Toisessa keskustelussa väitettiin, että alle kahden metrin syväys ei juurikaan rajoita liikkumisia.
Miksi kokeneet purjehtijat sitten ostavat suurille vesille nostoköliveneitä? Niissä on kiistatta heikompi nousukulma eivätkä ne nouse pystyyn kunnollisen kippaamisen jälkeen.
Jos nostokölistä ei ole hyötyä, niin miksi?
Miksi nostoköliveneitä ostetaan?
poiiop
21
1656
Vastaukset
- satunnainen_purjehtija
Nostokölistä on paljon etuja:
- rantautuminen helpottuu
- telakointi helpottuu
- yleinen ratkaisu traileriveneissä
- nopeus kasvaa myötäisellä.
Ymmärtääkseni tällaiset "hybridit" ovat melko suosittuja maailmalla. Eli että on matala kiinteä köli, jonka sisällä erityisesti luovimiseen tehty (lisä)taittoköli. Tällä saadaan painopiste alemmas köli ylhäälläkin ja itse luovikölin ei tarvitse olla niin painava. Myöskään se ei vie arvokasta sisätilaa.
https://www.boatdesign.net/attachments/111sketch-jpg.37804/- glassed-in
Kuva voisi olla taittoköliveneestä, mutta se klöntti on "glassed in", eli lasikuidun sisään leivottu painoköli.
- satunnainen_purjehtija
Katoppas. :D Tässä parempi kuvituskuva viestiini.
https://www.boat-specs.com/img/boat/855/beneteau-oceanis-38-layout-1.jpg - seppomartti
Hydromystiikan kannalta ei varmaan kaikkein edullisin laatikko. Ei liioin kölin oikaisevan momentin kannalta, massa on ylhäällä.
- Joakim1
Nosto- ja taittokölisiä veneitä on kovin erilaisia. Toiset purjehtivat erinomaisesti ja toiset eivät. Toisilla erinomainen itseoikaisukulma ja toisilla ei.
Nosto- ja taittoköliä voi käyttää myös toiseen suuntaan eli tarjota syväyksen, joka ei muuten olisi mielekäs. Esimerkiksi Pogo 12.50:ssa taittokölin syväys on 3 m kun kiintököli on "vain" 2,2 m. - Kaukaisetrannat
Olen nähnyt erään pariskunnan tekemiä matkakertomuksia maailman meriltä.
He ovat ymmärtääkseni asuneet veneessään jo pitkät ajat ja heillä on ollut ainakin kaksi nostokölivenettä aikaisemmin.
Nyt heille tullut uusi Southerly 480 josta he tuntuvat olevan erityisen onnellisia.
Heidän sivuillaan on paljon juttua tästä nostokölipurjehtimisesta, joten kiinnostuneiden kannattaa lukea sieltä lisää : distantshores on heidän sivustonsa. - nettipurjehtija
Kokeneita purjehtijoita on muitakin kuin Jimmy Cornell eikä kaikki suinkaan seilaa nostokölisellä :)
Suurilla vesillä on myös suuret vuoroveden vaihtelut ja usein myös loivat hiekkarannat. Silloin nostokölistä on merkittävää hyötyä, kun voi ajaa veneen rantaan asti ja tehdä vaikka pieniä huoltoja veneen maatessa rantahiekassa. - Janbene
Olen myös seurannut Distant Shores TV YouTube blogia. Ovat menneet pitkään nostokölisellä veneellä ja ovat ajaneet sen mm. kirjaimellisesti hiekkarantaan. Ei paljoa swelli häiritse! On siinä omat etunsa.
Mutta pinkka pitää olla kunnossa ainakin noiden Southerlyn veneiden kanssa. Onhan niissä toki muutakin hyvää, kuin pelkkä nostoköli. Pariskunta on muuten juuri samassa oman uuden Southerly 480 veneensä luovutukseen.
Aika paljon hyviä pysähdyspaikkoja tulee lisää, kun ei ole juurikaan syväyksen asettamia rajoituksia.
https://youtu.be/_klxRPfBfRo - timppa01
Aikaisemmin mainittujen lisäksi:
- kovassa aallokossa käyttäytyy rauhallisemmin köli ylhäällä - sorto siirtää venettä sivusuunnassa. Jostain muistan lukeneeni että tämä saattaisi jopa pienentää ympärimenon riskiä mutta lienee vaikea todentaa
- kyljet on kiva vahata kun työskentelykorkeus on nenän tasalla
- ei tarvitse pukkeja välttämättä maalla ollessaan, riippuen venemallista
Ankkurissa ollessa pitää köli olla alhaalla - tuuli pyörittää venettä muuten aika lailla normi kölivenettä enemmän
Myötäisellä köli kannattaa tosiaan nostaa ylös - vauhti paranee ja köli ei pääse kolisemaan laatikossaan
Täällä Suomessa ehdottomin etu on karilleajovaurioiden pienuus (koskien kääntökölivenettä) Köli vain taittuu ylös laatikossaan.- täydennyskorjaus
"Ankkurissa ollessa pitää köli olla alhaalla - tuuli pyörittää venettä muuten aika lailla normi kölivenettä enemmän"
Pitää paikkansa ainoastaan jos vene on ankkuroitu keulastaan.
Perästä ankkuroituna köli ylhäällä ja peräsin keskelle lukittuna vene vikuroi kuitenkin paljon vähemmän kuin keulasta köli alhaalla ankkuroituna!
- Kdkdkjf
Taisivat eräät guyline-veneet luoda taittoköliveneille lähtemättömän maineen täällä päin. Ehkä noita on sitten ulkomailla osattu toteuttaa laadukkaammin. Kaikki lisätekniikka on kuitenkin taipuvaista hajoamaan veneessä. Harvat charter-veneitä valmistavat veistämöt tarjoavat taittoköliä. Jannen 349 taitaa olla ainoita viimeaikaisia. Ihan mielelläni ottaisin veneeseeni kestävän taittokölin. Nimim. Kiviä löytyy 2.1 m syvyydestä melko helposti
- seppomartti
Mikä kölirakenne on "taittoköli" ?. Kääntyvä täysimittainen painolastilla varustettu kuin Pogoissa?. Vai painolastiton pohjan alla olevaan kölilaatikkoon taittuva tynkä kuin Ovneissa?. Vai osamittainen osapainoinen kääntyvä tynkä kuin Guy? Vai jokin muu paitsi ei sivulle kääntyvä painolasti ja sen apuna olevat sprtumaa estävät 2 kevyttä köliä -ka mikä olisi näifen kolmen suominimet?.
Näillä palstoilla kääntyvät ja nostettavatkin kölit sekoitetaan. Helpottaisi keskustelua jos nimitykset olisivat selvät.- Joakim1
Missä Guyssä on osapainoinen kääntyvä tynkä? Tässä esimerkiksi Guyline 822:n täysmittainen painolastilla varustettu: https://nautiguy822.files.wordpress.com/2010/09/p9115290.jpg
Olikos Guyline 125:n kaikki painolasti kääntyvässä osassa? http://www.toan.se/Webtoan-2/1984/Guyline.htm - Dododidkd
Joakim1 kirjoitti:
Missä Guyssä on osapainoinen kääntyvä tynkä? Tässä esimerkiksi Guyline 822:n täysmittainen painolastilla varustettu: https://nautiguy822.files.wordpress.com/2010/09/p9115290.jpg
Olikos Guyline 125:n kaikki painolasti kääntyvässä osassa? http://www.toan.se/Webtoan-2/1984/Guyline.htmTuon jälkimmäisen linkin tekstistä paljastuu kippikölin hyvät ja huonot puolet. Ajatuksena se on mainio, se mahdollistaa syvän kölin hyvät purjehdusominaisuudet ja pääsyn mataliin satamiin, sekä kestää kivilleajot ilman vaurioita. Tuntuu siis lähes täydelliseltä ratkaisulta myös saariston väylille ja luonnonsatamiin.
Ongelmat liittyvät käytännön toteutukseen: niveleen tulee valtavat voimat, mekanismi on altis korroosiolle ja hydrauliikka saattaa pettää. Myös geometria voi olla ongelmallinen: jotta syväys köli ylhäällä saataisiin pieneksi, pitää kölievästä tehdä pitkä ja kapea. Näinollen syväys köli alhaalla purjehdusasennossa voi olla tänne kotivesille turhan suuri. Luulisin, että kaikki nuo ongelmat olisivat periaatteessa ratkaistavissa huolellisella suunnittelulla ja testauksella. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Missä Guyssä on osapainoinen kääntyvä tynkä? Tässä esimerkiksi Guyline 822:n täysmittainen painolastilla varustettu: https://nautiguy822.files.wordpress.com/2010/09/p9115290.jpg
Olikos Guyline 125:n kaikki painolasti kääntyvässä osassa? http://www.toan.se/Webtoan-2/1984/Guyline.htmTaittoköli termi esiintyy mm tässä: http://guyline95.blogspot.fi/2016/08/kolimekanismi.html.
Guyveneitä on varmaan tehty monella kölirakentyeella mutta tuossa linkissä on minun mielikuvaani vastaava "tynkä", mikä tosin tuottaa suuren syväyksen. Guyn kölejä eri malleissa en tunne mutta yleensä kai niissä on kölilaatikko, kääntömekanismi ja -akseli pohjan alla. Köli poikkeaa ranskalasisten suosimista, esim Pogosta paljon. Jälkimmäisessä on yhtenäinen komposiittisiipi ja paino yhtenäisen evän alapäässä. Köli kääntyy rungon sisään kölilaatikkoon. En osaa väittää toista paremmaksi mutta hydrodynaamisesti varmaan yhtenäinen n. 3 m köli jonkinlaisella bulbilla on parempi. Toisaalta painot siirtyy aika rajusti taaksepäin swing keelin kippausella, mitä joku saaristossa voi pitää etuna. - timppa01
Dododidkd kirjoitti:
Tuon jälkimmäisen linkin tekstistä paljastuu kippikölin hyvät ja huonot puolet. Ajatuksena se on mainio, se mahdollistaa syvän kölin hyvät purjehdusominaisuudet ja pääsyn mataliin satamiin, sekä kestää kivilleajot ilman vaurioita. Tuntuu siis lähes täydelliseltä ratkaisulta myös saariston väylille ja luonnonsatamiin.
Ongelmat liittyvät käytännön toteutukseen: niveleen tulee valtavat voimat, mekanismi on altis korroosiolle ja hydrauliikka saattaa pettää. Myös geometria voi olla ongelmallinen: jotta syväys köli ylhäällä saataisiin pieneksi, pitää kölievästä tehdä pitkä ja kapea. Näinollen syväys köli alhaalla purjehdusasennossa voi olla tänne kotivesille turhan suuri. Luulisin, että kaikki nuo ongelmat olisivat periaatteessa ratkaistavissa huolellisella suunnittelulla ja testauksella.Rakenteita on varmaan erilaisia, meidän veneessä on pohjan ulkopuolella 2.5 tonnin painoinen painolasti upotettuna rakenteeseen ja pultattu sisäpuolelta kiinni. n 2 m x 1 m pinta- alaltaan. tässä painolastissa on ura jonne köli taittuu j a edelleen kölilaatikkoon. koko rakenne on umpinainen eikä siinä oikeastaan ole varsinaista mekanismia - kölievä painaa noin 300 kg ja on saranoitu yhdellä pultilla painolastiin. Vaikea nähdä miten tuo voisi kovasti vaurioitua - ehkä jos peruuttaa kovaa vauhtia kiveen köli alhaalla. Enkä oikein näe isoja voimiakaan pulttiin koska köli tukeutuu sivusuunnassa aina kölilaatikkoon.
Eteenpäin mennessä köli taittuu ylös laatikkoon jos johonkin osuu ( ja näin on käynytkin). Jos kölin nosto ja laskuköydet ovat lukittuna menee laskuköysi poikki rytäkässä. Köli voi olla joko täysin ylhäällä (60 cm syväys) tai täysin alhaalla (2.2 m) tai miten vain tältä väliltä. - Dododidodo
timppa01 kirjoitti:
Rakenteita on varmaan erilaisia, meidän veneessä on pohjan ulkopuolella 2.5 tonnin painoinen painolasti upotettuna rakenteeseen ja pultattu sisäpuolelta kiinni. n 2 m x 1 m pinta- alaltaan. tässä painolastissa on ura jonne köli taittuu j a edelleen kölilaatikkoon. koko rakenne on umpinainen eikä siinä oikeastaan ole varsinaista mekanismia - kölievä painaa noin 300 kg ja on saranoitu yhdellä pultilla painolastiin. Vaikea nähdä miten tuo voisi kovasti vaurioitua - ehkä jos peruuttaa kovaa vauhtia kiveen köli alhaalla. Enkä oikein näe isoja voimiakaan pulttiin koska köli tukeutuu sivusuunnassa aina kölilaatikkoon.
Eteenpäin mennessä köli taittuu ylös laatikkoon jos johonkin osuu ( ja näin on käynytkin). Jos kölin nosto ja laskuköydet ovat lukittuna menee laskuköysi poikki rytäkässä. Köli voi olla joko täysin ylhäällä (60 cm syväys) tai täysin alhaalla (2.2 m) tai miten vain tältä väliltä.Joo, mielessä olivat lähinnä sellaiset designit, jossa painolasti on tuossa liikkuvassa osassa (Guyt, Pogot yms).
Dododidkd kirjoitti:
Tuon jälkimmäisen linkin tekstistä paljastuu kippikölin hyvät ja huonot puolet. Ajatuksena se on mainio, se mahdollistaa syvän kölin hyvät purjehdusominaisuudet ja pääsyn mataliin satamiin, sekä kestää kivilleajot ilman vaurioita. Tuntuu siis lähes täydelliseltä ratkaisulta myös saariston väylille ja luonnonsatamiin.
Ongelmat liittyvät käytännön toteutukseen: niveleen tulee valtavat voimat, mekanismi on altis korroosiolle ja hydrauliikka saattaa pettää. Myös geometria voi olla ongelmallinen: jotta syväys köli ylhäällä saataisiin pieneksi, pitää kölievästä tehdä pitkä ja kapea. Näinollen syväys köli alhaalla purjehdusasennossa voi olla tänne kotivesille turhan suuri. Luulisin, että kaikki nuo ongelmat olisivat periaatteessa ratkaistavissa huolellisella suunnittelulla ja testauksella.Ei ne voimat ole kovinkaan valtavia. Minulla oli aiemmin 9 tonnin painoinen traktorikaivuri pihan kaivuussa. Sen 6m pitkä puomi painoi kauha täynnä ehkä 3-4 tonnia. Kahvasta vetäisemällä kauha lähti vauhdilla ylös ja sen voi myös jysäyttää voimalla maahan tai lyödä sivuttain. Voima kohdistui pääosin yhteen 5cm läpimittaiseen terästappiin. 20 tonnin kaivurissa tappi on muutaman sentin paksumpi ja voimat paljon suurempia kuin purjeveneessä ikinä. En siis jaksa uskoa, että köliin kohdistuvia voimia olisi vaikea hallita rakenteiden hajoamatta.
- seppomartti
Bossu kirjoitti:
Ei ne voimat ole kovinkaan valtavia. Minulla oli aiemmin 9 tonnin painoinen traktorikaivuri pihan kaivuussa. Sen 6m pitkä puomi painoi kauha täynnä ehkä 3-4 tonnia. Kahvasta vetäisemällä kauha lähti vauhdilla ylös ja sen voi myös jysäyttää voimalla maahan tai lyödä sivuttain. Voima kohdistui pääosin yhteen 5cm läpimittaiseen terästappiin. 20 tonnin kaivurissa tappi on muutaman sentin paksumpi ja voimat paljon suurempia kuin purjeveneessä ikinä. En siis jaksa uskoa, että köliin kohdistuvia voimia olisi vaikea hallita rakenteiden hajoamatta.
Ongelma taitaa olla toinen. Jos traktorikaivurisi liikkuisi 6-8 solmun nopeudella ja sitten kauhasi jysähtäisi kallioon. Saattaisi hyvä olla jokin hydrauliikan varoventtiili.
seppomartti kirjoitti:
Ongelma taitaa olla toinen. Jos traktorikaivurisi liikkuisi 6-8 solmun nopeudella ja sitten kauhasi jysähtäisi kallioon. Saattaisi hyvä olla jokin hydrauliikan varoventtiili.
Kyllä hydrauliikka kestää, kunhan on tarpeeksi järeää ja tarpeelliset varoventtiilit jne. Kaivureiden letkutkin on usein kestäneet jo tuhansia ja tuhansia tunteja jatkuvia paineiskuja. Puhuin ennemminkin mekaanisten osien kestävyydestä. Suoraan kölin kiinnityspisteeseen ei tule suoraa iskua, joten kyllä tämä tuenta saadaan varmaan kestämään.
- Arvioivakatsanto
Nostoköliveneitä ostetaan, koska purjehdus on tylsää ja purjehtija on perillä vasta rannassa.
Nostokölillä pääsee useampiin rantoihin kuin ilman nostoköliä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
"Miko Bergbom, miksi euron bensa maksaa kaksi euroa?"
Valtakunnan suurin kaupallinen porvarimediakin kyselee nyt miksi perussuomalaisset ovat rikkoneet tärkeimmän vaalilupauk2437026SDP: "On hyvä että bensiinin hinta nousee"
Suurin oppositiopuolue SDP on mielissään siitä, että bensan hinta nousee suomalaisille. https://www.iltalehti.fi/polit2413683Mistä ihmeestä sitä viirasi?
Oliko tuo Timo Kalima hyvä silmälääkäri? Mikähän hänen silmiinsä osui kun piti mennä tuollaista tekemään. Kaikki näytti293506"Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi."
Räsäsen tuomio on iso harppaus woke-valtioksi. – Tässä maassa on nyt selvästi kiellettyjä sanoja ja ajatusrikoksia. –2442425SDP haluaa tappaa maaseudun - bensan hinta mahdollisimman korkealle
Maaseudulla auto on välttämätön asia, ja lähes kaikilla on bensa-autot. Kuinka tyhmä pitää olla jos äänestää demareita?1461872Partamies hoi!
En aio häiritä jos on mukavampi olla hiljaa tai jos siellä kaukana sinun paikkakunnalla on jo joku hoito. Miten olisi re401857Outoa toimintaa Tuhannen taalan yrittäjällä
Ihmiset ympäri Suomen on kyselleet, että miksi tämä yrittäjä hoitaa ilkivalta-asiaa netissä kun se kuuluisi poliisille.1231671Martina Aitolehti pistää luun kurkkuun Erikoisjoukot-kouluttajalle - Ei usko tätä!
Martina Aitolehti on persoona, joka herättää monessa tunteita. Hänen yksityiselämänsä on noussut kohuotsikoihin mm. eläm151204- 1261163
Riiko Sakkinen läväyttää totuuden - Tästä syystä keskeytti Farmi-kuvaukset
Riikon toiminta hämmensi... Kuvataiteilija teki yllättävän päätöksen ja halusi lopettaa Farmi Suomi -leikin kesken. Rii191039