Inflaatio huolehtii veloista

<<Toisilla aloilla toki enemmän, mutta ei ole varmaan ainuttakaan alaa, jossa ei palkat olisi nousseet. Jos väität, että palkat eivät olisi yhtään noussut, todistat vain olevasi valehtelija<<

Toki hinnat on nousseet paljon enemmän kuin palkat. Yleisesti katsoen.

Inflaatio ei ole huolehtinut veloista kuin 70-luvulla. Vaarallista kuunnella noita vanhoja hörhöjä jotka ei ole päivittäneet päätään nykypäivään.

outstickssticks kirjoitti:

<<Toisilla aloilla toki enemmän, mutta ei ole varmaan ainuttakaan alaa, jossa ei palkat olisi nousseet. Jos väität, että palkat eivät olisi yhtään noussut, todistat vain olevasi valehtelija<<

Toki hinnat on nousseet paljon enemmän kuin palkat. Yleisesti katsoen.

Inflaatio ei ole huolehtinut veloista kuin 70-luvulla. Vaarallista kuunnella noita vanhoja hörhöjä jotka ei ole päivittäneet päätään nykypäivään.

Lue lisää

Näin se juuri on. Palkat ovat nousseet inflaatiota vähemmän jo noin 15 vuotta. Se tarkoittaa elintason laskua varsinkin nuoremmalle sukupolvelle. Inflaatio ei maksa asuntoja, vaikka vanhat pierut niin väittävätkin. Kun korot nousevat, seuraa asuntojen hintojen romahdus maksukyvyn pettäessä.

professori kirjoitti:

Näin se juuri on. Palkat ovat nousseet inflaatiota vähemmän jo noin 15 vuotta. Se tarkoittaa elintason laskua varsinkin nuoremmalle sukupolvelle. Inflaatio ei maksa asuntoja, vaikka vanhat pierut niin väittävätkin. Kun korot nousevat, seuraa asuntojen hintojen romahdus maksukyvyn pettäessä.

Lue lisää

>Näin se juuri on. Palkat ovat nousseet inflaatiota vähemmän jo noin 15 vuotta.

Palkat nousevat keskimäärin 3-5 % vuodessa. Inflaatio pyörii 1% lukemissa. Tai jopa alle. Haluatko miettiä väitettäsi vielä uudestaan?

Vai sekoititko keskipalkkojen nousuun? Siinä mennään about inflaation vauhdissa. Toki 2008 jälkeinen aika on ollut aika maltillista, mutta eihän sillä juuri merkitystä ole, vaan palkkojen keskkinousulla.

TheRat kirjoitti:

>Näin se juuri on. Palkat ovat nousseet inflaatiota vähemmän jo noin 15 vuotta.

Palkat nousevat keskimäärin 3-5 % vuodessa. Inflaatio pyörii 1% lukemissa. Tai jopa alle. Haluatko miettiä väitettäsi vielä uudestaan?

Vai sekoititko keskipalkkojen nousuun? Siinä mennään about inflaation vauhdissa. Toki 2008 jälkeinen aika on ollut aika maltillista, mutta eihän sillä juuri merkitystä ole, vaan palkkojen keskkinousulla.

Lue lisää

Ja millähän alalla palkat nousevat 3 - 5 % vuodessa? Missä maailmassa sinä oikein elät?

Katsot mitä tahansa alaa, niin korotukset ovat n. 2.x % kahden vuoden sopimuksella. Näin on jatkunut jo vuosia. Se että sinun palkkasi on noussut, ei tarkoita että muiden palkat olisivat.

Inflaatio on paljon enemmän kuin 1%. Sen voi jokainen tarkistaa vaikkapa laskuistaan: kaikkiin tulee käytännössä se jokavuotinen 4 - 10% korotus. Etenkin vakuutuksiin. Inflaatiokorissa lasketaan coca-colan ja muiden ei-tarpeellisten tuotteiden hintoja korin sisältö on tiedossa etukäteen, joten näiden tuotteiden hintoja nostetaan vähän tai ei ollenkaan. Se on ihan tietoista petkutusta.

Tosiasiassa suomalaiset velkaantuvat kiihtyvään tahtiin. Se johtuu siitä, että inflaatio on selvästi suurempi kuin palkkojen nousu, mitä paikataan velalla.

Tämän tien päässä on luonnollisesti romahdus.

Yksityisen sektorin keskiansi oli vuoden 2002 1. vartilla 2278 €. Sen nykyarvo 2820 €. Keskiansio on nyt 3500 €. Palkansaajan voitoksi erotusta on 680 €. Reaalista nousua on ollut 1,2 % vuodessa, mikäli ei puhuta nettotuloista.

Jos verotus otetaan huomioon, niin päin p#%&¤ttä on palkansaajien kannalta menty.

NickNailer kirjoitti:

Yksityisen sektorin keskiansi oli vuoden 2002 1. vartilla 2278 €. Sen nykyarvo 2820 €. Keskiansio on nyt 3500 €. Palkansaajan voitoksi erotusta on 680 €. Reaalista nousua on ollut 1,2 % vuodessa, mikäli ei puhuta nettotuloista.

Jos verotus otetaan huomioon, niin päin p#%&¤ttä on palkansaajien kannalta menty.

Lue lisää

Anteeksi typot. Näppis venäläisillä aakkosilla ei ole niitä yklsinkertaisimpia kommunikaatiotapoja.

Totuudesta.Irtautuminen kirjoitti:

Ja millähän alalla palkat nousevat 3 - 5 % vuodessa? Missä maailmassa sinä oikein elät?

Katsot mitä tahansa alaa, niin korotukset ovat n. 2.x % kahden vuoden sopimuksella. Näin on jatkunut jo vuosia. Se että sinun palkkasi on noussut, ei tarkoita että muiden palkat olisivat.

Inflaatio on paljon enemmän kuin 1%. Sen voi jokainen tarkistaa vaikkapa laskuistaan: kaikkiin tulee käytännössä se jokavuotinen 4 - 10% korotus. Etenkin vakuutuksiin. Inflaatiokorissa lasketaan coca-colan ja muiden ei-tarpeellisten tuotteiden hintoja korin sisältö on tiedossa etukäteen, joten näiden tuotteiden hintoja nostetaan vähän tai ei ollenkaan. Se on ihan tietoista petkutusta.

Tosiasiassa suomalaiset velkaantuvat kiihtyvään tahtiin. Se johtuu siitä, että inflaatio on selvästi suurempi kuin palkkojen nousu, mitä paikataan velalla.

Tämän tien päässä on luonnollisesti romahdus.

Lue lisää

Puhut keskipalkkojen noususta. Merkittävää tietyssä mielessä, mutta jos inflaation lainansyömisestä puhutaan, palkkojen keskimääräinen nousu on tärkeämpää.

Esimerkki:
Firmalla on kaksi työntekijää. Reijo tienaa 5000 e/kk ja jaska 3000 e/kk. Reijo jää eläkkeelle, jaska saa 500 euron korotuksen ja uutena palkataan Sirpa 2000 eurolla. Keskipalkka laski juuri about 30%, mutta keskimääräinen palkka nousi 17%.

Uudet työntekijät tuppaavat tienaamaan vähemmän kuin vanhat.

TheRat kirjoitti:

Puhut keskipalkkojen noususta. Merkittävää tietyssä mielessä, mutta jos inflaation lainansyömisestä puhutaan, palkkojen keskimääräinen nousu on tärkeämpää.

Esimerkki:
Firmalla on kaksi työntekijää. Reijo tienaa 5000 e/kk ja jaska 3000 e/kk. Reijo jää eläkkeelle, jaska saa 500 euron korotuksen ja uutena palkataan Sirpa 2000 eurolla. Keskipalkka laski juuri about 30%, mutta keskimääräinen palkka nousi 17%.

Uudet työntekijät tuppaavat tienaamaan vähemmän kuin vanhat.

Lue lisää

Kiinteistövälittäjä rotta on juuri niin ketku väitteissään kuin on välittäjänä kaupanteossaan. Palkkojen nousu tarkoitti kokonaisuutta, ei sun toimiston parin välittäjän saamia aiheettomia korotuksia.

Tosin uusia välittäjiäkään ei enää juurikaan tarvita joten sun väite uusien vähemmästä tienaamisesta voi olla jopa totuudenmukainen. Harvinaista välittäjän suusta.

TheRat kirjoitti:

Puhut keskipalkkojen noususta. Merkittävää tietyssä mielessä, mutta jos inflaation lainansyömisestä puhutaan, palkkojen keskimääräinen nousu on tärkeämpää.

Esimerkki:
Firmalla on kaksi työntekijää. Reijo tienaa 5000 e/kk ja jaska 3000 e/kk. Reijo jää eläkkeelle, jaska saa 500 euron korotuksen ja uutena palkataan Sirpa 2000 eurolla. Keskipalkka laski juuri about 30%, mutta keskimääräinen palkka nousi 17%.

Uudet työntekijät tuppaavat tienaamaan vähemmän kuin vanhat.

Lue lisää

Yritä siis jo päättää nousevatko palkat mielestäsi vai eivät.
Vai onko tämä "keskimääräinen palkka" ja "keskipalkka" termeinä samassa kategoriassa kuin inflaatio ja deflaatio, jotka olivat silleen hassusti sekaisin?
Mitään "keskimääräistä nousuahan" ei ole laskutilanteessa. Yksittäisiä nousuja voi laskutrendissäkin olla, mutta ne eivät ole "keskimääräisiä".
Mediaanista puhuttaessa olisi kyseessä otannan keskimmäinen summa.

Mutta ansiotason nousuhan on Suomessa ollut pitkään pientä, vaikkakin suurempaa kuin muissa teollistuneissa maissa. Inflaatio on kuitenkin ollut pienempää, jolloin kuluttajahintojen noususta huolimatta palkkojen ostovoima on kuitenkin kasvanut - ei paljon, mutta on kuitenkin noussut.

Siihen maailmanaikaan kun inflaatio pureskeli lainapääomat myös yleispalkankorotukset olivat joskus huimia, ollen joskus toistakymmentä prosenttiakin. Mutta ostovoimaan sillä ei suurtakaan vaikutusta ison inflaation takia silloinkaan ollut - velkavankurien lainapääomaan sen sijaan oli.

ne-termit-ne-termit kirjoitti:

Yritä siis jo päättää nousevatko palkat mielestäsi vai eivät.
Vai onko tämä "keskimääräinen palkka" ja "keskipalkka" termeinä samassa kategoriassa kuin inflaatio ja deflaatio, jotka olivat silleen hassusti sekaisin?
Mitään "keskimääräistä nousuahan" ei ole laskutilanteessa. Yksittäisiä nousuja voi laskutrendissäkin olla, mutta ne eivät ole "keskimääräisiä".
Mediaanista puhuttaessa olisi kyseessä otannan keskimmäinen summa.

Mutta ansiotason nousuhan on Suomessa ollut pitkään pientä, vaikkakin suurempaa kuin muissa teollistuneissa maissa. Inflaatio on kuitenkin ollut pienempää, jolloin kuluttajahintojen noususta huolimatta palkkojen ostovoima on kuitenkin kasvanut - ei paljon, mutta on kuitenkin noussut.

Siihen maailmanaikaan kun inflaatio pureskeli lainapääomat myös yleispalkankorotukset olivat joskus huimia, ollen joskus toistakymmentä prosenttiakin. Mutta ostovoimaan sillä ei suurtakaan vaikutusta ison inflaation takia silloinkaan ollut - velkavankurien lainapääomaan sen sijaan oli.

Lue lisää

Kännykällä ei jaksanut niin pitkään kirjoitella, joten hieman epäselvät termit ehkä.

Keskipalkka nousee hitaasti, vain luokkaa 1% vuodessa. Palkat taas nousevatkeskimäärin huomattavasti nopeammin, luokkaa 3-5% vuodessa (muutama vuosi sitten se oli 5-8% riippuen siitä olitko yksityisellä vai julkisella, mutta oletan vauhdin hidastuneen).

Erona on siis se, verrataanko kaikkia palkansaajia edelvätään vertailujaksoon, vai verrataanko vain edellisessä ja nykyisessä vertailujaksossa mukana olleita palkansaajia. Jälkimmäisessä siivotaan pois uudet työntekijät ja eläköityneet / muuten poistuneet. Toki huonona puolena jälkimmäisessä on se, että työpaikkaa vaihtaneet eivät ole mukana, jos tilasto kerätään työnantajilta. Jos se taas napataan verottajalta, tämäkin ongelma ratkeaa.

Asunnon ostajaa toki kiinnostaa keskimääräinen palkan kehitys, ei keskipalkan kehitys.

TheRat kirjoitti:

Kännykällä ei jaksanut niin pitkään kirjoitella, joten hieman epäselvät termit ehkä.

Keskipalkka nousee hitaasti, vain luokkaa 1% vuodessa. Palkat taas nousevatkeskimäärin huomattavasti nopeammin, luokkaa 3-5% vuodessa (muutama vuosi sitten se oli 5-8% riippuen siitä olitko yksityisellä vai julkisella, mutta oletan vauhdin hidastuneen).

Erona on siis se, verrataanko kaikkia palkansaajia edelvätään vertailujaksoon, vai verrataanko vain edellisessä ja nykyisessä vertailujaksossa mukana olleita palkansaajia. Jälkimmäisessä siivotaan pois uudet työntekijät ja eläköityneet / muuten poistuneet. Toki huonona puolena jälkimmäisessä on se, että työpaikkaa vaihtaneet eivät ole mukana, jos tilasto kerätään työnantajilta. Jos se taas napataan verottajalta, tämäkin ongelma ratkeaa.

Asunnon ostajaa toki kiinnostaa keskimääräinen palkan kehitys, ei keskipalkan kehitys.

Lue lisää

Tässä vähän niille tietoa, joita ei mutu ja arvailu kiinnosta.

"Suomessa reaalipalkkojen ennustettu kasvu on 1 %"

https://www.haygroup.com/fi/Press/Details.aspx?ID=46809

"Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat keskimäärin 0,2 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Reaaliansiot laskivat keskimäärin 0,4 prosenttia edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu."

http://www.stat.fi/til/ati/index.html

Joku fakiiri voi varmaan saada inflaation maksamaan velat netissä, mutta haluaisin nähdä sen tapahtuvan oikeasti.

Totuus on se, että palkat ovat laskussa eikä suuntaa parempaan näy. Jättityöttömyyden riivaama maa on jo sukeltamassa uuteen lamaan. Se vaatii lisää säästöjä, mikä alentaa palkkoja, mikä pahentaa lamaa, mikä vaatii lisää säästöjä.

Tätä poliitiikkaa on tehty jo vuosikaudet. Seurauksena velkaantunut kansa jonka talous on kuin ylikehittynyt finni: pienikin hipaisu ja talit purskahtavat pitkin röökinkellastamia kanankakkaseiniä.

fakiiri kirjoitti:

Tässä vähän niille tietoa, joita ei mutu ja arvailu kiinnosta.

"Suomessa reaalipalkkojen ennustettu kasvu on 1 %"

https://www.haygroup.com/fi/Press/Details.aspx?ID=46809

"Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat keskimäärin 0,2 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Reaaliansiot laskivat keskimäärin 0,4 prosenttia edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu."

http://www.stat.fi/til/ati/index.html

Joku fakiiri voi varmaan saada inflaation maksamaan velat netissä, mutta haluaisin nähdä sen tapahtuvan oikeasti.

Totuus on se, että palkat ovat laskussa eikä suuntaa parempaan näy. Jättityöttömyyden riivaama maa on jo sukeltamassa uuteen lamaan. Se vaatii lisää säästöjä, mikä alentaa palkkoja, mikä pahentaa lamaa, mikä vaatii lisää säästöjä.

Tätä poliitiikkaa on tehty jo vuosikaudet. Seurauksena velkaantunut kansa jonka talous on kuin ylikehittynyt finni: pienikin hipaisu ja talit purskahtavat pitkin röökinkellastamia kanankakkaseiniä.

Lue lisää

No nyt sekoitit mukaan vielä reaaliansiot. Asunnot kuitenkin ostetaan pääsääntöisesti nimelliseuroilla ja niillä meille muille myös palkat maksetaan... Lainaamasi tekstin mukaan muuten palkat ovat *nousussa*, eivät laskussa. Toki tuo kuvaa edelleen keskipalkkojen muutosta, ei palkkojen keskimuutosta.

TheRat kirjoitti:

No nyt sekoitit mukaan vielä reaaliansiot. Asunnot kuitenkin ostetaan pääsääntöisesti nimelliseuroilla ja niillä meille muille myös palkat maksetaan... Lainaamasi tekstin mukaan muuten palkat ovat *nousussa*, eivät laskussa. Toki tuo kuvaa edelleen keskipalkkojen muutosta, ei palkkojen keskimuutosta.

Lue lisää

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta reaaliansioillahan ne lainat lyhennetään.

Kun reaaliansiot laskevat, on lyhennyksiä vaikeampi maksaa. Näin ainakin epäilen, mutta ehkä olen väärässä. Viisaammat korjatkoot.

Toki lainojen suhteellinen osuus kaikista menoista voi pienentyä reaaliansioiden pienentyessäkin inflaation ollessa suuri. Tämä ei kuitenkaan helpota lainojen maksua, mikäli velallisen muut menot pysyvät samoina. Toki saattoivat tämänkin Hankenilla opettaa väärin.

Jos kuitenkin olen oikeassa, voitaneen todeta että reaalipalkkojen laskiessa tilanne on menossa velallisen kannalta huonompaan suuntaan. Se ei saivartelulla muutu muuksi.

En.Ole.Sama.Kirjoittaja kirjoitti:

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta reaaliansioillahan ne lainat lyhennetään.

Kun reaaliansiot laskevat, on lyhennyksiä vaikeampi maksaa. Näin ainakin epäilen, mutta ehkä olen väärässä. Viisaammat korjatkoot.

Toki lainojen suhteellinen osuus kaikista menoista voi pienentyä reaaliansioiden pienentyessäkin inflaation ollessa suuri. Tämä ei kuitenkaan helpota lainojen maksua, mikäli velallisen muut menot pysyvät samoina. Toki saattoivat tämänkin Hankenilla opettaa väärin.

Jos kuitenkin olen oikeassa, voitaneen todeta että reaalipalkkojen laskiessa tilanne on menossa velallisen kannalta huonompaan suuntaan. Se ei saivartelulla muutu muuksi.

Lue lisää

Reaali = inflaatiokorjattu
Nimellis = eurot

Kyllä ne nimellisansioilla nimen omaan maksetaan. Lainamäärä ja korko kun eivät muutu inflaation myötä. Eurolainoissa.

TheRat kirjoitti:

Reaali = inflaatiokorjattu
Nimellis = eurot

Kyllä ne nimellisansioilla nimen omaan maksetaan. Lainamäärä ja korko kun eivät muutu inflaation myötä. Eurolainoissa.

Lue lisää

Mokasi varmaan siinä, ettei hankenisaa opetettu korkoa korolle -kaavoja. Ne ovat aika merkityksellisiä, kun puhutaan kymmenien vuosien aikajanoista. Vaikka tulotaso nousisi vain parikin prossaa vuodessa.

TheRat kirjoitti:

Reaali = inflaatiokorjattu
Nimellis = eurot

Kyllä ne nimellisansioilla nimen omaan maksetaan. Lainamäärä ja korko kun eivät muutu inflaation myötä. Eurolainoissa.

Lue lisää

Valitettavasti asia ei ole noin yksinkertainen. Laina mitoitetaan maksukyvyn mukaan ja useimmiten pelivaraa ei ole jätetty kuin se pankin pakollinen. Kun reaaliansiot alenevat inflaation myötä, maksukyky alenee samaa tahtia. Ja kun maksukyky alenee, tulee nopeasti vastaan raja jolloin raha ei enää riitäkään lainan lyhennykseen.

Sen vuoksi on oikeampaa puhua lainan maksamisesta reaaliansioilla. Nimellisansioilla toki teknisesti. Koska kuitenkin henkilön pitkän lainan maksukyky on suoraan verrannollinen hänen reaaliansioiden kehitykseensä, voidaan sanoa että laina lyhennetään aina nimenomaan reaaliansioilla. Nimellisansioiden nousu ei myöskään ole mikään tae maksukyvyn säilymiselle.

En.Ole.Sama.Kirjoittaja kirjoitti:

Valitettavasti asia ei ole noin yksinkertainen. Laina mitoitetaan maksukyvyn mukaan ja useimmiten pelivaraa ei ole jätetty kuin se pankin pakollinen. Kun reaaliansiot alenevat inflaation myötä, maksukyky alenee samaa tahtia. Ja kun maksukyky alenee, tulee nopeasti vastaan raja jolloin raha ei enää riitäkään lainan lyhennykseen.

Sen vuoksi on oikeampaa puhua lainan maksamisesta reaaliansioilla. Nimellisansioilla toki teknisesti. Koska kuitenkin henkilön pitkän lainan maksukyky on suoraan verrannollinen hänen reaaliansioiden kehitykseensä, voidaan sanoa että laina lyhennetään aina nimenomaan reaaliansioilla. Nimellisansioiden nousu ei myöskään ole mikään tae maksukyvyn säilymiselle.

Lue lisää

Ei. Pieleen menee.

Pankin minimi = kolmasosa tuloista asumiseen. Tulot nousevat ja asumiseen menee vähemmän. Jos inflaatio ylittää tulojen nousun, voi ensimmäisenä tai jopa parina ekana vuonna jäädä vähemmän reaalista tuloa muuhun. Mutta se korjautuu viimeistään parissa vuodessa, ellei inflaatio yht’äkkiä lähde laukkaamaan. Korotukset kun tulevat pari vuotta jäljessä.

Lainaa ei makseta reaaliansioilla. Koskaan. Erona juuri se korkoa korolle.

TheRat kirjoitti:

Ei. Pieleen menee.

Pankin minimi = kolmasosa tuloista asumiseen. Tulot nousevat ja asumiseen menee vähemmän. Jos inflaatio ylittää tulojen nousun, voi ensimmäisenä tai jopa parina ekana vuonna jäädä vähemmän reaalista tuloa muuhun. Mutta se korjautuu viimeistään parissa vuodessa, ellei inflaatio yht’äkkiä lähde laukkaamaan. Korotukset kun tulevat pari vuotta jäljessä.

Lainaa ei makseta reaaliansioilla. Koskaan. Erona juuri se korkoa korolle.

Lue lisää

Olet yhä pahemmin hakoteillä. Jos reaaliansiot laskevat, henkilön ostovoima alenee. Tämä tarkoittaa myös lainanhoitokyvyn alenemista, sillä lainat maksetaan täsmälleen samalla rahalla kuin ostokset ruokakaupassa. Vähemmän rahaa käytettävissä -> vähemmän rahaa lainan lyhennyksiin.

Ei ole mitään lakia tai luonnonlakia, jonka mukaan "korotukset tulevat pari vuotta jäljessä". Sellaista automaattia ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. Korotukset tulevat jos palkansaajajärjestö tai palkansaaja itse niin onnistuu neuvottelemaan. Yhä harvemmin tällainen neuvottelu onnistuu, oli inflaatio millainen tahansa. Työnantajapuolen tavoitteena on paikallinen sopiminen, mikä toteutuessaan tarkoittaa laskevia nimellis/reaalipalkkoja. On vain ajan kysymys milloin palkansaajapuoli antaa tässä periksi.

Laina maksetaan reaaliansioilla. Aina. Erona korkean inflaation ja vahvan ammattiyhdistysliikeen aika, mutta se meni jo ajat sitten.

En.Ole.Sama.Kirjoittaja kirjoitti:

Olet yhä pahemmin hakoteillä. Jos reaaliansiot laskevat, henkilön ostovoima alenee. Tämä tarkoittaa myös lainanhoitokyvyn alenemista, sillä lainat maksetaan täsmälleen samalla rahalla kuin ostokset ruokakaupassa. Vähemmän rahaa käytettävissä -> vähemmän rahaa lainan lyhennyksiin.

Ei ole mitään lakia tai luonnonlakia, jonka mukaan "korotukset tulevat pari vuotta jäljessä". Sellaista automaattia ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. Korotukset tulevat jos palkansaajajärjestö tai palkansaaja itse niin onnistuu neuvottelemaan. Yhä harvemmin tällainen neuvottelu onnistuu, oli inflaatio millainen tahansa. Työnantajapuolen tavoitteena on paikallinen sopiminen, mikä toteutuessaan tarkoittaa laskevia nimellis/reaalipalkkoja. On vain ajan kysymys milloin palkansaajapuoli antaa tässä periksi.

Laina maksetaan reaaliansioilla. Aina. Erona korkean inflaation ja vahvan ammattiyhdistysliikeen aika, mutta se meni jo ajat sitten.

Lue lisää

Jos reaalitulot heikkenevät ostovoima heikkenee. Totta. Toisaalta, jos asumismenoja on suojattu inflaatiolta, ostovoima heikkenee vähemmän.

Ostovoima on kylläkin lähinnä noussut. Meillä omistusasujilla toki keskimäärin enemmän.

Totuudesta.Irtautuminen kirjoitti:

Ja millähän alalla palkat nousevat 3 - 5 % vuodessa? Missä maailmassa sinä oikein elät?

Katsot mitä tahansa alaa, niin korotukset ovat n. 2.x % kahden vuoden sopimuksella. Näin on jatkunut jo vuosia. Se että sinun palkkasi on noussut, ei tarkoita että muiden palkat olisivat.

Inflaatio on paljon enemmän kuin 1%. Sen voi jokainen tarkistaa vaikkapa laskuistaan: kaikkiin tulee käytännössä se jokavuotinen 4 - 10% korotus. Etenkin vakuutuksiin. Inflaatiokorissa lasketaan coca-colan ja muiden ei-tarpeellisten tuotteiden hintoja korin sisältö on tiedossa etukäteen, joten näiden tuotteiden hintoja nostetaan vähän tai ei ollenkaan. Se on ihan tietoista petkutusta.

Tosiasiassa suomalaiset velkaantuvat kiihtyvään tahtiin. Se johtuu siitä, että inflaatio on selvästi suurempi kuin palkkojen nousu, mitä paikataan velalla.

Tämän tien päässä on luonnollisesti romahdus.

Lue lisää

>>Ja millähän alalla palkat nousevat 3 - 5 % vuodessa? Missä maailmassa sinä oikein elät?
V: Saksassa, metallialalla nousi juuri. Ehkä myös jopa ruotsissa.

Ja Susanna Koski kakosta paljastaa, että toki myös suomessa, jopa KYMMENILLÄ prosenteilla :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15287317/susanna-koski-(kok)-paljasti-jatti-tyottomyyden

Muistakaa, passskahousut, heiluttaa "siniristilippua" !!!

TheRat kirjoitti:

Jos reaalitulot heikkenevät ostovoima heikkenee. Totta. Toisaalta, jos asumismenoja on suojattu inflaatiolta, ostovoima heikkenee vähemmän.

Ostovoima on kylläkin lähinnä noussut. Meillä omistusasujilla toki keskimäärin enemmän.

Lue lisää

https://www.sttk.fi/2016/03/10/palkansaajaien-ostovoima-2016-2020/

"Johtopäätöksiä:

Ilman miljardin verokevennystä (2018) palkansaajien ostovoima on joka vuosi miinuksella."

Pitää muistaa, että veronkevennys voidaan perua koska tahansa. Kunhan sotea aletaan toteuttaa, on miljardi lisämenoja pikkuraha. Todennäköisesti jostain pitää kaivaa ainakin 10 miljardia, noin aluksi.

Määkin.Kommentoin kirjoitti:

https://www.sttk.fi/2016/03/10/palkansaajaien-ostovoima-2016-2020/

"Johtopäätöksiä:

Ilman miljardin verokevennystä (2018) palkansaajien ostovoima on joka vuosi miinuksella."

Pitää muistaa, että veronkevennys voidaan perua koska tahansa. Kunhan sotea aletaan toteuttaa, on miljardi lisämenoja pikkuraha. Todennäköisesti jostain pitää kaivaa ainakin 10 miljardia, noin aluksi.

Lue lisää

Oletuksia:
> 1. Ansioiden osalta oletetaan, että vuoden 2017 nollaratkaisun jälkeen
> tehdään vuosina 2018-2020 0,5 %:n tasoiset palkkaratkaisut.

Ei tehty. Yli meni että heilahti jo tänä vuonna.

> 6. Laskelmat on tehty yhdellä tulotasolla: 26 000 euron nettoansiona,
> mikä vastaa STTK:n keskituloista palkansaajaa (n. 3200 e/kk).

Tämä laskelma on merkityksellinen sinulle, vain jos olet tuossa tuloluokassa.

Merkityksellisempää tässä yhteydessä on, että tässä ei ole huomioitu asumiskustannusten suojaamista inflaatiolta. Tai no, ei kovin merkityksellistä, kun tutkitaan vain parin vuoden ajalta.

Määkin.Kommentoin kirjoitti:

https://www.sttk.fi/2016/03/10/palkansaajaien-ostovoima-2016-2020/

"Johtopäätöksiä:

Ilman miljardin verokevennystä (2018) palkansaajien ostovoima on joka vuosi miinuksella."

Pitää muistaa, että veronkevennys voidaan perua koska tahansa. Kunhan sotea aletaan toteuttaa, on miljardi lisämenoja pikkuraha. Todennäköisesti jostain pitää kaivaa ainakin 10 miljardia, noin aluksi.

Lue lisää

Sen takiahan siitä sotesta ei valmista tule millään, kun sen tarkoitus olisi säästää eikä lisätä kuluja. Eli juurikin ne jotka hallintohimmeliensä uumenissa ovat säästötoimien alkaessa uhan alla jarruttavat kehitystä ja pitävät kynsin hampain kiinni saavutetuista suojatyöpaikoistaan ja maalailevat kammottavia kauhukuvia uudistuksesta.

Vasemmistolaiseen tapaan mitään veronmaksajien rahoilla kalliisti maksatettavaa "hyväksi havaittua" ei saisi muuttaa ikinä milloinkaan - ei tietenkään, koska lokoisat eläkevirat ovatkin ykskaks vaarassa.
Mikäli julkisen sektorin kuluja ei pystytä pienentämään väestön huoltosuhteen edelleen heiketessä ollaan nopeasti kaulaa myöten suossa. Tuloja eli veroja on pakko nostaa jos kulut eivät laske - ellei jatketa syömävelan ottamista. Ja se tie lävähtää reisille kuin sulhaspoika kun taantuma taas kohta alkaa.

Nousukaudella rakennemuutospäätökset olisi pitänyt pystyä tekemään, mutta kun ei niin ei. Ja SDP:n alkanut massiivinen vaalikampanjointi lupaa jo kymmentä hyvää ja sataa kaunista tulevalle vaalikaudelle, vaikka jokainen lukutaitoinen tietää ne täysin pas*apuheiksi - vahingoniloon taipuvaisille sentään lohtua tiedossa Rinteen & co. vaikeroinneista selittäessään vaalilupaustensa pettämisiä.

TheRat kirjoitti:

Reaali = inflaatiokorjattu
Nimellis = eurot

Kyllä ne nimellisansioilla nimen omaan maksetaan. Lainamäärä ja korko kun eivät muutu inflaation myötä. Eurolainoissa.

Lue lisää

"Kyllä ne nimellisansioilla nimen omaan maksetaan. Lainamäärä ja korko kun eivät muutu inflaation myötä."
Lainamäärähän nimenomaan muuttuu inflaation myötä eli laskee. Inflaatio tarkoittaa rahanarvon laskua eli hintojen nousua ja täten lainamäärä suhteellisesti pienenee.

Toisekseen vain reaalisella rahalla on kuluttajalle merkitystä, muuta rahaa ei tilille tule.
Nimellisansioilla ei tilisiirtoja tehdä.

Kuten aiemminkin todettu, tarve selitellä sanomisiaan kuulostaa hiukan valehtelulta.
Saivartelunhalu pätemiseltä.
Mutta jossei asioita itsekään ymmärrä, on niitä vaikea ymmärrettävästi selittääkään.

Aurinkoisin syreenintuoksuisin kesäterveisin kotiterassin lämmöstä :)

kesä-kaikilla kirjoitti:

"Kyllä ne nimellisansioilla nimen omaan maksetaan. Lainamäärä ja korko kun eivät muutu inflaation myötä."
Lainamäärähän nimenomaan muuttuu inflaation myötä eli laskee. Inflaatio tarkoittaa rahanarvon laskua eli hintojen nousua ja täten lainamäärä suhteellisesti pienenee.

Toisekseen vain reaalisella rahalla on kuluttajalle merkitystä, muuta rahaa ei tilille tule.
Nimellisansioilla ei tilisiirtoja tehdä.

Kuten aiemminkin todettu, tarve selitellä sanomisiaan kuulostaa hiukan valehtelulta.
Saivartelunhalu pätemiseltä.
Mutta jossei asioita itsekään ymmärrä, on niitä vaikea ymmärrettävästi selittääkään.

Aurinkoisin syreenintuoksuisin kesäterveisin kotiterassin lämmöstä :)

Lue lisää

> Lainamäärähän nimenomaan muuttuu inflaation myötä eli laskee.

Ei, vaan lainan arvo laskee. Lainan määrä, eli ne eurot, pysyvät täsmälleen samoissa. Ellet lyhennä, tietysti...

> Toisekseen vain reaalisella rahalla on kuluttajalle merkitystä, muuta rahaa ei tilille tule.

Minulle kyllä tulee nimelliseuroja tilille. Minkä vuoden euroissa sinun palkkasi tulee? Vai mennäänkö markka-aikaan? Miten oelt sopinut inflaatiokertoimen palkkaasi? Yleensä korotukset sovitaan erikseen. Edes eläkkeisiin ei nykyään tule automaattisia inflaatio-korotuksia.

> Mutta jossei asioita itsekään ymmärrä, on niitä vaikea ymmärrettävästi selittääkään.

Amen.

TheRat kirjoitti:

> Lainamäärähän nimenomaan muuttuu inflaation myötä eli laskee.

Ei, vaan lainan arvo laskee. Lainan määrä, eli ne eurot, pysyvät täsmälleen samoissa. Ellet lyhennä, tietysti...

> Toisekseen vain reaalisella rahalla on kuluttajalle merkitystä, muuta rahaa ei tilille tule.

Minulle kyllä tulee nimelliseuroja tilille. Minkä vuoden euroissa sinun palkkasi tulee? Vai mennäänkö markka-aikaan? Miten oelt sopinut inflaatiokertoimen palkkaasi? Yleensä korotukset sovitaan erikseen. Edes eläkkeisiin ei nykyään tule automaattisia inflaatio-korotuksia.

> Mutta jossei asioita itsekään ymmärrä, on niitä vaikea ymmärrettävästi selittääkään.

Amen.

Lue lisää

Palstan PÄÄ-kusettaja näyttäisi taas olevan vauhdissa:

>>Ei, vaan lainan arvo laskee. Lainan määrä, eli ne eurot,
>>pysyvät täsmälleen samoissa. Ellet lyhennä, tietysti...

... sillä lainamäärät vain nousevat ...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15174590/kotitalouksien-velka-jo-perati-300-mrd-euroa-!!!
(invlaation pitäisi pirunpikaa ruveta jo hommiin, muuten on paskat ja kusetkin housussa)


....ja valtaosalla VIELÄ töissä olevilla palkat vain laskevat:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005405438.html
"Näin kiky-sopimus näkyi palkoissa – julkisten alojen ansiot laskivat"

EI SIIS riitä, että kusiaiset ainoastaan nostavat palkkojaan, ....
https://keskustelu.suomi24.fi/t/13448665/nain-tuloerot-kasvavat

...ja juuri siksi "suomineito" on suossa ja päässyt jo hukkumaan !

s.v.t kirjoitti:

Palstan PÄÄ-kusettaja näyttäisi taas olevan vauhdissa:

>>Ei, vaan lainan arvo laskee. Lainan määrä, eli ne eurot,
>>pysyvät täsmälleen samoissa. Ellet lyhennä, tietysti...

... sillä lainamäärät vain nousevat ...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15174590/kotitalouksien-velka-jo-perati-300-mrd-euroa-!!!
(invlaation pitäisi pirunpikaa ruveta jo hommiin, muuten on paskat ja kusetkin housussa)


....ja valtaosalla VIELÄ töissä olevilla palkat vain laskevat:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005405438.html
"Näin kiky-sopimus näkyi palkoissa – julkisten alojen ansiot laskivat"

EI SIIS riitä, että kusiaiset ainoastaan nostavat palkkojaan, ....
https://keskustelu.suomi24.fi/t/13448665/nain-tuloerot-kasvavat

...ja juuri siksi "suomineito" on suossa ja päässyt jo hukkumaan !

Lue lisää

Kiitos faktapläjäyksestä välittäjärotan bullshitin painikkeeksi.

Virkisti kummasti.

kesä-pamflettia kirjoitti:

Sen takiahan siitä sotesta ei valmista tule millään, kun sen tarkoitus olisi säästää eikä lisätä kuluja. Eli juurikin ne jotka hallintohimmeliensä uumenissa ovat säästötoimien alkaessa uhan alla jarruttavat kehitystä ja pitävät kynsin hampain kiinni saavutetuista suojatyöpaikoistaan ja maalailevat kammottavia kauhukuvia uudistuksesta.

Vasemmistolaiseen tapaan mitään veronmaksajien rahoilla kalliisti maksatettavaa "hyväksi havaittua" ei saisi muuttaa ikinä milloinkaan - ei tietenkään, koska lokoisat eläkevirat ovatkin ykskaks vaarassa.
Mikäli julkisen sektorin kuluja ei pystytä pienentämään väestön huoltosuhteen edelleen heiketessä ollaan nopeasti kaulaa myöten suossa. Tuloja eli veroja on pakko nostaa jos kulut eivät laske - ellei jatketa syömävelan ottamista. Ja se tie lävähtää reisille kuin sulhaspoika kun taantuma taas kohta alkaa.

Nousukaudella rakennemuutospäätökset olisi pitänyt pystyä tekemään, mutta kun ei niin ei. Ja SDP:n alkanut massiivinen vaalikampanjointi lupaa jo kymmentä hyvää ja sataa kaunista tulevalle vaalikaudelle, vaikka jokainen lukutaitoinen tietää ne täysin pas*apuheiksi - vahingoniloon taipuvaisille sentään lohtua tiedossa Rinteen & co. vaikeroinneista selittäessään vaalilupaustensa pettämisiä.

Lue lisää

Miten ne julkisen sektorin kulut muuttuvat tuloiksi, jos palvelut teetetään yksityisellä? Hallitukselta puuttuvat kaikki laskelmat ja järkevät argumentit. Ainoa mitä saadaan sanotuksi on syyttää SDP:tä kaikesta, vaikkei se ole vallassakaan.

Hokkus.Pokkus kirjoitti:

Miten ne julkisen sektorin kulut muuttuvat tuloiksi, jos palvelut teetetään yksityisellä? Hallitukselta puuttuvat kaikki laskelmat ja järkevät argumentit. Ainoa mitä saadaan sanotuksi on syyttää SDP:tä kaikesta, vaikkei se ole vallassakaan.

Lue lisää

Ja miten ihmeessä juuri se julkinen sektori olisi sattumoisin kaikkein kustannustehokkain ja paras järjestäessään yksinään terveydenhuollon?

Kilpailu on aina hyväksi, mutta sitä pyritään kaikin tavoin julkisella välttämään.

kesä-pamflettia kirjoitti:

Ja miten ihmeessä juuri se julkinen sektori olisi sattumoisin kaikkein kustannustehokkain ja paras järjestäessään yksinään terveydenhuollon?

Kilpailu on aina hyväksi, mutta sitä pyritään kaikin tavoin julkisella välttämään.

Lue lisää

Ei julkinen sektori juuri koskaan ole tehokkain ratkaisu. Mutta käytännössä monopolin tai parhaassa tapauksessa kartelli ei ole juuri sen tehokkaampi. Itse asiassa vähemmän, koska hävikki häipyy maksavan kansanosan ulottumattomiin.

Hallituksen idea sotesta on hyvä. Kun sitä vielä toteutettaisiin järkevästi ja tuettaisiin tutkimuskin, oltaisiin oikeilla jäljillä. Nyt näin ei ole. En tiedä, olisiko sote hyvä vai huono tulos. En usko, että kukaan muukaan tietää. Kaikki lähinnä heittävät poliittisen agendansa mukaista roskaa tässä vaiheessa.

kesä-pamflettia kirjoitti:

Ja miten ihmeessä juuri se julkinen sektori olisi sattumoisin kaikkein kustannustehokkain ja paras järjestäessään yksinään terveydenhuollon?

Kilpailu on aina hyväksi, mutta sitä pyritään kaikin tavoin julkisella välttämään.

Lue lisää

Itse asiassa suuri osa julkisesta terveydenhuollosta tehdään jo nyt yksityisellä ja kilpailutetaan. Soten tuloksena käytännössä pudotetaan julkinen sektori pois, joten hyvät veljet voivat kartellissa sopia hinnat keskenään.

On selvää, että tämä tulee kalliimmaksi kuin nykyinen järjestelmä. Lisäksi pitää laskea kustannuksiksi myös Panamaan katovat veroeurot.

Idelogian värittämillä silmillä kun katsoo, niin aina kuva vääristyy. Oli ideologia sitten mikä tahansa. Parasta tässä sote-asiassa olisi perua koko systeemi ja tehostaa kilpailutusta edelleen. Mutta tämä ei käy, sillä isoille kansainvälisille konserneille on jo ehditty luvata kuukin taivaalta.

gysoislo kirjoitti:

Kiitos faktapläjäyksestä välittäjärotan bullshitin painikkeeksi.

Virkisti kummasti.

Niin, SELKO-suomeksi siinä vain tuli todettua, että MASSOJEN (sopulit, mokut, kuspiät) osalta "inflaatio" EI "syö" velkaa vaan KASVATTAA sitä, koska HINTA-inflaatio tekee juuri sen palkkojen jatkuvasti reaalisesti laskiessa.

Jotta kävisi niin (kuten the Rat toivoi) , että velka suhteellisesti "vähenisi", tarvitaan reipasta PALKKA-"inflaatiota", mutta kuten porrrvari susanna koski aivan oikein todisti ( vaikka yritti kusettajamaisesti sälyttää uhrautujan viittaa kusettajille) , se eli palkkainflaatio koskee vain ANIharvoja, siis todella harvoja tässä massojen joukossa. Se joukko nimenomaan teitä tänään koko-päivätoimisesti kusettaa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14908768/30-000-rikkainta-kayttaa-todellista-valtaa-suomess

Tämä porrrvarijoukko vie, ja massat vikisee !!! Tuo tuloerolinkki (leppävuoren palkkaylämäki) on oivallinen esimerkk siitä, milloin palkkainflaatio voisi syödä velkaa, jos asioita järkevästi hoitaa.

Jaa-a the rat vai että siuta kiinnostaa kuivat munat ja pyrstö, kuupo olet itse ja on siulla fantasiat, että pälvikaljut, voi toki!

Lisäksi palkkojen nousu lasketaan korkoa korolle kaavalla, korko taas on (suhteellisen) yksinkertainen kertolasku... Eli 1% palkannousu ja 2% korko tarkoittaa, että parin vuoden jälkeen palkannousut jo syövät korkoja.

TheRat kirjoitti:

Lisäksi palkkojen nousu lasketaan korkoa korolle kaavalla, korko taas on (suhteellisen) yksinkertainen kertolasku... Eli 1% palkannousu ja 2% korko tarkoittaa, että parin vuoden jälkeen palkannousut jo syövät korkoja.

Lue lisää

Heh heh, miten tyhmä sitä pitää olla että tuollaista päästää sormistaan.

Palkkojen nousu lasketaan korkoa koron kaavalle,

Tää tyyppi on palstan paras huumorimies BUAHAA HAA!

faghyljis kirjoitti:

Heh heh, miten tyhmä sitä pitää olla että tuollaista päästää sormistaan.

Palkkojen nousu lasketaan korkoa koron kaavalle,

Tää tyyppi on palstan paras huumorimies BUAHAA HAA!

Lue lisää

Veikkaisin, että keskivertoälykkyys riittää tuohon.

Jos nyt et oikeasti ole vain pelletrolli, niin rautalangasta numeroilla joilla eron huomaat:
- 10% vuotuinen palkannousu 3 vuoden ajan
Lähtötilanne: palkka 1 000 euroa
1. vuosi: palkka 1 000 10% = 1 100 €
2. vuosi: palkka 1 100 10% = 1 210 €
3. vuosi: palkka 1210 10% = 1 331 €

Jos tuo ei olisi korkoa korolle kaava, olisi kolmannen vuoden tilanne 1 000 30% = 1 300 euroa. Eroa heti 31 euroa...

TheRat kirjoitti:

Veikkaisin, että keskivertoälykkyys riittää tuohon.

Jos nyt et oikeasti ole vain pelletrolli, niin rautalangasta numeroilla joilla eron huomaat:
- 10% vuotuinen palkannousu 3 vuoden ajan
Lähtötilanne: palkka 1 000 euroa
1. vuosi: palkka 1 000 10% = 1 100 €
2. vuosi: palkka 1 100 10% = 1 210 €
3. vuosi: palkka 1210 10% = 1 331 €

Jos tuo ei olisi korkoa korolle kaava, olisi kolmannen vuoden tilanne 1 000 30% = 1 300 euroa. Eroa heti 31 euroa...

Lue lisää

Sulla on jo toi lähtökohta ihan pielessä.

"- 10% vuotuinen palkannousu"

Miten ihmeessä palkannousu voi olla negatiivinen?

Eikä palkankorotuksia lasketa korkoa koron kaavalla vaan se lasketaan aina peruspalkasta.
Palkka korotuksen jälkeen on aina peruspalkka.
Sillä ei ole mitään tekemistä aiempien korotusten kanssa.
Aika ääliömäistä ajattelua ja vääristelyä.

500500500500 kirjoitti:

Sulla on jo toi lähtökohta ihan pielessä.

"- 10% vuotuinen palkannousu"

Miten ihmeessä palkannousu voi olla negatiivinen?

Eikä palkankorotuksia lasketa korkoa koron kaavalla vaan se lasketaan aina peruspalkasta.
Palkka korotuksen jälkeen on aina peruspalkka.
Sillä ei ole mitään tekemistä aiempien korotusten kanssa.
Aika ääliömäistä ajattelua ja vääristelyä.

Lue lisää

Hyvä huomio sulta. Toi the rat on kyllä aikamoinen kusettaja. Varmaan joku välittäjä tai joku muu joka hyötyy asuntokaupasta.

500500500500 kirjoitti:

Sulla on jo toi lähtökohta ihan pielessä.

"- 10% vuotuinen palkannousu"

Miten ihmeessä palkannousu voi olla negatiivinen?

Eikä palkankorotuksia lasketa korkoa koron kaavalla vaan se lasketaan aina peruspalkasta.
Palkka korotuksen jälkeen on aina peruspalkka.
Sillä ei ole mitään tekemistä aiempien korotusten kanssa.
Aika ääliömäistä ajattelua ja vääristelyä.

Lue lisää

"Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, maatamme koettelee ennennäkemätön työvoimapula". Muistatteko?

Rat oli oikeassa siinä, että korotukset ovat tätä nykyä negatiivisia. Jos ei kelpaa niin tossa on ovi ja otetaan halvempi jonon kärjestä.