piti vaan alkaa kirjoittamaan ja purkamaan pois tätä pahaa oloa, minkä lypsykarjatilan lehmien olot aiheuttaa. Ei tämä asia enne hetkauttanut, mutta nykyään melkeen päivittäin läheltä seurattuna, lehmien olot aiheuttavat ahdistusta.
Mistä aloittaisin... Parsista tehdään niin pienet, että lehmä ei pysty siinä makaamaan niille luonnollisessa asennossa eli täysin kyljellään. Sitten lattia on niin kova (täysin betonia) että siinä vuosia maattuaan lehmällä on makuuhaavoja. Liikkuminen on täysin olematonta (joka paikassa lehmät eivät pääse edes kesäksi laitumille). Ja toisinaan näkee kaulan ympärillä olevien ketjujen syöpyneen niskaan.
Erityisen paljon sydäntä raastavaa on vasikan huutaminen, kun se kutsuu emoaan nälissään. Miten julmaa se onkaan kun vasikka heti syntymän jälkeen jätetään omaan karsinaan ilman emon hoitoa (eikä edes kuivata kunnolla). Ja se ruokinta, ei minusta ole riittävää juottaa vasikka kaksi kertaa päivässä, kun luonnossa se saisi imeä tissiä aina kun siltä tuntuu.
Ja ne lehmät räjähtävine tisseineen. Ei varmaan tunnu kovin kaksiselta kun tehotuoton takia utareet ovat räjähtämispisteessä lypsylle mentäessä.
Lypsävän lehmän terveydestä ei paljoa välitetä. eläinlääkäriä ei kutsuta juuri koskaan paikalle(vaikka tarvis olisi) annetaan vaan eläimen olla tuskissaan. Tyyli tuntuu olevan että selviää jos selviää (niin julmaa). eikös se lehmien ansiosta tule tili tilan pitäjille, ja sitten ei viitsitä kunnolla hoitaa.
Onko nykyaikaisissa navetoissa millaiset tilat lehmille. Onko oloja tehty inhimillisemmäksi?? Kokemukseni ovat melko vanhasta navetasta.
Joskus haaveilin maatilan emäntänä olemisesta, mutta ei kiitos enään. Mun sydän särkyisi!! Ehkä emolehmiä vois joskus pitää ja isoissa tiloissa (näkisi onnellisia lehmiä ja vasikoita)!!
lehmät onnettomia??
44
3115
Vastaukset
- Per Saukko
Siinäpä olisi oivallinen työmaa kettutytöille ja liito-oravan paskojen suojelijoille. Kesällä näkee joskus laitumilla maidon tehotuottajalehmillä tissiliivit. Hirvittävää.
- dfxxx
Navetoiden arvostelijat ovat tärkeitä henkilöitä, koska antavat palautetta. Muutoksia tulee nopeammin, kun tiedämme mitä korjata. Toisekseen maatalouden imagoa on pidettävä korkealla, jotta asiakkaat haluavat tuotteitamme. Mikäli suomalaiset eivät pidä, että tuotteemme on tuotettu eettisesti, he eivät osta niitä. Suomi on maailmanmittapuussa kärkimäitä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, jota tulee vielä parantaa. Kilpailuetua voi saavuttaa tässä asiassa myös vienti huomioon ottaen. Totuus tulee ilmi kuitenkin, joten salaa ei kannata kenenkään sooloilla, pilaten rehellisten, säädösten mukaan elävien viljelijöiden maineen.
Tuotteiden tuottaminen on kalliimpaa, aikaa vievämpää, mikäli eläinten tarpeista houlehditaan. Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta laatutietoiset kuluttajasuomalaiset huolivat tuotteemme. Vaihtoehtoja löytyy maksukykyisille asiakkaille rajojemme ulkopuolisistakin. - Otaselvääasioista
Utareliivejä asennetaan lypsylehmille yhä harvemmin. Nykyisin suurin syy sellaisten asentamiselle on utareen välisiteen repsahdus.
- Rilla
Parsista. Itse pidän parsinavettaa lehmälle parempana ratkaisuna kuin pihattoa koska lehmä makaa suurimman osan päivästä. Tosin jaloitteluaitais täytyy olla, jaloittelusta on määräyskin. Parren pitää tietenkin olla oikean kokoinen, mahdollisesti parsimatolla pehmennetty ja kuiva. Vanhoissa navetoissa on parret ovat jääneet pieniksi, koska lehmiä on jalostuksella kasvatettu. Ja voit vain kuvitetella kuinka paljon parsiremontti maksaa, ei monella viljelijällä ole yksinkertaisesti varaa siihen vaikka olisi kuinka halua.
Ei vasikkakaan määräänsä enempää maitoa juo. Kaksi kertaa päivässä juottaminen täyttää sen tarpeet, vastasyntynyttä juotetaan kolmesti päivässä. Meillä vasikat ovat vapaana ja emot saavat hoitaa ja imettää niitä jos tahtovat. Kaikki lehmät eivät tosiaan tahdo, vaan meinaavat potkia vasikkansa hengiltä. Ne lehmät jotka imettävät, soluttavat suurella todennäköisyydellä jossain vaiheessa ja se tietää suurta tappiota tilalle.
Eiköhän luonto ole opastanut kahteen-kolmeen lypsykertaan vuorokaudessa, yleensä kahteen. Vanhemmat vasikat lutkuttavat emonsa yleensä kahdesti päivässä.
Minun nähdäkseni eläinlääkärin kutsumiselle ei ole nykyään kovinkaan suurta kynnystä. Jokaisen yleisen pikkuvaivan takia ei eläinlääkäriä kutsuta, kokemus on opettanut miten lehmää hoidetaan tai kuinka nopeasti mikäkin menee ohitse. Suomi on varmasti eläinlääketieteen huippumaita, mutta silti täällä on pulaa tuotantoeläimiin erikoistuneista lääkäreistä, koiratohtoreita, eli niitä tilintekijöitä, on kyllä joka nurkalla. Eli tilanne saattaa mennä siihen, että kun sitä lääkäriä todella tarvitaan, hän ei ehdi paikalle sen vuorokauden aikana.- dfxxx
Vanhan navetan parsien suurentaminen on melkein mahdotonta, koska tilat on mitoitettu niin pieniksi kokonaisuudessaan. Ruokintapöytä on valmiiksi niin pieni, että sinnepäin ei voida laajentaa. Lehmien takapuolella on joko kuivalanta- tai lietelantasysteemi. Siellä tulee taas seinävastaan, jos yritetään kasvattaa parren pituutta ja pitäähän ihmisellä olla vähän tilaa kävelläkin sielläpuolen.
Ei muutakuin uusinavett, jos mielii jatkaa pidemmän päälle.
- dfxxx
Vanhojen navettojen parret ovat liian pieniä, johtuen siitä, että rakennusta rakennettaessa olivat lehmät pienempiä. Lehmät ovat jalostuksella kasvaneet suuremmiksi kuin ennnen. Uusiin navettoihin rakennetaan tarpeeksi suuria parsia nykyajan lehmille. Pihatto on huippu ratkaisu, koska lehmät voivat vaellella vapaasti. Nukkua, märehtiä, kävellä, juosta ja syödä milloin haluavat. Väkirehukioskit ovat niille mukavia etappeja. Lajinmukaista käyttäytymistä ne toteuttavat pitämällä arvojärjestystä keskinäisillä kahinoilla, joita parsinavetassa ei voida pitää.
Parsinavetassa olen ollut enemmän töissä, kyllä lehmät sielläkin ovat olleet melko hyvä kuntoisia vanhalle iällekin. Lypsytyö on parsinavetassa hoitajalle vaikeampaa verrattuna pihattoon, jossa on lypsyasema, jonne lehmät tulevat vapaaehtoisesti tietäen saavansa hyvää palvelua. Niin ja tietenkin keskinäisen arvojärjestyksen mukaan.
Parsinavettakin voi olla eläimelle melko hyvä paikka asua, jos lypsyjen välissä järjestetään jaloittelua ja kesällä laidunnusta.- Rilla
Kovasti kehut pihattoa. Entä, näetkö siinä negatiivisia puolia? Mielestäni yksi iso ongelma on se, että lehmät saattavat mielummin maata paskassa kuin makuuparsissa. Ja moni pitää lehmiä kesät talvet pihatossa, laiduntaminen jää pois.
Lypsyasema ei sinänsä eroa parressa lypsämisestä, lypsimien kantaminen jää pois ja jos ei kunnolla taivu, voi helpommin tutkia utareitten kuntoa.
Ja mitä tulee lybsyrobottiin, rikkaitten isäntien ja emäntien leluun, tutkimustulokset ovat olleet aika ristiriitaisia. Mutta aika näyttää. - dfxxx
Rilla kirjoitti:
Kovasti kehut pihattoa. Entä, näetkö siinä negatiivisia puolia? Mielestäni yksi iso ongelma on se, että lehmät saattavat mielummin maata paskassa kuin makuuparsissa. Ja moni pitää lehmiä kesät talvet pihatossa, laiduntaminen jää pois.
Lypsyasema ei sinänsä eroa parressa lypsämisestä, lypsimien kantaminen jää pois ja jos ei kunnolla taivu, voi helpommin tutkia utareitten kuntoa.
Ja mitä tulee lybsyrobottiin, rikkaitten isäntien ja emäntien leluun, tutkimustulokset ovat olleet aika ristiriitaisia. Mutta aika näyttää.Lehmät makaavat paskassa, jos parsissa on paskaa tai ne ovat muuten epämukavat. Yksi vaihtoehto on, että kaikille lehmille ei riitä parsia. Monet pitävät kesää talvea lehmät kytkettyinä parsiin, ainakin vielä.
Vanhemmalla iällä eivät olkapäät enää toimi ja polvien nivelet ovat rikki, jos koko ikänsä lypsää parsinavetassa.
Suomessa on niin suuret työvoimakustannukset, että työmäärän vähentäminen robotilla voi olla perusteltua. Tuotos kasvaa, kun aikaa jää enemmän lehmien tarkkailuun jne. Robotin voi ostaa velaksi tai takametsillä, kyllä se ajan mittaan itsensä takaisin maksaa. - dfxxx
Rilla kirjoitti:
Kovasti kehut pihattoa. Entä, näetkö siinä negatiivisia puolia? Mielestäni yksi iso ongelma on se, että lehmät saattavat mielummin maata paskassa kuin makuuparsissa. Ja moni pitää lehmiä kesät talvet pihatossa, laiduntaminen jää pois.
Lypsyasema ei sinänsä eroa parressa lypsämisestä, lypsimien kantaminen jää pois ja jos ei kunnolla taivu, voi helpommin tutkia utareitten kuntoa.
Ja mitä tulee lybsyrobottiin, rikkaitten isäntien ja emäntien leluun, tutkimustulokset ovat olleet aika ristiriitaisia. Mutta aika näyttää.Negatiivisia puolia näen pihatossa; utareiden päälle voidaan polkea helpommin kuin parressa, arvojärjestysmittelöt aiheuttavat ruhjeita, rehustustarve lisääntyy kasvavan liikunnan vuoksi.
- Rilla
dfxxx kirjoitti:
Lehmät makaavat paskassa, jos parsissa on paskaa tai ne ovat muuten epämukavat. Yksi vaihtoehto on, että kaikille lehmille ei riitä parsia. Monet pitävät kesää talvea lehmät kytkettyinä parsiin, ainakin vielä.
Vanhemmalla iällä eivät olkapäät enää toimi ja polvien nivelet ovat rikki, jos koko ikänsä lypsää parsinavetassa.
Suomessa on niin suuret työvoimakustannukset, että työmäärän vähentäminen robotilla voi olla perusteltua. Tuotos kasvaa, kun aikaa jää enemmän lehmien tarkkailuun jne. Robotin voi ostaa velaksi tai takametsillä, kyllä se ajan mittaan itsensä takaisin maksaa.Maidon laadun huononeminen robottilypsyssä ei huoleta?
- EU-avustaja
Rilla kirjoitti:
Maidon laadun huononeminen robottilypsyssä ei huoleta?
Kyllähän sen näkee, että Rillalle on kaikki kaisessa eläinten hyvinvointi ja todella puhdas maito! Se on hieno asia!!
Sen hyvän ja tarkan lypsyn voit tehdä myös lypsyasemalla?!? Ei ihan pakko ole robottia laittaa pihattoon?
Tuo liikkuminen lienee tärkeimpiä hyviä puolia, kiimatkin taitaa paremmin näkyä pihatoissa? Sorkkasairauksista lienee ristiriitaista tietoa? Lisääntyy jos "aina" paskassa seisovat? Ne parsiratkaisut, liikennöinti, riittävät kulkuväylät aroille lehmille, ja ritilöiden malli ( paskan läpäisevyys?) vaikuttanevat siihen siisteyteen? Ratkaisut kehittyvät koko ajan. - Rilla
EU-avustaja kirjoitti:
Kyllähän sen näkee, että Rillalle on kaikki kaisessa eläinten hyvinvointi ja todella puhdas maito! Se on hieno asia!!
Sen hyvän ja tarkan lypsyn voit tehdä myös lypsyasemalla?!? Ei ihan pakko ole robottia laittaa pihattoon?
Tuo liikkuminen lienee tärkeimpiä hyviä puolia, kiimatkin taitaa paremmin näkyä pihatoissa? Sorkkasairauksista lienee ristiriitaista tietoa? Lisääntyy jos "aina" paskassa seisovat? Ne parsiratkaisut, liikennöinti, riittävät kulkuväylät aroille lehmille, ja ritilöiden malli ( paskan läpäisevyys?) vaikuttanevat siihen siisteyteen? Ratkaisut kehittyvät koko ajan.Tuolla yllä mainitsin jo liikkumisesta, jaloittelutarha pitää tietenkin olla. Se riittää eläimelle, joka kuitenkin makaa suurimman osan päivästä.
Sorkanhoitajan säännöllinen käynti pitää huolta sorkista, ongelmia ei ole. - Juha
Seitsemän vuotta sitten päädyin parsinavettaan, osasyynä kyllä oli valmis rakennus jota pystyi hyödyntämään. Pihatossa on hyvät puolensa, mutta aika usein ruokintaa ei ole ajateltu loppuunasti. Etenkin ummessaolevien ruokinta tökkii, jos niille ei ole tehty omaa erillistä osastoa. Toinen ongelma on kivennäisten/vitaminiien saanti. Täysrehu on aina kompromissi, ei ole jokatilanteeseen paras mahdollinen.
Ja jos sitten onkin kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin asiat otettu huomioon suunnittelussa, niin urakoitsija tulee isännän luokse ja kysyy, että eikö tämä voitaisi tehdä toisella tapaa, tulisi säästöä 10000 euroa... Ja samalla meni parin vuoden suunnittelu hukkaan. Omalla työmaalla urakoitsija ei suostunut tekemään parren lämpöeristystä suunnitelman mukaan, ei kolmen sentin betonivalu voi kestää lehmän painoa. Onneksi olin ollut rakennuskurssilla, jossa tuo kyseinen rakenne oli esitelty ja syy siihen selvitetty. Piti tehdä itse, eikä ole parren pinta hajonnut.
- hyppy
Olen kanssasi periaatteessa samaamieltä. Vaikka asiat suomessa ovat hyvällä mallilla voi niitä silti parantaa. Itse olen ratkaissut asian olemalla tällä alalla, ei se auta täällä valitella. Kun minulla on joskus oma navetta on siellä onnellisia lehmiä. Ne kuitenkin varmaan tulee elämään parsinavetassa, mutta sielläkin niiden oloja voi parantaa.
Suomalaisten tuotteiden hintaa tulisi nostaa ja kuluttajien tulisi niitä kannattaa. Ei kukaan kehtaa navetalla tehdä viimeisen päälle töitä jos sieltä ei saa palkkaa. Jos haluat vaikuttaa tule alalle :) tänne mahtuu - aika ajanut ohi
oletko käynyt navetassa koskaan, juttusi tuntuu tosiaan jonkun ekoterroristin, kirjoitukselta "vihreän lapsen".tehdäänkö ns.parsia enään ollenkaan navetoihin sanoit et nykyään. kuka sit uutta navettaa tekeekin tuskin parsinavettaa, tekee makuupaikat tietysti.elikot kyllä oppii paikkansa ja tilaa olla varsinkin, avopihatossa.taitaisit ruveta itkemään kuin näkisit et lehmät,ovat pakkasella ulkona,ja hyväkuntoisina, sairaudet niiltä loppuneet.itse olen ollut n.10 maatilalla ja harvat mitkä vielä, ovat ns.tuotannossa ovat parsitomissa navetoissa, vanhoja navetoita tietysti on vielä käytössä.
- Rilla
Kyllä parsinavettoja vielä tehdään. Ja minäkin teksin, niin hyvää mainostekstiä en ole vielä kuullut, että pihaton valitsisin.
Niinhän nuo tutkimukset sanovat, että lehmä viihtyy viileässä, mutta pakkanen on sitten pakkanen ja kyllä eläinkin palelee.
Meillä parsinavetassa lehmät ovat hyväkuntoisia ja terveitä, kaikki tuollainen riippuu siitä, kuinka paljon ihminen haluaa tehdä lehmien eteen. - aika ajanut
Rilla kirjoitti:
Kyllä parsinavettoja vielä tehdään. Ja minäkin teksin, niin hyvää mainostekstiä en ole vielä kuullut, että pihaton valitsisin.
Niinhän nuo tutkimukset sanovat, että lehmä viihtyy viileässä, mutta pakkanen on sitten pakkanen ja kyllä eläinkin palelee.
Meillä parsinavetassa lehmät ovat hyväkuntoisia ja terveitä, kaikki tuollainen riippuu siitä, kuinka paljon ihminen haluaa tehdä lehmien eteen.täytyy valittaen niin todeta jos vielä tehdään lehmät kettingillä kiinni pidettäviksi.mitä hyvinvointiin tulee niin,jalat pysyvät "sorkat"ym. paljon paremmassa kunnossa, kuin lehmät voi olla vapaana.eläinten terveys puhuu,pihattojen puolesta umpi tai avo,täytyy todella ihmetellä kuka rakentaa, vielä parsinavetan, pihaton tekisi samalla hinnalla.monessa kettiki,tai rautalinkut,navetassa olen käynyt, enkä ikinä enään elukoitani semmoisiin kaltereihin laittaisi.
- Viljeltäjä
Rilla kirjoitti:
Kyllä parsinavettoja vielä tehdään. Ja minäkin teksin, niin hyvää mainostekstiä en ole vielä kuullut, että pihaton valitsisin.
Niinhän nuo tutkimukset sanovat, että lehmä viihtyy viileässä, mutta pakkanen on sitten pakkanen ja kyllä eläinkin palelee.
Meillä parsinavetassa lehmät ovat hyväkuntoisia ja terveitä, kaikki tuollainen riippuu siitä, kuinka paljon ihminen haluaa tehdä lehmien eteen.Ihan fiksulta.Parsinavetta mullakin.
pihatossa myös enemmän "urheiluvammoja"
elikkäs revähtymiä kun kiimoissaan hyppivät.
Ainakin ritiläpohjaisissa.
- Lomittaja
Ja näen hyvinhoidettuja lehmiä, joiden hyvinvoinnin eteen isännät ja emännät ovat valmiita satsaamaan. Vain hyvinhoidettu lehmä tuottaa hyvin!!
Enemmistö maidontuottajista on satsannut navettaansa: parret ovat oikean kokoiset, siellä on kumimatot ja runsaasti kuiviketta, karsinoissa on riittävästi kokoa ja poikineen lehmän annetaan nuolla vastasyntynyt, joka sitten nostetaan oljilla kuivitettuun karsinaan lämpölampun alle.
Omalta osaltani pyrin auttamaan maidontuottajia heidän pyrkimyksissään. Teen työtä eläinten hyvinvoinnin ja isäntäväen jaksamisen eteen jatkuvasti - olen kutsumusammatissani, ja näin voin vaikuttaa keskustelemalla asenteisiin ja osoittaa mahdollisia epäkohtia tiloilla.
Lehmät eivät tarvitse sormella osoiteltuja isäntiä ja emäntiä, ne tarvitsevat ihmisiä, jotka haluavat oikeasti työskennellä niiden hyvinvoinnin hyväksi epätietoisina voihkimisen sijaan... - Jennie25
on edelleen käytössä, mutta vähenemään päin nekin onneksi ovat. Niissä on kyllä ihan hullun hommaa pitää karjaa. Hygienia/siisteys taso voi olla ihan toivoton tilojen ahtauden takia, parret ovat pieniä ja makuualustat kovia, kettingin kaulassa...
Oneksi kuitenkin eläinten oloja on nykyään alettu kiitettävästi parantaa ja niillä on elämässään jaloittelun ja laumassa elämisen mahdollisuus. Niin parresta kuin pihatosta voi kiistellä vaikka kuin, molemmissa on huonot puolensa.
Mutta tämä tosi asia näyttää tulleen jäädäkseen liian monille tiloille: naudat ovat vain numeroita.- Rilla
Kettinki on sentäs huomattavasti parempi vaihtoehto kuin länget, jolloin lehmä ei pysty hoitamaan itseään kuin vähän kyljistä ja etujaloista. Tarpeeksi pitkä kettinki ei estä lehmää hoitamasta itseään, se taipuu niinkuin luonnossakin, eli ei kuitenkaan kovin mahdottomiin akrobaattisiin suorituksiin.
- SarvipaaM81
Rilla kirjoitti:
Kettinki on sentäs huomattavasti parempi vaihtoehto kuin länget, jolloin lehmä ei pysty hoitamaan itseään kuin vähän kyljistä ja etujaloista. Tarpeeksi pitkä kettinki ei estä lehmää hoitamasta itseään, se taipuu niinkuin luonnossakin, eli ei kuitenkaan kovin mahdottomiin akrobaattisiin suorituksiin.
Lehmien kiinnitykseen paras ratkaisu on mielestäni hihnat. Ei tule hiertymiä ja muutenkin mukavammat.
- helvi
ei enää löydy sellaisia navettoja,jossa lehmät seisovat parressa koko vuoden.
80-luvulla kävin yhdessä ja voitte arvata,miltä lehmät näyttivät tai niitten jalat....
Taitaa olla jo lakikin siihen,että eläimen täytyy päästä ulos,edes kesällä,toivottavasti. - Juha
SarvipaaM81 kirjoitti:
Lehmien kiinnitykseen paras ratkaisu on mielestäni hihnat. Ei tule hiertymiä ja muutenkin mukavammat.
Ketju panta on toimivin. Lapatuki ja kiinnitys yhdellä ketjulla antaa paljon liikkumavapautta, pääsevät hyvin nuolemaan itseään ja toisiaan. Ja rosvoamaan naapurin sapuskat. Meillä on nuorison puolella ristihihna, kohta kylläkin ketju. Parilla eläimellä on tapana pureksia ne hihnat poikki. Jo vasikoina nämä samat pureksivat itsensä karsinan lauta-aidasta läpi.
- ....
Tässä on ollut juttua vanhoista navetoista, tässä on tarina eräästä.
Meillä on kotona pieni ja vanha navetta. parsinavetta rakennettu joskus 50-luvulla, lannat ajetaan käsin, lehmät lypsetään kannukoneella, eikä edes kuulu tarkkailuun.. Kuullostaa varmasti juuri sellaiselta hämärältä paikalta jossa lehmät ovat korviaan myöten p*skassa ja kintereet verillä. No, se on kaukana totuudesta.
Navetassa on pitkä parsi, eli lehmät ovat suljettuina pöydästä lypsyjen välin ajan... Parsi on muutenkin hieman tavallista tilavampi, eli siinä kyllä pystyy köllöttelemään hyvin, vaikka päällää, kuten eräs hieho kiimassa näkyi tekevän. Vaikka pöytään ei lypsyjen välissä pääsekään, lehmillä aina heiniä väleissä joita voivat mutustella. Muutenkin ruokinta on heinäpainotteinen, joka on harvinaista nykyään, mutta mahat pysyy hyvässä kunnossa. AIV:tä saavat hieman, ja muuten sitten jauhoja, tiivistettä, melassia ja kivenn.
Kuivittamiseen käytetään olkia, ja niiden käytössä ei säästellä vaan niitä on reilu kerros. Talvellakin navetasta pestään käytävät kerranviikossa, rapsitaan hämähäkinseitit jne. Navetta on erittäin siisti ja valoisa.
Lehmät saavat poikimisen jälkeen nuolla vasikkansa, sitten vasikka siirretään yksittäiskarsinaan. Ensimmäisen parin päivän aikana vasikka juotetaan 4krt päivässä, ensimmäisen kerran parin tunnin sisällä syntymisestä. Meillä ei vasikkaa pidetä yksittäiskarsinassa kuin muutaman päivän ajan, sen aikaa että alkaa jalat kantamaan kunnolla ja juominen sujua kunnolla. Osa vasikoista kyllä huutelee aina kun menee navettaan, osa taas odottelee hiljaa, mutta ei ne emänsä perään huuda, vaan juomaämpärin.
Kesällä kaikki lähtee ulos. Lehmillä on kaikkein pisin ulkoilukausi. Pääsevät heti ulos kun on laitumille kasvanut ruohoa ja päivisin on lämmintä, yöksi otetaan navettaan. Kun yötkin lämpenevät jäävät lehmät kokonaan ulos sekä pääsevät ulos hiehot ja lehmävasikatkin. Vasikoille on oma tarha jossa on suojaisa nukkumakatos. Lehmät myös lypsetään kesällä ulkona, eli käyvät navetassa korkeintaan siementäjää tapaamassa, tai jos on poikimisia. Laitumia on varmasti riittävästi, että ei loppuun kuluneita peltoja tarvitse kaluta.
Kesällä kun navetta on tyhjillään, se pestään, puiset sulkulaitteet tarvittaessa uusitaan tai ainakin lahosuojataan, myöskin mahdolliset halkeamat lattiassa paikataan, seinien alaosa rapataan ja yläosaan vedetään valkoinen kalkkikerros.
Hiehojen ja vasikoiden laidunkausi loppuu yleensä syyskuulla kun yöt alkaa jäähtyä, ruoka vähetä ja on märkää. Lehmätkin alkavat silloin olla yöt sisällä ja jatkavat ulkoilua päivisin niin pitkälle kuin säät sallivat, joskus jopa melkein marraskuulle asti. Tosin loppuajasta ulkoilu tuntuu olevan oikeeta pakkopullaa niille, joutuu väkisin hätistelemään ulos, ja yleensä edellinen on jo tulossa takaisin navettaan ennen kuin saa seuraavaa lähtemään ulos.
Kun jäävät kokonaan sisälle, ajellaan karvat että iho pääsee hengittämään. Myös hiehot ja isommat vasikat karvataan. Lehmät harjataan n. kerran viikossa, välillä useamminkin, vaikka hyvin nuo yltävät itsekin hoitamaan vaikka kytkymissä ovatkin. Tarpeen tullen pestään.
Eläinlääkäri kutsutaan heti kun tarvitaan, vaikka sitten yöllä. Tosin, pikkuvaivat nyt osaa hoitaa itsekin.
Jos joku väittää että meidän ammut ovat onnettomia, no: Tervetuloa katsomaan!
Huonosti voiva eläin ei tuota, ja eläimellä joka ei tuota ei tee mitään.. Itse olen työskennellyt myös lomittajana ja nähnyt useita tiloja, ja niistä tiloista n. 99%:ssa on ollut terveitä ja onnellisen oloisia kantturoita- helvi
todella mukavalta paikalta.Niin eläimille kuin ihmisillekin.
Tsemppiä! - SarvipääM81
helvi kirjoitti:
todella mukavalta paikalta.Niin eläimille kuin ihmisillekin.
Tsemppiä!Toivottavasti maatalouuskehitys ei aja tätä toimintamallia alas.
- Rilla
Oletko syöttänyt kaura-olkea?
- ....
Rilla kirjoitti:
Oletko syöttänyt kaura-olkea?
enpä tiedä mihin kysymyksesi liittyy, mutta meillä ei syötetä olkea lehmille, eikä myöskään hiehoille tai vasikoille
- Rilla
.... kirjoitti:
enpä tiedä mihin kysymyksesi liittyy, mutta meillä ei syötetä olkea lehmille, eikä myöskään hiehoille tai vasikoille
Itse syötän kauraolkea lehmille ja sonneille. Parantaa ruuansulatusta ja on haluttua naposteltavaa. Ennenmuinoin oli sitä ammonioitua olkea, se oli kova sana. Ravintoarvo läheskuin kuivaheinällä. Mutta sittenpä se kiellettiin.
- Juha
Rilla kirjoitti:
Itse syötän kauraolkea lehmille ja sonneille. Parantaa ruuansulatusta ja on haluttua naposteltavaa. Ennenmuinoin oli sitä ammonioitua olkea, se oli kova sana. Ravintoarvo läheskuin kuivaheinällä. Mutta sittenpä se kiellettiin.
Hiehoillehan ei juuri muuta korsirehua pitäisi antaakaan kuin olkea. Tai sitten oikein myöhään tehtyä säilörehua.
Onko se urealla säilötty olkikin kielletty? Vai koskiko se kielto vain sitä ammoniakkia? - Rilla
Juha kirjoitti:
Hiehoillehan ei juuri muuta korsirehua pitäisi antaakaan kuin olkea. Tai sitten oikein myöhään tehtyä säilörehua.
Onko se urealla säilötty olkikin kielletty? Vai koskiko se kielto vain sitä ammoniakkia?Muistelen, että kiellon jälkeen meillä käytettiin ureaa, mutta siitä luovuttiin kun se oli yhtä säheltämistä.
- Tilta -lehmi
Kun olen kesätöissä ja muutenkin yhdellä maatilalla (olen siis 14), niin siellä ainakin on hyvät olot.
Lehmät ovat tyytyväisiä, ja jos on lämmin tai ei sada hirveästi, niin ne ovat muuten aina ulkona, paitsi lypsyt.
Siellä on tosi hyvät olot, lehmä saa aina nuolla vasikkansa, ja kuten joku jo taisi sanoa, niin sitten vasikka laitetaan kuivana kuiviin ja paksuihin olkiin lämpolampun alle.- semmarityttö
Kiitos sinulle, joka kirjoitit tarinan pienestä tilasta, selvensi varmaan asiaa sellaisellekin, joka ei tunne maatilan arkea. Olisi vielä kiva kuulla solu/bakteerilukuja maidostanne ihan vertailun vuoksi, kun on nyt puhuttu paljon robottimaidon laatuvaihteluista.
Itse kierrän seminologina tiloilla päivittäin ja näen hyvin monenlaista. Arvioisin näin ihan karkeasti, että 99,9 % tiloista on asiat hyvin eli eläimet sekä hoitajat voivat hyvin.
Valitettavasti on olemassa myös pieni osa tiloja, joilla on ongelmia. Se voi olla sitä, että hoitajien elämänhallinta on pettänyt, ei pystytä huolehtimaa edes omista asioista. Se voi olla myös välinpitämättömyyttä tai jonkinlaista "turtumista" eli ei nähdä omaa navetanpolua pidemmälle. Tällaisissa tapauksissa on toimittava. Jokaisen tilalla vierailevan velvollisuus on ilmoittaa asiasta eteenpäin. Oman kunnan eläinlääkäri on velvollinen käymään tarkastamassa tällaiset tapaukset.
Olen samaa mieltä tuosta imagojutusta. Kaikkien etu, niin tuottajien kuin kuluttajien, on hyvinvoivat eläimet, jotka tuottavat kaikin puolin, myös eettisesti, puhtaita maataloustuotteita ihmisten ruokapöytiin. Mielestäni ensi kesänä voimaan tuleva laiduntamispakko on todella hyvä asia. On ilo nähdä tyytyväisiä eläimiä laitumella. Toivottavasti se tuo myös kuluttajien täyden tuen suomalaiselle maataloustuotannolle. - SarvipaaM81
semmarityttö kirjoitti:
Kiitos sinulle, joka kirjoitit tarinan pienestä tilasta, selvensi varmaan asiaa sellaisellekin, joka ei tunne maatilan arkea. Olisi vielä kiva kuulla solu/bakteerilukuja maidostanne ihan vertailun vuoksi, kun on nyt puhuttu paljon robottimaidon laatuvaihteluista.
Itse kierrän seminologina tiloilla päivittäin ja näen hyvin monenlaista. Arvioisin näin ihan karkeasti, että 99,9 % tiloista on asiat hyvin eli eläimet sekä hoitajat voivat hyvin.
Valitettavasti on olemassa myös pieni osa tiloja, joilla on ongelmia. Se voi olla sitä, että hoitajien elämänhallinta on pettänyt, ei pystytä huolehtimaa edes omista asioista. Se voi olla myös välinpitämättömyyttä tai jonkinlaista "turtumista" eli ei nähdä omaa navetanpolua pidemmälle. Tällaisissa tapauksissa on toimittava. Jokaisen tilalla vierailevan velvollisuus on ilmoittaa asiasta eteenpäin. Oman kunnan eläinlääkäri on velvollinen käymään tarkastamassa tällaiset tapaukset.
Olen samaa mieltä tuosta imagojutusta. Kaikkien etu, niin tuottajien kuin kuluttajien, on hyvinvoivat eläimet, jotka tuottavat kaikin puolin, myös eettisesti, puhtaita maataloustuotteita ihmisten ruokapöytiin. Mielestäni ensi kesänä voimaan tuleva laiduntamispakko on todella hyvä asia. On ilo nähdä tyytyväisiä eläimiä laitumella. Toivottavasti se tuo myös kuluttajien täyden tuen suomalaiselle maataloustuotannolle.Tarkemmin ottaen se on ulkoiluttamispakko. Eli jaloittelutarha pitää vähintään olla.
- vaan lypsykone!
semmarityttö kirjoitti:
Kiitos sinulle, joka kirjoitit tarinan pienestä tilasta, selvensi varmaan asiaa sellaisellekin, joka ei tunne maatilan arkea. Olisi vielä kiva kuulla solu/bakteerilukuja maidostanne ihan vertailun vuoksi, kun on nyt puhuttu paljon robottimaidon laatuvaihteluista.
Itse kierrän seminologina tiloilla päivittäin ja näen hyvin monenlaista. Arvioisin näin ihan karkeasti, että 99,9 % tiloista on asiat hyvin eli eläimet sekä hoitajat voivat hyvin.
Valitettavasti on olemassa myös pieni osa tiloja, joilla on ongelmia. Se voi olla sitä, että hoitajien elämänhallinta on pettänyt, ei pystytä huolehtimaa edes omista asioista. Se voi olla myös välinpitämättömyyttä tai jonkinlaista "turtumista" eli ei nähdä omaa navetanpolua pidemmälle. Tällaisissa tapauksissa on toimittava. Jokaisen tilalla vierailevan velvollisuus on ilmoittaa asiasta eteenpäin. Oman kunnan eläinlääkäri on velvollinen käymään tarkastamassa tällaiset tapaukset.
Olen samaa mieltä tuosta imagojutusta. Kaikkien etu, niin tuottajien kuin kuluttajien, on hyvinvoivat eläimet, jotka tuottavat kaikin puolin, myös eettisesti, puhtaita maataloustuotteita ihmisten ruokapöytiin. Mielestäni ensi kesänä voimaan tuleva laiduntamispakko on todella hyvä asia. On ilo nähdä tyytyväisiä eläimiä laitumella. Toivottavasti se tuo myös kuluttajien täyden tuen suomalaiselle maataloustuotannolle.Robotti ei ratkaise ongelmia lehmien maidon laadun ( soluttamisen ) suhteen. Bakteerituloksethan robottitiloilla ovat pysyneet suhteellisen hyvinä, ja siihen riittää, kun puhtaus on riittävällä tasolla sekä lehmien vetimissä ( ja puhtaus lähtee parresta ja navettaolosuhteista!! ) että koneessa.
Robotti ei ratkaise esim aureuksen aiheuttamaa soluttamista, aureuksesta pääsee eroon vain karsimalla rankalla kädellä karjasta pois aureus-lehmät.
Mitä olen jututtanut robottitilojen isäntäväkeä, kaikki ovat sanoneet, että työhön on asennoiduttava eri tavalla. Maidon laatua ja utareterveyttä on tarkkailtava jatkuvasti, ja kun se ei tapahdu luonnollisesti lypsyllä kaksi kertaa päivässä, siihen täytyy ryhtyä erikseen ja seurata soluttavia lehmiä perinteisin lettupannutestimenetelmin.
Lisäksi robottitilojen maidonlaatua verrataan herkästi pienempiin, alle 30 lehmän "perinteisesti lypsettäviin" karjoihin, jolloin tulokset eivät kerro sitä mitä pitäisi. Robottitilojen solutuloksia pitäisi verrata vain samankokoisiin, yli 50 lehmän karjojen solutuloksiin. Näin saisimme todellista ja oikeaa vertailua. - höpö höpö
vaan lypsykone! kirjoitti:
Robotti ei ratkaise ongelmia lehmien maidon laadun ( soluttamisen ) suhteen. Bakteerituloksethan robottitiloilla ovat pysyneet suhteellisen hyvinä, ja siihen riittää, kun puhtaus on riittävällä tasolla sekä lehmien vetimissä ( ja puhtaus lähtee parresta ja navettaolosuhteista!! ) että koneessa.
Robotti ei ratkaise esim aureuksen aiheuttamaa soluttamista, aureuksesta pääsee eroon vain karsimalla rankalla kädellä karjasta pois aureus-lehmät.
Mitä olen jututtanut robottitilojen isäntäväkeä, kaikki ovat sanoneet, että työhön on asennoiduttava eri tavalla. Maidon laatua ja utareterveyttä on tarkkailtava jatkuvasti, ja kun se ei tapahdu luonnollisesti lypsyllä kaksi kertaa päivässä, siihen täytyy ryhtyä erikseen ja seurata soluttavia lehmiä perinteisin lettupannutestimenetelmin.
Lisäksi robottitilojen maidonlaatua verrataan herkästi pienempiin, alle 30 lehmän "perinteisesti lypsettäviin" karjoihin, jolloin tulokset eivät kerro sitä mitä pitäisi. Robottitilojen solutuloksia pitäisi verrata vain samankokoisiin, yli 50 lehmän karjojen solutuloksiin. Näin saisimme todellista ja oikeaa vertailua.Miksi ei saa verrata alle 30 lehmän tilaa ja isoa robottitilaa.
- että näin
höpö höpö kirjoitti:
Miksi ei saa verrata alle 30 lehmän tilaa ja isoa robottitilaa.
"normaalilypsyssä" olevaa alle 30, saati alle 20 lehmän tilaa ja "normaalilypsyssä" olevaa yli 50 lehmän tilaa, voi yllättyä tuloksista. Välttämättä isoissa yksiköissä ei aika ja halu riitä pitämään maidon laatua niin korkealla kuin pienemmissä yksiköissä. Ja kun yksikkökoko kasvaa, tarvitaan kalliita investointeja ja investointien maksuun tarvitaan meijeriin meneviä maitolitroja. Niin kauan kuin tankkimaito täyttää meijerin E-luokan maidon laatuvaatimukset ( solut alle 250 000, bakteerit alle 50 000 ), sen tuottaminen on kannattavaa.
Isoissa yksiköissä tankkiin usein päästetään maitoa, joka saa tankkimaidon solupitoisuuden heilumaan lähempänä 200 000 kuin 100 000 tai sen alle, koska vain meijeriin menevistä maitolitroista maksetaan.
Sama se on robotilla. Robotti on maksettava eikä maidon erottelutasoa haluta siksi laittaa kovin tiukaksi. - SarvipääM81
höpö höpö kirjoitti:
Miksi ei saa verrata alle 30 lehmän tilaa ja isoa robottitilaa.
Pienemmillä (alle 30 lehmää) tiloilla on keskimääräisesti alhaisemmat solutasot kuin isommilla tiloilla, riippumatta lypsymenetelmästä. Koska yleensä syytetään robotteja solutason noususta olisi vertailut hyvä tehdä muuten vastaavanlaisiin tiloihin. Samalla periaatteellahan voitaisiin sanoa että kalanruoto lypsyasemat tuottavat huonompaa maitoa, koska niillä tiloilla on korkeampi solutaso, kuin alle 30 lehmän tiloilla. Valitettavasti ei ole tilastoja esittää, joten nämä on vain olettamia. Maitoluokat Suomessa ovat E, 1 ja 2. Robotilla vain joissain tapauksissa on saattanut maito jäädä E luokasta pois. Tietääkseni kuitenkaan missään muussa maassa ei ole näin tiukkoja solutaso vaatimuksia.
- Nimetön
SarvipääM81 kirjoitti:
Pienemmillä (alle 30 lehmää) tiloilla on keskimääräisesti alhaisemmat solutasot kuin isommilla tiloilla, riippumatta lypsymenetelmästä. Koska yleensä syytetään robotteja solutason noususta olisi vertailut hyvä tehdä muuten vastaavanlaisiin tiloihin. Samalla periaatteellahan voitaisiin sanoa että kalanruoto lypsyasemat tuottavat huonompaa maitoa, koska niillä tiloilla on korkeampi solutaso, kuin alle 30 lehmän tiloilla. Valitettavasti ei ole tilastoja esittää, joten nämä on vain olettamia. Maitoluokat Suomessa ovat E, 1 ja 2. Robotilla vain joissain tapauksissa on saattanut maito jäädä E luokasta pois. Tietääkseni kuitenkaan missään muussa maassa ei ole näin tiukkoja solutaso vaatimuksia.
tai heti solujen runsaasta noususta tulee tuotantoneuvoja käymään jne. Hetkellinen notkahdus maidopn laadussa ei vielä useinkaan nosta geometristä keskiarvoa luokkarajan yli.
- leenu
lehmä ei luontaisesti makaa pitkiä aikoja kyljellään, koska pötsikaasut eivät tällöin pääse poistumaan röyhtäyksinä. jos eläin näin makoilisi, se puhaltuisi.
onneksi noin tietämätön kettutyttö ei sitten ruvennutkaan emännäksi, voisit ensin vierailla vaikka ihan oikeassa navetassa. tai kahdessa.
pisti oikeen vihaks... - lehmiä säälivä
http://www.all-creatures.org/anex/cattle.html
myös kuvia härkätaisteluista,en tajua mitä järkeä siinä on? enään ei eletä millään rooman ajoilla,joillein teurastettiin areenoilla tuhansia villieläimiä. Nyt sitten huvikseen kidutetaan noita sonneja,pitäisi laittaa ihmiset tuonne juoksemaan ja heiteltäisiin keihäitä jalkoihin,selkään ja katsotaan onko sitten kivaa?
Tuosta taas huomaa miten itsekkäitä jotkut ovat.. - alkutuottaja
Ymmärrän hyvin huolesi,mutta voin kyllä kertoa että sellaiset tilat joilla eläimiä kohdellaan huonosti eivät nyky aikana menesty.Niiden toimintaan puuttuu eläinlääkärit jollei ne mene konkurssiin(maitotiloille kyllä kutsutaan eläinlääkäri hyvinkin herkästi).Pihatoissa on erilaiset ongelmat kuin parsinavetoissa.Meillä on parsinavetta parsissa on kumipatjat joiden päällä kutterin purua.Lehmillä on tilaa liikkua reilusti edestakaisin parressaan,hihnat ovat niin pitkät.Jos joku on oikein ilkeä naapurilleen silloin lyhennän näitä kiinitys hihnoja,jottei kiltin naapurin tarvitse kärsiä häiriköstä.Kyllä suomessa hoidetaan eläimet hyvin mutta ainahan on poikkeuksia.Ja ne johtuvat monesti hoitajien lopuun palamisesta Siksi kehoitaisinkin sinua käymään esim. tervehtimässä jotain vanhusta vanhain kodissa siellä on paljon ihmisiä joita ei käy omaiset katsomassa.Vielä noista eläimistä onneksi noi kauhukuvat olivat ulkomailta siellä ei ole valvonta niin tarkkaa kuin suomessa ja yksiköt suuria ja hoitajat monesti palkkatyöläisiä Sillä jokainen kyllä huolehtii omastaan paremmin kuin toisen omaisuudesta.
- Vierailij
Olen samaa mieltä kanssasi- Suomessa hoidetaan tuotantoeläimiä hyvin. Olen käynyt niin parsinavetoissa kuin pihatoissakin. Mielestäni parsinavetoissa eläimillä on tosi ihmisläheistä hoitoa ja jokainen eläin on oma yksilönsä. Kiusatut lehmät vaihtoivat parressa paikkaa säyseiden lehmien kanssa ja niin kukaan lehmä ei kiusannnut toisia vaan kaikilla oli hyvä olla. Pihatoissa eläimet pystyvät kiusaamaan heikompaa eikä sillä heikommalla eläimellä ole hyvä olla. Remontoimalla vanha parsinavetta saadaan niin hoitajille kuin eläimillekin hyvät olot.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513467- 1562099
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2041791Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1351699- 801165
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2731045- 130999
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52929- 72895