Yksityisvelan periminen

Ulosoton velkaa ei voi viedä uudelleen perittäväksi. Velka on ulosotossa velan vanhentumiseen asti ellei sitä aiemmin makseta. Velka on vietävä kolmessa vuodessa oikeuteen, jos sen aikoo ulosottoon saattaa. Tämä kolme vuotta lasketaan velan ensimmäisestä eräpäivästä tai perintäkirjeen lähetyspäivämäärästä, jos velkoja voi todistaa talonkirjaotteella lähettäneensä sen voimassa olevaan kotiosoitteeseen. Velallinen voi ottaa itsensä pois talonkirjoilta jolloin ei ole osoitetta minne toimittaa karhukirje. Siksi on viisaampaa toimia ajoissa, että saa laskun ulosottoon jonon jatkoksi. Varattomuusilmoitus ei lopeta perintää. Ulosotto saa verotiedot velallisesta joka vuosi. Varattomuuden päättyessä alkaa perintätoimet automaattisesti.

Ei tuo käräjäoikeuden kulu kuitenkaan ole niin suuri, etteikö kannata tehdä käräjäprosessi. Jos lainasumma kuitenkin nelinumeroinen ja velallisilla ei ole aikomustakaan maksaa, niin sinuna kyllä tekisin käräjäoikeuteen pelin alkamaan. Voit vaatia käräjäoikeuden kuluja ja muitakin kuluja velallisten maksettaviksi. Sinulla on kuitenkin todisteena käydyt keskustelut, joten mielestäni olet ihan vahvoilla.
Jos käräjäoikeus tekee päätöksen ilman suullista käsittelyä, ei siitä niin kauheasti tule kustannuksia kuitenkaan, kun on noin yksinkertaisesta asiasta kyse. Olin itse viime vuonna käräjillä yhden nelinumeroisen rahasumman vuoksi ja pyysin käräjäoikeudelta, että asian voi ratkaista ilman suullista käsittelyä. Muutaman lisäselvityksen jouduin tekemään kantajana käräjäoikeuteen ja lähettämään todistusaineistoa sähköpostin liitteenä. Kaikki hoitui kuitenkin sähköpostien välityksellä.
Mielestäni et menetä mitään siinä (kuin sen 250€), että viet asian sinne käräjäoikeuteen, muuten voit menettää koko rahasumman, jos lepsuilet, etkä saa mitään! Jatkossa osaat olla sitten myös varovaisempi, lisäksi kun olet ollut käräjillä nyt tuon summan vuoksi, se tuo lisää kokemusta ja seuraava rahanlainaaja maksaa paremmin velkasi sinulle.

käräjilläollut kirjoitti:

Ei tuo käräjäoikeuden kulu kuitenkaan ole niin suuri, etteikö kannata tehdä käräjäprosessi. Jos lainasumma kuitenkin nelinumeroinen ja velallisilla ei ole aikomustakaan maksaa, niin sinuna kyllä tekisin käräjäoikeuteen pelin alkamaan. Voit vaatia käräjäoikeuden kuluja ja muitakin kuluja velallisten maksettaviksi. Sinulla on kuitenkin todisteena käydyt keskustelut, joten mielestäni olet ihan vahvoilla.
Jos käräjäoikeus tekee päätöksen ilman suullista käsittelyä, ei siitä niin kauheasti tule kustannuksia kuitenkaan, kun on noin yksinkertaisesta asiasta kyse. Olin itse viime vuonna käräjillä yhden nelinumeroisen rahasumman vuoksi ja pyysin käräjäoikeudelta, että asian voi ratkaista ilman suullista käsittelyä. Muutaman lisäselvityksen jouduin tekemään kantajana käräjäoikeuteen ja lähettämään todistusaineistoa sähköpostin liitteenä. Kaikki hoitui kuitenkin sähköpostien välityksellä.
Mielestäni et menetä mitään siinä (kuin sen 250€), että viet asian sinne käräjäoikeuteen, muuten voit menettää koko rahasumman, jos lepsuilet, etkä saa mitään! Jatkossa osaat olla sitten myös varovaisempi, lisäksi kun olet ollut käräjillä nyt tuon summan vuoksi, se tuo lisää kokemusta ja seuraava rahanlainaaja maksaa paremmin velkasi sinulle.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta ja kannustavasta viestistä. Haaste on nyt pari viikkoa sitten lähtenyt. Saa nähdä miten asia etenee.

Alkuperija kirjoitti:

Kiitos asiallisesta ja kannustavasta viestistä. Haaste on nyt pari viikkoa sitten lähtenyt. Saa nähdä miten asia etenee.

Hieno homma, mutta kai toimitit käräjäoikeuteen allekirjoitetun velkakirjan, TAI JONKUN MUUN TODISTEEN TUOSTA VELASTA?

Jollei sinulla ole näyttöä velasta, on ainoastaan sana sanaa vastaan ja nämä sinun kehumasi aikaisemmat kannustavat vastaajat unohtivat kertoa tällaisen seikan johon perustuu velan perintä eritoten yksityispuolella.

Lawetorder kirjoitti:

Hieno homma, mutta kai toimitit käräjäoikeuteen allekirjoitetun velkakirjan, TAI JONKUN MUUN TODISTEEN TUOSTA VELASTA?

Jollei sinulla ole näyttöä velasta, on ainoastaan sana sanaa vastaan ja nämä sinun kehumasi aikaisemmat kannustavat vastaajat unohtivat kertoa tällaisen seikan johon perustuu velan perintä eritoten yksityispuolella.

Lue lisää

Eli tällain on oikeudenkäymiskaaressa, uusi, ei voimassa vielä oleva ja voimassa oleva summaarinen riita-asia: "3 § (13.6.2018/439)
Jos asia koskee

1) tietyn määräistä saamista,

2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka

3) häätöä

ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen (summaarinen riita-asia), haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.

L:lla 439/2018 muutettu 3 § tulee voimaan 1.9.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

3 § (28.6.1993/595)
Jos asia koskee

1) tietyn määräistä saamista,

2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka

3) häätöä

ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen, haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa".

Moikka! Kyllä velasta on olemassa kirjallinen pätevä todiste, ja toimin nyt yhteistyössä haastemiehen kanssa, jonka mukaan hakemukseni on täysin kunnossa. Ei siis ole ainoastaan ”sana sanaa vastaan” -tilanteesta kysymys. Tätä en huomannut näemmä aloituksessani mainita.

Ei velan maksamatta jättäminen ole mikään rikos. Jos sen sijaan ei ollut aikomusta maksaa alunperinkään eikä ollut maksukykyäkään, on kysymys petoksesta.