Ihmissyönnin filosofisista perusteista

Niin oliko tämä huumoriheitto vai ihan ajateltu asia? Pakko mennä varmaan vaikeimman kautta, eli ottaa ajateltuna asiana ja vakavana ehdotuksena, myös siksi, että tuo on melko raju ehdotus mustaksi huumoriksikin.

Ensinnäkin, koska länsimaisen kulttuurin mukaan ihmissyönti ei ole hyvä juttu, käsittelen asioita muiden vaihtoehtojen näkökulmasta, jos sellaisia on olemassa.

Poimin kolme argumenttiasi, joista ensimmäisessä kaksi osa-argumenttia:
- liikaan väkimäärään ja liian vähäiseen kalojen määrään (kyseiselle ihmisjoukolle) perusteltuna
- ihmissyönnin väittämääsi terveellisyyteen (uppopaistetut aivot mainittiin) perusteltuna
- toisaalta lihavien ihmisten epäterveellisyyteen (heidät tulisi syödä ensin) perusteltuna

Ensimmäiseen argumenttiin, osa-argumentti koskien eläinproteiinin saatavuutta:
Ylipäätään voidaan sanoa, että eläinproteiinin tuotanto on lähitulevaisuudessa hankalassa jamassa nykyisellä kulutuksella. Kalojen osuus on tällä hetkellä korkeintaan 20% kaikesta proteiinista. Nykyisillä pyyntimäärillä miltei puolet kalakannoista on jo romahtanut 10%:iin tai alle "normaaleista" tai aiemmista alueen maksimeista. Kalatalouden kokonaistuontanto maailmassa on noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Tältäosin, kalasta saatavan proteiinin saatavuuden näkökulmasta, mielestäni osa-argumentti on validi. Toisaalta, voidaan herättää kysymys eläinproteiinin välttämättömyydestä ihmiselle. Jos eläinperäinen proteiini ei ole välttämätöntä, loogisinta (ja eettisestikin enemmän oikein) olisi korvata se kasvikunnan proteiineilla, joka taas kumoaa kalan vähyyden perusteen ihmissyönnin aloittamiseksi. Siksi tämä osa-argumentti ei ole mielestäni kuitenkaan syy miksi ihmissyönti tulisi aloittaa.

Toiseen argumenttiin:
Oikeastaan liittyy ensimmäisen osa-argumentin käsittelyyn koskien eläinproteiinin tarpeellisuutta ylipäätään, ja toisekseen on tutkittuun yhteyteen prosessoidun eläinproteiinin (punainen liha huono juttu, kala neutraali) ja sen syömisestä seuraavien terveysongelmien välillä. Ihmisliha lienee laskettava punaiseen lihaan, joten ainakaan prosessoituna sen syöminen, tai sen osuuden lisääminen ruokavaliossa, ei ole terveyttä edistävää. Erityisesti aivoja koskien (kuten myös selkärangan hermosto ja luuydin), uppopaistetut tai ei, niiden syöminen lisää prioniperäisten tautien riskiä, joten ainakaan sitä ei voi suositella käytettävän ravinnoksi perustellen terveellisyyteen, joten peruste on väärin. Siksi toinenkaan argumentti ei näyttäisi syyltä ihmissyönnin aloittamiselle.

Kolmanteen argumenttiin:
Toteat itse, että ihra on epäterveellistä, joten terveyssyistä et taida itse sitä suositella kenellekään. Mutta toisaalta haluaisit aloittaa lihavista. Näen tuossa argumentissa loogisen ristiriidan, joten sen osalta argumenttia pitäisi varmaan täsmentää, ja täsmentämiseen saakka kolmas argumentti näyttää epävalidilta. Tässäkin on tietynlainen pieni linkki eläinperäisen proteiinin "ylikulutukseen" (samalla rasvojen saantiin), joka kaloreiden ylimäärä kulutukseen verrttuna lisää lihavuutta. Jos lihavuus on ongelma, joka tulisi poistaa ihmissyönnillä, sekin on väärä ratkaisu, koska oikeampi ja kestävämpi ratkaisu olisi vähentää määriä ja muuttaa lähteitä. Nähdäkseni lihavat ihmiset eivät myöskään ole sen vaarallisempia toisille ihmisille, kuin laiheliinitkaan. Noilla perusteilla sanoisin, että en löytänyt kolmannestakaan perusteltua syytä ihmissyönnin aloittamiselle, ainakaan ilman tarkennuksia.

Viimeinen käsiteltävä osa-argumentti on liikaväestö. Tosin senkään ratkaisemista ihmissyönnillä ei voi pitää tarpeellisena. On oletettavaa, että eläinproteiinin liikakulutus ja toisaalta kasviperäisen proteiinituotannon, ja yleensä ravinnon määrän, vähäisyys tulee vaikuttamaan tavalla tai toisella väestömäärään erilaisten luonnollisten ja ehkä inhimillistenkin prosessien kautta.

Se tuleeko ihmismäärän tarkoituksellinen vähentäminen ja proteiinin hankkiminen kannibalismin kautta vai ihmismäärän tarkoituksellinen vähentäminen ja samalla ravinnontarpeen vähentäminen inhimillistä kärsimystä aiheuttavien keinojen kautta, on eettisesti katsottuna tahallisena tekona yhtälailla molemmat väärin ihmisyyttä kohtaan.

Eettinen teko on tasata kulutus tarpeen mukaiseksi, eli lopettaa ylikulutus ja muokata proteiinin lähteet kestävälle pohjalle, ja jakaa käytössäoleva tasaisesti kaikille.

Samalla, kun eläinten oikeudet ovat nouseva puheenaihe, voidaan nostaa myös kysymyksiä eläimille aiheutettuihin kärsimyksiin liittyen, inhimillisten kärsimysten rinnalle.

Ismo Leikolan vitsissä puhutaan eläimestä, joka on onnellinen ja päätyy sen takia lautaselle. Oletettavasti onnellinen, koska sitä on pidetty hyvänä ja kasvatettu hyvissä olosuhteissa. Johon Ismo heittää, että eikö se ole eettisesti vielä enemmän väärin? Miksi sen onnellisen piti kuolla? Eikö olisi ollut eettisesti enemmän oikein tappaa vaikka joku onneton, päättää sen kärsimykset ja syödä se, jos joku on pakko tappaa ja syödä?