Hallitus täyttänyt valtion kassaa vain velalla

Onkohan Suomen kokoomus-keskusta-siniset -hallitus täyttänyt valtion kassaa velaksi ja kenen "kassaa" on täytetty? Valtio velkaantuneet tänäkin vuonna noin 3 miljardia euroa.
Samaan aikaan maksetaan YRITYSTUKIA yksitoista miljoonaa euroa päivässä eli yhteensä 4,1 miljardia (v. 2016). On siis paikallaan tutkia kenen kassaan ja miksi yli neljän miljardin yritystuet jaetaan.

Isot pörssiyhtiöt saaneet suurimmat tuet
Suurin osa neljän miljardin tuesta jaetaan isoille pörssiyhtiöille, vaikka eivät tukea tarvitsisi. Sekin on tutkittu. Kuten myös se, että yritystuet vääristävät kilpailua ja vaikeuttavat uusien, innovatiivisten yritysten syntyä. Tutkimusten mukaan vain 10 % tuesta edistää yritysten uusiutumista. Sitä ei tutkita tai ainakaan kerrota, miten yritystuet vaikuttavat työllisyyteen. Eli irtisanovatko tukia saaneet yritykset ja siirtävätkö vuosien tuet saatuaan tuotantonsa halpatyövoiman maihin? Yritystukia ei sidota työllistämiseen eikä vähennetä tai vaadita palautusta, kun tuotanto on Suomessa lopetettu.

Suurimmat tuensaajat ovat olleet YLE:n selvityksen mukaan v. 2016 UPM, Metsä Group ja Outokumpu. Kaikki kolme ovat pörssiyhtiöitä, jotka jakavat isoja osinkoja sijoittajille. Yritystukilistalle päässeet isot pörssiyhtiöt pysyvät listalla vuodesta toiseen. Toiminnassa tapahtuneet muutokset eivät juurikaan vaikuta. Uusien yritysten tukilistalle pääsy vaikeutuu sen vuoksi, ettei yritystuki uudistusta saada aikaan. Kaikkien yritystukien pitäisi olla mukana Eduskunnan vuosittain hyväksymässä budjetissa. Ehkä siten saataisiin tukilista päivitettyä?

Erikoinen energiatuki
Energiatukien määrä on kasvanut viime vuosina. Mitä enemmän yritys käyttää energiaa, sitä suurempi tuki. Energiatuki pelkästään on jo yli 500 miljoonaa, arvatenkin isoille yrityksille. Suuri yritysten energiatuki ei edesauta päästötavoitteisiin pääsyä.

Yritystukia selvittäneen työryhmän raportti
Hallitus perusti yritystukityöryhmän selvittämään yli neljän miljardin euron yritystukipotin uudistamista ja ehkäpä jopa järkevämpää ja oikeudenmukaisempaa jakoa.
Työryhmä ei saanut aikaan mitään konkreettista. Työryhmässä kuultiin ainoastaan yhtä asiantuntijaa, VATT:n ylijohtajaa. Sitäkin enemmän kuultiin "lobbareita" eli yritystukipotin "edunvalvojia" kuten EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto), SY:n (Suomen yrittäjät), SAK:n (palkansaajat), MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto) ja Metsäteollisuuden edustajat.

Yli neljän miljardin euron yritystukiuudistus on siis kaadettu ja haudattu, joten entinen meno jatkuu ja valtio velkaantuu. Pienillä ja keskisuurillakin yrityksillä menee yhtä huonosti kuten tähänkin asti: maksavat paljon veroja ilman yritystukia.

Lapsille taakka. Aseita kymmenillä miljardeilla. Hirveä elättimamu riesa. Mykkänen lopasi ottaa lisää elättimamuja?

Suomessa syntyvyys laskee, laskee, laskee. Väestö vanhenee nopeasti samaan aikaan. Työikäinen väestö muuttaa Suomesta pois kalliiden asumiskustannusten ja suurtyöttömyyden vuoksi. Suomessa suurimpia ongelmia on eriarvoisuuden lisääntyminen, lapsiperheiden köyhyys, suurtyöttömyys, kalliit elinkustannukset ja kallis asuminen. Ruuan hintakin on kaksinkertainen, kun ruoka Suomessa on EU-maiden kalliimpia ja kovasti verotettu. Kansallinen eli suomalaisten itsensä maksama maataloustuki on myös suuri, ja lisäksi ruoka maksaa paljon.

Suomessa rikkaat ovat nopeasti rikastuneet, monimiljonäärit eniten. Köyhät ovat entisestään köyhtyneet ja köyhyys periytyy huono-osaisten lapsille sukupolvesta toiseen.

Mikä puolue ei olisi ottanut lisää velkaa?

Oppositiossa on arvosteltu jokaista säästöä ja vaadittu lisää rahaa useampaankin paikkaan.
Jos oppositio olisi päättämässä ja jos oppositio olisi tehnyt asiaty sillä tavalla kuin on vaatinut, niin velkaa olisi otettu enemmän.
Oppositiossa ei tietenkään ole mitään vastuuta joten hallituksessa ei tietenkään olisi voitu tehdä samoja asioita kuin mitä oppositiossa vaaditaan.

Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että tukia maksetaan liikaa ja sääntely näivettää taloutta. En ole kuitenkaan valmis nostamaan veroja myöskään niiltä yrtityksiltä, jotka maksavat esimerkiksi energiaveroa vähemmän kuin kuluttajat. Silloin meiltä loppuisi terästeollisuus kokonaan koska se vaatii paljon energiaa ja kilpailijamaissa verotus on sen osalta kevyempää.

Tilastokeskuksen tutkijan, Olli Savelan, mukaan pääomaan kohdistuvien verojen osuus on Suomessa noin 5,5 miljardia euroa pienempi kuin kaikissa EU-maissa. Jos Suomessa verorakenne pääomatulojen osalta olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa vuodessa enemmän.

Pääomaan kohdistuvia veroja ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on luettu pääomaan ja sen tuottoon kohdistuvia veroja.

Linkki: tietotrenditblogi.stat.fi/pääomaverojen-...
M33 - Olli Savela
www.ollisavela.fi

Verotuksella on aiemmin tasattu tuloeroja. Niin ei tapahdu enää. Eriarvoisuus kasvaa. Tulottomien määrä on kasvanut nopeasti ja leipäjonot tulivat jäädäkseen. Suomea pidetään hyvinvointivaltiona, vaikka lapsiperheiden köyhyys on tunnustettu samoin kuin syrjäytyneiden lasten ja nuorten huomattavan suuri määrä. Köyhien suomalaisten puutteellista toimeentuloturvaa paikataan kirkon ja hyväntekeväisyysjärjestöjen järjestämällä ruuan jakelulla, joka kutsutaan Suomessa "leipäjonoksi".

Jos pääomatuloja verotettaisiin muiden EU-maiden tavoin, Suomen velkataakka olisi vähäinen. Ehkä palkkatyöläisten ja eläkeläisten ostovoimaa olisi voitu lisätä antamalla eläkeläisille ja keskituloisille vain rikkaiden pääomatuloistaan ja varallisuudestaan (varallisuusvero poistettiin, myyntivoittojen verotus pientä) saamat verohuojennukset, jolloin kulutus olisi tuonut lisää työpaikkoja.

Et ymmärrä lukemaasi.

Pääomatulojen osuus veroista on pienempi, mutta verot eivät ole muita maita kevyempiä. Meillä on kaikki verotus maailman huippua mukaan lukien pääomatulojen verotus.
Lähes kaikissa maissa on kevyempi verotus kuin Suomessa. Meidän verotuksen ongelma ei ole verojen osuudet vaan niiden määrä.

Kokoomus ajaa työn veriotuksen keventämistä, joka on oikea suunta. Pitää kuitenkin pitää huoli siitä ettei muu verotus kasva.

Vertailu muihin maihin on järkevää, mutta se pitää tehdä niin, että verotusta kevennetään. Palkkaverotuksen keventgäminen kasvattaa pääomatulojen osuutta ilman, että niitä kiristetään.

Jos verrataan osuuksia eikä absoluuttisia määria, voidaan aina löytää perusteet verojen kiristämiselle koska osuuksian summa on aina sata, vaikka kaikki verot kaksinkertaistettaisiin.

suomi ja muu sivistynyt maailma on sivistynyt liikaa kun luulee että tietokone ja aplikaatio tekee työt, nehän ei tee mitään, vaan aiheuttaa sen että kukaan ei osaa mitään eikä tiedä mistään mitään, aplikaatio yrittää saada jonkun tekemään halutut työt anonyymisti joukolle , joukko on nyt liian iso , ja tekijä joukko niin pieni ja osaamaton että yhtälö ei vaan enään toimi, ei 1 käsi pysty ruokkimaan 25 suuta vaikka itse ei söisi mitään, jos jotain suomessa osaa niin se taito kannattaa jalostaa itselleen tai tehdä vaihtokauppaa missä välikäsi armeija ei vaikuta.palkansaajalla on 2 roolia, tekijä sekä kuluttaja, henkihieviriin kilpailutettu yhteisö on kuin kelopuu, pystyssä seisoo mutta mitään ei tuota. työtön ei tuota mitään eikä kuluta, jos 100 ihmisestä annat 1 kaiken se häviää ja 99 seisoo paikallaan tekemättä mitään, suomi alkaa olla tälläinen.
suomen mallissa tosin 1 sotkee toinen siivoaa, 3 mas selvittää kuka sotki 4 ohjaa tätä toimintaa ja loput katsoo vierestä ja näin on saatu kaikki tuottavaan työhön ja tavoite saavutettu yli 73 prossaa on kirjoilla.

Ihmettä on kun tämä hallituksen "mefiston" käärmeen kieli uppoaa useampiin Suomalaisiin ihmisiin. Maailmassa liki 7 miljardia ihmistä joista vain 5 miljoonaa taloudellisien tilastointien puitteissa hyvin toimeen tulevia ja Suomen hallitus/eduskunta/presitenttiä myöten viljelee"mefistomaisesti" mielikuva politiikkaa väittäen olevansa kykenevä päätöksillään ottamaan siivun meille Suomalaisille tästä hyvin voinnin kaukusta :D :D Naurettavaa.

Köyhät kuolee läkepulaan leipäjonoon.

Viite: Tilastokeskus/Tilastot/Tulot ja kulutus/Tulonjakotilasto/2016/tuloerot (kansainvälinen vertailu)/ pienituloisuuden kehitys Suomessa 1966-2016
Tilastokeskus tutkii ja tilastoi. Lukemalla Tilastokeskuksen tilastoja (esim. edellä mainittu katsaus), saamme tutkittua tietoa Suomen kehityksestä sekä vertailuista kansainvälisesti.

"PPV:n mikä-mikä-maassa" on ihan oma mutu-tilasto, johon luottavat ja josta kertovat vain "mikä-mikä-maahan" pyrähtävät mutu-tietäjät.

Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1966-2016
Pienituloisia henkilöitä oli 623 000 v. 2016.
Pienituloisuus määritellään kotitalouden tulojen perusteella suhteessa keskiverto kotitalouden tuloihin. Kotitalous on pienituloinen, mikäli sen käytettävissä olevat rahatulot jäävät pienemmiksi kuin 60 % mediaanituloista.

Köyhyyskuilu 13,8 % vuonna 2016
Köyhyyskuilu osoittaa, kuinka paljon keskimäärin pienituloiselta väestöltä puuttuu tuloja, jotka nostaisivat heidät juuri pienituloisuusrajalle, eli 12 440 rahatuloon.
Köyhyyskuilu oli v. 1966 n. -22 %. Vuoden 1971 jälkeen köyhyyskuilu on ollut samaa suuruusluokkaa eli vaihdellen -15 %:n molemmin puolin.

Sosioekonominen asema ja pienituloisuus
Pienituloisuus on yleisintä työttömillä. Vähintään puolet vuodesta työttömänä olleilla pienituloisuus on kaikkein tavallisinta. V. 2016 työttömistä 36 % oli pienituloisia.

Tilastokeskuksen taulukko: pienituloisuusasteet henkilön sosioekonomisen aseman mukaan v. 1995-2016 sekä määrällisesti (suluissa prosentteina):
- yrittäjät ja maatalousyrittäjät 34 000 (11,4 %)
- palkansaajat 26 000 (1,4 %)
- opiskelijat 140 000 (29,8 %)
- eläkeläiset 174 000 (12,8 %)
- työttömät 123 000 (36,0 %)
- muut 125 000 (11,5 %)
- kaikki henkilöt 623 000 (11,5 %)
Suurin pienituloisten ryhmä on eläkeläiset. Työttömiä ja eläkeläisiä on myös paljon suhteessa heidän osuuteensa väestöstä.
Tilastokeskuksen katsauksia kannattaa lukea, jos haluaa keskustella asiapohjaisesti.

Onko köyhyys hassua?
PPV:n mukaan on hassua tai jopa ironista jos köyhät ovat lihavia. Kannattaa lukea Hesarin artikkeli: "Lihavuus on luokkakysymys: hyväosaisten painonhallintaa tuetaan, köyhien ei. Toimihenkilö saa henkilöstöravintolassa joka päivä eteensä valmiita salaatteja ja raasteita. Se on etuoikeus. Leipäjonoista saa varmuudella vain leipää".

Köyhillä ei ole mahdollisuutta valita terveellistä ruokaa. Tuoreiden hedelmien ja vihannesten saanti voi olla vaikeaa sekä saatavuuden että hinnan takia. Lähiöistä tai syrjäseuduilta ei ole halpaa, julkista liikennettä kauppakeskuksiin. Omaan autoon ei ole varaa. Syrjäytyminen lisää masennusta, ja masentuneet syövät usein "lohturuokaa" , halpaa ja heikkolaatuista.

Suomessa leipäjonot kasvavat köyhyyden lisääntyessä
(elinkustannukset kasvat ja pienituloisilta leikataan eniten)
Hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet ja kohdistuvat juuri suurimpiin pienituloisten ryhmiin, kuten eläkeläiset (puolitettu indeksi), opiskelijat (tukien leikkaukset ym.), työttömät (aktiivimalli), Joten nykyinen hallitus huolehtii siitä, että pienituloisuus ei vähene. Yritystukia jaetaan vuosittain (isoille pörssiyhtiöille) noin 5 miljardia ja sijoittajat viettävät "osinkokarnevaaleja" samaan aikaan kun yhä useampi jonottaa ruokaa leipäjonossa.

Byrokratia kasvaa, kun aktiivimallin mukaisia leikkauksia aletaan tehdä. Työttömien on todistettava työnhaku tai opiskelu te-toimistoissa, mikä kelpaa byrokraateille. Työttömiltä leikataan 5 % työttömyystuesta, vaikka työtä ei todistettavasti ole eikä kaikkea opiskelua lasketa opiskeluksi. Työttömyyskorvauksen leikkaaminen on epäoikeudenmukainen "sanktio", jota kansalaisaloitteessa vastusti 140 000 allekirjoittajaa.

Suomessa on puhuttu vain sosiaaliturvan hyväksikäytöstä, sen sijaan ei keskustella sosiaaliturvan alikäytöstä, eli minkä vuoksi esim. toimeentulotukea eivät hae kaikki tukeen oikeutetut. Luukuttaminen ja tiukka, kuitein ja tiliottein todistettava köyhyys on vaivalloista todistaa eri "luukuilla" ja lisäksi tulos saada tukea on epävarma. Tuen hakeminen koetaan myös häpeälliseksi ja tukea ei osata hakea. Tuen hakemisessa ei neuvota. Pienillä paikkakunnilla ei ole Kelan toimistoja. Toimeentulotuen alikäyttö (ehkä jopa noin puolet tukeen oikeutetuista jättää hakematta) on ollut paljon yleisempää kuin väärinkäyttö, joten syrjäytyneet ja pienituloiset jonottavat "parasta ennen" ruokaa leipäjonoissa yhä pitemmissä jonoissa, mikä on hyvinvointivaltiossa "aika hassua" - vai mitä?

Hallituksen uudistukset vaikeuttavat työllisyyden hoitoa. Yritykset haluavat hyvin koulutettuja, digi-tekniikan ja robotiikan osaajia. Kuitenkin hallitus leikkaa opetuksesta ja opintojen tukemisesta. Kilpailukyvyn sijaan pitäisi puhua kustannuskilpailukyvystä ja kokonaistaloudellisuudesta.

Työantajat saavat hallituksen ja EK:n kautta kerta toisensa jälkeen vaatimuksiaan läpi. Kilpailukykysopimuksen perusteella työnantajan sivukuluja alennetaan: työantajan työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan sosiaaliturvamaksu. Pätkätöistä tehdään pysyvä ja lakisääteinen, hyväksytty työsuhde, työsopimuslakia heikennetään jne.

Työnantajien sivukuluja vastaavalla määrällä korotetaan työntekijöiden maksuja. Sosiaaliturvamaksun alentaminen oli ehkä "tempuista viheliäisin".
Vuonna 2017 työnantajan sos.turva maksu on 1,08 % (vuonna 2016 maksu on 2,12%). Alennus RAHOITETAAN kilpailukykysopimuksen mukaan julkisen sektorin säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusmuutoksella.

Eli pienituloisten, naisvaltaisten hoiva-alojen lomarahoja leikattiin, mikä vaikuttaa tuntuvasti esim. Sari Sairaanhoitajien ja Kaija Kotiavustajien palkoissa. Kun julkisen sektorin palkkakuluista säästetään pienentämällä työantajien sosiaaliturvamaksuja, siitä kärsivät työntekijöiden lisäksi sairaat, vanhukset, joiden tilanteesta hallitus ei ole huolta kantanut.

Palkanalennus: Kilpailukykysopimuksen vuoksi vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tuntia vuodessa palkkaa lisäämättä. Kun työssäkäyvien työtaakkaa lisätään pidentämällä työaikaa, poistamalla eläkeputki ja siirtämällä eläkkeelle pääsyä, työttömien on vaikeampi saada työtä. Pienipalkkaisiin töihin, kuten kotiavustajat, on vaikea saada työntekijöitä, jos työ urakkatyötä mutta palkka ei riitä toimeentuloon. Palkan pitäisi riittää kohtuullisiin asumismenoihin, ruokaan, vaatteisiin ja virkistykseen. Ei ole oikein, että työntekijät joutuvat hakemaan palkanlisää Kelan luukulta (asumistuki) tai leipäjonoista. Hallituksen tekemät työtulojen huononnukset vaikeuttavat paitsi pienipalkkaisten selviytymistä, ne myös lisäävät huono-osaisten mahdollisuutta saada tarvitsemiaan yhteiskunnallisia palveluita.

Kustannuskilpailukyvyn sijaan pitäisi miettiä
kokonaistaloudellisia ratkaisuja

Miten kilpailukykysopimuksen vaikutus kilpailukykyyn tai työttömyyden kasvuun ja palkkoihin on vaikuttanut? Se tiedetään, että osinkojuhlia on vietetty samaan aikaan kun on vaadittu kilpailukyvyn parantamista. Kilpailukyky on Suomessa ollut koko 2000-luvun hyvä.
Suomen heikkouksia ovat Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa olleet:
pieni markkinakoko (60. sija), kokonaistaloudellisen ympäristö (33. sija), infrastruktuuri (26. sija) sekä työmarkkinoiden tehokkuus (23. sija).

Koulutustaso, infrastruktuuri ja yleinen toimintaympäristö ovat WEF:n vertailussa kustannuskilpailukyvyn sijaan.

Pitäisikö hallituksen keskittyä kustannuskilpailukyvyn sijaan KOULUTUSTASON nostamiseen, tehokkaampaan kokonaistaloudelliseen ympäristöön ja infraan?
Hallituksen kärkihanke maakuntahallinto nykyisen kuntahallinnon lisäksi ei ole kokonaistaloudellista eikä järkevää. Sote-uudistuksen tulee lisäämään byrokratiaa ja kustannuksia mutta palvelut eivät parane.

Suomen pitkät etäisyydet tulisi huomioida paitsi infrasta huolehtimisen lisäksi myös siten, että syrjäseutujen ihmisiä ei jätetä, vaan koko maa pidetään elinvoimaisena. Työttömyys ja syrjäytyminen tulevat lisääntymään syrjäseutujen autioituessa, mikä aiheuttaa omat kokonaistaloudelliset ongelmansa.

Hallituksen työllisyyspolitiikka
on taantumuksellista

Nyt heikennetään työntekijöiden asemaa monin eri tavoin sekä työsuhteen aikana että työsuhteen päätyttyä. Suuri nuorisotyöttömyys ei parane, päinvastoin. Kun koulutus jää keskeneräiseksi, työttömyyskortistoon joutuminen (aktiivimalli-leikkauksineen) on yhä useamman nuoren kehno tulevaisuus.
Määräaikainen työsopimus voidaan nyt tehdä pitkäaikaistyöttömän kanssa perustelematta määräaikaisuuden syytä. Pätkätyöt lisääntyvät, ja pätkätöillä ei tulevaisuutta rakenneta.
Nuorten työttömyysaste oli tammikuussa 2017 peräti 23,5 %, eli kasvanut vuodessa 2,3 %.

Entä hakevatko suomalaiset nuoret, ne hyvin koulutetut, määräaikaisia ja pienipalkkaisia töitä. Eivät hae. Koulutetut ja kielitaitoiset nuoret hakevat koulutustaan vastaavaa, paremmin palkattua työtä ulkomailta, mikä ei ole Suomen kannalta kokonaistaloudellista.

Sipilän tolloporukka tuhoisaa.

Hyvinvointi on vain kolmen kauppaa verraten samaa asiaa kuin suurkaupungin pysäköintipalvelua tarjoavilla yrityksillä.

Ensimmäinen hallitsee kilpailee seuraavan yrityksen kanssa ja kolmas pärjää joten kuten ja loput roikkuvat "kantavan jään reunalla"

Tämä kaava pätee hyinvoinnissakin ensimmäiset noin 5 miljoonaa taloutta hallitsee kilpailee seuraavan 10 miljoonan kanssa ja seuraava kolmas 15 miljoonan talouden ryhmä pärjäilee joten kuten ja loput roikkuvat "kantavan jään reunalla".

Jos otetaan esimerkikis Ylen työntekiöiltä työ pois = joukko perseaukisia kotitalouksia. Hyvin voiva kotitalous tarkoittaa ettei työ ole enää välttämätön toimeen tulemisen este. Niitä on Suomessa vähän näkyvin hyvinvoivan talouden edeustajan malli on tällä hetkellä Juha Sipilä itse valetelemassa miten Suomeen saadaan hyvinvointia aktiivimallilla sote-palvelun uudistuksilla ym mitä kaikkea luikuria paremmasta Suomesta suustaa päästää.

Shanghaissa on väkimäärä liki 20 miljonaa mutta vain 2000 miljonääriä.

Odotetaan kunnes sossut vassarit ja virheet pääsevät valtaan niin sitten vissiinkin säästäminen alkaa ?
Ekaksi tietty yrityksille pistetään lisää maksuja ja velvotteita ?
Työaikaa lyhennetäänn ja palkkoja korotetaan ja eläkkeet hmm.. ehkei niitä kuitenkaan kannata korottaa. Työttömille tuet kaksinkertaisiksi ja työnvastaanottaminen vapaaehtoiseksi.
Olisikohan näissä toimissa hyvinvoinnin alku ?
Ai niin, Aaprahaminan höpinät verolle !

Hyvin harvalla on omasta mielestään tarpeeksi rahaa ja suuri osa ihmisistä pitää epäoikeudenmujkaisena sitä, että muilla on enemmän täysin riippumatta siitä onko rikkaampi tehnyt enemmän tai paremmin saadakseen rahaa.

Ajettelu on monilla vääristynyt ja katsotaan lopputulosta eikä siitä, mitkä valinnat siihen ovat johtaneet.
Jos on kaksi ihmistä, jotka ovat saaneet täsmälleen saman palkan ja alkupääoman ja toinen käyttää rahat sitä mukaan kuin saa ja toinen säästää ja sijoittaa, niin sijoittajasta tulee rikkaampi.
Miksi rahat kuluttaneen pitäisi saada osuus myös toisen ihmisen rahoista?

Sama pätee myös henkisen pääoman käyytämiseen. Jos valistee rahat heti ja menee töihin mahdollisimman nopeasti ilman opiskelua, saa nopeammin rahaa, mutta vähemmän. Miksi nopean rahan valinneen pitäisi saada osuus sellaisen rahasta, joka on valinnut hitaamman, mutta runsaamman rahantulon?

Ei ole yhteiskunnalle hyväksi, että suositaan lyhytjänteistä "kaikki mulle heti nyt" käyttäytymistä. Sen tulokset näkyvät tällä hetkellä siinä, että on pajon nopean tyydytyksen työttömiä ja pulaa pitkäjänteisistä osaajista.

En tietenkään tarkoita sitä, ettei ihmisistä pitäisi pitää huolta. Ihmisillä pitäisi olla kuitenkin itsellään ensisijainen vastuu valinnoistaan. Ammatin oppii kolmessa vuodessa ja viiskymppinenkin voi tehdä kymmennen vuotta töitä, vaikka aloittaisi kokonaan uuden asian opettelun.

Alle parikymppisenä tehty valita ei ole syy nelikymppisen kouluttamattomuuteen koska päästös kouluttamattaomuudesta on tehty joka vuosi yhteisvalinnan hakuajan kohdalla eli reilut parikymmentä kertaa. Kyseessä ei ole yksi valinta eikä ajautuminen vaan aktiivinen kieltäytyminen.

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos):
"Nuorten syrjäytymisen taustalla olevat syyt ovat monitasoisia, yhteiskunnallisista tekijöistä aina perhe- ja yksilötason tekijöihin. Merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä nuorten syrjäytymisen taustalla on mm. työmarkkinoiden muutos. Uudet sukupolvet eivät löydä enää paikkaansa yhteiskunnasta ja työmarkkinoilla samalla tavoin kuin aiemmin. Heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on romahtanut. "

"Erilaiset suojaavat tekijät voivat turvata kasvua lukuisista riskeistä huolimatta. Näistä keskeisimpiä ovat muun muassa läheiset ihmissuhteet, harrastusmahdollisuudet, oikea-aikainen puuttuminen sekä kokemus omasta pärjäämisestä. "

Pieni Piru Vasempaan todistelee edellä: "Jos on kaksi ihmistä, jotka ovat saaneet täsmälleen saman palkan ja alkupääoman ja toinen käyttää rahat sitä mukaan kuin saa ja toinen säästää ja sijoittaa, niin sijoittajasta tulee rikkaampi. Miksi rahat kuluttaneen pitäisi saada osuus myös toisen ihmisen rahoista?

PPV:lle: Köyhät eivät voi valita sijoittaako, säästää vai käyttääkö rahat. Mitkä ihmeen rahat, jos on vain velkaa, kalliskorkoista?

Syrjäytymiseltä suojaavat tekijät puuttuvat köyhiltä lapsilta ja nuorilta samoin kuin oikea-aikainen puuttuminen. Köyhyys periytyy sukupolvelta toiseen. Köyhien lapsista tulee huono-osaisia, kun ei ole varaa opiskella, ei tule perintöjä eikä ole työtäkään. Kouluttamattomilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada työtä nykyaikana. Varakkaiden perheiden perilliset saavat perinnöt ilman varallisuusveroa ja raha ei ole este opinnoille. Suomessa rikkaiden lapsista tulee rikkaita, eikä rikkaiden tarvitse säästää pahan päivän varalle. Perinnöt lankeavat kuin "manulle illallinen".

PPV ei ehkä ymmärrä mitä on henkinen pääoma ja miten se karttuu, kun hän kirjoittaa "Sama pätee myös henkisen pääoman käyytämiseen. Jos valistee rahat heti ja menee töihin mahdollisimman nopeasti ilman opiskelua, saa nopeammin rahaa, mutta vähemmän. Miksi nopean rahan valinneen pitäisi saada osuus sellaisen rahasta, joka on valinnut hitaamman, mutta runsaamman rahantulon?"

Terveisiä PPV:lle "Mikä mikä maahan".
Henkinen pääoma ei kartu, jos ei voi vaikuttaa omaan elämään sen enempää lapsena kuin aikuisena. Ilman opiskelua ei nykyään pääse töihin muuta kuin korkeintaan "faijan firmaan". Rahaa ei köyhissä perheissä ole, mutta on sitäkin varmemmin velkaa ja/tai pikavippejä. Joten ei voi valita ottaako rahan hitaasti vai nopeasti.

Pelastakaa lapset järjestö on tehnyt kyselyn köyhien perheiden lapsille. Sen mukaan köyhän perheen lapsi ei kykene vaikuttamaan omaan elämäänsä eikä yhdenvertaisuus toteudu harrastuksissa, vapaa-ajan toiminnoissa eikä edes koulussa. Tiedot Lapsen ääni -kyselyn tuloksista ovat surulliset. Lapset (7-17-vuotiaat) kommentoivat muun muassa:
- Koulussa huudellaan kun en pääse mukaan ja heitellään pikku kolikoil.
- Mulle on naurettu kun ei oo rahaa uusiin suksiin tai luistimiin.
- Ei saatu viettää kivaa joulua kun äitiä huoletti rahat koko ajan.
Mistähän johtuu, että niin sanottujen sivistyneiden (henkinen kasvu?) perheiden lapset huutelevat ja kiusaavat köyhiä koulutovereitaan, joilla on jo muutenkin raskasta?

Köyhissä perheissä nähdään nälkää, tingitään kaikesta mahdollisesta, kuten lasten vaatteista, lasten harrastuksista, jopa lasten ruuasta...
Tällöin ongelmat kasautuvat niin, että elämänhallinta ja elämänhalu katoavat. Toivottomuus ei lisää vanhempien tai lasten henkistä kasvua eikä luo sijaa lasten normaalille kehitykselle ja kasvulle.

Lukiokoulutus maksaa Lukiolaisten liiton mukaan jopa 2.600 euroa. Ammatillisten tutkintojen hinta voi olla vieläkin korkeampia ammattikirjallisuuden ja työasujen hankintojen vuoksi. Lisäksi tulevat matkat ja asunto, mikäli opinahjo sijaitsee esimerkiksi kaukana kotoa.

THL on tutkinut 90-luvun laman vaikutuksia huono-osaisuuden periytymisestä. Joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko tai tuomioistuin rekistereissä, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. On tutkittu että vanhempien köyhyys myös lisää riskiä joutua tekemään abortti tai saada sukupuolitauteja. Köyhyys periytyy vuorenvarmasti. Yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 % joutuu myös toimeentulotuelle. Mitä pitempään vanhempien köyhyysvaje jatkuu, sitä varmemmin köyhien lapset tulevat huostaan otetuiksi ja heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 2/2007, Valtion tarkastusviraston kertomus varainhoitovuodelta 2006: kun nuori syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta ja ajautuu huono-osaiselle elämänuralle, se aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset.
- Kannattaisiko järjestää nykyaikaista ammatinvalinnanohjausta, huolehtia nuorten ilmaisesta jatkokoulutuksesta erikoisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja huolehtia, että ainoatakaan syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta ei jätetä yhteiskunnan ulkopuoliseksi.

"pienituloiset opiskelijat 140 000 (29,8 %)"
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisia opiskelijoita oli pari vuotta sitten 140 000 eli noin 30 % opiskelijoista. Joten aika moni pienituloinenkin sinnittelee opintolainojen turvin. Pienituloiset opiskelijat velkaantuvat, joutuvat keskeyttämään ja tekemään palkkatyötä opintojen aikana rahoittaakseen opintojaan, joten valmistumisaika usein lykkääntyy tai opiskelu päättyy rahan puutteen vuoksi.

Hyvin moni ammattikoululainen keskeyttää opiskelun. Opiskelupaikkakuntien välillä on suuria eroja, esim. Kotkan 1531 ammattikoululaisista keskeytti lukuvuonna 2013-2014 aikana 14,8 %, Kouvolassa keskeytti (1308 opiskelijasta) 5,4 % ja Pietarsaaressa (1010 opiskelijasta) vain 2,5 %. Kotkassa työttömyysaste on ollut vajaa 20 %, Kouvolassa 14 % ja Pietarsaaressa 8 %. Edellä mainituista luvuista voidaan päätellä, että ammattikoululaiset keskeyttävät opintonsa juuri siellä, missä on paljon työttömyyden aiheuttamaa köyhyyttä.
Tampereen Yliopiston tutkija Simo Aho on selvittänyt, että lukion tai ammattikoulun keskeyttäneitä uhkaa jääminen kokonaan työvoiman ulkopuolelle.

Ahon mukaan Suomen ammattikoululaisista jopa joka neljäs keskeyttää opintonsa. Ahon lisäksi koulutuksen läpäisyä on tutkinut Jukka Vehviläinen. Tutkijoiden Aho ja Vehviläinen mukaan vanhempien sosioekonomisella asemalla on merkitystä. Aho on tutkinut, että koulutus periytyy edelleen. Koulutettujen vanhempien lapsista tulee koulutettuja aikuisia, joten koulutus periytyy, kuten tutkijakin toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ("Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus") mukaan vanhempien koulutus ei ole yhteydessä vain heidän lastensa koulutusuriin, vaan vanhempien matala koulutus ja sosioekonominen asema heijastuvat myös heidän lastensa mielenterveyteen ja toimeentulovaikeuksiin myöhemmin elämässä, osittain lapsen oman koulutustason kautta. Vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen asema määrittelevät heidän lastensa koulutusuria. Matalasti koulutettujen vanhempien lasten koulutus jää usein matalaksi.

THL:n mukaan köyhyys ja sen seuraukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Joten on erityisen huolestuttavaa, että suomalaisten lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut nopeasti 1990-luvulta alkaen. Köyhien perheiden vaikeuksia, jotka vaikuttavat (THL) lasten myöhempään hyvinvointiin ovat tutkimusten mukaan: työttömyys, toimeentulovaikeudet, asumisen ongelmat, mielenterveysongelmat, muut terveysongelmat, vanhempien väliset riidat, konfliktit ja avioero sekä väkivalta ja laiminlyönti.

Ongelmavyyhti on laaja ja kasvaa köyhyyden lisääntyessä

Köyhissä perheissä köyhyys periytyy ja ongelmat kasautuvat. Elämänhallinnan menetys, sosiaalisten voimavarojen heikkous ja turvattomuus, itseluottamuksen puute ja luottamuspula sosiaalityöntekijöihin ja yhteiskunnan apuun, voimistavat syrjäytymistä ja kasvattavat eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja terveyseroja.

THL:n tutkimusten mukaan terveyserojen syyt kytkeytyvät yhteiskunnallisiin rakenteisiin kuten tulojen ja varallisuuden jakautumiseen, koulutusjärjestelmään, työelämän rakenteisiin, terveydenhuoltojärjestelmään ja asumisoloihin.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaati hallitukselta kiireellisiä toimenpiteitä köyhien lasten määrän kasvaessa Suomessa. Nähtäväksi jää, miten hallitus toimii, kun lapsiperheiden asema on leikkausten takia vaikeutunut ja köyhien lasten määrä kasvanut nopeasti. Kurttilan mukaan vuonna 1994 kolmesta lapsesta vuoden 2015 hintatasossa sai lapsilisää 513 euroa, vuonna 2019 tämä lapsilisä on enää 319 euroa. Tuoreen tilaston mukaan noin 110 000 lasta kuuluu pienituloiseen kotitalouteen.

Lapsiasiavaltuutettu on huolissaan Suomen nykytilanteesta, jossa syntyvyys laskee, köyhien lasten osuus kasvaa, oppimistulokset laskevat, lasten terveys ja hyvinvointierot ovat suuret sekä sukupuolen että koulutustaustan osalta. Kurttilan mukaan köyhyyspolitiikassa on ymmärrettävä niitä arjen tilanteita, joissa köyhien perheiden lapset voivat jäädä vaille oppimisen välineitä Suomen peruskoulussa, jonka maksuttomuus on perustuslaillisen suojan piirissä. On myös tunnistettava erilaisten perhetilanteiden vaikutus lasten köyhyyteen.

Toisin sanoen lapsiasiavaltuutetun mukaan jopa peruskouluissa rikotaan Suomen perustuslakia, kun köyhien lapset voivat jäädä vaille oppimisen välineitä. Se on hyvin huolestuttavaa ja hyvin surullista, mikä tulee näkymään tulevaisuudessa: "kun nuori syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta ja ajautuu huono-osaiselle elämänuralle, se aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset".

Suomessa nuorten syrjäytyminen on iso ongelma. Syrjäytyneitä nuoria on jo nyt yli 60 000. Jos nykymeno jatkuu ja syrjäytymiskehitys on samaa luokkaa, niin arvioiden mukaan syrjäytyneiden nuorten määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.

Jotain tarttis yhteiskunnassamme tehdä. Jotain ihan muuta kuin syyttää syrjäytyneiden lasten ja nuorten vanhempien arvoja. Perheitä pitää auttaa kasvatustapahtumassa, erityisesti niitä perheitä, joilla on toimeentulo-ongelmia ja sen seurauksena kasvatusongelmia. Syrjäytymiseen vaikutetaan positiivisesti jo lapsien varhaiskasvatuksen aikana. Varhaiskasvatustyötä on syytä jatkaa ja tukea syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria, kun tiedetään syitä ja seurauksia. Syrjäytymiskehitystä ja -tutkimuksia on hyvin runsaasti. Tutkimustietoa ei vain haluta hyödyntää. Helpompaa on syyttää syrjäytyneitä itseään, ei yhteiskunnallista päätöksentekoa tai olematonta tukemista.

Syrjäytymiskehitys on nähtävissä jo päiväkodeissa. Jos mitään ei tehdä syrjäytyminen jatkuu peruskoulussa ja jatkaa kasvuaan. Nyt syrjäytyneitä nuoria on yli 60 000 ja määrä saattaa kaksinkertaistua...

Noin 63 000 nuorta saa kela-korvauksia debressiolääkkeistä. Alle 30-vuotiaat jäävät yhä useammin sairaseläkkeelle. Koulutusputken katkeaminen on keskeinen syy syrjäytymiselle, kun jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää ilman jatko-opiskelupaikkaa. Tämäkin tiedetään, mutta asiaa ei korjata. Nykyään kolmekymppisten ikäluokasta 15 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa lainkaan.
Syrjäytyneet nuoret eivät ehkä koskaan pääse kiinni normaaliin elämänhallintaan, eivät saa työpaikkaa, omaa asuntoa tai eivät voi perustaa perhettä. Heidän kohtalonsa on kova: luukutus ja leipäjonot - ehkä myös asunnottomuus ja toisen nurkissa eläminen.

Yhteiskunnan rakennemuutos on vaikuttanut siihen, että vähäisen koulutuksen työpaikat ovat kadonneet. Kouluttamattomat vanhemmat saivat aikoinaan yhteiskunnan teollistuessa helposti palkkatyötä, joten he eivät oppineet arvostaneet koulutusta, johon ei ollut köyhillä silloinkaan mahdollisuutta. Ennen peruskoulua varattomat kävivät kansakoulun ja varakkaimpien vanhempien lapset menivät yhteiskouluun eli oppikouluun, josta hakivat lukioon ja jatko-opintoihin. Opintie oli tuolloinkin leveämpi varakkaille.

Peruskoulun tultua hehkutettiin tasa-arvoisuutta eikä nähty yhteiskunnallista kehitystä, rakennemuutosta, kun digitalisaatio ja robotiikka ovat vieneet "itsepalvelu-yhteiskunnassamme kouluttamattomien työpaikat. Syrjäytyminen johtuu rakennemuutoksista, työttömyydestä ja puutteellisista yhteiskunnallisista turvaverkoista, kun köyhä ja puutteelinen koti ei ole turvana ja mahdollista parempaa tulevaisuutta.

Kovat arvot ovat kasvaneet hyvinvointierojen ja köyhyysvajeen kasvaessa. Asenteet ovat koventuneet, empatia-kyky puuttuu myös päättäjiltä huono-osaisten ja syrjäytyneiden tulevaisuudesta ja asioista päättäessään. Suomessa on 130 000 nuorta, joilla ei ole mahdollisuutta oman tietokoneen käyttöön - perheellä ei ole varaa koneeseen. Miten käy näiden nuorten digi-taitojen?

Mututietojen sijaan keskitytään asiallisesti faktoihin ja lopetetaan vähäosaisten mollaaminen ja/tai jopa kahdehtiminen kirjoittelemalle "heimosta, joka ei halua koulutusta ja töitä".
Verotuksesta:
- veronsaajia ovat valtio, kunnat ja esimerkiksi kirkko
- veroja kerätään, jotta voidaan järjestää yhteiskunnan palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja myös esimerkiksi tukea yrityksiä (5 miljardia yritystukia) ja maatalousyrittäjiä (miljardi-pari)
- jotta voidaan huolehtia sosiaaliturvasta

Onhan niitä niin sanottuja "haittaveroja", joita kerätään terveysarvojen takia, esimerkiksi tupakkavero, makeisvero ja ympäristövero. Lisäksi kerätään esim. arvonlisäveroa ym. välillisiä veroja.

Verovähennykset ovat poikkeuksia normiveroista, joita puolueet ovat ajaneet omille intressiryhmilleen. Esimerkiksi sähköveron II luokka tai palkkatulovähennys jne. Veronmaksukyvyn pitäisi olla ensisijainen kriteeri, jotta oikeudenmukainen verotus toteutuisi.

Suomessa on EU-maihin verrattuna korkea kokonaisveroaste, joten on kummallista, että Suomi on velkaantunut niin paljon ja niin nopeasti. Kun tiedetään, että Suomi on saanut Euroopan neuvostolta moitteita liian pienistä sosiaalituista ja kun tiedetään että leipäjonot kasvavat koko ajan - on omituista että Suomi velkaantuu, velkaantuu, velkaantuu...

Kilpailukyvyn pitäisi ainakin yritysverotuksen osalta olla Suomessa hyvä. Suomessa yritysvero oli 2017 vain 20 %, kun taas esim. Ruotsissa 22 %, Norjassa 24 %, Saksassa 29,79, Tanskassa 22 %, Alankomaat 25 %, Espanjassa 25 ja Ranskassa 33,33 %.

Verotuksen kokonaiskuva on hyvä pitää mielessä. Verohallinnon taskutilaston mukaan v. 2014 maksettiin VALTION TULOVEROJA seuraavasti:
- palkansaajat 46,9 %, 5.087 milj. euroa
- eläkeläiset 11,3 %, 1.228 milj. euroa
- maatalouden harjoittajat 4,0 %, 436 milj. euroa
- liikkeen ja ammatinharjoittajat 3,6 %, 387 milj. euroa
- OY-pääosakkaat sekä AY- ja Ky-vastuunalaiset yhtiömiehet 4,3 %, 461 milj. euroa
- muut henkilöasiakkaat 4,4 %, 472 milj. euroa
- kuolinpesät 0,7 %, 78 milj. euroa
HENKILÖASIAKKAAT yhteensä 75,1 %, eli 8.149 miljoonaa euroa
KUNNALLISVEROA henkilöasiakkaat maksoivat 92,1 % eli 18.332 milj. euroa

VALTION TULOVEROJA yhteisöt maksoivat:
- osakeyhtiöt 22,1 %, 2.393 milj. euroa
- osuuskunnat 1,1 %, 116 milj. euroa
- yhdistykset, laitokset yms. 0,9 %, 97 milj. euroa
- asuntoyhteisöt 0,1 %, 7 milj. euroa
- muut yhteisöt 0,8 %, 84 milj. euroa
YHTEISÖT (YRITYKSET) yhteensä 24,9 %, 2.696 milj. euroa
KUNNALLISVEROA yhteisöt (yritykset) maksoivat 7,9 % eli 1.571 miljoonaa euroa.

Verohallinnon tilaston perusteella yritykset ja maatalousyrittäjät maksavat vähemmän veroa, kuin mitä saavat takaisin maataloustukina ja yritystukina. Ehkäpä joku tilastotutkija voisi tarkemmin selvittää "kenen verta Suomessa verot juo" ja kuka nykyisestä veromallista hyötyy eniten ja miksi. Samoin kuin se, miksi tuetaan isoja maatilayrittäjiä periaatteella: mitä suurempi tila (hehtaarikoko tai tuotanto) sitä suurempi tuki.

"Ei ole olemassa niin pientä veroa etteikö se vähentäisi vapautta tai heikentäisi taloutta. Jos yhteiskuntaa voisi rahoittaa muulla tavalla, verot kannattaisi lopettaa", totesi PPV-nimimerkki. Onhan niitä veroparatiiseja olemassa. Ehkä PPV:kin kannattaisi etsiä sellainen. Nordea on esimerkiksi neuvonut asiakkaitaan, miten sijoittaa veroparatiiseihin.

Verot eivät kenenkään vapautta estä tai heikennä taloutta. Päinvastoin, verotuksen ansiosta voidaan toteuttaa hyvinvointivaltion palveluja, jolloin myös yhteiskuntarauha säilyy. Oikeudenmukainen verotus perustuu veronmaksukykyyn. Oikeudenmukaista olisi myös tarkistaa ja päivittää kaikki verotuet, jotta suurinta osaa verotaakasta eivät joutuisi kantamaan pieni- ja keskituloiset, PPV:lle, joka haluaa henkilöistää "Suomi24 hallitus" mielipidekirjoituksia kerron, että olen henkilökohtaisesti maksanut veroni veronmaksukykyni mukaan (progressiivisen veron). Joten osaltani oikeudenmukainen verotus on toteutunut.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten määrä alkoi kasvaa 1990-luvun alussa ja oli korkeimmillaan 728 000 vuonna 2008 ja 2010.

Toisin sanoen 728 000 pienituloista v. 2010.

Pienituloisuuden raha oli 14 224 euroa kulutusyksikköä kohti vuonna 2015. Yhden hengen talouden pienituloisuusraja oli 1.185 euroa kuukaudessa.

KÖYHYYSKUILU 13,9 % VUONNA 2015

Pienituloisuusrajan alle jäävien tilannetta voidaan tarkastella Tilastokeskuksen tutkijan mukaan KÖYHYYSKUILUKSI tai -VAJEEKSI (at-risk-of-poverty gap) kutsutun indikaattorin avulla. Se osoittaa, paljonko pienituloiselta puuttuu tuloja, jotka nostaisivat pienituloisuusrajalle.

Pienituloisten määrä on suuri. Valitettavasti Tilastokeskus ei julkaise enää tilastoa, josta näkyisi tulonsaajien määrät ja niiden kasvu eri tulonsaajaryhmittäin.
Jokainen meistä tietää sen, minkä pääministeri Sipiläkin on vahvistanut, että pienituloisten sosiaalitukiin kohdistuneet leikkaukset ovat lisänneet eriarvoisuutta.

Tampereen yliopiston professori Juho Saari kirjoitti 8.12.2017 (MTV Kotimaa artikkeli)
"Eriarvoisuus kasvaa koko ajan - asumis- ja lääkekuluja pienennettävä"

Professori Saari: "Suurin osa suomalaisista on viimeisen kymmenen vuoden aikana parantanut elintasoaan ja elämäntapojaan. Osa väestöstä on kuitenkin jäänyt "jumiin":
- Suomalaisen yhteiskunnan suurimmat jännitteet eivät ole palkansaajien ja pääoman välillä, vaan RIKKAIDEN ja KÖYHIEN välillä. Toisilla menee koko ajan paremmin ja silloin ne yhteiskunnalliset statuserot alkavat merkittävästi kasvamaan.

- Eriarvoisuus on Suomessa kasvussa sikäli, että hyväosaisten myönteinen kehitys on ollut tasaista ja silloin se ero tähän perusturvalla elävään väkeen koko ajan kasvaa.

- Ainoa väline, jolla tämä kehitys voidaan kääntää, on asuntopolitiikka. Leipäjonojen olemassaolo on suoraan kytköksissä asumiskustannusten hintaan. Me voidaan vähentää ihmisten pakollista kulutusta.

Professori Saaren mukaan pienituloisissa ryhmissä asumiskustannukset ovat yleensä noin 50 % tuloista. Alle 40 prosentin tavoitetaso olisi oikein hyvä. Ratkaisevaa on se, että saamme enemmän asuntoja.

- Hyvin suuri osa pienituloisista on eri syistä ylivelkaantuneita. Eritoten pikavippien sääntely ja sosiaalisen luototuksen lisääminen olisivat avainasioita.

Kolmanneksi kärjeksi, 1. asumiskustannusten alentamisen ja 2. sosiaalisen luototuksen järjestämisen lisäksi, Saari nostaa kannustin- ja byrokratialoukkujen karsimisen: "On paljon sellaisia byrokratialoukkuja, joiden vuoksi ihmiset tipahtavat eri järjestelmien väliin tai odottavat yhtä etuutta, kun ovat olleet aiemmin toisella etuudella elämäntilanteiden muuttuessa". Professorin mukaan pienituloisten etuuksien tasot eivät ole nyt kohdallaan suhteessa siihen, minkä verran heillä menee rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

"Tarvitsemme myös kohdennettuja etuustasojen tarkistuksia tai maksujen alentamista ennen kaikkea hoitopalveluissa ja lääkepuolella. Ei ole oikein, että yhteiskunnassa toimeentulotulla joudutaan ostamaan lääkkeet", toteaa Saari.

"Lääkekuluissahan on vuosikatot. Ennen kaikkea pitkäaikaissairaiden osalta niitä voisi kohtuullistaa. Yhtälöön kuuluvat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut.

----
Onko nykyhallitus on huomioinut professoreiden ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja? "Ne kaiken maailman professorit" ovat olleet oikeassa. Syrjäytyminen on lisääntynyt, eriarvoisuus kasvaa koko ajan ja leipäjonot tulivat jäädäkseen puutteellisen toimeenturvan takia.
Toivottavasti seuraavan Suomen hallituksen ohjelmassa on konkreettisia toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi, syrjäytymiskehityksen ja leipäjonojen poistamiseksi. Professori Saaren edellä oleva "kolmen kärki" lisättynä etuustasojen tarkistuksilla ja maksujen alennuksilla lääkepuolella pitäisi ottaa sekä vaaliteemaksi että hallitusohjelmaan.

PPV:lle hämmästyn sitä, että 1990-luvun alussa Esko Ahon hallituksen aikaan palkkatulot ja pääomatulot eriytettiin siten, että palkkatulojen (ja eläkkeiden) progressiivinen verotus säilyi, mutta pääomatuloista alettiin ensin periä vain 28 % tasavero, jota myöhemmin on nostettu 30 %:iin. Aika epäoikeudenmukaista vai mitä. Suomen valtion velan kasvaessa pitäisi pääomatulot, palkkatulot ja eläkkeet saattaa samaan veroluokkaan, progressiivinen verotus koskemaan kaikkia tuloryhmiä. Ei etuoikeutta sijoittajien pääomatulojen verotukseen. Varakkaiden varallisuusvero poistettiin, mikä ei myös vähennä Suomen velkataakkaa.

Syrjäytymiskehitys riippuu perheen käytettävissä olevista enemmän kuin "perheen kulttuurista". Yhteiskunnallinen osallisuus vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen. Kovien arvojen yhteiskunnassa "heikot sortuu elon tiellä" eli leipäjonoihin, masennukseen ja toivottomuus-tiloihin. Rikkaiden maksamista veroista en ole huolissani, Suomessa pääomatuloihin kohdistuvia veroja peritään noin 5 miljardia liian vähän verrattuna muihin vanhoihin EU-maihin. Lisäksi varakkaiden maataloustuet ja yritystuet ovat isot.

Vielä viimeinen viesti veroista. Googlaa netistä Pääomaverojen osuus...
kirjoittanut tilastokeskuksen tutkija Olli Savela.

EU:n verotilaston mukaan veropohja on jaettu kolmeen osaan: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.
1. Työhön kohdistuvia veroja ovat ansiotulovero ja kunnallisvero sekä työnantajien ja vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksut kuten eläkemaksut. Työhön kohdistuviin veroihin luetaan lisäksi eläkkeistä, työttömyyskorvauksista ja muusta sosiaaliturvasta maksettavat verot ja pakolliset maksut.
2. Kulutukseen kohdistuvia veroja ovat muun muassa arvonlisävero, autovero ja valmisteverot.
3. Pääomaan kohdistuvat verot ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksavat verot ja pakolliset maksut. Mukaan lukien pääomaan ja sen tuottoon kohdistuvat verot.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Samoin kulutukseen kohdistuvat verot olivat tuntuvasti Vsuuremmat kuin EU-maissa.
Pääomiin kohdistuvat verot olivat tuntuvasti pienemmät kuin kaikissa EU-maissa. Euroissa laskien Suomessa pääomiin kohdistettuja veroja maksettiin Savelan tutkimuksen mukaan
5,5 miljardia euroa vähemmän.


Joopa joo. Suomessa pitäisi vanhoja rakenteita uudistaa "kaiken maailman dosenttien" ehdotukset tulisi huomioida sekä kokonaisverotuksen uudistuksessa että verotukien jakamisessa ja verokertymän jaossa.
Hallitus teetti laajan yritysveroselvityksen, jonka hallitus hylkäsi epäedullisena omille intressiryhmilleen. Joten edelleenkään yritysverotuksella ei saada aikaan oikeanlaisia kannustimia, investointeja, eikä tuottavuuden lisäystä tai talouskasvua. Osinkoverotukseen liittyvä 8 % tuottoraja on hyvin korkea verrattuna suhteellisen riskittömiin markkinakorkoihin, investointikustannukset vaihtelevat pelkästään verotuksen takia eivätkä työllisyyttä lisäävien, ,oikeanlaisten investointien takia. Suomessa yritykset eivät hae kasvua tai investoi, kun yritystuet eivät sitä edellytä tai kannusta. Joten vanhat, kilpailua vääristävät yritystuet ovat ja pysyvät EK:n toivomuksen mukaisesti, samoin kuin maataloustuet MTK:n vaatimusten mukaisesti. Suomen verokertymä jää pääomatulojen osalta 5,5 miljardia vähäisemmäksi kuin keskimäärin EU-maissa, mikä heikentää Suomen sosiaaliturvaa, lisää syrjäytyneisyyttä ja lisää työttömyyttä ja syrjäytyneisyyttä. Kun Suomessa ansiotuloista ja kulutuksesta verotetaan muita EU-maita enemmän, niin suomalaisilla on heikompi ostovoima, minkä vuoksi työttömyys kasvaa. Kulutuskysyntä on kuluttajilla heikko, työttömillä heikompi ja syrjäytyneillä olematon.

Matala yritysvero tai pörssiyhtiöiden suuret yritystuet eivät ole houkutelleet suomalaisia teollisuusyrityksiä pysymään Suomessa. Tuotantoa on siirretty halvan työvoiman, jopa orjatyövoiman maihin.

Pääomatuotot piilotetaan veroparatiiseihin
Kun Nordean Panama-yhteydet selvisivät, Ylen MOT kertoi Nordean perustaneen asiakkailleen satoja yhtiöitä veroparatiiseihin. Nordean kerrottiin käyttäneen myös haltijaosakkeita, joissa oikeiden omistajien pysyvät piilossa.

Haltijaosakkeissa haltijoiden nimet piilotetaan verottajalta
Onko verotusta oikaista ja estetty haltijaosakkeiden käyttö? Ei ole. Veroparatiiseja tutkinut Matti Ylönen kirjoitti Finnwatchin verkkosivuilla, ettei ongelma ratkea pankkien toimilla. Tutkija Ylönen on myös todennut, että Suomi ja etenkin Juha Sipilän hallitus on näissä asioissa ollut enemmän osa ongelmaa kuin sen ratkaisua. Viime vuonna Suomi pyrki vesittämään EU:n komission suunnitelmaa yhtiöiden verojen välttelyn hillitsemiseksi.

Yhteistyöhaluttomista veroparatiiseista on julkaistu lista ja listalla on 30 maata. Suomen hallitus suhtautui listaan kriittisesti sillä perusteella, ettei OECD:n mustalla listalla ole yhtään valtiota. Ylösen mukaan veroparatiisien vastaisessa taistelussa pitäisi pystyä parempaan. "Finanssikriisin jälkipyykkiä ei ole puitu loppuun ja varallisuutta rikkaimmille sijoittajille ja suurimmille yrityksille kasaavat rakenteet ovat yhä toiminnassa. Veroparatiisien ruokkimat tuloerot maiden välillä ja niiden sisällä ovat suurempia kuin koskaan", kirjoittaa Tutkija Ylönen.

Miten varallisuus kasautuu Suomessa rikkaimmille sijoittajille ja suurimmille yrityksille?
Varallisuus kasautuu muun muassa pääomatulojen matalan verotuksen avulla. Tasaverotetusta pääomatuloista tehdään paljon vähennyksiä kuten alijäämähyvitys, verovuoden tappio, arvopapereiden hoito- ja säilytyskulut, takaisinmaksetut osakaslainat, muut tulonhankkimiskulut, asuntovelan korot, ensiasunnon velan korot, tulonhankkimisvelan korot, vapaaeht. eläkevakuutusmaksun ja PS-sopimuksen maksut jne. Varallisuusvero on poistettu kokonaan.

Voiton verotusta voi lisäksi siirtää "hamaan tulevaisuuteen" vakuutuskuorien avulla.
Vakuutuskuoriin on Suomessa sijoitettu 26,2 miljardia euroa. Sijoitusrahastoihin on sijoitettu 96,6 miljardia euroa. Vakuutuskuoriin sijoitetaan yhä enemmän sen tuoman verohyödyn vuoksi. Vakuutuskuoreen sijoitetun tuoton voi nostaa esimerkiksi vasta eläkkeellä, kun on muuttanut veroparatiisiin. Kyllä varallisuus kasautuu. Tuloerot kasvavat ja verotuksella ei suuria tuloeroja tasata.

Ai matala pääomatulojen verotus ? No huh,huh. Kun on hieman pääomia, niin verotus on 34% sitä ei voi pitää mitenkään matalana.
Jos ajatellaan miten ne pääomat on ensiksikin hankittu, että niitä päästään ensin verottamaan.

Omalla kohdalla 10 vuoden palkkatyön jälkeen aloin yrittäjäksi. Firmani menestyi ja työllistin lopuksi parikymmentä henkilöä. 23 vuoden yrittäjyyden jälkeen myin firmani ja maksoin myyntivoittoveron, mikä ei ole mitätön. Toki koko firman olemassaolon aikana maksettiin
voitoista veroa, niin kuin laki määrää. Loppuaikana oli myös verotarkistus, jonka seurauksena tarkistajat kiittelivät verottajan kannalta esimerkillisestä firman pidosta. (eli veroa oli aina maksettu puliveivaamatta)
Näin ollen kun lopulta verojen jälkeen sitä pääomaa oli jäänyt puolenkymmentä miljoonaa euroa, joka sijoitin pääosin ja näillä sijoitusten voitoilla olen sitten elänyt. Nykyisin ei osakemarkkinoilta saa juuri yli 3% tuottoa, ja siitäkö voitto-osuudesta jonkun mielestä pitäisi maksaa vielä enemmän kuin tuo 34% veroa.
Sanonta että lypsävää lehmää ei pidä tappaa, pitää tässäkin paikkansa. Minulla on toki mahdollisuus siirtää itseni ja omaisuuteni muihin maihin, jos oikein aletaan kiristämään.
Mieluusti kuitenkin elän täällä kotimaassa, jossa olen työikäni ollut hyvä veronmaksaja valtiolle.
Voin sanoa olleeni veronmaksaja parhaasta päästä, menestyvän firman työllistävä yrittäjä on toki kantavia voimia, eikä semmoisia ole tässä maassa koskaan ollut liikaa.

Kannattaisiko kysyä sijoitusneuvoja Nordeasta? Pienyritykset, erityisesti toiminimet maksavat Suomessa progressiivista veroa, jopa enemmän kuin palkansaajat, eivätkä saa yritystukia.
Yhden-kahden hengen pienyrittäjät ja nykyään niin sanotut "pakkoyrittäjät" ovatkin ahdingossa, heidän etujaan ei Suomessa kukaan aja. Maatalotalousyrittäjät ovat asia erikseen, heidän etujaan ajaa keskustapuolue ja etujärjestönsä MTK.

Verokohtelu on aivan erilaista riippuen esimerkiksi veroeduista ja "verosuunnittelusta". Pankit järjestävät hyville asiakkailleen tiedotustilaisuuksia, joita jotkut myös" veronkierron oppitunneiksi" sanovat.
Asuntoihin sijoittaminen on vakuutuskuorien lisäksi ollut myös verotuksen kannalta tuottoisaa, mikä näkyy myös sekä asuntojen hinnoissa että vuokrissa. Asuminen ei ole yhteiskunnan hoitamaa, hyvinvointipalveluun kuuluva oikeus, kun asuminen on annettu keinottelijoiden (grynderit ja pääomasijoittajat) kaupankäynnin välineeksi.

Onneksi olkoon, Mr. sijoittaja "nykyinenverojotarpeeksi" - Hyvät Veljet ovat huolehtineet matalasta pääomatuottosi verosta.
Saat pääoman tuottona 150 000 euroa vuodessa, josta maksat veroa vain 34 %. Toki olet vähentänyt erilaiset "salkunhoitajan menot" ym. joten veroprosentti tuskin on vähennysten jälkeen 34 %.
Jos yrityksessäsi oli työntekijöitä, paljonko arvelet heidän maksavan veroa palkoistaan tai eläkkeistään?

Jos saisit eläkettä 150 000 euroa vuodessa, niin joutuisit maksamaan 150 000 euron eläkkeestäsi veroa v. 2918 peräti 49,5 %, marginaaliverotuksen ollessa 60 %.

Jos saisit palkkaa vuodessa 150 000, joutuisit maksamaan veroa "Palkansaajan tuloverolaskurin 2018" mukaan 48,3 %, rajaveroasteen ollessa 57,1 %.

Joten pääomasijoittajan veroprosenttisi 34 % (tai sen alle) on lähes puolta pienempi kuin samoilla vuosituloilla eläkeläisellä tai palkansaajalla.

Verot pitäisi kerätä VERONMAKSUKYVYN mukaan progressiivisesti kaikista tuloista. Esko Ahon hallituksen aikaan 1990-luvun alussa eriytettiin pääomaverotus ja ansiotuloverotus siten, että ansiotuloverotus on progressiivinen, mutta pääomatuloista alettiin periä aluksi vain 27 prosentin tasavero. Pääomatulojen tasaveroa on myöhemmin korotettu vähän, mutta ei progressiiviseksi kuten ansio- ja eläketulojen verotus.

Mielipiteistä näkee kuka löytyy sieltä AY-porukoista tai vasemmistosta. Tiedoksi heille, ammattiyhdistysliike ei ole luonut tähän maahan yhtään ainoata työpaikkaa. Itse aikoinani kun perustin firman, jouduin lainan vakuudeksi kiinnittämään asuntoni. Eräs sukulainen kysyi, jääkö pers paljaaksi jos firma menee nurin, näin olisi käynyt. Aloittaessa ei löytynyt halukkaita sijoittajia, myöhemmin mukaan tulijoita kyllä olisi ollut. Sijoituspääoman luominen kesti yli 20 vuotta ja siinä ei työtunteja juuri laskettu. Ne jotka ovat minulla töissä olleet, ovat saaneet aivan hyvän palkan siitä vastineeksi, minä olen taas yksin riskit kantanut, niin kuin sanoin, verotarkastuksen jälkeen sain kiitosta veroittajalta, eli verot on maksettu ilman verosuunnittelua, tai yrittäjän oman tulon maksimointia.
On kyllä eräällä vastaajalla mielipiteet, kuin kommunistilla, kaikki tasapäiseksi vain, ilman mitään näkemystä mistään.
Ilman yrittäjiä ei tämä maa kykene tulemaan toimeen, täällä on ollut ihan hyvä yrittää, vaikka mikään poliittinen puolue ei juuri yrittäjien asiaa aja, mutta mikäli verotuksella ajettaisiin PK-sektori ahtaalle, ei se plvelisi yhteiskuntaa, päin vastoin.
Niin kuin sanoin tällä hetkellä pääoman voittojen verotus on jo maksimissaan, Suomi on pääomaköyhä maa ja pääomat liikkuvat vilkkaasti rajoista välittämättä. Sen onneksi tajuaa pääosin jopa meikäläiset poliitikot, vasemmistoliittoa lukuunottamatta.

Sipilän kabinetti on taittanut maamme velkaantumisasteen. Se on niiiin suuri saavutus että muutama kauneusvirhekin sallitaan. http://velkakello.fi/
Tekemistä riittää. Tästä on hyvä jatkaa mutta siihen ei opposition viisaus riitä.

Kannattaisiko pysyä verokeskustelussa asialinjalla. Henkilöistäminen, parjaaminen tai haukkuminen ei mitenkään muuta faktoja.
Onko se vasemmistolaisuutta, oikeistolaisuutta tai oikeudenmukaisuutta, jos demokraattisessa valtiossa edellyttää kaikkia kansalaisia kohdeltavan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti myös verotuksessa? Samasta vuositulosta sama progressiivinen veroprosentti riippumatta siitä, onko tulo pääomatuloa (taitavasti sijoitettua - tappiot voi vähentää verotuksessa - alijäämähyvitys), yrittäjätuloa (maatalousyrittäjien tulot - ilman veroja - tulot muodostuvat hyvin pitkälle maataloustuista), palkkatuloa tai eläketuloa... Varallisuusvero poistettiin kokonaan. Perintöveroa on vähennetty jatkuvasti ja pienistä perinnöistä menee vain pieni vero tai ei veroa ollenkaan. Myös perintöveron kohdalla voi harjoittaa "verosuunnittelua" ja jakaa perintörahoja ennakkoon verottoman määrän.

"Pääomasijoittaja saa pääomatuloa 150 000 euroa, josta maksaa veroa 34 %.
Palkansaaja saa palkkatuloa 150 000 euroa, josta maksaa veroa 48,3 %.
Eläkeläinen saa eläketuloa 150 000 euroa, josta maksaa veroa 49,5 %."

Edellä olevat verotiedot ovat faktatietoja netistä:
- Palkansaajien veroprosentit 2018
https://veronmaksajat.fi
- Eläkkeensaajan veroprosentit 2018 - Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry
https://www.veronmaksajat.fi
Pääomatulojen tasavero on 150 000 eurosta 34 %.

Nimimerkin "nykyinenverojotarpeeksi" kanssa olen samaa mieltä siitä, että pienyrittäjien (esim. toiminimet) yrittäminen on Suomessa edelleen kovaa, kuten nimimerkillä hänen ryhtyessään yrittäjäksi. Elinkeinoharjoittajan verotus voi olla pääomatuloverotusta tai ansiotuloverotusta. Pääomatulojen veroetuja voi saada vain isoilla pääomatuloilla, joten progressiivinen ansiotuloverotus on toiminimien pienyrittäjillä kova. Jos toiminimiyrittäjä käy lisäksi ansiotyössä, lasketaan yritystuotto ja palkkatulo yhteen ja verotus on sen mukaista.

Pienyrittäjien verotus on epäoikeudenmukainen verrattuna isoja pääomatuloja saaviin yrityksiin. Pääomaverotus pitäisi siinäkin suhteessa oikeudenmukaistaa.

Verorakenteet, samoin kuin kaikki valtion verokertymästä maksetut tukirakenteet pitäisi uusia ja päivittää tähän päivään, huomioiden esimerkiksi kiky-sopimuksesta seuraava "pakkoyrittäminen", joka tulee lisääntymään. Työttömät, koulutetut nuoret perustaisivat uusia innovatiivisia yrityksiä, jos saisivat enemmän verotukia ja yritystukia jatkuvuuden turvaamiseksi. Ehkäpä uusien innovatiivisten yritysten tukeminen kannustaisi myös nuoria opiskelemaan uusia ammatteja digitalisoituvassa yhteiskunnassa, kun tiedossa olisi uuden yrityksen tukeminen mahdollisen konkurssin sijaan. Vanhat rakenteet, isojen pörssiyritysten tuet ja veroedut ovat näköjään hallituksen erityissuojeluksessa, joten uutta yrittäjyyttä ei tueta. Valitettavasti.

Abraham on unohtanut hänen äänestäneen demarijengin tekemät kalliit kuprut tulevaisuuden maksajille . Menetkö dementian taakse piiloon äänesi tuottamaa tappioputkea ?

Nimimerkille "nykyinenverojotarpeeksi": on myös maita, joissa ei ole sosiaaliturvaa. Ihmettelen sitä, miksi veroreformia ei ole tehty pieni- ja keskituloisten kannalta edullisemmaksi ja verotuksen kriteeriksi otettu veronmaksukykyä.

Perintöveron poistaminen tekisi tulevalla vuosikymmenellä miljardin euron loven sosiaaliturvaan. Jos perintövero poistettaisiin nyt, kestävyysvaje kasvaisi noin 650 miljoonaa euroa.

Perintövero voi kohdistua perintöön (kuten Suomessa) tai perinnön jättäjän varallisuuteen. Perintövero on I-veroluokassa 1.1.2017 alkaen
20 000 - 40 000 € 100 euroa, 7 %
40 000 - 60 000 € 1 500 euroa, 10 %
60 000 - 200 000 € 3 500 euroa, 13 %
200 000 - 1 000 000 € 21 700 euroa, 16 %
1 000 000 - € 149 700 euroa, 19 %.

Vuoden 2016 perintöjen verot olivat prosentin verran suurempia. Moni suomalainen perii asunnon oman asuntonsa lisäksi. Jos perintövero poistettaisiin, jouduttaisiin ehkä asuntojen myynnistä maksamaan myyntivoittoveroa tai pääomatuloveroa. Nykyään oman asunnon myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroa, jos on asunut kaksi vuotta.

Veroprofessori: Perintöveron poistolla Suomi yhä rajummin kahden kerroksen väkeä
https://yle.fi/uutiset

"Perintöveron poisto hyödyttäisi suurperijöitä ja miljonäärisukuja, sanoo vero-oikeuden professori. Monien johtavien poliitikkojen vaatimukset perintöveron poistosta ovat professori Heikki Niskakankaan mukaan vastuuttomia ja johtaisivat ns. Downton Abbey -yhteiskuntaan. (Kotimaa 7.7.2014)

Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas on yksi Suomen johtavista perintöveroasiantuntijoista. Niskakangas puolustaa perintöveroa. Professori Niskakankaan mukaan on luonnollista, että perintöveron vastustajapiireissä puuhaavat varakkaat kansalaiset.
- Rikkaat kuuluvat samaan sosiaaliseen kerrostumaan johtavien poliitikkojen kanssa. "Yläluokka" kykenee varallisuuden luoman vaikutusvallan avulla ainakin jossain määrin taivuttamaan demokraattisesti valittuja johtajia haluamaansa suuntaan.
Professori Heikki Niskakangas ampuu alas yksi kerrallaan perintö- ja lahjaverotuksesta esitettyjä väitteitä, joita monet suuria perintöjä vaille jäävätkin pitävät totena.
- Varallisuus jakaantuu yhä epätasaisemmin. Suomenkin tilastot osoittavat, että vuosituhannen vaihteen jälkeen varakkain prosentti väestöstä on vaurastunut selvästi muita nopeammin.
- Verotuksella voidaan hidastaa epätasa-arvoista kehitystä. Perintö- ja lahjavero soveltuu tarkoitukseen paremmin kuin ankara tulovero.
- Perinnöt ja lahjat mahdollistavat laiskuuden. Kansakunnan vauraus ja hyvinvointi perustuu työhön, ennen muuta osaavaan työhön.
- On vastuutonta rakentaa Downton Abbey -yhteiskuntaa poistamalla perintö- ja lahjavero.

Niskakankaan mukaan myös yritysten sukupolvenvaihdoshuojennukseen sisältyy monia pulmallisia veroetuja. Yritysvarallisuus saa verotuksessa erityiskohtelun. Verotuksen pohjaksi otetaan vain 40 % verotusarvosta. Huojennusten jälkeen veropohjaksi jää keskimäärin vain 10 % omaisuuden käyvästä arvosta (ns. Hetemäen työryhmän laskelmat).
Professori sanoo, että oikeudenmukaisuusongelman ratkaisemiseksi SUomi voisi ottaa mallia monista muista Euroopan maista.
- Huojennukset tulisi kohdistaa pienille yrityksille, sillä maatilalle ja muulle pienyritykselle ei usein löydy jatkajaa suvun ulkopuolelta. Mutta tilanteessa, jossa johtajuus on jo siirretty ammattijohtajalle, sukudynastian omaisuuden suojaamiseen ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä perusteita.

Professorin mukaan koko veromuoto heitettäisiin romukoppaan vain siksi, että varakkaat omistajaperheet tahtovat verovapauden. Perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen johtaisi myyntivoittoverotuksen kovenemiseen, jäykistäisi omistajuuden ja heikentäisi talouden toimintakykyä.
- Suurimpia voittajia olisivat Perheyritysten liiton jäsenyritysten omistajat ja miljonääriperheet.
Perintö- ja lahjaveron tuotto viime vuodelta oli liki 650 miljoonaa. Mikäli vero poistettaisiin, valtion tulonmenetys olisi kerättävä muilla veroilla. Tällöin maksumiehiksi joutuisivat myös muut kuin suurperintöjen saajat.
Professori Niskakangas uskoo perintö- ja lahjaveron tulevaisuuteen. Kestävyysvajeen runtelemassa Suomessa on oltava valmis uhrauksiin - niin rikkaan kuin köyhänkin.
Kestävyysvaje kasvaisi Niskakankaan arvion mukaan noin miljardilla eurolla tulevalla vuosikymmenellä, jos perintö- ja lahjavero poistetaan.
Edellä mainittu YLE:n uutisvahdin artikkeli kannattaa lukea kokonaisuudessaan netistä.


Suomessa monet sosiaalietuudet ovat verotettuja, vaikka sos.turva maksut on peritty.
Veronalaisia etuuksia ovat: vanhempainpäivärahat, lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, hoitorahat, opintoraha, vuorottelukorvaus, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, kuntoutusraha ja kuntoutusavustus ja eläkkeet.
Miksi sitten perintöjen pitäisi olla verottomia?

Suomi olisi jo myyty eniten tarjoaville 0 eurolla ,jollekin pulvaanille, jos se ei olisi Venäjän kyjessä ja holhouksessa. Länsi ripuilee Suomessa kiinni uusnatsi opein ja meidän pienen liittolaisjoukon uhilla !?

Ei kannata jättää opiskeluja siksi, että robotit tulevat jossain vaiheessa muuttamaan työnkuvia. Se on kuin jättäisi kaiken teklemättä siksi, että joskus aurinko nielaisee maapallon :D

Veroja ei pidä kerätä maksukyvyn mukaan vaan niitä pitää kerätä vain tarpeeseen. 60% kotitalouksista saa enemmän tukia kuin maksaa veroja. Varakkuudessä välille 60-70% saa kutakuinkin sen, minkä itse maksaa ja 30% maksaa 90% veroista.

Verotuksta voisi ihan hyvin keventää niin, että 40% eniten maksavista kotitalouksista ei saa mitään tukia vaan maksaa itse oman elämisensä. Ei ole mitään järkeä ottaa rahaa pois ja antaa sitä takaisin. Myös niiltä, jotka saavat tukia enemmän kuin maksavat veroja voisi poistaa verot kokonaan ja pienentää tukia vastaavasti.

Ihmisten valinnanvapaus kasvaa ja elämänhallinta paranee, kun saavat itse päättää omien ravojensa ja mieltymystensä perusteella mihin käyttävät rahansa. Sitä on turha kierrättää kuntien ja valtion kautta.

Miutä järkeä on vaikkapa siinä, että kaikillta kerätään pikkasen rahaa vaikka harrastusten tukemiseen, kun saman edun saa sillä, ettei rahaa peritä lainkaan ja käyttäjät itse maksavat kulunsa? Tuethan joka tapauksessa menevät niin, että mitä enemmän harrasrtajia, sitä enemmän tukia.

Valtion talousarvio v. 2018. Menot 55,8 miljardia euroa:
- valtiovarainministeriön hallinnonala 17,2 miljardia
- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 miljardia
- opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6,6 miljardia
- liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3,4 miljardia
- puolustusministeriön hallinnonala 2,9 miljardia
- työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2,8 miljardia
- maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2,6 miljardia
- sisäministeriön hallinnonala 1,5 miljardia
- valtionvelan korot 1,2 miljardia
- ulkoasiainministeriön hallinnonala 1,2 miljardia
- oikeusministeriön hallinnonala 0,9 miljardia
- ympäristöministeriön hallinnonala 0,2 miljardia
- eduskunta 0,1 miljardia
- tasavallan presidentti 19 miljoonaa

Talouskasvu tuo valtion kassaan tänä vuonna 2,8 miljardia euroa enemmän rahaa kuin viime vuonna. Se on suunnilleen sama summa kuin valtio maksaa työttömyysturvaa vuodessa. Maataloustuet ovat 2 miljardia vuodessa.

Kymmenen vuoden ajan hallitukset ovat pitäneet julkisia palveluja pystyssä korottamalla veroja, leikkaamalla menoja sekä kasvattamalla valtion velkaa 55 miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriö arvioi, että valtiolla on tämän vuoden lopussa velkaa 110 miljardia euroa.

Lisää rahaa käytetään liikenneverkoston ja perusväylien ylläpitoon noin 200 miljoonaa.
Asumistukeen on varattu lisää noin 220 miljoonaa.
Maakuntahallinnon valmisteluun menee eri määrärahoista arviolta ainakin 200 miljoonaa.
Eläkkeisiin menee noin 80 miljoonaa euroa enemmän kuin v. 2017.
Ammatillinen koulutus saa 50 miljoonaa euroa lisää.
Työttömyysmenoja vähennetään ainakin 150 miljoonalla.
Maahanmuuton kulut kutistuvat, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kouluttamiseen käytettiin 836 miljoonaa. Ensi vuonna määräraha on noin 240 miljoonaa.
Tasavallan presidentin kanslian menot kasvavat 39 %, kun presidentin kesäasuntoa Kultarantaa korjataan.

Hae netistä lisää tietoa valtion hallinnonaloista ja v. 2018 budjetista:
Valtion budjetti 2018 - Helsingin Sanomat HS
https://dynamic.hs/2018/budjetti18

Valtion verotulot v. 2018
- ansiotuloverot ja pääomatuloverot sekä yritysvero, yht. 13,7 miljardia
- arvonlisävero 17,9 miljardia
- muut verot 12,4 miljardia
verot yhteensä 44,0 miljardia

tulot yhteensä 52,7 miljardia
netto lainanotto 3,1 miljardia

menot yhteensä 55,8 miljardia

Ellei veroja kerättäisi lainkaan, valtion kaikki hallinnonalat pitäisi lopettaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, tiestön ja väylien ylläpito, elinkeinotuet, maataloustuet, eläkkeet, puolustusmenot, hätäkeskuspalvelut, poliisilaitos, presidentin kanslian menot jne.

Luuletko, että hyväntekeväisyys riittäisi valtion menoihin, eli ihmiset lahjoittaisivat vapaaehtoisesti vuosittain 55,8 miljardia euroa?
Myytäisiinkö arpoja tai pidettäisiinkö seminaareja pääsymaksuineen?
THL:n tutkimuksen mukaan 11,7 % eli noin 660 000 suomalaista jäi v. 2015 suhteellisen köyhyysrajan alle. Raportin mukaan suhteellinen köyhyys nousee eniten työelämän ulkopuolella olevien työikäisten, yksinasuvien ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa.

660 00 köyhää suomalaista tarvitsevat yhteiskunnan palveluja, eivät voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan köyhien määrä on kasvussa - ei päinvastoin.