Vaikuttaa aika mielenkiintoiselta tuo Oceanvoltin uusi keksintö:
https://oceanvolt.com/solutions/systems/servoprop-sail-drive/
5 solmun nopeudella tuottaisi 400W - 500W teholla sähköä ja reilussa kuudessa solmussa jo lähes 1kW. Tuolaisella tuotolla alkaisi oikeastikin pärjäillä, jopa ilman maasähköä. Minkähän verran sitten menoa jarruttaa tuo sähköntuotanto?
Hintakin on kyllä noissa oceanvoltin tuotteissa melkoinen.
Oceanvolt ServoProp
Sähkötön
21
2058
Vastaukset
- Joakim1
Tavallisissa veneissä tuollaiset tehot noissa nopeuksissa jarruttavat tolkuttomasti. 1000 W 6 solmussa kaksinkertaistaa 30-35 jalkaisen vastuksen.
- Sähkö98
Kaikille se nopeus ei ole merkitsevä tekijä. Jotkut veneilijät voivat mielellään mennä hieman hitaammin, mutta turvata sähkön riittävyys
- PaljonkoOnPaljon
Melko reipas saa kulutus olla jos tarvitsee matka-ajalta yli 40 ampeerin sähköntuottoa ja toisaalta akkupankkikin saa olla kohtuullinen jotta ottaisivat moista virtaa vastaa pidemmän aikaa. 24/7 matkanteossakin on aika kova lukema. Yöksi satamaan matkanteossa alkaa se nopeuskin vaikuttaa jos päivämatkat kovin lyhenee latauksen takia.
Mutta varmaan tuon Oceanvoltin vastus putoaa akkujen vastaanoton/kulutuksen pudotessa. - NythänMäVastaHonasin
PaljonkoOnPaljon kirjoitti:
Melko reipas saa kulutus olla jos tarvitsee matka-ajalta yli 40 ampeerin sähköntuottoa ja toisaalta akkupankkikin saa olla kohtuullinen jotta ottaisivat moista virtaa vastaa pidemmän aikaa. 24/7 matkanteossakin on aika kova lukema. Yöksi satamaan matkanteossa alkaa se nopeuskin vaikuttaa jos päivämatkat kovin lyhenee latauksen takia.
Mutta varmaan tuon Oceanvoltin vastus putoaa akkujen vastaanoton/kulutuksen pudotessa.Hmm, nythän mä vasta honasin mihin sitä virtaa tarvitaan.
Ei taida ratkaista blue water tyynien vyöhykkeiden tehontarvetta ja yöksi satamaan matkaajalla haaste edelleen päivämatkojen lyhentyminen. Mutta noiden 60 ... 100 jalkaisten matka”pursien” sähköntuottoon kiinnostava ratkaisu - timppa01
PaljonkoOnPaljon kirjoitti:
Melko reipas saa kulutus olla jos tarvitsee matka-ajalta yli 40 ampeerin sähköntuottoa ja toisaalta akkupankkikin saa olla kohtuullinen jotta ottaisivat moista virtaa vastaa pidemmän aikaa. 24/7 matkanteossakin on aika kova lukema. Yöksi satamaan matkanteossa alkaa se nopeuskin vaikuttaa jos päivämatkat kovin lyhenee latauksen takia.
Mutta varmaan tuon Oceanvoltin vastus putoaa akkujen vastaanoton/kulutuksen pudotessa.Litiumakut. Ladataan samoihin akkuihin kuin millä kuljetaan. Virranvastaanottokyky ei riipu lataustilasta vaan ottaa vastaan lähes täyteen asti maksimivirralla kuten kaikissa litiumakuissa.
- fasd5435
Ei ole totta ainakaan sähköautokokemuksen perusteella. Lataus hidastuu ratkaisevasti noin 80 prosentissa. Eikä ole myöskään autokohtaista, vaan kaikissa sähkäreissä on sama juttu.
Siksi esimerkiksi julkista lataamista puuhataan minuuttiperustaiseksi, etteivät ihmiset valuta viimeisiä kilowattitunteja loputtomiin, koska ne menevät niin hitaasti sisään. - timppa01
fasd5435 kirjoitti:
Ei ole totta ainakaan sähköautokokemuksen perusteella. Lataus hidastuu ratkaisevasti noin 80 prosentissa. Eikä ole myöskään autokohtaista, vaan kaikissa sähkäreissä on sama juttu.
Siksi esimerkiksi julkista lataamista puuhataan minuuttiperustaiseksi, etteivät ihmiset valuta viimeisiä kilowattitunteja loputtomiin, koska ne menevät niin hitaasti sisään.Kyllä meidön VW E-up latautuu Konalan pikalatausasemalla ihan 100% asti 25 minuutissa eikä se hidastu yhtään 80 % kohdalla.
- ne.perusteet
Sähkö98 kirjoitti:
Kaikille se nopeus ei ole merkitsevä tekijä. Jotkut veneilijät voivat mielellään mennä hieman hitaammin, mutta turvata sähkön riittävyys
Aivan. Kun laitat reilun 6 solmun vauhdissa latauksen päälle ja vauhti tippuu neljään solmuun, niin sähkön riittävyys ei todellakaan ole turvattu, vaikka se reilun kuuden solmun latauskäyriä lukemalla siltä sinulle näyttäisikin. Sikis asiasta jotain ymmärtäville sillä nopeuden laskulla on aivan olennainen merkitys silloinkin, kun ollaan merellä jo perillä eikä ole minnekään kiire.
- vastuskin.muuttuu
ne.perusteet kirjoitti:
Aivan. Kun laitat reilun 6 solmun vauhdissa latauksen päälle ja vauhti tippuu neljään solmuun, niin sähkön riittävyys ei todellakaan ole turvattu, vaikka se reilun kuuden solmun latauskäyriä lukemalla siltä sinulle näyttäisikin. Sikis asiasta jotain ymmärtäville sillä nopeuden laskulla on aivan olennainen merkitys silloinkin, kun ollaan merellä jo perillä eikä ole minnekään kiire.
Tuossa on melkoisen iso ajatusvirhe. Neljän solmun nopeudessa kun vastus onkin paljon pienempi kuin se kuudessa solmussa oli.
- Joakim1
vastuskin.muuttuu kirjoitti:
Tuossa on melkoisen iso ajatusvirhe. Neljän solmun nopeudessa kun vastus onkin paljon pienempi kuin se kuudessa solmussa oli.
Homma on tietysti kovin monimutkainen, sillä lisävastus muuttaa nopeutta, jolloin muuttuvat se lisävastus, normaali kulkuvastus, purjeiden tuottama voima ja sorto. Ihan helppoa ei ole käsin tuota laskea. Jos olettaa lisävastuksen riippuvan nopeuden toisesta potenssista, homman saa laskettua VPP-ohjelmalla. Sitten vielä on monta eri venettä ja purjehdustilannetta, jossa nopeus voi olla 6 solmua ilman lisävastusta.
Yhdellä veneellä 700 N lisävastuksella 6 solmun nopeudessa laskettuna nopeus tippui 1-2 solmua, kun tosituulen nopeus ja kulma pysyi samana, jolla ilman lisävastusta vene kulki n. 6 solmua. VPP:n antaman yleistasoitusluvun mukaan vene hidastui n. 30% ko. lisävastuksesta.
Ei ole siis kovinkaan väärin sanoa, että vauhti tippuu 6->4 solmuun. Tuotto kasvaa nopeuden kolmannessa potenssissa, joten 6 solmussa 1 kW tuottava tuottaa vain 300 W 4 solmussa. Paljonhan sekin jo on, mutta eiköhän se 30% hidastus tunnu matkapurjehtijallakin. - vastuskin.muuttuu
Joakim1 kirjoitti:
Homma on tietysti kovin monimutkainen, sillä lisävastus muuttaa nopeutta, jolloin muuttuvat se lisävastus, normaali kulkuvastus, purjeiden tuottama voima ja sorto. Ihan helppoa ei ole käsin tuota laskea. Jos olettaa lisävastuksen riippuvan nopeuden toisesta potenssista, homman saa laskettua VPP-ohjelmalla. Sitten vielä on monta eri venettä ja purjehdustilannetta, jossa nopeus voi olla 6 solmua ilman lisävastusta.
Yhdellä veneellä 700 N lisävastuksella 6 solmun nopeudessa laskettuna nopeus tippui 1-2 solmua, kun tosituulen nopeus ja kulma pysyi samana, jolla ilman lisävastusta vene kulki n. 6 solmua. VPP:n antaman yleistasoitusluvun mukaan vene hidastui n. 30% ko. lisävastuksesta.
Ei ole siis kovinkaan väärin sanoa, että vauhti tippuu 6->4 solmuun. Tuotto kasvaa nopeuden kolmannessa potenssissa, joten 6 solmussa 1 kW tuottava tuottaa vain 300 W 4 solmussa. Paljonhan sekin jo on, mutta eiköhän se 30% hidastus tunnu matkapurjehtijallakin.Paljonkos lisävastusta se 300 W sitten tekeekään. Jos 700 N hidastaa 1-2 solmua, eikös se ole 15-30 %? Ja 300 W taas tuottaa alle 700 N lisävastusta.
Niin tai näin, hidastus on tietenkin merkittävä, mutta toisaalta jos ei ole akkuja tyhjäksi ajanut, ei latauskaan tunteja vie ja vastus pienenee oleellisesti lopuksi päivää. Sähkömoottorilla on ansionsa, mutta kyllä sillä on veronsa. - Joakim1
vastuskin.muuttuu kirjoitti:
Paljonkos lisävastusta se 300 W sitten tekeekään. Jos 700 N hidastaa 1-2 solmua, eikös se ole 15-30 %? Ja 300 W taas tuottaa alle 700 N lisävastusta.
Niin tai näin, hidastus on tietenkin merkittävä, mutta toisaalta jos ei ole akkuja tyhjäksi ajanut, ei latauskaan tunteja vie ja vastus pienenee oleellisesti lopuksi päivää. Sähkömoottorilla on ansionsa, mutta kyllä sillä on veronsa.Riippuu tuulen nopeudesta ja suunnasta sekä tietysti veneestä kuinka paljon hidastuu. Luovilla vauhdin tippumisen lisäksi nousukulma huononee, joten ko. veneellä luovilla vauhti tuulta kohti tippuu 30% kovallakin tuulella. Ympyräradalla keskituulessa vauhti tippuu 30%, kovassa reilut 15%, mutta silloin mennään jo selvästi yli 6 solmua "jarru päälläkin".
Pienimmillään hidastus on lenssillä, koska hidastuminen kasvattaa suhteellista tuulta ja siten purjeiden tuottamaa voimaa.
Tuo keskituulen ympyräradan hidastuminen on 19% 450 N 6 solmun lisävastuksella, 7% 180 N ja 3% 75 N. Lisävastus vaikuttaa siis varsin lineaarisesti n. 4%/100 N ko. tapauksessa (35 jalkainen C/R-vene, jonka keskinopeus keskituulella ympyräradalla 5,8 solmua).
6 solmun nopeudessa jokainen tuotettu 100 W aiheuttaa hyvällä hyötysuhteella n. 70 N lisävastusta. Tuosta laskemalla siis nopeus keskituulessa ympyräradalla hidastuu n. 3%/100 W.
Vertailun vuoksi vastaava 3% hidastuminen vaatisi yli 2000 kg painonlisäyksen ko. veneeseen (5700 kg).
Jos ei meinaa akut riittää satamaan ajoon, voi sitten jäädä pyörimään sataman edustalle siksi aikaa, että moottori lataa akut.
- Luonnonsatama
On meitä niitäkin, jotka purjehtivat päivät ja ovat yönsä luonnonsatamissa/retkisatamissa. Tosin ei meitä monia enää ole :) Silloin lataus matkan aikana on tarpeen. Aina ei paista aurinko ja aurinkopaneelit silloin auttamatta pois pelistä.
- ööööötotanoin
Aikoinaan Avomeripurjehtijoiden sivuilta löytyneen Joakimin esitelmän mukaan 100 N vastuksen lisäys hidastaa 35' venettä 6 solmun nopeudessa luovilla n. 10 %. 6 solmua = 3 m/s, joten 1 kW merkitsee reilun 300 N vastuksen lisäystä olettaen täydellisen hyötysuhteen (jos koulufysiikan oikein muistin). Vauhti hidastuu siis vähintään 2 solmua, joka tuntuu lähinnä siltä kun olisi jäänyt käsijarru päälle. Toisaalta 1 kW latausteho on aikamoinen (83 A @ 12 V), ehkäpä vähemmälläkin tulisi toimeen. Saakohan tuota tehoa säädettyä jotenkin ?
- väliasennot
Eikös lataustehoa ja samalla kulkuvastusta saa säädettyä portaattomasti 0-100% väliltä säätämällä lapakulmia mihin tahansa kulmaan purjehdusasennon ja latausasennon välillä?
- LaskutNäkyviin
Koska olen hölmö, saan tehdä hölmöjä kysymyksiä. Miksi purjeveneellä on hyvä ajaa satama-altaassa sähkömoottorilla? Itse ajan dieselillä, joka on minusta kaikkein ympäristöystävällisin tapa. Sähkömoottori litiumakut mutkikas elektroniikka tuottavat melkoisesti saastetta. Litium pitää louhia jostain. Siitä tulee saasteita. Sähkömoottori käyttää esim. niobiummagneetteja, joiden valmistus on saastuttavaa kaivosteollisuutta.
Otetaan tarkasteluun 50 vuoden jakso. Kumpi aiheuttaa enemmän saasteita purjeveneessä, vähän käytetty dieselmoottori vai saman verran käytetty sähkömoottori? Kertokaa tuo maailmanpelastajat tälle hölmölle. - Perslaskuri
Häviötön tehon (työntöteho) tarve (W) on nopeus (m/s) kertaa vastus (N). Yhtälöstä saadun vastuksen kun jakaa Ocean voltin ropelin ja generaattorin hyötysuhteella niin saadaan todellisen vastuksen joka 1 kW sähköntuotolla aiheutuu. Voisiko olettaa hyötysuhteeksi jotain 0,4 ehkä liikesalaisuus?
- seppomartti
1 kW on kovasti yläkanttiin meille tavallisille purjehtijoille. Kulussa oleva purjevene saavuttaa sähköntaloudessa autonomian 10-20A / 12V tehoilla. Silloin vastuskin on lähes merkityksetön 6s nopeusalueella. Atlantin ylittävien kruisereiden keskinopeudet viime vuosina ovat Cornelin mukaan olleet 5s, pasaatissakin vain 5.5s. eli niukka hydrogeneraattoreille. Reissuvene tarvitsee monia virtalähteitä. Toivottavasti 1kW potkurista tulisi pienempitehoinen versio.
- Eiköhän-onnistu-jo-nyt
Koska potkurissa on säädettävä lapakulma, luulisin, että lataustehoa voi säätää haluamakseen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676599
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap274253Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2712670Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262050MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301578- 971407
Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551121Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041117Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781074Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391041