Aaltoilua...

Suurimman osan ajasta mieliala on seesteinen ja iloinen, onnellinenkin. Välillä kuitenkin iskee pelko ja ahdistus, maailman raakuus iskeytyy tajuntaan, itkettää.
Luin jostain että erosta toipumiseen menee aikaa noin vuosi. Oletan ja toivon että suunta on tästä vain ylöspäin, kohti sitä huipun tasannetta, eikä kävisi enää pohjalla...
Sattuu niin... Avioliiton kuolemisen myötä osa itsestänikin tuntuu kuolleelta... Välinpitämätön olo... Rakkauslaulut oksettaa.. Käsikkäin käveleviä ihmisiä katson paksun lasin läpi, tunteettomana...
Lapsiperheitä katson niin kuin kaitsoisin menneisyyteen. Ollutta ja mennyttä.
Onneksi on vielä muutama ystävä, vaikka olen menettänyt kolme niistä puolen vuoden sisään.
Yksi kuoli, yksi jätti ja yhden jätin.

16

1481

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • popopå

      Tuo on täysin normaalia, että tunteet vaihtelee laidasta laitaan. Itselläni ei ollut mitään rakkauslauluja vastaan eronkaan jälkeen, mutta kaikki kokee eron omalla tavallaan. Maailman pahuus puolestaan on mietityttänyt aina. Liipaisee läheltä ammattianikin. Sen vuoksi ajatuksenkulkuni maailman pahuudesta lähtee aika nopeasti uusille urille, jos alan liikaa murehtimaan omaa elämää. Vaikka on sekin ollut aikamoista pyöritystä. Olen myös pari kertaa kunnolla yllättynyt itsestäni.

      Monilla ihmisillä Suomessa ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä on todellinen pahuus, ja se ettei pärjää, on yksin, tai on pitkään jatkuneen väkivallan uhri, on sairas eikä saa hoitoa jne. Suosittelen sinulle vapaaehtoistyötä auttamisen parissa. Jos sinulla on lapsia, auttaa voi esim. "kotikentällään" hoitamalla hetken naapurin tms. yksinhuoltajan muksuja.

      Apua, miksi noin monta ystävääsi on kuollut??! Kannattaisikohan sinun hakeutua terapiaan selvittämään tunteitasi ja ajatuksiasi? Vai pärjäätkö esim. ajattelemalla ja olemalla kiitollinen siitä mitä sinulla on?

      • Yksi ystävistäni menehtyi yllättäen marraskuussa. Hän itse asiassa oli entinen työnantajani; olin reilun vuoden ajan hänen henkilökohtainen avustajansa, tai yksi niistä.
        Yksi ystävä jätti minut ihastumissekoilujeni vuoksi. Hän on hengissä vielä, ainakin toivottavasti.
        Yhden ystävän, puolison, minä jätin. Hänkin vielä elävä, enkä toivo enää pahaa hänelle.

        Olen kyllä vuosia sitten huomannut, että muiden auttaminen tekee omasta elämästä mielekkäämpää. Antaa tarkoitusta. On kiva olla hyödyksi. On mukavaa kun joku arvostaa sitä mitä tekee vilpittömästi. Ehkä taas jossain vaiheessa teen töitäkin sillä alalla.

        En tunne täältä ketään, olen uudella paikkakunnalla, mutta haen ystäviä ja olen sosiaalinen ihminen. Puhun vaikka väkisin tuntemattomille. En siis syrjäydy näiden ajatuksien kanssa, hautomaan niitä.
        Kirjoittaminen, puhuminen, ajatteleminen ja juokseminen pitävät pään selvänä. On jo parempi olo :)


    • Jatkuu

      Erosta yli kaksi vuotta. Teen omia juttujani ja elän näennäisesti ihan normaalisti, mutta sisältä olen tyhjä. Elämällä ei ole enää merkitystä. Viimeksi eilen itkin ikävääni. Puoliso oli osa minua, en pysty solmimaan uutta ihmissuhdetta.

      • Voi, älä jää jumiin tuollaisiin ajatuksiin.

        Oma mielipiteeni on, että hyvässä, terveessä ja kunnioittavassa parisuhteessa, osapuolet ovat erillisiä olentoja.

        Kahdesta ei voi tulla yhtä

        1 1=2

        Arvosta itseäsi ainutlaatuisena, koska olet sellainen


      • tititiit
        P.i kirjoitti:

        Voi, älä jää jumiin tuollaisiin ajatuksiin.

        Oma mielipiteeni on, että hyvässä, terveessä ja kunnioittavassa parisuhteessa, osapuolet ovat erillisiä olentoja.

        Kahdesta ei voi tulla yhtä

        1 1=2

        Arvosta itseäsi ainutlaatuisena, koska olet sellainen

        Kahdesta ei voi tulla yhtä, mutta kaikilla ei ole kokemusta siitä, miltä heitteillejättö ja henkinen /taloudellinen hyväksikäyttö tekee ihmiselle. Heitteillejättä ei kohdistu aina lapsiin. Ihminen ei elä rakkaudesta, vaikka sellainen mielikuva on yllättävän monilla. Ei myöskään yhteiskunnan tuilla. Se on käsittämättömän naivia. Tiedän mitä popopå tarkoittaa, valitettavasti.


    • Samanlaine känisijä oot ku Putoushahmo.

      • 3×?


      • P.i kirjoitti:

        3×?

        3×14159 = 42477.



    • k-65

      Olet sosiaalinen ihminen, se on hyvä. Aivan varmasti selviät erosta ja ilo voittaa. Vaikka kaikkihan me joskus vaivumme jonkinmoiseen apeaan mielialaan. Vaikka oltaisiin onnellisia ja tyytyväisiä elämään. Ilman apeutta ei olisi iloakaan.

    • Elluhalloyb

      Erot..
      On raskaita juttui....
      Itselläkin ensimmäinen kesä aivan hiljaista...
      Muistan siinnä tiellä pikkuisen kanssa..
      Ensikesänä linnutkin laulaa...
      Kuulen kaik äänet...
      Niin myös tapahtui....elämä menee etiä päin ..kun ei voida kulkea takaperin....
      Mut vie aikaa..en ihan ymmärrä ihmisii mitkä puhuu kauhean kevyesti eroist...
      Mulla on joku piste vielkin...
      Vaik aikaa kulunut...muistot...
      Exäkin pilven reunal...eli erot raskaita....
      Joskus voisin vielkin itkee...hassua...🌹

    • idID

      "On helpompi antaa muille anteeksi kuin jäädä kaunaan kiinni."

      Kyllä se siitä.

      • jokainentekeetavallaan

        Älä usko lauluihin.


      • xxxyyyz

        Ne tekee susta haaveilijan
        Ne voi saada sut kaivelemaan asioita,
        Joilta mielesi koittaa sua suojella
        Niil on taipumus sotkee kaikki ajatukset ja jättää kaaokseen


    • anarkistimartta

      Minua ei erotilanteessa enää surettanut yhtään, vaan olin iloisen haikea. Mutta sitä tuskin voi verrata sinun tilanteeseesi, sillä tein eroa monta vuotta. Surin sitä miksi exästä tuli sellainen kuin tuli, miksi kaikki hänellä meni kuten meni (pieleen). Mitäpä sille voi tehdä. Ei kerrassaan mitään.

      • tititiit

        Ei tuo mitään anarkiaa. Useimmiten nainen jättää miehen. Mielestäni perusteltuna ok, jollei olla samanaikaisesti tuhoamassa toisen ihmisen perhettä, mikä täysin sonta teko. Naiset pitävät monesti siitä exästäänkin eron jälkeen huolta, vaikka eroavat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Romaanien ammuskelu

      Romaanit vähän ammuskeli härmän häjy,osu sivullisiin,ja nyt nää romanit ihmettelee miksi heitä ei päästetä ravintoloihin
      Seinäjoki
      227
      4847
    2. Onneksi olkoon sait mut vittuuntumaan

      Sapettanu koko helvetin päivän.
      Ikävä
      79
      3084
    3. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      83
      2802
    4. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      40
      2249
    5. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      81
      2067
    6. Mitä sitten ikinä teetkin

      Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei
      Ikävä
      44
      1697
    7. Saanko selityksen?

      Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(
      Ikävä
      65
      1655
    8. Mies mistä oikein suutuit?

      Yhtäkkiä vaan häippäsit täältä... 😢
      Ikävä
      24
      1608
    9. Seinäjoen ampumistapaus

      Kyseessä olivat helluntainkirkkoon kuuluvia. Niin myös Jyväskylän tapauksessa. Mistä he saavat aseet ?
      Seinäjoki
      46
      1600
    10. Kun istuit

      vierelläni penkillä, olin hetken onnellinen. Se hetki kimaltelee mieleni sopukoissa ja valvottaa öisin. Salainen kaipau
      Ikävä
      58
      1449
    Aihe