...purjehtimaan.
Näin minulle väitettiin merikarhujen kevätkokousta koskevan suunnittelupalaverin suunnittelusaunaillassa.
Onkohan tuo totta?
Vahva ja merikelpoinen vene ei ole koskaan hyvä...
74
4021
Vastaukset
- myrskyjamylväys
Jos mietitään vaikka Colin Archereita, niin pitänee paikkansa...
- varsinkin
On se hyvä purjehtimaan kovassa kelissä
- SSman
Moni S&S Swanien omistaja on erittäin tyytyväinen veneensä purjehdusominaisuuksiin.
- kolmemetriä
Eihän Merikarhusatamiin pääse edes kunnonpurjeveneellä kun ovat niin matalia että köli ottaa kiinni.
Ovat varmaan kaukaa nähneet kunnon veneitä mutta ei heidän porukalla sellaisia ole.
Merikarhuissa on pääasiassa vanhoja uppotukkeja jotka ovat pieniä jotta syväys riittää niiden Pluttiin jossa satamat ovat. - kolmetaineljä
kolmemetriä kirjoitti:
Eihän Merikarhusatamiin pääse edes kunnonpurjeveneellä kun ovat niin matalia että köli ottaa kiinni.
Ovat varmaan kaukaa nähneet kunnon veneitä mutta ei heidän porukalla sellaisia ole.
Merikarhuissa on pääasiassa vanhoja uppotukkeja jotka ovat pieniä jotta syväys riittää niiden Pluttiin jossa satamat ovat.Muutamiin satamiin ei paljoa yli 2 m syväyksellä pääse, moniin vaikka 4 m kölillä.
Mitä sellaiset kunnon veneet mahtavat olla, joita on vain kaukaa nähty, olisiko antaa esimerkkejä? - puhutaantotta
On naurettavaa valehdella; saaristomeren, melkein kaikki paikkanne ovat alle 2,50 syväyksisiä , helsinginalueella sama juttu.
Katsos matrikkelianne siellä ei juurikaan nykyaikaisia 55 - 70 ole. - tiedän.paremmin
puhutaantotta kirjoitti:
On naurettavaa valehdella; saaristomeren, melkein kaikki paikkanne ovat alle 2,50 syväyksisiä , helsinginalueella sama juttu.
Katsos matrikkelianne siellä ei juurikaan nykyaikaisia 55 - 70 ole.Mikä tekee vain yli 50-jalkaisen "kunnon veneeksi"? Sellaisella ei pääse sen enempää kaupallisiin vierassatamiin aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Ja yli kolmen metrin syväyksellä pääsee moniin MK-satamiin niin Saaristomerellä kuin Suomenlahdellakin. Tiedän ilmiselvästi tämän asian paremmin. Toisaalta Itämeren piirissä käyttökelpoisen veneen syväys on 2,5 m tai alle. Osittain siksi niin nykyaikaiset kuin vanhemmatkin 55-60 -jalkaiset loistavat poissaolollaan myös SPV:n rekisteristä. - hehe
Kannattaa katsoa kaikua kun lähestyt satamianne ja kun olet laiturissa kiinni niin katso kaikua ja mieti kuinkamoneen paikkaan on yli kolmemetriä vettä.
- 45vuottapurjehtinut
On jälleen kerran IKÄVÄ todeta että viherlippuinen määrittelee millaisilla veneillä pääsee kaupallisiin satamiin ja ilmeisesti omissakin satamissa olisi kaikun kaliproinnin paikka.
Mutta kinata pitää ja muka ilmiselvästi tiedetään paremmin.
Niillä pienillä pursilla MK:t - tulevat samaan vierasvenesatamaan kuin minä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, kun on tuo matkanopeus kaksin ellei osittain nelinkertainen.
Minähän seilaan purrella jollaisella MK:n mukaan ei tee mitään. - voi.hölynpölyä
45vuottapurjehtinut kirjoitti:
On jälleen kerran IKÄVÄ todeta että viherlippuinen määrittelee millaisilla veneillä pääsee kaupallisiin satamiin ja ilmeisesti omissakin satamissa olisi kaikun kaliproinnin paikka.
Mutta kinata pitää ja muka ilmiselvästi tiedetään paremmin.
Niillä pienillä pursilla MK:t - tulevat samaan vierasvenesatamaan kuin minä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, kun on tuo matkanopeus kaksin ellei osittain nelinkertainen.
Minähän seilaan purrella jollaisella MK:n mukaan ei tee mitään.Itse Liliusko tänne kirjoittelee, eikö Lionessa ole vielä mennyt kaupaksi? Jostain syystä en usko hänestä olevan kyse. Muuten yli 50-jalkaiset suomalaisomistuksessa olevat ovat melkein yhden käden sormilla laskettavissa. Eikä kyse ole varallisuudesta tai siitä, mitä jokin yhdistys pitää käyttökelpoisena. Mikään yhdistys ei määrittele vierassatamien syvyyksiäkään, ne ovat vain faktoja, ehkä sitten ikäviä sellaisia.
- tiedän.paremmin
Jos ei usko kaikuluotaimeen, luulisi ainakin uskovan ORCi-mittakirjan mukaiseen syväykseen. Muutama satama on, johon ei 2,5 m syväyksellä pääse, mutta useimpiin MK-satamiin pääsee 3 m kölilläkin. Satamissa on kyllä sellaisia rajoituksia, ettei saaren kaikille puolille johda yli 2 m väylää.
- Riippuu
Määrittele vahva. Määrittele merikelpoinen.
- eikarhukoplaan
On sattunut lapsus.
On ollut tarkoitus sanoa, että merikarhu ei ole koskaan hyvä purjehtimaan.- mitä.puuttuu
Hyvä purjehtimaan millä tavalla? Karhuissa on kuitenkin paljon pallonkiertäneitä, olympiamitalisteja sekä MM-, EM- ja Suomen mestareita. Minkä lajin osaamisen puutteesta siis olisi kyse?
- eikk
mitä.puuttuu kirjoitti:
Hyvä purjehtimaan millä tavalla? Karhuissa on kuitenkin paljon pallonkiertäneitä, olympiamitalisteja sekä MM-, EM- ja Suomen mestareita. Minkä lajin osaamisen puutteesta siis olisi kyse?
Hyvä purjehtija voi olla merikarhu, mutta merikarhu ei ole hyvä purjehtija.
Aina sääntöön tarvitaan sen vahvistavia poikkeuksia. - mikä.poikkeus
eikk kirjoitti:
Hyvä purjehtija voi olla merikarhu, mutta merikarhu ei ole hyvä purjehtija.
Aina sääntöön tarvitaan sen vahvistavia poikkeuksia.Aivan totta, Merikarhuissa on myös poikkeuksina purjehtijoita, joiden purjehdustaidot eivät ole hääppöisiä. Jopa muutama purjehdustaidoton moottoriveneilijä on joukossa. Toisaalta hyviksi tunnetuista purjehtijoista suuri osa on Merikarhuja.
- Tankkipatankkaa
Purjehdukselle eduksi ovat:
-suuri purjepinta-ala suhteessa vastukseen
-kapea ja syvä köli
- vastusta keventävä runkomuoto
Nuo sopivat aika huonosti merikelpoiseen veneeseen.- merikelpoinen.monirunko
Nuo sopivat erittäin hyvin merikelpoiseen veneeseen, kun joukkoon lisätään suuri oikaiseva momentti suhteessa purjealaan ja siten suhteessa sekä kallistavaan momenttiin että vastukseen, mikä riippuu myös painosta.
Keskusteluun osallistuvat merikarhut eivät ehkä tiedä että osassa purjeveneitä on enemmän kuin yksi runko, ja niiden joukosta löytyy purjeveneitä myös mainituilla ominaisuuksien yhdistelmällä sekä 2 että 3 runkoisina. - turvallinenpullo
merikelpoinen.monirunko kirjoitti:
Nuo sopivat erittäin hyvin merikelpoiseen veneeseen, kun joukkoon lisätään suuri oikaiseva momentti suhteessa purjealaan ja siten suhteessa sekä kallistavaan momenttiin että vastukseen, mikä riippuu myös painosta.
Keskusteluun osallistuvat merikarhut eivät ehkä tiedä että osassa purjeveneitä on enemmän kuin yksi runko, ja niiden joukosta löytyy purjeveneitä myös mainituilla ominaisuuksien yhdistelmällä sekä 2 että 3 runkoisina.2 tai jopa 3 runkoinen vene ei ole itseoikaiseva vauriotapauksessa. Jos rakenteesta tehdään erittäin luja ja tuevallinen, niin se on hyvin raskas. Lisäksi tällöin purjepinta täytyy pitää pienenä.
Yksirunkoinen pullo on huomattavasti helpompi rakentaa kaiken kestäväksi pulloksi, jolla ei ole kummoiset purjehdusominaisuudet. - valtamerivenettä
turvallinenpullo kirjoitti:
2 tai jopa 3 runkoinen vene ei ole itseoikaiseva vauriotapauksessa. Jos rakenteesta tehdään erittäin luja ja tuevallinen, niin se on hyvin raskas. Lisäksi tällöin purjepinta täytyy pitää pienenä.
Yksirunkoinen pullo on huomattavasti helpompi rakentaa kaiken kestäväksi pulloksi, jolla ei ole kummoiset purjehdusominaisuudet.2 tai jopa 3 runkoinen vene on itsekelluva myös vauriotapauksessa, 1 runkoinen todella harvoin jos koskaan. Kun monirunkoisen rakenteesta tehdään erittäin turvallinen, niin se on myös kevyt ja siten nopea. Tällöin purjepinta on mahdollista pitää kohtuullisen pienenä tinkimättä liikaa vauhdista. 1 runkoisella nämä eivät yleensä järkevällä budjetilla onnistu.
- runkojuttuja
valtamerivenettä kirjoitti:
2 tai jopa 3 runkoinen vene on itsekelluva myös vauriotapauksessa, 1 runkoinen todella harvoin jos koskaan. Kun monirunkoisen rakenteesta tehdään erittäin turvallinen, niin se on myös kevyt ja siten nopea. Tällöin purjepinta on mahdollista pitää kohtuullisen pienenä tinkimättä liikaa vauhdista. 1 runkoisella nämä eivät yleensä järkevällä budjetilla onnistu.
Joo, 2-3 runkoinen kelluu myös 180 astetta kallistuttuaan (jonkin aikaa). Ne ei tosin oikene tuosta tilanteesta kuten yksirunkoiset, joten masto kohti pohjaa on edelleen erittäin vakaa asento 2-3 runkoisille. Erittäin alkuvakaa vene, oli masto sitten kohti taivasta tai pohjaa.
- adfs5
"Nuo sopivat erittäin hyvin merikelpoiseen veneeseen, kun joukkoon lisätään suuri oikaiseva momentti suhteessa purjealaan"
Miksi näin ei sitten tehdä kaikissa veneissä?
Syvä ja kapea köli ei tietenkään merikelpoiseen veneen kuulu. Veneen täytyy kestää törmäykset valaisiin ja kontteihin ja muuhun roinaan. Pitäkölinen on ainoa vaihtoehto.- merialue.ratkaisee
Olisikohan syytä täsmentää, mitä merikelpoisuudella milloinkin tarkoitetaan? Vene voi olla merikelpoinen sillä alueella, jolle se on suunniteltu ja rakennettu - esim. Itämerelle tai rannikoille. Täällä kotimerellä valaisiin tai kontteihin törmäys on hyvin epätodennäköistä, mutta pohjakosketukset tavallisia.
Valtameripurjehdus ja merikelpoisuus siihen tarkoitukseen on eri asia. Lisävaatimuksia merikelpoisuudelle tulee, jos tarkoitus on purjehtia vaikkapa "roaring forties" alueella tai tehdä pallonkierto tavanomaista cruising-reittiä vaativimmilla merialueilla. Kaikkien matkapursien ei tarvitse olla valtamerikäyttöön rakennettuja ja varustettuja. Tämäkin on eri asia kuin myyntimanoksista tuttu "valtamerikelpoinen" eli EU:n suunnittelukategoria A. - matalaköli.on.turvaton
Merikelpoisuus edellyttää hyvin purjehtivaa venettä, mikä puolestaan edellyttää syvää köliä. Varsinkin monirunkoisissa sen tekeminen nostettavaksi on helppoa.
- VahvaJaKaunis
Tänään Hesarissa artikkeli jossa Tapio Lehtinen on lähdössä Golden Globe Raceen S&S:n Gaia 36:lla. Oisko siinä paatissa hyvä kompromissi aloittajan kriteereille? Jännää että kisassa ei saa käyttää sähköisiä pinnapilotteja tai navigointivehkeitä. Tuulipilotti ja sekstantti on ok. Myöskään vedentekolaite ei ole sallittu! Reissu kestänee vajaan vuoden.. Vene on 70-luvun mallistoa, vähän pidempikölinen, ja minun simää miellyttävä ulkonäkö, vaikkei taida plaanata..
- ota.uudempi
GGR:een hyväksyttiin vain hyvin rajattu määrä venetyyppejä. Kaikkien suunnitteluikä samoilta vuosilta kuin Knox-Johnstonin purjehdus ja sen ajan "sarjatuotantoa", eli ainakin 20 kpl valmistettu. Kaikki muu tekniikka myös samaa aikakautta, eli kellonkin pitää olla vieterivetoinen.
Mikään ei muuten tee Gaiasta merikelpoisempaa kuin sen jatkokehitelmä, jossa köli ja peräsin on erotettu toisistaan. Se tunnetaan meillä hyvinkin Swan 36:na. Yksi merkittävä syy erillisperäsimiin siirryttäessä oli parempi ohjattavuus, kun peräsin siirrettiin kauas kölistä. Samalla tietenkin märkäpinta pieneni.
- MertenKarhut
Mikähän on merikarjujen tärkeyslista venettä valittaessa? Vahva, merikelpoinen vai hyvä purjehtimaan?!
- kenen.tärkein
Tärkeyslista on täysin henkilökohtainen. Siksi veneissä on niin CA:ta, 6mR:ää kuin Class 40:a tai muita moderneja plaanaavia.
- seppomartti
"Syvä ja kapea köli ei tietenkään merikelpoiseen veneen kuulu. Veneen täytyy kestää törmäykset valaisiin ja kontteihin ja muuhun roinaan. Pitäkölinen on ainoa vaihtoehto. "
Konttiin törmääminen voidaan unohtaa merikelpoisuusarviossa. Panssarilaivoja tuskin kukaan purjehtii. Tuuri on konttiin törmäyksessä merkittävämpi tekijä kuin merikelpoisuus tai kölimuoto. Mutta muutoin viestin ehdottomuus kuvaa katoavaa veljeskuntaa, joka vannoo vanhoillisten ja suorituskyvyltään heikkojen veneiden merikelpoisuuteen ja comfort factoreihin. Harvalle enää "ainoa vaihtoehto" on AC, Scylla tms.
Toinen lisääntyvä joukko on monirunkoveneiden kannattajat. Ei monirunkoveneitä voi kategorisesti pitää merikelvottomina tai heikkoina. Lisääntyvä suosio näkyy paitsi valtamerien ennätysyrityksissä myös pallonkiertäjissä, Karibialla, Charterfleeteissä. Ranskalaiset ovat ilmeisesti vahvin kansa tällä alalla.
Kolmas ja suurin joukko uskoo suureen vakauteen ja purjepintaan, pitkään vesilinjaan, syvään eväköliin, tehokkaaseen lapioperäsimeen tai tuplaperäsimiin.
Ehdottomia totuuksia tai ainoita vaihtoehtoja tuskin on. Kukin veljeskunta tulkoon uskossaan autuaaksi.- awrukmnjh
"Konttiin törmääminen voidaan unohtaa merikelpoisuusarviossa."
Törmääminen ajelehtivaan romuun tai valaaseen on pitkillä matkoilla todellinen riski.
Vaikka olen purjehtinut kilpaa asiaan paneutuen, niin matkavenettä valitessa kiinnittäisin erityistä huomiota kestävyyteen.
Kun ajellaan pitkiä siivuja, nopeuden merkitys on mitätön. Sen sijaan kestävyys korostuu.
Kyllä minä vain ottaisin valaan vastaan paljon mieluummin pitkäkölisellä kuin jollain nykyajan pulkalla. - Isoantilla
Taitaa kyllä olla enemmän sattumaa, mihin kohtaan missä kulmassa se raskas kontti veneeseen iskeytyy. Ja mitäs siitä pitkästä kölistä sitten apua olisi, jos kylki repeytyy...
- sivullinen
awrukmnjh kirjoitti:
"Konttiin törmääminen voidaan unohtaa merikelpoisuusarviossa."
Törmääminen ajelehtivaan romuun tai valaaseen on pitkillä matkoilla todellinen riski.
Vaikka olen purjehtinut kilpaa asiaan paneutuen, niin matkavenettä valitessa kiinnittäisin erityistä huomiota kestävyyteen.
Kun ajellaan pitkiä siivuja, nopeuden merkitys on mitätön. Sen sijaan kestävyys korostuu.
Kyllä minä vain ottaisin valaan vastaan paljon mieluummin pitkäkölisellä kuin jollain nykyajan pulkalla.Olisit lukenut konttiin törmäämistä koskevan siteeraamasi ja kommentoimasi lauseen jälkeisen asiayhteyteen kuuluvan tekstin:
"Panssarilaivoja tuskin kukaan purjehtii. Tuuri on konttiin törmäyksessä merkittävämpi tekijä kuin merikelpoisuus tai kölimuoto." - merialue.ratkaisee
awrukmnjh kirjoitti:
"Konttiin törmääminen voidaan unohtaa merikelpoisuusarviossa."
Törmääminen ajelehtivaan romuun tai valaaseen on pitkillä matkoilla todellinen riski.
Vaikka olen purjehtinut kilpaa asiaan paneutuen, niin matkavenettä valitessa kiinnittäisin erityistä huomiota kestävyyteen.
Kun ajellaan pitkiä siivuja, nopeuden merkitys on mitätön. Sen sijaan kestävyys korostuu.
Kyllä minä vain ottaisin valaan vastaan paljon mieluummin pitkäkölisellä kuin jollain nykyajan pulkalla."Kun ajellaan pitkiä siivuja, nopeuden merkitys on mitätön. Sen sijaan kestävyys korostuu..." Nopeuden merkitys ei sentään ole "mitätön", mutta ei ole todellakaan ensisijainen kaukopurjehduksissa niinkuin totesit.
Asian voi todentaa vertaamalla eri veneillä tehtyjä pallonkiertoretkiä. Jos reitti on Panaman ja Suezin kanavan kautta, aikaa kuluu 2 vuotta. Jos kierretään käydään NZ:ssa ja kotimatka tehdään Kapkaupungin kautta, usein käytetään 3 vuotta. (Omasta mielestäni 4 vuotta olisi ollut mukavampi, koska esim. Australiaan tutustuminen jäi vain muutaman viikon mittaiseksi). Reissulla tapasi samoja veneitä yhä uudelleen, vaikka veneet olivat kovin erilaisia ja eri kokoisia: 30-65 ft. Vuodenaikoihin liittyvät sääilmiöt määräävät aikatauluja veneen koosta/nopeudesta riippumatta: hurrikaanikausi Karibialla, sykloonikausi Pacificilla... Edullisimmat ajankohdat eri legeille on helppo suunnitella "World Cruising Routes" -kirjan mukaan. Moni pitää tätä J.Cornellin kirjaa "matkapurjehtijan raamattuna".
Jos vene ja sen varustus on luotettava, huolet sen kestämisestä ja jatkuvista korjaamisista eivät aiheuta ongelmia. Niitä monilla tuntui niitä riittävän.
Jos kokeneiden pitkänmatkanpurjehtijoiden mielipiteet matkaveneen koosta, syväyksestä, rakenteesta jne kiinnostavat, Jimmy Cornell on koonnut niitä kirjoihinsa "World Cruising Survey" sekä "A Passion for the Sea, Reflections on three circumnavigations".
Se missä ja miten purjehditaan, ratkaisee veneeltä vaadittavat ominaisuudet.
- dafs1234
Miten niin on tuuria, missä kulmassa kontti iskeytyy? Kontti on käytännössä paikallaan.
- tuurilla.mennään
On täysin tuurista kiinni missä asennossa se käytännössä paikkallan oleva kontti kelluu.
Se voi siis osua veneen kylkeen tasopinta edellä, särmä edellä tai nurkka edellä. Mikä noista toteutuu jos mikään ei ole kiinni mistään muusta seikasta kuin tuurista. Kaikki purjeveneet vaurioituvat saaden vakavan vuodon osuessaan kontin nurkkaan, mutta osa veneistä jää vuotaessaankin merikelpoiseen kuntoon, joista suurinosa on monirunkoja. Veneen valinta siis ratkaisee lopputuloksen huonon tuurin osuessa kohdalle. - Älä_lähde
Onko sinulle ylitsepääsemättömän vaikeata tajuta että tapahtuu iskeytyminen kun joko kontti tai vene liikkuu ja ne osuvat toisiinsa?
- Kipparska
Kai nyt ensimmäinen olettama merikelpoiselle purjeveneelle on, että se purjehtii. Mitä muuta se siellä merellä tekee? Onko se erityisen nopea on tietysti toinen juttu. Kovin nopealla veneellä kyyti voi toisaalta olla sitten epämukavaa, ja sekään ei ole oikein merikelpoisen veneen ominaispiirre, tavalliselle perhemiehistölle siis.
Vähän vanhanaikainen tuo ajatus että pitkän matkan veneen pitää olla hirmuinen tankki. Toisaalta itse en lähtisi kevyellä charterveneelläkään tosireissulle. Välimaastossa on kyllä valinnanvaraa - kestäviä veneitä jotka myös purjehtivat hyvin. - MattiSJokinen
"Vähän vanhanaikainen tuo ajatus että pitkän matkan veneen pitää olla hirmuinen tankki."
Sillä tuskin on merkitystä, kestääkö ison veden ylitys 25 päivää vai 20 päivää. Jos siihen hommaan ryhtyy, täytyy varautua ties mihin. Kysymyksessä on kuitenkin useimmille tympeä suoritus. Vain harvat pitkistä ylityksistä nauttivat. Ne ovat tylsiä.
Pisimmillä siivuilla veneen nopeuden merkitys on siis pieni. Jos sen sijaan tekee päiväpurjehduksia (väliaikaisesti) perille päästyään, silloin veneen purjehdusominaisuuksien merkitys jonkin verran kasvaa. Taitaa kuitenkin olla niin, että pitkillä reissuilla monilla mailit jäävät vähäisiksi ylitysten jälkeen. Vene on ensisijaisesti majapaikka.
Jos tankki tarkoittaa sitä, että veneen perusrakenteista ja ratkaisuista on tehty kestäviä ja helposti korjattavia, en näe mitään syytä, miksi pitkille reissuille ei kannattaisi valita tankkia. Noilla reissuilla harvemmin huolehditaan ensisijaisesti solmusta tai puolestatoista. Sen sijaan niillä huolehditaan siitä, että vene pystyy kunnossa ja kestää epämiellyttävät yllätykset. - Kippparska
Hirmuisella tankilla tarkoitan aivan ylimitoitetun raskasta ja järeää venettä, tai sellaista joka luovii äärimmäisen huonosti. Ei muutaman päivän viivästyksellä tosiaan ole valtameren ylityksessä merkitystä, mutta sillä alkaa olla, jos veneen luovikulma on vain piirun verran sivutuulesta ylemmäs. Turha laittaa kymmentä tonnia ylimääräistä painoa jos vähemmälläkin onnistuu riittävä kestävyys.
- kapu5
Onko sinulla esimerkkiä "aivan ylimitoitetun raskaasta ja järeästä veneestä"?
- Kipparska
Tässäkin ketjussa on noita lueteltu, Colin Archerit esimerkiksi painavat 1,5 - 2 kertaa saman kokoluokan S & S -veneen verran, vaikka nekin ovat sieltä vahvemmasta päästä. Jenkeissä suositut Westsail, Ingrid ja Hans Christian -veneet ovat periaatteessa samaa CA-mallia. Tai sitten ylimitoitettu voi olla jokin tee-se-itse teräspaatti, jossa ei ole säästelty varmuuskertoimia.
Ihan hyvä juttu jos mennään jäävuorten sekaan, mutta aiheuttaa enempi harmia ja sitä tylsyyttä pitkillä lämpimien vesien matkoilla. Tuulet ovat kevyitä eikä paatti liiku kuin koneen voimalla - ei se ole kenestäkään hauskaa, - illuusio.vs.valtameri
Kipparska kirjoitti:
Tässäkin ketjussa on noita lueteltu, Colin Archerit esimerkiksi painavat 1,5 - 2 kertaa saman kokoluokan S & S -veneen verran, vaikka nekin ovat sieltä vahvemmasta päästä. Jenkeissä suositut Westsail, Ingrid ja Hans Christian -veneet ovat periaatteessa samaa CA-mallia. Tai sitten ylimitoitettu voi olla jokin tee-se-itse teräspaatti, jossa ei ole säästelty varmuuskertoimia.
Ihan hyvä juttu jos mennään jäävuorten sekaan, mutta aiheuttaa enempi harmia ja sitä tylsyyttä pitkillä lämpimien vesien matkoilla. Tuulet ovat kevyitä eikä paatti liiku kuin koneen voimalla - ei se ole kenestäkään hauskaa,Mistä sait tuon painojen vertailun? S&S Swanien mitat löytyvät helposti saiboatdatasta: http://sailboatdata.com/view_builder.asp?builder_id=104
Colin Archerilla et varmaankaan tarkoita alkuperäisiä puurunkoisia luotsi- ja pelastusaluksia, vaan uudempia versioita. Niitä on tehty teräksestä, alumiinista, lasikuidusta ja puustakin. Paino vaihtelee kovasti eikä välttämättä ole esim. kaksinkertainen verrattuna S&S-veneisiin. Miksi kaikki nuo S&S-veneet ja CA-muunnelmat olisivat "aivan ylimitoitetun raskaista"? Varmaankin ovat sitä verrattuna nykyaikaisiin kisaveneisiin.
"Pitkillä lämpimien vesien matkoilla" on kyllä usein yllättävän tuulista verrattuna vaikkapa heikkotuuliseen Itämereen. Pasaati voi puhaltaa yötä päivää 12-14 m/s. Pallonkiertoreitin legillä Australiasta Etelä-Afrikkaan on ristiaallokon takia hankala aallokko ja usein "gale force"-tuulia. Myös vaihtelevien tuulien alue pasaativyöhykkeltä Uuten Seelantiin ja takaisin voi olla varsin kovatuulinen. Todellisuus voi olla aika karu verrattuna lämpimien vesien ja heikkojen tuulien illuusioon. - vähempikin.riittää
illuusio.vs.valtameri kirjoitti:
Mistä sait tuon painojen vertailun? S&S Swanien mitat löytyvät helposti saiboatdatasta: http://sailboatdata.com/view_builder.asp?builder_id=104
Colin Archerilla et varmaankaan tarkoita alkuperäisiä puurunkoisia luotsi- ja pelastusaluksia, vaan uudempia versioita. Niitä on tehty teräksestä, alumiinista, lasikuidusta ja puustakin. Paino vaihtelee kovasti eikä välttämättä ole esim. kaksinkertainen verrattuna S&S-veneisiin. Miksi kaikki nuo S&S-veneet ja CA-muunnelmat olisivat "aivan ylimitoitetun raskaista"? Varmaankin ovat sitä verrattuna nykyaikaisiin kisaveneisiin.
"Pitkillä lämpimien vesien matkoilla" on kyllä usein yllättävän tuulista verrattuna vaikkapa heikkotuuliseen Itämereen. Pasaati voi puhaltaa yötä päivää 12-14 m/s. Pallonkiertoreitin legillä Australiasta Etelä-Afrikkaan on ristiaallokon takia hankala aallokko ja usein "gale force"-tuulia. Myös vaihtelevien tuulien alue pasaativyöhykkeltä Uuten Seelantiin ja takaisin voi olla varsin kovatuulinen. Todellisuus voi olla aika karu verrattuna lämpimien vesien ja heikkojen tuulien illuusioon.Tankin ja urheiluauton väliin mahtuu koko ajoneuvojen kirjo. Vielä tavallisen perheuton ja maastokuorma-autonkin väli on iso. Samoin S&S-veneen ja nykyaikaisen kilpaveneen väliin mahtuvat ne kaikki muut. Ja matkan vaativuudesta huolimatta pallon on moni kiertänyt ilman rakenteellisia ongelmia niillä tavallisilla sarjatuotantoperheveneillä. Aina ei tarvitse tavoitella ääripäitä.
- Kipparska
illuusio.vs.valtameri kirjoitti:
Mistä sait tuon painojen vertailun? S&S Swanien mitat löytyvät helposti saiboatdatasta: http://sailboatdata.com/view_builder.asp?builder_id=104
Colin Archerilla et varmaankaan tarkoita alkuperäisiä puurunkoisia luotsi- ja pelastusaluksia, vaan uudempia versioita. Niitä on tehty teräksestä, alumiinista, lasikuidusta ja puustakin. Paino vaihtelee kovasti eikä välttämättä ole esim. kaksinkertainen verrattuna S&S-veneisiin. Miksi kaikki nuo S&S-veneet ja CA-muunnelmat olisivat "aivan ylimitoitetun raskaista"? Varmaankin ovat sitä verrattuna nykyaikaisiin kisaveneisiin.
"Pitkillä lämpimien vesien matkoilla" on kyllä usein yllättävän tuulista verrattuna vaikkapa heikkotuuliseen Itämereen. Pasaati voi puhaltaa yötä päivää 12-14 m/s. Pallonkiertoreitin legillä Australiasta Etelä-Afrikkaan on ristiaallokon takia hankala aallokko ja usein "gale force"-tuulia. Myös vaihtelevien tuulien alue pasaativyöhykkeltä Uuten Seelantiin ja takaisin voi olla varsin kovatuulinen. Todellisuus voi olla aika karu verrattuna lämpimien vesien ja heikkojen tuulien illuusioon.Ei S&S veneet ole ylipainoisia, vaan juuri sopivia ;)
- illuusio.vs.valtameri
Kipparska kirjoitti:
Ei S&S veneet ole ylipainoisia, vaan juuri sopivia ;)
No ei minustakaan! Olen omistanut kaksikin S&S-venettä. Toisella kiersin pallon. En silti tuomitse CA-muunnelmia, kuten Tayana ja HC. Ne näyttivät olevan aika suosittuja pallonkiertoveneinä eivätkä suinkaan olleet muita venetyyppejä selvästi hitaampia.
Eipä taida useimmat luovia kovinkaan paljoa. Vendee Globe-veneet menevät maapallon ympäri vastasuuntaan, mutta silti ne luovivat vain 7% ajasta. Luin yhden tanskalaisen kirjan, kun hän purjehti 70-luvulla puisella valaanpyyntiveneellä, johon oli laittanut maston, puolet matkasta maailman ympäri. Vene ei luovinut ollenkaan eikä siinä ollut moottoria, mutta lähinnä se aiheutti sen, että piti päättää aiemmin, mihin saareen haluaa. Jos saari ehti mennä yli sivutuulen, ei sinne enää päässyt.
- illuusio.vs.valtameri
illuusio.vs.valtameri kirjoitti:
No ei minustakaan! Olen omistanut kaksikin S&S-venettä. Toisella kiersin pallon. En silti tuomitse CA-muunnelmia, kuten Tayana ja HC. Ne näyttivät olevan aika suosittuja pallonkiertoveneinä eivätkä suinkaan olleet muita venetyyppejä selvästi hitaampia.
Kun tulin maininneeksi Tayanan ja HC:n, lisään vielä painovertailun. S&S Swan 38:n dspl on 8.3tn, purjeala 63.73m2. Tayana 37 dspl 10 tn, SA 78.59m2.
HC 38T tunnetaan raskaana veneenä ja dspl onkin 12.4 tn. SA 82.4m2.
S&S Swanien (ainakin 36, 38, 40, 43) tankkitilavuudet ovat pienehköjä pallonkiertoa ajatellen. 38:n vesitankki on vain 200 litraa, polttoainetankki 115 l. Tayana 37:n vesitankki on 378 l, p-a 341 l.
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=2377
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=2258
- seppomartti
"Kun ajellaan pitkiä siivuja, nopeuden merkitys on mitätön."
" Noilla reissuilla harvemmin huolehditaan ensisijaisesti solmusta tai puolestatoista."
Nämä ovat kaksi eri yhrteydestä poimittua mielipidettä. Atlantin yli länteen ero helposti on viikon suuruinen, Mitättömyys muodostuu kirjoittajan päässä, toisille on ja toisille ei.
Solmu tai puolitoista venevauhdissa on valtava ero. 5.0 tai 6.5 solmulla ylitys kestää 25 tai 19 vrk. En aivan ymmärrä, mikä viehätys avomerellä ajelehtimisessa piilee. Voihan sen säästyneen viikon käyttää mukavampaankin.- afd4132gs
" En aivan ymmärrä, mikä viehätys avomerellä ajelehtimisessa piilee."
Minä en ymmärrä, mikä viehätys veneessä asumisessa piilee, etenkään kuumassa ilmastossa.
Veneen ja veneessä asumisen hinnalla voi vuokrata peräjälkeen kämppiä halvemmista maista, asua mukavammin ja tutustua paikalliseen elämään.
Minun reissuni ei kaatuisi siihen, meneekö avomerellä 10 päivää enemmän vai vähemmän, vaan siihen, etten tahtoisi asua ahtaassa ja kuumassa veneessä, on se sitten maissa tai merellä.
Jos purjehdukseen liittyvästä romantiikasta päästäisiin eroon, niin hyvin moni maailmankiertäjä olisi tyytyväinen asuntolaivaan. Siihen saisi enemmän mukavuuksia kuin veneeseen, mutta aikansa voisi viettää meren äärellä.
Jos voittaisin lotossa eikä viranomainen pistäisi vastaan, oma ratkaisuni olisi jokin tällainen. Parkkeeraisin Saimaalle, asuisin luontoa kunnioittaen ja siirtyisin hiljaksiin mielialojen ja vuodenaikojen mukaan. Purjehdukseen minulla olisi kevytvene ja nopeampaan liikkumiseen busteri. Hinaisin niitä perässä.
http://www.yachtworld.com/boats/2013/Destination-45-x-16-2797863/United-States - anna.elää
afd4132gs kirjoitti:
" En aivan ymmärrä, mikä viehätys avomerellä ajelehtimisessa piilee."
Minä en ymmärrä, mikä viehätys veneessä asumisessa piilee, etenkään kuumassa ilmastossa.
Veneen ja veneessä asumisen hinnalla voi vuokrata peräjälkeen kämppiä halvemmista maista, asua mukavammin ja tutustua paikalliseen elämään.
Minun reissuni ei kaatuisi siihen, meneekö avomerellä 10 päivää enemmän vai vähemmän, vaan siihen, etten tahtoisi asua ahtaassa ja kuumassa veneessä, on se sitten maissa tai merellä.
Jos purjehdukseen liittyvästä romantiikasta päästäisiin eroon, niin hyvin moni maailmankiertäjä olisi tyytyväinen asuntolaivaan. Siihen saisi enemmän mukavuuksia kuin veneeseen, mutta aikansa voisi viettää meren äärellä.
Jos voittaisin lotossa eikä viranomainen pistäisi vastaan, oma ratkaisuni olisi jokin tällainen. Parkkeeraisin Saimaalle, asuisin luontoa kunnioittaen ja siirtyisin hiljaksiin mielialojen ja vuodenaikojen mukaan. Purjehdukseen minulla olisi kevytvene ja nopeampaan liikkumiseen busteri. Hinaisin niitä perässä.
http://www.yachtworld.com/boats/2013/Destination-45-x-16-2797863/United-StatesNoilla premisseillä en kyllä pohtisi muiden purjehduksia. Ei selvästikään matkapurjehdus ole sinun juttusi.
- Ei_kiire
Tuntuu kyllä vähän oudolta, että miksi harrastat valtameripurjehdusta jos sinulla on noin kiire rantaan tekemään jotain mukavampaa ja pois sieltä valtamereltä, onko sinulla levoton luonne?
- seppomartti
Olen tehnyt valtameropurjehduksia yli 20 eri ihmisen kanssa. Kansallisuuksia ollut ainakin 6. Vielä ei ole tullut vastaan gastia, joka ei iloitsisi maihin pääsystä. Siis silloinkin kun ovat heti valmiita uuteen reissuun.
- samoin
Kyllä sen maihinpääsemisen ilon voi ihan yhtä hyvin kokea muutaman päivän myöhemminkin
- seppomartti
samoin kirjoitti:
Kyllä sen maihinpääsemisen ilon voi ihan yhtä hyvin kokea muutaman päivän myöhemminkin
Varmaankin juuri niin. Mitä pidempi matka, sen mukavampi maihintulo. En kuitenkaan viettäisi ylimääräistä viikkoa ajelehtimassa vesillä jos perille on mahdollisuus päästä aikaisemminkin
- Karvajalka
Atlantin ylitys on pitkä legi. Jos purjehtii maailman ympäri, niin ei taida olla pitempää legiä useimmilla? Kolmen vuoden matkalla ollaan yli viikon legillä varmaan muutaman kuukauden ajan. Veneen ominaisuuksista jotkut muut on ehkä tärkeämpiä kuin nopeus?
- Pacific_ylitettävä
Karvajalka kirjoitti:
Atlantin ylitys on pitkä legi. Jos purjehtii maailman ympäri, niin ei taida olla pitempää legiä useimmilla? Kolmen vuoden matkalla ollaan yli viikon legillä varmaan muutaman kuukauden ajan. Veneen ominaisuuksista jotkut muut on ehkä tärkeämpiä kuin nopeus?
Tarkoitit kai Kanaria-Karibia väliä. Pallonkierrolla pitää ylittää Atlanttia isompia meriä. Tyynen meren voi toki ylittää saariryhmästä toiselle. Vaikka esim. poikkeat Galapagokselle, silti tulee 3000 mpk etappi Galapagokselta Marquesas-saarille.
- luottamus.veneeseen
seppomartti kirjoitti:
Varmaankin juuri niin. Mitä pidempi matka, sen mukavampi maihintulo. En kuitenkaan viettäisi ylimääräistä viikkoa ajelehtimassa vesillä jos perille on mahdollisuus päästä aikaisemminkin
Se "ylimääräinen viikko" valtamerellä voi tulla helposti, jos veneen rakenne tai varustus pettää (peräsin, takila, purjeet, autopilotti, moottori tms) tai tulee sääesteitä. Näistä tilanteista kuuli purjehtijoiden SSB-netin kautta varsinkin pasaativyöhykkeen ja NZ:n välisellä merialueella. Eräässä veneessä autopilotin pettäminen 500 M purjehduksen jälkeen pakotti veneen palaamaan takaisin lähtösatamaansa Opuaan, koska tropiikin saarilla ei olisi ollut korjausmahdollisuuksia ja käsiohjaus 2 h miehistöllä oli raskasta. Peräsimen tai maston pettämiset ovat toisinaan johtaneet pitkiin merellä viipymisiin.
Jos luottamus veneeseen rapisee pitkien valtamerilegien aikana, huoli ja väsyminen alkaa painaa, vaikka todellisia ongelmia ei tulisikaan. Eräs ammattikippari havaitsi vuodon kölipulttien vierestä, mutta salasi sen miehistöltä välttääkseen paniikin kehittymisen.
Mitä luotettavampi vene sitä vähemmän huolia ja uupumista. - seppomartti
luottamus.veneeseen kirjoitti:
Se "ylimääräinen viikko" valtamerellä voi tulla helposti, jos veneen rakenne tai varustus pettää (peräsin, takila, purjeet, autopilotti, moottori tms) tai tulee sääesteitä. Näistä tilanteista kuuli purjehtijoiden SSB-netin kautta varsinkin pasaativyöhykkeen ja NZ:n välisellä merialueella. Eräässä veneessä autopilotin pettäminen 500 M purjehduksen jälkeen pakotti veneen palaamaan takaisin lähtösatamaansa Opuaan, koska tropiikin saarilla ei olisi ollut korjausmahdollisuuksia ja käsiohjaus 2 h miehistöllä oli raskasta. Peräsimen tai maston pettämiset ovat toisinaan johtaneet pitkiin merellä viipymisiin.
Jos luottamus veneeseen rapisee pitkien valtamerilegien aikana, huoli ja väsyminen alkaa painaa, vaikka todellisia ongelmia ei tulisikaan. Eräs ammattikippari havaitsi vuodon kölipulttien vierestä, mutta salasi sen miehistöltä välttääkseen paniikin kehittymisen.
Mitä luotettavampi vene sitä vähemmän huolia ja uupumista.Autopolotti- ja peräsinongelmat esim ARCissa ovat jokavuotisia. Ehkä 5-10 venettä/ vuosi ei tämän vuoksi starttaa, suuntaa takaisin tai Cap Verdelle., korjailee matkalla tai kärsii.
Kerran ajoin Barcelona> Turkki kahteen pekkaan ilman autopilottia. Raskasta oli. Onneksi oli epätavallisia pitkiä kryssiosuuksia, missä eväkölinenkin kulki itsekseen paimentamatta.
- spekulaatio
Kunnossa olevasta köliveneestäkin voi irrota köli avomerellä.
https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/694802/2018_-_SD1_-_MAIB_Safety_Digest.pdf
Tässä linkin tapauksessa 25 valas törmäsi veneen kanssa, kölipultit alkoivat tihkua vettä muutaman tunnin päästä, ja joitakin tunteja myöhemmin köli alkoi heilua vuodon hitaasti edelleen lisääntyessä. Miehistö pelastautui rahtilaivaan jättäen veneensä.
Jos vetäisi köyden poikittain kölin alta molemmin puolin varvaslistaan kiinnitettyjen plokien kautta vinsseille, ja kirstää molemmin puolin, niin heilunta varmastikin loppuisi. Kölistähän tulisi staagattu. Kulkuvastus varmasti kasvaa, mutta kuinka paljon?
Eikö veneellä silloin pääsisi pois mereltä satamaan pitkänkin matkan pääsät, vaikkakin hitaammin?
Staagattu heilumaton köli ei aiheuttane lisävaurioita kölialueen laminaatteihin pienessä aallokossakaan, joten kestänee kiinni perille asti, ja vuotokin pysynee kurissa. Ainakaan vene ei kaatuisi yllättäen ja äkillisesti kölin pudotessa kyydistä. Ja tuo riskihän oli linkin tapauksessa hylätä vene merellä.
Tilanteessa oli kevyt keli, joten köyden vieminen kölin alle tarvittaessa sukeltamalla ei varmaankaan olisi tuottanut ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Onko mitään syytä miksei olisi toimiva menettely linkin tapaisissa tilanteissa?- paremmin
Kannattaa olla kunnollinen pitkäkölinen vene, eikä pohjaan pultattu eväköli
Jonkun pitäisi olla sukeltamassa kölin alla ja pitämässä narua paikallaan sen aikaa, kun sitä kiristetään. Köli painaa niin paljon, että köyteen pitäisi saada todella kova jännitys. Vuotoa voisi ehkäistä myös sikaflexillä. Viime kesänä tiivistin yhteen veneeseen tullutta pientä vuotoa sukeltamalla veneen alle sikaflex-klimppi näpeissä ja painelin sen veden alla haluttuun paikkaan.
- Ssppss
Bossu kirjoitti:
Jonkun pitäisi olla sukeltamassa kölin alla ja pitämässä narua paikallaan sen aikaa, kun sitä kiristetään. Köli painaa niin paljon, että köyteen pitäisi saada todella kova jännitys. Vuotoa voisi ehkäistä myös sikaflexillä. Viime kesänä tiivistin yhteen veneeseen tullutta pientä vuotoa sukeltamalla veneen alle sikaflex-klimppi näpeissä ja painelin sen veden alla haluttuun paikkaan.
Jos heiluvaa köliä tiivistetään sikalla ja köysillä lähtisin veneestä. Oikea hätätiivistysaine on Stayafloat mutteo sekään heiluvaa köliä korjaa
- Joakim1
Kovasti on nimimerkin mukaista spekulaatiota!
Mistä tiedetään, että vene oli kunnossa? Eihän tuossa edes mainita veneen tyyppiä. Köli ei myöskään irronnut, vaan vene upotettiin tahalleen, kun pelättiin niin käyvän.
Millä kiinnität köydet köliin? Kölin ylihän on helppo laittaa köysi, ainakin joillain kölityypeillä, mutta köysi pitää olla lukittuna sivusuunnassa.
35-jalkaisessa veneessä on tyypillisesti n. 2 tonnin köli. Vinssit voivat olla kokoa 40, joilla voisi saada tonnin vedon, mutta plokista ja varsinkin veneen varvaslistasta tulee paljon kitkaa. Plokiahan ei tuohon saa mitenkään niin, ettei köysi hankaisi kylkeen ja varvaslistaan. Hyvällä tuurille saa muutama sata kg vetoa köyteen kölin kohdalla. Sekö riittää pitämään kölin paikallaan? Vertailun vuoksi vanteissa on yli tonnin esijännitys tuollaisessa veneessä ja niitä on ainakin kaksi/puoli. Lisäksi ne ovat todella venymättömiä mihinkään tuollaisesta veneestä löytyvään köyteen verrattuna. Ssppss kirjoitti:
Jos heiluvaa köliä tiivistetään sikalla ja köysillä lähtisin veneestä. Oikea hätätiivistysaine on Stayafloat mutteo sekään heiluvaa köliä korjaa
Heiluvaa köliä ei saa korjattua millään, mutta muita vuotoja voi saada. Erikoisaineita ei varmaan useimmista veneistä löydy.
- spekulaatio
Joakim1 kirjoitti:
Kovasti on nimimerkin mukaista spekulaatiota!
Mistä tiedetään, että vene oli kunnossa? Eihän tuossa edes mainita veneen tyyppiä. Köli ei myöskään irronnut, vaan vene upotettiin tahalleen, kun pelättiin niin käyvän.
Millä kiinnität köydet köliin? Kölin ylihän on helppo laittaa köysi, ainakin joillain kölityypeillä, mutta köysi pitää olla lukittuna sivusuunnassa.
35-jalkaisessa veneessä on tyypillisesti n. 2 tonnin köli. Vinssit voivat olla kokoa 40, joilla voisi saada tonnin vedon, mutta plokista ja varsinkin veneen varvaslistasta tulee paljon kitkaa. Plokiahan ei tuohon saa mitenkään niin, ettei köysi hankaisi kylkeen ja varvaslistaan. Hyvällä tuurille saa muutama sata kg vetoa köyteen kölin kohdalla. Sekö riittää pitämään kölin paikallaan? Vertailun vuoksi vanteissa on yli tonnin esijännitys tuollaisessa veneessä ja niitä on ainakin kaksi/puoli. Lisäksi ne ovat todella venymättömiä mihinkään tuollaisesta veneestä löytyvään köyteen verrattuna.Köysi on "lukittu" köli alareunaan lepokitkalla. Monissa veneissä vantitkin on "lukittu" saalingin ulkopäähän kitkalla. Kölin tapauskessa kulma on huomattavasti edullisempi, joten pysyy paremmin ja joustosta aiheutuva haitta on siten oleellisesti vähäisempi. Varmasti saa köyden jännitysvoiman vertikaaliksi komponentiksi puoli tonnia, ja siten köysi nostaa köliä ylöspäin tonnin verran, jonka voit kertoa tilanteessa esiintyvällä kitkakertoimella. Lisäksi kölin alareunassa on usein esim näkkiä, mikä pureutuu köyteen lisäten pitoa suuremmaksi kuin sitä muuten olisikaan.
Mikään ei estäne laittamasta vaikka kahta köyttä, toinen lähemmäksi kölin etureunaa ja toinen takareunaa. Kiristetyt köyden on myös mahdollista lukita pituussuunnassa solmimalla ohuempaa köyttä kölin ympäri ja noihin vetoköysiin kiinni joka välistä. Tuloksena siis verkko tai pakettinaru tyylinen kokonaisuus, mutta tietysti monta kertaluokkaa lujempana.
Ei sillä tietystikään purjehdita samaan malliin kuin ennen vauriota, mutta eihän se ollut tarkoituskaan, vaan päästä satamaan ennen kölin irtoamista, sekä rajoittaa vaurion etenemistä/pahenemista estämällä kölin jatkuva heiluminen ja siten materiaalin väsyminen.
En edelleenkään tiedä ainuttakaan syytä miksei voisi hyvissä olosuhteissa toimia, myrskyssä ei tietenkään olisi luotettava. Linkin tapauksessa oli kyse edellisestä. - spekulaatio
spekulaatio kirjoitti:
Köysi on "lukittu" köli alareunaan lepokitkalla. Monissa veneissä vantitkin on "lukittu" saalingin ulkopäähän kitkalla. Kölin tapauskessa kulma on huomattavasti edullisempi, joten pysyy paremmin ja joustosta aiheutuva haitta on siten oleellisesti vähäisempi. Varmasti saa köyden jännitysvoiman vertikaaliksi komponentiksi puoli tonnia, ja siten köysi nostaa köliä ylöspäin tonnin verran, jonka voit kertoa tilanteessa esiintyvällä kitkakertoimella. Lisäksi kölin alareunassa on usein esim näkkiä, mikä pureutuu köyteen lisäten pitoa suuremmaksi kuin sitä muuten olisikaan.
Mikään ei estäne laittamasta vaikka kahta köyttä, toinen lähemmäksi kölin etureunaa ja toinen takareunaa. Kiristetyt köyden on myös mahdollista lukita pituussuunnassa solmimalla ohuempaa köyttä kölin ympäri ja noihin vetoköysiin kiinni joka välistä. Tuloksena siis verkko tai pakettinaru tyylinen kokonaisuus, mutta tietysti monta kertaluokkaa lujempana.
Ei sillä tietystikään purjehdita samaan malliin kuin ennen vauriota, mutta eihän se ollut tarkoituskaan, vaan päästä satamaan ennen kölin irtoamista, sekä rajoittaa vaurion etenemistä/pahenemista estämällä kölin jatkuva heiluminen ja siten materiaalin väsyminen.
En edelleenkään tiedä ainuttakaan syytä miksei voisi hyvissä olosuhteissa toimia, myrskyssä ei tietenkään olisi luotettava. Linkin tapauksessa oli kyse edellisestä.Paljonko sivuttaispitoa kölin alareunassa sitten pitäisi olla?
Jos vauhtia olisi 2,5 m/s ja veden tiheys olisi 1020 kg/m^3 kölin siipipinta-ala 1,5 m^2 ja Cl=1,0, saadaan kölin nostovoimaksi 4781,25 N, josta enintään puolet kohdistuu kölin alareunaan, eli < 240 kgf. Ei siinä kummoista kitkakerrointa siis tonnin kokonaisvedolla edes tarvita, kun suurempi osuus kölin nostovoimasta kulkee kölikiinnityksen kautta, mutta nyt ilman alkuperäisen suuruista taivuttavaa momenttia, mikä lisäsi vauriota suuremmaksi koko ajan ennen staagauksen asentamista. - onneksi.olkoon
Ssppss kirjoitti:
Jos heiluvaa köliä tiivistetään sikalla ja köysillä lähtisin veneestä. Oikea hätätiivistysaine on Stayafloat mutteo sekään heiluvaa köliä korjaa
Jos köli rupeaa heilumaan valaaseen törmämisen seurauksena keskellä atlanttia, niin sinä neropatti hyppäisit veneestä ja uisit rantaan?
Olet ilmiselvästi Darwin award ainesta! - esijännitys
Joakim1 kirjoitti:
Kovasti on nimimerkin mukaista spekulaatiota!
Mistä tiedetään, että vene oli kunnossa? Eihän tuossa edes mainita veneen tyyppiä. Köli ei myöskään irronnut, vaan vene upotettiin tahalleen, kun pelättiin niin käyvän.
Millä kiinnität köydet köliin? Kölin ylihän on helppo laittaa köysi, ainakin joillain kölityypeillä, mutta köysi pitää olla lukittuna sivusuunnassa.
35-jalkaisessa veneessä on tyypillisesti n. 2 tonnin köli. Vinssit voivat olla kokoa 40, joilla voisi saada tonnin vedon, mutta plokista ja varsinkin veneen varvaslistasta tulee paljon kitkaa. Plokiahan ei tuohon saa mitenkään niin, ettei köysi hankaisi kylkeen ja varvaslistaan. Hyvällä tuurille saa muutama sata kg vetoa köyteen kölin kohdalla. Sekö riittää pitämään kölin paikallaan? Vertailun vuoksi vanteissa on yli tonnin esijännitys tuollaisessa veneessä ja niitä on ainakin kaksi/puoli. Lisäksi ne ovat todella venymättömiä mihinkään tuollaisesta veneestä löytyvään köyteen verrattuna.Eväköliseen veneeseen joutuu laittamaan vantit kölin alapään ja veneen kylkien välille ennen valtamerille lähtemistä.
- uusiuuno
Uskotko myös kaiken muun, jota saunaillan aikana kuulet :)
- omallajetillä
Naurettavia asioita, jos on kiire osta helikopteri kuten kaverini niin pääset mökille nopeammin.
Purjehdushan on filosofia ei nopeuden maksimointia.
Merikarhut voi nykyään jättää omaan arvoonsa elävät-70 lukua ja me olemme 2000 luvulla. - seppomartti
"Purjehdushan on filosofia ei nopeuden maksimointia."
Monelle purjehduksen filosofia on juuri nopeuden maksimointi. Sitähän varten niitä märkiä naruja koko ajan näprätään vaikka eteenpäin pääsisi vähemmälläkin. Valtaosa purjehtijoista sijoittuu näiden ääripäiden väliin. - Ariel371
Muuta asiasta en tiedä kuin sen että juuri söin ruotsalaiskipparin Maxi Fenix -veneessä uusia perunoita ja Ikean silliä. Hän oli käynyt Fenixillään Huippuvuorilla, ajanut ja pysynyt päivän kivillä siellä, norjalaisen tutkimusaluksen jollan lopulta hinattuaan veneen irti karilta. Vaurioita Fenixiin ei tullut ja vene talvehti korjaamatta vieressäni Portugalin Lagosissa.
Hänen kuvaamiaan jääkarhuvideoita Huippuvuorilta pienessä Fenixin salongissa istuen katsottiin akvavitin kannustamina. Mies ei sanallakaan moittinut venettään.
Niillä mennään, tai ollaan menemättä, mitä on. Se on selkeä toimintatapa - xxx
Lopettakaa jo Karhut tuo pullistelu, ettekö huomaa kuinka naurettavalta ja lapselliselta kommenttinne näyttävät, en yhtään ulkopuolisena ihmettele mistä teidän arvosteljjanne energiaa saavat.
- 5niemenLenkki
On, ovat, siis voivat olla. 30 jalan seutuvilla vain nykyään ovat niin kevyttekoisia... Olen melkein päättänyt HR 312 MKII tai es Bayfield 32 ... Hieman nimenomaan pikkuisen enemmän vauhtia v/s enemmän paikkoja es karibialla pienemmällä syväyksellä... Mitä ja missä kukin 'hyvällä' purjehtimisella tarkoittaa.... Tuo etelänavankierros tosin likimin vaatii tuota 6 jalan syväystä ja 50% ballast ratio... Ei kätevä moneen muuhun hommaan mutta kestää ja purjehtii -hyvin- siis vahva ja merikelpoinen hyvä purjehtimaan !!! ikivanha vene ;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671576eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1481569En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311282Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä651260- 421085
- 172948
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik100880Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60734Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja42667Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke155636