorjaamosta ( volvo, scania et al.)

      Vanhaan veneeseen ei missään tapauksessa yli 150 Nm. Nyrkkisääntönä on, jos ei tunne laminaatin kuntoa, niin rengaskireys eli 125 Nm on safeside valinta.
      Hitsaukset sanoo poks, ennen kun momentti on mittarissa.

      • varos.nyt

        Liian alhainen momentti ei todellakaan ole safeside valinta. Sehän laittaa kölipultit vedon lisäksi taivutukselle ja leikkaukselle kun vene kallistuu!
        Jos laminaatissa on kölipulttien alueella jotain vikaa se pitää korjata!
        Isompien aluslaattojen käyttö auttaa sitten sen korjauksen jälkeen ettei vika uusiudu.


      • Uhrakirem

        Ei 125 Nm ole liian alhainen momentti. 170 on laminaatin murtolujuusraja ja tähän voi vetää uuden epoksilaminaatin. 150 voidaan laittaa uudistettuun, lue kölikorjattu. Siitä sitten pakitellaan rapeuden mukaan... 30 v ja 125 Nm on safeside.


      • 170mitä
        Uhrakirem kirjoitti:

        Ei 125 Nm ole liian alhainen momentti. 170 on laminaatin murtolujuusraja ja tähän voi vetää uuden epoksilaminaatin. 150 voidaan laittaa uudistettuun, lue kölikorjattu. Siitä sitten pakitellaan rapeuden mukaan... 30 v ja 125 Nm on safeside.

        Momentti ilman tietoa kierteestä ja laminaatin murtolujuus ilman pinta-alaa? Ei oikein näe yhteyttä asioiden välillä.


      • Liukastettapeliin

        Nautorilla vedetään M24 pultteihin 172 Nm rasvattuna, vastannee 260 Nm kuivalla kierteellä. Avainkoko 36 mm.


      • Momenttiehto
        Liukastettapeliin kirjoitti:

        Nautorilla vedetään M24 pultteihin 172 Nm rasvattuna, vastannee 260 Nm kuivalla kierteellä. Avainkoko 36 mm.

        Kiitos. 150 Nm riittäköön. Se on metrin vipuvarrella 15 kg paino. Eiköhän sen jaksa vääntää. Asentoaan on aika hankala ja rojua kokoajan tiellä.


      • 15kg

        Aika pieni voima tarvitaan metrsellä vipuvarrella, yhdellä sormellakin painaa tuon 15 kilon voimalla


      • pieni.mutta
        15kg kirjoitti:

        Aika pieni voima tarvitaan metrsellä vipuvarrella, yhdellä sormellakin painaa tuon 15 kilon voimalla

        Joo, jos sattuu olemaan se voideltu kierre. Kuinkas monella onkaan sellaiset, varsinkaan vanhoja kiristellessä ja 26 kg on aivan eri lukema. Toisaalta metrinen varsi veneen sisätiloissa ei kovin monessa tapauksessa onnistu.


      • Liukastettapeliin

        Juuri näin. Käytännössä sain "kiristettyä" oman veneen M20 pultit 0.5 m varrellisella momenttiavaimella avaimen tappiin (210 Nm) juuri ja juuri. Suurin osa muttereista ei kiristynyt lainkaan, vaan momenttiavain antoi "periksi". Muutama kiristyi hieman ennen avaimen naksahdusta. Pultit oli kiristetty kölin korjauksen yhteydessä 10 vuotta sitten ammattilaisen toimesta. 40 kilon vetäminen yhdellä kädellä ahtaassa paikassa ei ole ihan helppoa, mutta tehtävissä kyllä.

        Kierteiden rasvaustilasta en tiedä, mutta 10 vuoden pilssiliotuksen jälkeen luulisin suurimpien liukuominaisuuksien menneen.


      • huuhaalukemia

        Jos vääntämiseen käytetty voima kuluu muttereiden kitkan voittamiseen, niin eihän kiristämiseen kohdistu tarvittavaa voimaa vaikka momenttiavain näyttäisikin niin.


      • Vyysikkox
        huuhaalukemia kirjoitti:

        Jos vääntämiseen käytetty voima kuluu muttereiden kitkan voittamiseen, niin eihän kiristämiseen kohdistu tarvittavaa voimaa vaikka momenttiavain näyttäisikin niin.

        Tuo on totta. Jos mutteri on jumissa todellinen kiristysmomentti voi olla nolla vaikka avain näyttää 200Nm.


      • empiirisesti
        huuhaalukemia kirjoitti:

        Jos vääntämiseen käytetty voima kuluu muttereiden kitkan voittamiseen, niin eihän kiristämiseen kohdistu tarvittavaa voimaa vaikka momenttiavain näyttäisikin niin.

        Jos on haponkestävä kölipultti ja siinä haponkestävä ruuvi, on kitkan vaikutus kohtuullisen hyvin tunnettu sekä voidellussa että voitelemattomassa tapauksessa. Ruostunut pultti-mutteri -yhdistelmä tuottaa sitten kovin sattumanvaraisen tuloksen. Jos kuitenkin mutteri liikahtaa suuntaan tai toiseen, ollaan jo lähellä totuutta.


      • Joakim1
        huuhaalukemia kirjoitti:

        Jos vääntämiseen käytetty voima kuluu muttereiden kitkan voittamiseen, niin eihän kiristämiseen kohdistu tarvittavaa voimaa vaikka momenttiavain näyttäisikin niin.

        Suurin osa voimasta kuluu aina mutterin kitkan voittamiseen. Esimerkiksi tässä on kerrottu eri kiristysmomentteja eri kitkatapauksille ja A4-lujuusluokille: http://www.schaefer-peters.com/uploads/tx_kkdownloader/Technical-Information_S_P_06.pdf

        Kölipultit toivottavasti ovat vähintään A4-70, jonka myötöraja vähintään 450 MPa ja murtolujuus 700 MPa. Tuollaiselle M20 pultille suurin kiristysmomentti kasvaa 0,1 kitkakertoimen 224 Nm 0,4:n 479 Nm:ään.

        Jos kitkaa ei olisi lainkaan, sopivan esijännityksen vetäisi jo 30 Nm momentilla. M20 pultissa on n. 1:2500 välitys eli 1 Nm vääntö ilman kitkahäviötä aiheuttaa 2500 N vedon pulttiin, 30 Nm aiheuttaisi siis 75 kN vedon ja M20 A4-70 pultin myötöraja on 110 kN.

        Kutakuinkin saman esijännityksen saa 0,1 kitkakertoimella ja 224 Nm momentilla. Momentti siis on noin pienelläkin kitkakertoimella 8-kertainen!

        0,2 kitkakertoimella ei enää saavuteta samaa esijännitystä, koska pultin myötöraja ylittyisi tuon vaativassa kiristyksessä kierron ja vedon yhteisvaikutuksesta.

        Tässä laskuri, jolla voi laskea tiettyyn esijännitykseen vaadittavia momentteja eri kitkakertoimilla: http://www.tribology-abc.com/calculators/e3_6a.htm
        6.8 lujuusluokka on lähellä A4-70:ntä.

        Aiemman linkin mukaan A4:lle kitkakerroin on 0,23-0,5 kuivana ja 0,1-0,2 MoS2 pastalla voideltuna.


    • Nikama

      Jos kerran veneesi on Lauttasaaressa, niin kysy Leeveneestä , josko he hoitaisivat homman. Tee uudet aluslevyt valmiiksi ja keväällä pultit auki ja sikaa / välilevyt paikalleen ja momenttikiristys.

      • dsgsgb

        Ei se mielestäni kovin kaksinen homma ole tehdä. Pari vuotta sitten vedin omat pultit kireelle. Yhden pultin kierre oli vähän muita pidempi ja siihen tarvittiin pitkää hylsyä. Hain tosta IKH:lta. Kaikki pultit olivat niin löysällä, että avaamiseen ei tarvittu voimaa ollenkaan. Isompia prikkoja ei kölitaskuun mahtunut kuin mitä ne vanhat oli. Putsasin ruosteet ja vedin vähän 2 k maalia prikkojen pintaan. Sitten rasvasin kierteet vesivaseliinilla ja kiristin muistaakseni 140 nm. Silleen kuitenkin ettei vielä laminaatti rutissu. Oiskohan ne ollut jotain M20 pultteja. En mä enää muista.


    • Uhrakirem
      • Joakim1

        Avainkoot ainakin tuossa ovat puutaheinää. Toivottavasti momentit ovat ok. Kiinnitysohjeet eivät mainitse voitelua, jolloin momentit vaikuttavat alhaisilta, varsinkin A ja B. Hyvä mainehan Leeveneellä on eli ilmeisesti nuokin riittävät.

        Omasta veneestä kokeilin kerran ensin kiristää ja sitten avata. Ei hievahtaneetkaan päällimmäiset mutterit (kaksi päällekkäin) vaikka oli 3/4" työkalu ja melko paljon käytin voimaa (varmasti A-sarakkeen 100 Nm). Pultit ja mutterit A4-70 ja uudenveroisen näköiset.


      • amisneuvoja
        Joakim1 kirjoitti:

        Avainkoot ainakin tuossa ovat puutaheinää. Toivottavasti momentit ovat ok. Kiinnitysohjeet eivät mainitse voitelua, jolloin momentit vaikuttavat alhaisilta, varsinkin A ja B. Hyvä mainehan Leeveneellä on eli ilmeisesti nuokin riittävät.

        Omasta veneestä kokeilin kerran ensin kiristää ja sitten avata. Ei hievahtaneetkaan päällimmäiset mutterit (kaksi päällekkäin) vaikka oli 3/4" työkalu ja melko paljon käytin voimaa (varmasti A-sarakkeen 100 Nm). Pultit ja mutterit A4-70 ja uudenveroisen näköiset.

        Jo toisen kerran tässä keskustelussa saa sen virheellisen käsityksen että pulttiliitoksen kireyden tarkistaminen tai kiristäminen tarkoittaisi sitä että suinpäin aletaan kiristää mutteria. Jos halutaan tietää jonkin mutterin tiukkuus, se pitää ensin avata ja sen jälkeen kiristää yhtäjaksoisella liikkeellä haluttuun momenttiin. Liitos jossa on sekä ruostumaton pultti että mutteri pitää aina voidella, koska kuivana näiden välinen kitkakerroin on suuri ja lisäksi rst-pinnoilla on taipumus leikkautua kiinni. Yleisesti käytetty voiteluaine tässä on Molycote, jota voi ostaa esim laakerikaupoista. Eli kölipulttitapauksessa, mutteri yksi kerrallaan irti, kierteen puhdistus ja voitelu ja sitten mutterin kiristys yhtäjaksoisella liikkeellä haluttuun momenttiin. Yhtäjaksoinen liike on kaikessa momenttiperusteisessa kiristämisessä olellinen, koska lepokitka on huomattavasti suurempi kuin liikekitka kierteessä. Tämä pätee myös auton pyöränpulttien kiristämiseen ja kireyden tarkistamiseen jne.


      • Joakim1
        amisneuvoja kirjoitti:

        Jo toisen kerran tässä keskustelussa saa sen virheellisen käsityksen että pulttiliitoksen kireyden tarkistaminen tai kiristäminen tarkoittaisi sitä että suinpäin aletaan kiristää mutteria. Jos halutaan tietää jonkin mutterin tiukkuus, se pitää ensin avata ja sen jälkeen kiristää yhtäjaksoisella liikkeellä haluttuun momenttiin. Liitos jossa on sekä ruostumaton pultti että mutteri pitää aina voidella, koska kuivana näiden välinen kitkakerroin on suuri ja lisäksi rst-pinnoilla on taipumus leikkautua kiinni. Yleisesti käytetty voiteluaine tässä on Molycote, jota voi ostaa esim laakerikaupoista. Eli kölipulttitapauksessa, mutteri yksi kerrallaan irti, kierteen puhdistus ja voitelu ja sitten mutterin kiristys yhtäjaksoisella liikkeellä haluttuun momenttiin. Yhtäjaksoinen liike on kaikessa momenttiperusteisessa kiristämisessä olellinen, koska lepokitka on huomattavasti suurempi kuin liikekitka kierteessä. Tämä pätee myös auton pyöränpulttien kiristämiseen ja kireyden tarkistamiseen jne.

        Tarkoitus ei ollut sanoa, että noin voisi vetää mutterit oikeaan momenttiin. Mutta sillä kyllä huomaa onko mutterit selkeästi liian löysällä. Vaikka lepokitka onkin suurempi ei se estä vaikkapa auton pyörän pulttien avausta tai lisäkiristystä käyttämälläni voimalla. Noihan vedetään myös n. 100 Nm. Ei minulla edes ole 3/4" momenttiavainta, joten tuon tarkoitus oli vain varmistaa, että mutterit ovat "tiukassa".


      • Liukastettapeliin

        Kuin myös oma kiristykseni oli "varmistus". Lisäksi kun muutama muttereista kiristyi oikeasti, suunnilleen oikeaan momenttiin, ja muut eivät inahtaneet, tulkitsen että muutama mutteri oli löysällä, loput riittävän kireällä. Ei tieteellisen tarkkaa, mutta käytännössä riittävä minulle. Ei tarvitse tehdä samoin.

        Toinen pointti oli siinä, että ahtaissa paikoissa yli 200 Nm vääntäminen on aika hankalaa, ellei lähes mahdotonta, kun tilaa ei ole metrin varrelle ja yhdellä kädellä joutuu vääntämään.


      • amisneuvoja
        Joakim1 kirjoitti:

        Tarkoitus ei ollut sanoa, että noin voisi vetää mutterit oikeaan momenttiin. Mutta sillä kyllä huomaa onko mutterit selkeästi liian löysällä. Vaikka lepokitka onkin suurempi ei se estä vaikkapa auton pyörän pulttien avausta tai lisäkiristystä käyttämälläni voimalla. Noihan vedetään myös n. 100 Nm. Ei minulla edes ole 3/4" momenttiavainta, joten tuon tarkoitus oli vain varmistaa, että mutterit ovat "tiukassa".

        Arvasin kyllä että sinä tiedät kertomani perusteet, mutta kiristystarkastuksesi oli tulkittavissa virheellisestikin. Auton pyöränpulttien suhteen tietysti ihan eri asia onko peltivanteet vai alut. Peltivannehan on pultin kannan alla iso lautasjousi joten liitoksen jousivakio on pieni, eli pienelläkin lisämomentilla pultti kiertyy suuntaan tai toiseen ja liike- ja lepokitkojen eron merkitys on pieni. Aluvanne on normaali pulttiliitos, jossa jousen muodostaa pääasiassa pultti joten liitoksen jousivakio on suuri. Mistä syystä pulttien kiristysvoima romahtaa jos liitospinnassa tapahtuu asettumista esim lian vuoksi. Tällöin kireyden tarkastusta suositellaan.


      • kyllä.mahtuu
        Liukastettapeliin kirjoitti:

        Kuin myös oma kiristykseni oli "varmistus". Lisäksi kun muutama muttereista kiristyi oikeasti, suunnilleen oikeaan momenttiin, ja muut eivät inahtaneet, tulkitsen että muutama mutteri oli löysällä, loput riittävän kireällä. Ei tieteellisen tarkkaa, mutta käytännössä riittävä minulle. Ei tarvitse tehdä samoin.

        Toinen pointti oli siinä, että ahtaissa paikoissa yli 200 Nm vääntäminen on aika hankalaa, ellei lähes mahdotonta, kun tilaa ei ole metrin varrelle ja yhdellä kädellä joutuu vääntämään.

        "Toinen pointti oli siinä, että ahtaissa paikoissa yli 200 Nm vääntäminen on aika hankalaa, ellei lähes mahdotonta, kun tilaa ei ole metrin varrelle ja yhdellä kädellä joutuu vääntämään."

        Kun käyttää sopivan pituisia jatkovarsia hylsyssä, niin sellaista venettä en ole nähnytkään jossa ei voisi käyttää vaikka 2 metrin vartta ja kahta kättä hyvässä työasennossa. Enpä ihan äkkiseltään usko sellaisia edes olevan. Salongin pöydän saa kyllä kaikista veneistä pois edestä, jolloin pitkä varsi mahtuu osumatta mihinkään, muutahan ei edessä käytännössä ole kuin päälaipio ja moottori, kun ymmärtää käyttää räikkää.


      • Liukastettapeliin
        kyllä.mahtuu kirjoitti:

        "Toinen pointti oli siinä, että ahtaissa paikoissa yli 200 Nm vääntäminen on aika hankalaa, ellei lähes mahdotonta, kun tilaa ei ole metrin varrelle ja yhdellä kädellä joutuu vääntämään."

        Kun käyttää sopivan pituisia jatkovarsia hylsyssä, niin sellaista venettä en ole nähnytkään jossa ei voisi käyttää vaikka 2 metrin vartta ja kahta kättä hyvässä työasennossa. Enpä ihan äkkiseltään usko sellaisia edes olevan. Salongin pöydän saa kyllä kaikista veneistä pois edestä, jolloin pitkä varsi mahtuu osumatta mihinkään, muutahan ei edessä käytännössä ole kuin päälaipio ja moottori, kun ymmärtää käyttää räikkää.

        Just juu. Kaksi kättä ja montako miestä?


      • Momenttiehto
        amisneuvoja kirjoitti:

        Jo toisen kerran tässä keskustelussa saa sen virheellisen käsityksen että pulttiliitoksen kireyden tarkistaminen tai kiristäminen tarkoittaisi sitä että suinpäin aletaan kiristää mutteria. Jos halutaan tietää jonkin mutterin tiukkuus, se pitää ensin avata ja sen jälkeen kiristää yhtäjaksoisella liikkeellä haluttuun momenttiin. Liitos jossa on sekä ruostumaton pultti että mutteri pitää aina voidella, koska kuivana näiden välinen kitkakerroin on suuri ja lisäksi rst-pinnoilla on taipumus leikkautua kiinni. Yleisesti käytetty voiteluaine tässä on Molycote, jota voi ostaa esim laakerikaupoista. Eli kölipulttitapauksessa, mutteri yksi kerrallaan irti, kierteen puhdistus ja voitelu ja sitten mutterin kiristys yhtäjaksoisella liikkeellä haluttuun momenttiin. Yhtäjaksoinen liike on kaikessa momenttiperusteisessa kiristämisessä olellinen, koska lepokitka on huomattavasti suurempi kuin liikekitka kierteessä. Tämä pätee myös auton pyöränpulttien kiristämiseen ja kireyden tarkistamiseen jne.

        Hyvä. Nyt tuli ammatti-ihmisen ohje. Vain jos kiristystä tarvitaan..., löysäys ...., puhdistus ja voitelu..., kiristys.
        Kiitos. 150 Nm lienee edelleen hyvä.


      • kyllä.mahtuu kirjoitti:

        "Toinen pointti oli siinä, että ahtaissa paikoissa yli 200 Nm vääntäminen on aika hankalaa, ellei lähes mahdotonta, kun tilaa ei ole metrin varrelle ja yhdellä kädellä joutuu vääntämään."

        Kun käyttää sopivan pituisia jatkovarsia hylsyssä, niin sellaista venettä en ole nähnytkään jossa ei voisi käyttää vaikka 2 metrin vartta ja kahta kättä hyvässä työasennossa. Enpä ihan äkkiseltään usko sellaisia edes olevan. Salongin pöydän saa kyllä kaikista veneistä pois edestä, jolloin pitkä varsi mahtuu osumatta mihinkään, muutahan ei edessä käytännössä ole kuin päälaipio ja moottori, kun ymmärtää käyttää räikkää.

        Lisäksi voi siihen varteen saada lisävääntöä vääntämällä sitä vaikka putkenpätkällä tukemalla se pilssiin.


      • ja.se.koko.oli
        Momenttiehto kirjoitti:

        Hyvä. Nyt tuli ammatti-ihmisen ohje. Vain jos kiristystä tarvitaan..., löysäys ...., puhdistus ja voitelu..., kiristys.
        Kiitos. 150 Nm lienee edelleen hyvä.

        150 Nm on edelleenkin aivan liikaa 10 mm pultille tai mutterille, ja aivan liian vähän 30 mm pultille tai mutterille.


      • kyllä.mahtuu
        Liukastettapeliin kirjoitti:

        Just juu. Kaksi kättä ja montako miestä?

        Yksi mies TAI yksi nainen, molempia ei tuohon hommaan tarvita.


      • Momenttiehto
        ja.se.koko.oli kirjoitti:

        150 Nm on edelleenkin aivan liikaa 10 mm pultille tai mutterille, ja aivan liian vähän 30 mm pultille tai mutterille.

        Puhe oli kölipulteista, jossa mutterin koko 32. Pitääkö tätä nyt vääntää oikein rautalangasta.


      • rautalangasta.sulle
        Momenttiehto kirjoitti:

        Puhe oli kölipulteista, jossa mutterin koko 32. Pitääkö tätä nyt vääntää oikein rautalangasta.

        Pitää.
        Mutterin koko tarkoittaa toisilla avainväliä ja toisilla kierteen halkaisijan nimellismittaa.
        Melkoinen ero tarvittavan kiristysvoiman kannalta.


      • Mut.teri

        Kyllä mutterin koosta puhuttaessa varmaan 95% ymmärtää sen tarkoittavan mutterin ulkomittaa eli sitä avainkokoa.


      • Nousujahalkaisija
        Mut.teri kirjoitti:

        Kyllä mutterin koosta puhuttaessa varmaan 95% ymmärtää sen tarkoittavan mutterin ulkomittaa eli sitä avainkokoa.

        Mikä sinänsä on ihan väärin!


      • kierteiden.maailma
        Mut.teri kirjoitti:

        Kyllä mutterin koosta puhuttaessa varmaan 95% ymmärtää sen tarkoittavan mutterin ulkomittaa eli sitä avainkokoa.

        Mutterin kokokin ilmoitettiin vaihtelevana. Ja vaikka useimmiten tietty avainväli liittyy tiettyyn kierteeseen, se on vain useimmiten. Ero jopa sillä, onko kierre metrinen hieno- tai karkeakierre, UNC, UNF tai joku muu. Paitsi että kierteen nousulla on isoja eroja, ovat myös kierteiden harja korkeudet erilaisia. Pitäisi siis alkajaisiksi tietää veneen alkuperä, jotta voisi arvailla, onko milliset vai tuumaiset pultit. Eli 95 % ehkä ymmärtää, mutta kuinka moni niistä vain luulee ymmärtävänsä.


      • väärin.mikä.väärin
        Mut.teri kirjoitti:

        Kyllä mutterin koosta puhuttaessa varmaan 95% ymmärtää sen tarkoittavan mutterin ulkomittaa eli sitä avainkokoa.

        Mutterin ulkomitta ei ole sama kuin avainväli. Edellinen on 15,47% suurempi, sehän mitataan mutterin vastakkaisten särmien välistä, kun taas avainväli mitataan vastakkaisten sivujen keskilinjojen välistä.
        Mittaatko pultin koonkin kannan mittojen perusteella?


      • Joakim1
        rautalangasta.sulle kirjoitti:

        Pitää.
        Mutterin koko tarkoittaa toisilla avainväliä ja toisilla kierteen halkaisijan nimellismittaa.
        Melkoinen ero tarvittavan kiristysvoiman kannalta.

        Alkuperäinen kysyjä puhui mutterin halkaisijasta, mitä on aika vaikea sekoittaa pultin nimelliskokoon. Mutterin kooksi voi vielä sekoittaa nimelliskoon ja avainkoon.

        Mutteria ostettaessa käytetään tietysti nimelliskokoa (esim. M20), mutta nythän etsittiin hylsyä, jolloin tietysti tarkoitetaan avainkokoa, joka toivottavasti on mitattu sivujen eikä kärkien välisenä etäisyytenä.


      • Mut.teri
        väärin.mikä.väärin kirjoitti:

        Mutterin ulkomitta ei ole sama kuin avainväli. Edellinen on 15,47% suurempi, sehän mitataan mutterin vastakkaisten särmien välistä, kun taas avainväli mitataan vastakkaisten sivujen keskilinjojen välistä.
        Mittaatko pultin koonkin kannan mittojen perusteella?

        Nyt en ymmärrä. Vastakkaisten särmien väli on mun mielestä sama kuin "vastakkaisten sivujen keskilinjojen väli". Joka on avainväli = AV. Jos tarkoitat kuusikulmion halkaisijaa, se on vastakkaisten kulmien etäisyys joka on tuon 15% suurempi. Se ei ole kuitenkaan kiinnostava tieto. Avainväli on tärkein, sitäpaitsi tuo toinen luku on eri jos onkin esim. nelikulmio. Mutteri ei välttämättä ole kuusikulmio.


      • 6577
        Mut.teri kirjoitti:

        Nyt en ymmärrä. Vastakkaisten särmien väli on mun mielestä sama kuin "vastakkaisten sivujen keskilinjojen väli". Joka on avainväli = AV. Jos tarkoitat kuusikulmion halkaisijaa, se on vastakkaisten kulmien etäisyys joka on tuon 15% suurempi. Se ei ole kuitenkaan kiinnostava tieto. Avainväli on tärkein, sitäpaitsi tuo toinen luku on eri jos onkin esim. nelikulmio. Mutteri ei välttämättä ole kuusikulmio.

        Jotenkin vaikuttaa että ne mutterit on aika löysällä .


      • tarkennus
        Joakim1 kirjoitti:

        Alkuperäinen kysyjä puhui mutterin halkaisijasta, mitä on aika vaikea sekoittaa pultin nimelliskokoon. Mutterin kooksi voi vielä sekoittaa nimelliskoon ja avainkoon.

        Mutteria ostettaessa käytetään tietysti nimelliskokoa (esim. M20), mutta nythän etsittiin hylsyä, jolloin tietysti tarkoitetaan avainkokoa, joka toivottavasti on mitattu sivujen eikä kärkien välisenä etäisyytenä.

        Alkuperäinen kysyjä todellakin etsi hylsyä, mutta siitä ei tuossa keskusteltu, vaan tarvittavasta kiristysmomentista. Ja siinä todellakin tarvitaan kierteen nimellishalkaisijaa eikä avainväliä.


      • Joakim1
        tarkennus kirjoitti:

        Alkuperäinen kysyjä todellakin etsi hylsyä, mutta siitä ei tuossa keskusteltu, vaan tarvittavasta kiristysmomentista. Ja siinä todellakin tarvitaan kierteen nimellishalkaisijaa eikä avainväliä.

        Ainakin metrisillä standardimitoilla (ISO tai DIN) mentäessä avainkoolla ja nimellishalkaisijalla on hyvin kiinteä yhteys: http://www.ruuvilinja.fi/tuotteet/avainvalit/
        30 ja 32 mm siis viittavat hyvin vahvasti M20 ja M22 pultteihin.


      • tarkennus
        Joakim1 kirjoitti:

        Ainakin metrisillä standardimitoilla (ISO tai DIN) mentäessä avainkoolla ja nimellishalkaisijalla on hyvin kiinteä yhteys: http://www.ruuvilinja.fi/tuotteet/avainvalit/
        30 ja 32 mm siis viittavat hyvin vahvasti M20 ja M22 pultteihin.

        Nimenomaan. Siispä M30 kierteen mutteriin tarvitaan huomattavasti suurempi momentti kuin M20 kierteen mutteriin!
        Kierteitä on myös veneiden kölipulteissa monia muitakin kuin mainitsemiasi, jenkki- tai brittiveneissä tietysti tuumamitoilla, jotka ovat toisinaan niin lähellä millimittoja että maallikko voi niissä erehtyä. Esim 5/4 tuuman kierre ja 32 mm kierre.


    • aluslevynmateriaali

      Keskustelussa on mainittu laminaatti ja ruostumaton teräspultti ja -mutteri. Kyse on siis ilmeisesti lasikuituveneestä. Kummastelen aluslevyjen ruostumista ja vielä niin pahaa korroosiota, että aluslevyjen vaihtaminen on aiheellinen. Minkälaisista aluslevyistä on kysymys? Olen omistanut useita veneitä ja nähnyt vielä useampia yli 50 v. vanhojakin. Lasikuituveneissä aluslevyt olivat haponkestävää terästä, joissakin vanhoissa puuveneissä galvanoitua terästä. Mitä materiaalia nämä korroosion turmelemat aluslevyt ovat?

      • scanmar

        Ruostuvat prikat ovat ilmeisesti normaaleja sähkösinkittyjä aluslevyjä. Ihan tavallinen rakenne 80 luvun halpisveneissä . Pultti ja mutteri onneksi haponkestävää.


      • täyshölmöys
        scanmar kirjoitti:

        Ruostuvat prikat ovat ilmeisesti normaaleja sähkösinkittyjä aluslevyjä. Ihan tavallinen rakenne 80 luvun halpisveneissä . Pultti ja mutteri onneksi haponkestävää.

        Jopa on ollut säästämistä täysin käsittämättömällä tavalla. Jos nyt sattui olemaan naapurimaan tuotetta, ei aluslevyjen materiaalissa montaa äyriä säästännyt. Ja lopputuloksena laitettu pahimpia mahdollisia materiaalipareja paikkaan, jossa luonnonlain väistämättömyydellä on merivettä, oli pilssi yleisesti ottaen kuinka kuiva hyvänsä. Onneksi sentään oma 80-lukulaiseni ei ole halpis.


    • tötterstöm

      Sitten oli aika, jolloin valettiin piiloon topcoatilla tms. Ajatus oli, ettei materiaalilla ole väliä kun se ei ole kontaktissa pilsssiveden kanssa.

      Grundskolanko nämä ajatukset ihmisille päähän nostatti :)

      • scanmar

        Ei mikään katastrofaalinen virhe kuitenkaan kun "ongelmaa" korjataan vasta 30 vuoden kuluttua. Naurettavan pieni säästö tietenkin aikanaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      63
      6153
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      25
      3916
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      255
      2299
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      1910
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1353
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1296
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1077
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1030
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      976
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      37
      915
    Aihe