Reivauksesta aiheutuva voiman alennus

Ei näe. Vene voi suuresti kallistuneena vaatia hieman hitaamminkin kulkiessaan suuremman propulsiotehon, jota loki ei näytä.
Vakiovauhdilla kulkiessaan veneen propulsioteho = vastusteho, ja se riippuu muustakin kuin vauhdista.

pelkkää.vettä kirjoitti:

Ei näe. Vene voi suuresti kallistuneena vaatia hieman hitaamminkin kulkiessaan suuremman propulsiotehon, jota loki ei näytä.
Vakiovauhdilla kulkiessaan veneen propulsioteho = vastusteho, ja se riippuu muustakin kuin vauhdista.

Lue lisää

Näkyyhän se, eteenpäin vievä nettoteho näkyy aivan varmasti lokissa.

Keppana4.7 kirjoitti:

Näkyyhän se, eteenpäin vievä nettoteho näkyy aivan varmasti lokissa.

Aika vaikea pitää olosuhteet niin samana, että voisi lokista katsoa oliko reivauksesta hyötyä vai haittaa. Tuuli muuttuu ja varsinkin kryssillä tosituulikulma ja sorto vaikuttavat hyvin oleellisesti siihen, mikä on todellinen nopeus haluttuun suuntaan (eli suoraan kohti tuulta).

Kryssillä voi helposti tulla vaikkapa 5 asteen muutos tosituulikulmaan, joka vastaa n. puolen solmun muutosta vauhtiin n. 6 solmun vauhdissa. Tuollainen 5 asteen virhe voi tulla mittarin tuulimittarin näyttöön siitä, että reivaus vie purjeen häiriön kauemmaksi anturista.

Parempi on verrata toiseen veneeseen, joka purjehtii samalla lailla ennen ja jälkeen oman reivauksen. Tuo onnistuu parhaiten kisoissa, joissa on opittu olla reivaamatta ennen kuin on "pakko".

Jos veneen kurssi pysyy samana, mutta nopeus kasvaa vaikka 0,2 solmua, niin tehon muutoshan vastaa silloin tuota nopeuseroa. VMG:n muutos on vähän eri asia. Kompassin lukemaan ei reivaus vaikuta.

Keppana4.7 kirjoitti:

Näkyyhän se, eteenpäin vievä nettoteho näkyy aivan varmasti lokissa.

Pienenevä nettoteho voi todellakin näkyä lokin suurenevana lukemana.
Eli yhteyttä vauhdin ja tehon välillä ei välttämättä ole ainakaan siihen suuntaan kuin kuvittelet.

Keppana4.7 kirjoitti:

Jos veneen kurssi pysyy samana, mutta nopeus kasvaa vaikka 0,2 solmua, niin tehon muutoshan vastaa silloin tuota nopeuseroa. VMG:n muutos on vähän eri asia. Kompassin lukemaan ei reivaus vaikuta.

Lue lisää

Veneen kurssi on helppo pitää vakiona, mutta tuuli ei pysy vakiona, vaan vaihtelee sekä suunnaltaan että voimakkuudeltaan. 0,2 solmua ei vaadi juuri suurempaa muutosta tuuleen.

Ei reivata nykyään herkästi ei, mutta kalustovaurioita tapahtuu. Nykyään vaikkapa HTR:ssä kun sattuu olemaan reippaampi keli, on maston ritsahtaminen yleisin keskeyttämisen syy.

aallokkoaallokko kirjoitti:

Ei reivata nykyään herkästi ei, mutta kalustovaurioita tapahtuu. Nykyään vaikkapa HTR:ssä kun sattuu olemaan reippaampi keli, on maston ritsahtaminen yleisin keskeyttämisen syy.

Lue lisää

HTR on huono referenssi tässä, koska siihen kisaan osallistuu niin moni "turistiluokassa". Ja muutenkin voi vahvasti kyseenalaistaa yleisyyden, en muista koskaan yhdessä kisassa ritsahtaneen yhtä mastoa useampaa.

kutsuu.se kirjoitti:

HTR on huono referenssi tässä, koska siihen kisaan osallistuu niin moni "turistiluokassa". Ja muutenkin voi vahvasti kyseenalaistaa yleisyyden, en muista koskaan yhdessä kisassa ritsahtaneen yhtä mastoa useampaa.

Lue lisää

Minä muistan kisan, jossa ainakin puoli tusinaa mastoa tuli alas: katkesi saalinkien kohdalta, tuli kokonaan alas, katkesi metrin verran kannen yläpuolelta jne. Olkoonkin sitten vaikka turisteja tai muita vähempiarvoisia, kuten havaintonikin.
Nikillä yritin kertoa merkittävästä tekijästä noissa maston menetyksissä.

Mikähän vuosi mahtoi olla kyseessä? Juuri vuosi sitten väsättiin pientä HTR historiikkia ja kas kummaa kun kukaan pitkäaikaisista HTR-aktiiveista (kisaajia ja järjestäjiä) ei tällaista mastojen joukkokatkeilua muista...

Kyllä avomerikisoissa reivataan, mutta vasta varsin kovassa tuulessa. Raja on tietysti venekohtainen. 80- luvun puoltannarilla barduunarikillä raja oli erittäin korkealla. 18 m/s kovempaa keliä ei kohdalle osunut ja koskaan ei reiviä otettu. Modernimmilla rikeillä reivin joutuu ottamaan aikaisemmin, mutta ei hyvin kisoissa pärjäävät veneet ota reiviä ainakaan ennen 12 m/s. X-35, H jne OD-luokissa ei purjeissa ole edes reivejä tai ainkaan oikeasti käyetättäväksi tarkoitettuja reivejä.

htrhtr kirjoitti:

Mikähän vuosi mahtoi olla kyseessä? Juuri vuosi sitten väsättiin pientä HTR historiikkia ja kas kummaa kun kukaan pitkäaikaisista HTR-aktiiveista (kisaajia ja järjestäjiä) ei tällaista mastojen joukkokatkeilua muista...

Lue lisää

Tuulta oli jo ennen lähtöä 15m/s ja tapahtui kolarointi, jossa osumaa saaneen veneen septitankki hajosi (muovitankki saksalaisvalmisteisessa veneessä). Kaikista turisteimmat eivät edes lähteneet. Yöllä valopoijuja ajelehti meressä, vaikka ketään purjehtijoista ei ollut mereen tippunutkaan, vain erinäisiä valopoijuja.
Huonomuistisia aktiiveja, kun noin kymmenen vuotta sitten tapahtunut elävästi muistiinpainuva tapahtuma yöllisine elosalamailotulituksineen on jo painunut unholaan.

aallokkoaallokko kirjoitti:

Tuulta oli jo ennen lähtöä 15m/s ja tapahtui kolarointi, jossa osumaa saaneen veneen septitankki hajosi (muovitankki saksalaisvalmisteisessa veneessä). Kaikista turisteimmat eivät edes lähteneet. Yöllä valopoijuja ajelehti meressä, vaikka ketään purjehtijoista ei ollut mereen tippunutkaan, vain erinäisiä valopoijuja.
Huonomuistisia aktiiveja, kun noin kymmenen vuotta sitten tapahtunut elävästi muistiinpainuva tapahtuma yöllisine elosalamailotulituksineen on jo painunut unholaan.

Lue lisää

Muistan kyllä sen kovatuulisen kisan. Poikkeuksellisesti en ollut mukana edes ilmoittautuneena, mutta olihan siitä paljon keskustelua silloin. Saattoi jopa kolme mastoa tulla alas, ei missään tapauksessa puolta tusinaa, silti täysin poikkeuksellinen määrä. Kuulostaa siltä, että muisto kisasta on jossain määrin traumaattinen ja sellaisena tapauksia liioitteleva, valopoijujakin näytti olevan ympäriinsä ajelehtimassa. Ja siitä on muuten jo reippaasti yli 10 v, 20 v olisi lähempänä.

muistetaan kirjoitti:

Muistan kyllä sen kovatuulisen kisan. Poikkeuksellisesti en ollut mukana edes ilmoittautuneena, mutta olihan siitä paljon keskustelua silloin. Saattoi jopa kolme mastoa tulla alas, ei missään tapauksessa puolta tusinaa, silti täysin poikkeuksellinen määrä. Kuulostaa siltä, että muisto kisasta on jossain määrin traumaattinen ja sellaisena tapauksia liioitteleva, valopoijujakin näytti olevan ympäriinsä ajelehtimassa. Ja siitä on muuten jo reippaasti yli 10 v, 20 v olisi lähempänä.

Lue lisää

Kisan purjehtiminen alusta loppuun reivatuilla purjeilla saattaa jollekin olla traumaattinen kokemus. Lähtölinjalle saapumatta jättäminen kelin takia se vasta traumaattinen kokemus onkin. Kisan läpi purjehtineen ei tarvitse
- yrittää aktiivisesti unohtaa koko kilpailua
- yrittää esittää oikein muistavaa valehtelijaksi "kas kummaa kun kukaan pitkäaikaisista HTR-aktiiveista ei muista..."
- kun on kuitenkin lopulta muistettava, esittää "faktoja" kisasta, johon on osallistunut vain unessa mamman selän takana nukkuessaan
- ruveta elvistelemään kisasta tyyliin "valopoijujakin näytti olevan ympäriinsä ajelehtimassa" (alkuperäinen teksti on tarkistettavissa: erinäisiä valopoijuja. Niistä VHF-liikenteessä kerrottiin, ettei henkilöön törmäysvaaraa ole, vain valopoiju on karannut).
Aluksi asiantuntijalla on korkeintaan yksi katkennut masto, nyt korkeintaan kolme. Mihinkähän hän vielä ehtiikään.
Henkilökohtaisesti muistan yhden pienemmän luokan veneen paluun ennen lähtöä, yhden heti Katajaluodon jälkeen irrottamassa mastoa tai yrittämässä saada sitä kannelle, kaksi maalialueella ja yksi kotisatamassa. Enkä usko, että olisin nähnyt kaikki alas tulleet mastot.
Kyllä, kisan suorittaminen kaikista turisteimpana on kai se traumaattisin tapa kisata.

aallokkoaallokko kirjoitti:

Kisan purjehtiminen alusta loppuun reivatuilla purjeilla saattaa jollekin olla traumaattinen kokemus. Lähtölinjalle saapumatta jättäminen kelin takia se vasta traumaattinen kokemus onkin. Kisan läpi purjehtineen ei tarvitse
- yrittää aktiivisesti unohtaa koko kilpailua
- yrittää esittää oikein muistavaa valehtelijaksi "kas kummaa kun kukaan pitkäaikaisista HTR-aktiiveista ei muista..."
- kun on kuitenkin lopulta muistettava, esittää "faktoja" kisasta, johon on osallistunut vain unessa mamman selän takana nukkuessaan
- ruveta elvistelemään kisasta tyyliin "valopoijujakin näytti olevan ympäriinsä ajelehtimassa" (alkuperäinen teksti on tarkistettavissa: erinäisiä valopoijuja. Niistä VHF-liikenteessä kerrottiin, ettei henkilöön törmäysvaaraa ole, vain valopoiju on karannut).
Aluksi asiantuntijalla on korkeintaan yksi katkennut masto, nyt korkeintaan kolme. Mihinkähän hän vielä ehtiikään.
Henkilökohtaisesti muistan yhden pienemmän luokan veneen paluun ennen lähtöä, yhden heti Katajaluodon jälkeen irrottamassa mastoa tai yrittämässä saada sitä kannelle, kaksi maalialueella ja yksi kotisatamassa. Enkä usko, että olisin nähnyt kaikki alas tulleet mastot.
Kyllä, kisan suorittaminen kaikista turisteimpana on kai se traumaattisin tapa kisata.

Lue lisää

Katsotaanpas asiaa toiselta kantilta. Ensin yleistetään mastojen kaatuminen kuin heinää kovatuulisemmassa kisassa. Tapahtuman aika muistetaan väärin. Ja vaikka toistat kirjoittamasi, "erinäisiä valopijuja" tarkoittaa vähintään kolmea. Joka tapauksessa siitä saa käsityksen, että reitillä niitä olisit itsekin nähnyt useita.

Siitäkin pian 10 v, kun Suursaaren kiertoon sattui myrsky. Siis oikea myrskyn määritelmän täyttävä tuuli, ei vain sellainen kova tuuli kuin HTR:ssa. Keskeyttäneitä oli paljon, minultakin loppui silloin purjehduskuntoinen miehistö, mutta vaikka tuuli iski juuri Suursaarta kiertäviin, ei mastoja tulut alas. Kaksi vuotta myöhemmin nousi se kova tuuli ja silloin meni yksi masto.

Minä en ole kukaan niistä aktiiveista, jotka vuosi sitten historiikkia tapahtumasta kirjoittivat. Monta kertaa olen kyllä kisan ajanut, hetki sitten sattui käteen kahvimukiksi yksi niistä HTR-mukeista.

muistetaan kirjoitti:

Katsotaanpas asiaa toiselta kantilta. Ensin yleistetään mastojen kaatuminen kuin heinää kovatuulisemmassa kisassa. Tapahtuman aika muistetaan väärin. Ja vaikka toistat kirjoittamasi, "erinäisiä valopijuja" tarkoittaa vähintään kolmea. Joka tapauksessa siitä saa käsityksen, että reitillä niitä olisit itsekin nähnyt useita.

Siitäkin pian 10 v, kun Suursaaren kiertoon sattui myrsky. Siis oikea myrskyn määritelmän täyttävä tuuli, ei vain sellainen kova tuuli kuin HTR:ssa. Keskeyttäneitä oli paljon, minultakin loppui silloin purjehduskuntoinen miehistö, mutta vaikka tuuli iski juuri Suursaarta kiertäviin, ei mastoja tulut alas. Kaksi vuotta myöhemmin nousi se kova tuuli ja silloin meni yksi masto.

Minä en ole kukaan niistä aktiiveista, jotka vuosi sitten historiikkia tapahtumasta kirjoittivat. Monta kertaa olen kyllä kisan ajanut, hetki sitten sattui käteen kahvimukiksi yksi niistä HTR-mukeista.

Lue lisää

No kyllä tässä kirjoitetun ymmärtämisessä on vastuu lukijalla.

Tapahtuman vuosi on asian kannalta epärelevantti, ja niissä mukeissa kun ei ole edes vuosilukua.

Suursaaren kierrossa, josta puhut, kaikki ilmoittautuneet eivät edes lähteneet, ja sen keskeytti HS:n mukaan 85% lähteneistä. Purjeentekijän kertoman mukaan kisaan hankittuja uusia purjeita ommeltiin vielä pitkään.

Meillä ei kunto loppunut kenelläkään, vaan kiersimme koko radan. Olimme tietoisia, että keskeyttänyt ei voi voittaa.

Keskeyttäminen ei selvästikään näytä olevan niin traumatisoiva kuin kaikista turisteimpana kisaaminen.

aallokkoaallokka kirjoitti:

No kyllä tässä kirjoitetun ymmärtämisessä on vastuu lukijalla.

Tapahtuman vuosi on asian kannalta epärelevantti, ja niissä mukeissa kun ei ole edes vuosilukua.

Suursaaren kierrossa, josta puhut, kaikki ilmoittautuneet eivät edes lähteneet, ja sen keskeytti HS:n mukaan 85% lähteneistä. Purjeentekijän kertoman mukaan kisaan hankittuja uusia purjeita ommeltiin vielä pitkään.

Meillä ei kunto loppunut kenelläkään, vaan kiersimme koko radan. Olimme tietoisia, että keskeyttänyt ei voi voittaa.

Keskeyttäminen ei selvästikään näytä olevan niin traumatisoiva kuin kaikista turisteimpana kisaaminen.

Lue lisää

85 % keskeytti, mutta mastoja ei mennyt, silti nykyisin kuulemma maston menetys on yleisin keskeyttämisen syy... Joskus kauan sitten yhdessä kisassa on mennyt enemmän kuin yksi masto. Kyllä, vastuu ymmärtämisestä on lukijalla.

Kyllä vain keskeyttäminen kirpaisee lähes traumatisoivasti. Vähintään luokan kakkostla olisi ollut tarjolla, mutta kun miehistö ei käynyt vähiin ainoastaan merisairauden takia, ei vaihtoehtoja juuri ollut. Kalustovauriot jäivät pariin isopurjeen ratsastajaan. 70-luvulla alkaneen kilpapurjehdusuran ainoa keskeytys.

muistetaan kirjoitti:

Muistan kyllä sen kovatuulisen kisan. Poikkeuksellisesti en ollut mukana edes ilmoittautuneena, mutta olihan siitä paljon keskustelua silloin. Saattoi jopa kolme mastoa tulla alas, ei missään tapauksessa puolta tusinaa, silti täysin poikkeuksellinen määrä. Kuulostaa siltä, että muisto kisasta on jossain määrin traumaattinen ja sellaisena tapauksia liioitteleva, valopoijujakin näytti olevan ympäriinsä ajelehtimassa. Ja siitä on muuten jo reippaasti yli 10 v, 20 v olisi lähempänä.

Lue lisää

"Ja siitä on muuten jo reippaasti yli 10 v, 20 v olisi lähempänä."

Tarkkaan ottaen kisavuosi oli 2007. Voit itse laskea onko se lähempänä 20 kuin 10 vuotta sitten.

Pitkän kilpailusinnittelyn tuloksenako syntyy tuo besserwisseriys, mille ei ole minkäänlaista katetta?

aallokkoaallokko kirjoitti:

"Ja siitä on muuten jo reippaasti yli 10 v, 20 v olisi lähempänä."

Tarkkaan ottaen kisavuosi oli 2007. Voit itse laskea onko se lähempänä 20 kuin 10 vuotta sitten.

Pitkän kilpailusinnittelyn tuloksenako syntyy tuo besserwisseriys, mille ei ole minkäänlaista katetta?

Lue lisää

Edellisessä kommentissa todettiin, ettei vuosiluvulla ole mitään merkitystä. Nyt sitten olikin, eli kuka se besserwisser halusi olla.

Tässä oli se pointti, josta tämä haara lähti liikkeelle: "85 % keskeytti, mutta mastoja ei mennyt, silti nykyisin kuulemma maston menetys on yleisin keskeyttämisen syy".

wisseröidään kirjoitti:

Edellisessä kommentissa todettiin, ettei vuosiluvulla ole mitään merkitystä. Nyt sitten olikin, eli kuka se besserwisser halusi olla.

Tässä oli se pointti, josta tämä haara lähti liikkeelle: "85 % keskeytti, mutta mastoja ei mennyt, silti nykyisin kuulemma maston menetys on yleisin keskeyttämisen syy".

Lue lisää

Et näytä edes ymmärtävän mikä on besserwisser, mutta ei se mitään.

aallokkoaallokko kirjoitti:

Et näytä edes ymmärtävän mikä on besserwisser, mutta ei se mitään.

Pääsitpä asian todelliseen ytimeen. Ja sen myötä besserwisserimismin huipentumaan.

s.i.c_ kirjoitti:

Pääsitpä asian todelliseen ytimeen. Ja sen myötä besserwisserimismin huipentumaan.

Mikään ei olisi voinut sopia paremmin tämän rönsyn lopettamiseksi.

Purjeisiin vaikuttava voima kasvaa suhteellisen tuulen toisessa potenssissa, JOS suhteellisen tuulen kulma pysyy samana ja purjeiden säädöt myös. Tällöin siis 10 m/s:stä voimien tuplaaminen vaatiisi 14,1 m/s tuulen. Mutta tuulen voimistuessa suhteellisen tuulen kulmakin muuttuu. Luoviessa suhteellisen tuulen kulma kasvaa tuulen voimistuessa, jolloin pienempi osa voimasta on kallistavaa ja suurempi eteenpäinvievää.

Otettaessa 1. reivi purjeesta otetaan yleensä n. 10% korkeudesta pois jolloin pinta-ala pienenee n. 15%. Samalla voimakeskipiste siirtyy myös 10% alemmaksi, jolloin kallistava vipuvarsi pienenee hiukan vähemmän. Kokonaisuudessa isopurje kallistaa hiukan reilut 20% vähemmän 1. reivillä samoilla säädöillä.

Sitten pitäisi vielä ottaa huomioon tuulen pystysuuntainen profiili. Korkeammalla tuulee enemmän, jolloin ylhäältä poistettu purjeala vaikuttaa enemmän kuin edellä on laskettu.

Joakim1 kirjoitti:

Purjeisiin vaikuttava voima kasvaa suhteellisen tuulen toisessa potenssissa, JOS suhteellisen tuulen kulma pysyy samana ja purjeiden säädöt myös. Tällöin siis 10 m/s:stä voimien tuplaaminen vaatiisi 14,1 m/s tuulen. Mutta tuulen voimistuessa suhteellisen tuulen kulmakin muuttuu. Luoviessa suhteellisen tuulen kulma kasvaa tuulen voimistuessa, jolloin pienempi osa voimasta on kallistavaa ja suurempi eteenpäinvievää.

Otettaessa 1. reivi purjeesta otetaan yleensä n. 10% korkeudesta pois jolloin pinta-ala pienenee n. 15%. Samalla voimakeskipiste siirtyy myös 10% alemmaksi, jolloin kallistava vipuvarsi pienenee hiukan vähemmän. Kokonaisuudessa isopurje kallistaa hiukan reilut 20% vähemmän 1. reivillä samoilla säädöillä.

Sitten pitäisi vielä ottaa huomioon tuulen pystysuuntainen profiili. Korkeammalla tuulee enemmän, jolloin ylhäältä poistettu purjeala vaikuttaa enemmän kuin edellä on laskettu.

Lue lisää

Hyvin päätelty, mutta miksi ajattelet suhteellisen tuulikulman muuttuvan kun reivauksen vaikutusta purjeisiin arvaillaan. Vaikutus muuttuneesta tuulikulmasta olisi mielestäni päinvastoin kuin tekstisi. Suurentunut tuulikulma lisää ka!listavaa ja vähentää eteenpäin vievää komponenttia. Siis sama tilanne kuin liian kireillä skuuttauksilla purjehtiminen. Reivausta vaativassa tilanteessa erityisen huono trimmi.
Reivatessa teoreettisessa ideaalitilanteessa sileässä vedessä pidämme kallistuksen ja suhteellisen tuulen kulman optimaalisina ko. veneelle eli teoreettisesti entisinä. Tuulen lisääntyessä vene nousisi paremmi tuuleen samalla suhteellisella tuulikulmalla. Aallokon tässä pohdinnassa jätämme huomioimatta kuten myös rullapurjeen muodon huononemisen. Nehän huonontavat kryssikulmaa tuulen voimistuessa siten, että lopulta vmg on liki 0 .

seppomartti kirjoitti:

Hyvin päätelty, mutta miksi ajattelet suhteellisen tuulikulman muuttuvan kun reivauksen vaikutusta purjeisiin arvaillaan. Vaikutus muuttuneesta tuulikulmasta olisi mielestäni päinvastoin kuin tekstisi. Suurentunut tuulikulma lisää ka!listavaa ja vähentää eteenpäin vievää komponenttia. Siis sama tilanne kuin liian kireillä skuuttauksilla purjehtiminen. Reivausta vaativassa tilanteessa erityisen huono trimmi.
Reivatessa teoreettisessa ideaalitilanteessa sileässä vedessä pidämme kallistuksen ja suhteellisen tuulen kulman optimaalisina ko. veneelle eli teoreettisesti entisinä. Tuulen lisääntyessä vene nousisi paremmi tuuleen samalla suhteellisella tuulikulmalla. Aallokon tässä pohdinnassa jätämme huomioimatta kuten myös rullapurjeen muodon huononemisen. Nehän huonontavat kryssikulmaa tuulen voimistuessa siten, että lopulta vmg on liki 0 .

Lue lisää

Joakim1 kirjoitti :"Mutta tuulen voimistuessa suhteellisen tuulen kulmakin muuttuu."
seppomartti tulkitsi:"miksi ajattelet suhteellisen tuulikulman muuttuvan kun reivauksen vaikutusta purjeisiin arvaillaan."

Kyllä tuossa aivan selvästi ja oikein kerrottiin suhteellisen tuulikulman muutoksen olevan seurausta tosituulen muuttumisesta, ei todellakaan reivauksesta.
Luonnollisesti tuossa on oletuksena tosituulen kulman pysyvän samana, ainakin suunnilleen.
Suurentunut tuulikulma tarkoittaa suhteellisen tuulen puhaltavan enemmän sivulta, ja vähemmän suoraan edestä. Siksi se lisää eteenpäin osoittavaa aerodynaamista voimakomponenttia, ja saattaisi vähentää sivulle suuntautuvaa, mikäli kokonaisvoiman kasvu olisi tarpeeksi vähäistä.
Suhteellinen tuuli kääntyy sivulle päin tieetystikin siksi, että tosituulen voimistuessa venevauhti kasvaa vähemmän kuin tosituuli tai ei ollenkaan. Joten suhteellinen tuulen suunta on tuulen voimistumisen jälkeen lähempänä tosituulen suuntaa kuin sitä ennen.

Tuo laskuri ei taida sopia purjehdukseen. Se kertoo ilmamolekyylien liike-energian määrän kuvitteellisen pinta-alan läpi.

Koitapa nyt ihan ensimmäiseksi ymmärtää sanojen teho ja voima merkitys.
Niiden keskenään sotkeminen ei edesauta keskustelua eikä asian ymmärtämistä.
Sama pätee tietysti myös viestiketjun aloittajaan.

"12,5m/s tuulessa, jolloin tarjolla on jo tuulen tuplavoima verrattuna 10m/s tilanteeseen"
On siis täysin virheellinen väite. Linkkisi ei ota voimaan mitään kantaa, koska siinä ei edes keskustella purjeeseen kohdistuvista voimista, vaan lähinnä tuulivoimaloiden teoriasta.

Propulsioteho = veneen nopeuden suuntaisen voimakomponentin ja veneen vauhdin tulo.
Sillä ei ole paljoakaan tekemistä linkkisi tuulen tehon kanssa, sillä hyötysuhde ei ole alkuunkaan vakio. Purjeiden läpi ei ilmaa myöskään virtaa, joten linkkisi kaavan pinta-ala ei liity mitenkään purjepinta-alaan!

Macee kirjoitti:

Tuo laskuri ei taida sopia purjehdukseen. Se kertoo ilmamolekyylien liike-energian määrän kuvitteellisen pinta-alan läpi.

Ei kerro. Suurin osa ilmamolekyylien liike-energiasta on osa sitä energiaa, mitä yleensä kutsutaan lämpöenergiaksi. Ilmamolekyylien keskimääräinen vauhti on tyynessä ilmassa yli äänen nopeuden, eikä suinkaan nolla!

se.totuus kirjoitti:

Ei kerro. Suurin osa ilmamolekyylien liike-energiasta on osa sitä energiaa, mitä yleensä kutsutaan lämpöenergiaksi. Ilmamolekyylien keskimääräinen vauhti on tyynessä ilmassa yli äänen nopeuden, eikä suinkaan nolla!

Lue lisää

Kyllä kertoo. Makrotasolla puhuttaessa atomien värähtelystä johtuvaa lämpöliikettä ei kutsuta kineettiseksi energiaksi vaikka se mikrotasolla sitä onkin. Vai otatko veneen liike-energiassakin huomioon veneen lämpötilan? Karibialla olevalla veneellä on suurempi liike-energia kuin Strömsössä koska siellä oleva vene on lämpimämpi?

Macee kirjoitti:

Kyllä kertoo. Makrotasolla puhuttaessa atomien värähtelystä johtuvaa lämpöliikettä ei kutsuta kineettiseksi energiaksi vaikka se mikrotasolla sitä onkin. Vai otatko veneen liike-energiassakin huomioon veneen lämpötilan? Karibialla olevalla veneellä on suurempi liike-energia kuin Strömsössä koska siellä oleva vene on lämpimämpi?

Lue lisää

Älä sotke. Makrotasolla ei puhuta atomeista yhtään mitään.
Kaasuilla lämpöliikkeestä vain osa on värähtelyä, osa ihan atomien tai molekyylien massakeskipisteiden liikkeestä johtuvaa liike-energiaa, toisin kuin nesteillä ja kiinteillä aineilla.
Veneen liike-energiassa otetaan tietenkin ainakin veneen massakeskipisteen vauhti huomioon veneen massan lisäksi.
Asiayhteydestä riippuen veneen osien vauhdilla suhteessa toisiinsa voisi olla olennaista merkitystä, mutta tuskin purjeveneissä silloin kun moottori ei käy. Eikä sitä yleensä tietysti huomioida muutoinkaan, ellei siihen ole jotain asiayhteydestä johtuvaa erityistä syytä.
Liike-energian määritelmä ei siis todellakaan riipu mittakaavasta, mutta massakeskipisteen liikkuminen riippuu.

se.totuus kirjoitti:

Älä sotke. Makrotasolla ei puhuta atomeista yhtään mitään.
Kaasuilla lämpöliikkeestä vain osa on värähtelyä, osa ihan atomien tai molekyylien massakeskipisteiden liikkeestä johtuvaa liike-energiaa, toisin kuin nesteillä ja kiinteillä aineilla.
Veneen liike-energiassa otetaan tietenkin ainakin veneen massakeskipisteen vauhti huomioon veneen massan lisäksi.
Asiayhteydestä riippuen veneen osien vauhdilla suhteessa toisiinsa voisi olla olennaista merkitystä, mutta tuskin purjeveneissä silloin kun moottori ei käy. Eikä sitä yleensä tietysti huomioida muutoinkaan, ellei siihen ole jotain asiayhteydestä johtuvaa erityistä syytä.
Liike-energian määritelmä ei siis todellakaan riipu mittakaavasta, mutta massakeskipisteen liikkuminen riippuu.

Lue lisää

Turhaa saivartelua. Yleiskielessä ja myös fysiikassa hiukkasten sisäistä liikettä (jossa liikemäärien summa on nolla) ei kutsuta liike-energiaksi vaan lämpöenergiaksi. Voidaan kutsua myös systeemin sisäenergiaksi. Tuossa puheena olevassa kaavassa lasketaan ilmavirtauksen teho käyttämällä liike-energian kaavaa E= 1/2 mv^2. Tuo energia ei ole siirrettävissä kokonaan purjeeseen kohdistuvaksi voimaksi ja sitä kautta veneen liike-energiaksi.

Macee kirjoitti:

Turhaa saivartelua. Yleiskielessä ja myös fysiikassa hiukkasten sisäistä liikettä (jossa liikemäärien summa on nolla) ei kutsuta liike-energiaksi vaan lämpöenergiaksi. Voidaan kutsua myös systeemin sisäenergiaksi. Tuossa puheena olevassa kaavassa lasketaan ilmavirtauksen teho käyttämällä liike-energian kaavaa E= 1/2 mv^2. Tuo energia ei ole siirrettävissä kokonaan purjeeseen kohdistuvaksi voimaksi ja sitä kautta veneen liike-energiaksi.

Lue lisää

Lopeta sitten se aloittamasi saivartelu atomitasosta, jos kerran haluat keskustella nyt makrotasosta.

Saat ihan vapaasti kuvitella että hiukkaskiihdyttimet tuottavat hiukkasille lämpöeneergiaa, fysiikassa ei niin kuitenkaan kuvitella, koska yksittäisen hiukkasen liikemäärä ei ole nolla.

Kyllä tuulen nopeuden tuplaantuminen vaan kahdeksankertaistaa purjeeseen kohdistuvan voiman. Lisäero tulee ilmamolekyylien määrän tuplaantumisesta.

Tämän huomaa kun ajaa täydellä isopurjeella myötäistä 10 m/s tuulessa. Kun tuuli menee 12,5 m/s, on jo reivattava pohjaan, puolitettava ison pinta-ala koska tuulen voima on tuplaantunut. 15m/s tuulessa purje on syytä laskea, koska 20m/s tuulessa sitä loppuakaan ei enää saa oikein millään pois ja silloin pohjaan reivattukin, siis puolikas purje, antaa rikiin nelinkertaisen rasituksen verrattuna täysisoon 10m/s tuulessa.

Lukemani ovat suuntaa antavia. Jokainen prässää purjeitaan ja rikiään toki mies-, lompakko- ja uskallusperäisesti.

"People always remember the 4 times thing but there's a more subtle, VERY important consideration. Mass of the air is in that formula. As the wind speed doubles, there is twice the mass of air molecules hitting your body per second. So, when the wind speed doubles, the energy actually increases by a factor of 8 times!" -

http://www.vftt.org/forums/showthread.php?55436-An-Explanation-of-Wind-Speed-and-Power

se.totuus kirjoitti:

Lopeta sitten se aloittamasi saivartelu atomitasosta, jos kerran haluat keskustella nyt makrotasosta.

Saat ihan vapaasti kuvitella että hiukkaskiihdyttimet tuottavat hiukkasille lämpöeneergiaa, fysiikassa ei niin kuitenkaan kuvitella, koska yksittäisen hiukkasen liikemäärä ei ole nolla.

Lue lisää

Nyt laajensit jo hiukkaskiihdyttimiin. Ulkoisella energialla kiihdytetyllä hiukkasella on tietysti liike-energia jota ei sanota lämpöenergiaksi, kuka sellaista on väittänyt? Puhut itsesi pussiin, luovuta jo.

Ariel371 kirjoitti:

Kyllä tuulen nopeuden tuplaantuminen vaan kahdeksankertaistaa purjeeseen kohdistuvan voiman. Lisäero tulee ilmamolekyylien määrän tuplaantumisesta.

Tämän huomaa kun ajaa täydellä isopurjeella myötäistä 10 m/s tuulessa. Kun tuuli menee 12,5 m/s, on jo reivattava pohjaan, puolitettava ison pinta-ala koska tuulen voima on tuplaantunut. 15m/s tuulessa purje on syytä laskea, koska 20m/s tuulessa sitä loppuakaan ei enää saa oikein millään pois ja silloin pohjaan reivattukin, siis puolikas purje, antaa rikiin nelinkertaisen rasituksen verrattuna täysisoon 10m/s tuulessa.

Lukemani ovat suuntaa antavia. Jokainen prässää purjeitaan ja rikiään toki mies-, lompakko- ja uskallusperäisesti.

"People always remember the 4 times thing but there's a more subtle, VERY important consideration. Mass of the air is in that formula. As the wind speed doubles, there is twice the mass of air molecules hitting your body per second. So, when the wind speed doubles, the energy actually increases by a factor of 8 times!" -

http://www.vftt.org/forums/showthread.php?55436-An-Explanation-of-Wind-Speed-and-Power

Lue lisää

15 m/s kohdalla lasketaan spinnu. Jos jo lähtiessä on se 15 m/s, ei isoa nostetakaan, vaan ajetaan genualla, paitsi kisassa ihan eri asteikko. Voiman nousu nopeuden kuutiossa on kyllä hölynpölyä, myös käytännön kokemuksena.

Ariel371 kirjoitti:

Kyllä tuulen nopeuden tuplaantuminen vaan kahdeksankertaistaa purjeeseen kohdistuvan voiman. Lisäero tulee ilmamolekyylien määrän tuplaantumisesta.

Tämän huomaa kun ajaa täydellä isopurjeella myötäistä 10 m/s tuulessa. Kun tuuli menee 12,5 m/s, on jo reivattava pohjaan, puolitettava ison pinta-ala koska tuulen voima on tuplaantunut. 15m/s tuulessa purje on syytä laskea, koska 20m/s tuulessa sitä loppuakaan ei enää saa oikein millään pois ja silloin pohjaan reivattukin, siis puolikas purje, antaa rikiin nelinkertaisen rasituksen verrattuna täysisoon 10m/s tuulessa.

Lukemani ovat suuntaa antavia. Jokainen prässää purjeitaan ja rikiään toki mies-, lompakko- ja uskallusperäisesti.

"People always remember the 4 times thing but there's a more subtle, VERY important consideration. Mass of the air is in that formula. As the wind speed doubles, there is twice the mass of air molecules hitting your body per second. So, when the wind speed doubles, the energy actually increases by a factor of 8 times!" -

http://www.vftt.org/forums/showthread.php?55436-An-Explanation-of-Wind-Speed-and-Power

Lue lisää

Et siis ymmärrä etkä haluakaan ymmärtää että voima ja energia tarkoittavat täysin eri asiaa.

Tupla apparenttituulen nopeus nelinkertaistaa tuulen paineen ja siten purjeeseen kohdistuvan voiman, mutta tuulen energia poikkipinta-alaa kohti kahdeksankertaistuu kun tosituuli tuplautuu.

Macee kirjoitti:

Nyt laajensit jo hiukkaskiihdyttimiin. Ulkoisella energialla kiihdytetyllä hiukkasella on tietysti liike-energia jota ei sanota lämpöenergiaksi, kuka sellaista on väittänyt? Puhut itsesi pussiin, luovuta jo.

Lue lisää

Älä yritä ulkoistaa omia virheitäsi toisille. Epäonnistut siinä kerta toisensa jälkeen. Kannattaisi mieluummin ottaa niistä oppia kuin jatkaa toivotonta vänkäämistään.

noeisentään kirjoitti:

15 m/s kohdalla lasketaan spinnu. Jos jo lähtiessä on se 15 m/s, ei isoa nostetakaan, vaan ajetaan genualla, paitsi kisassa ihan eri asteikko. Voiman nousu nopeuden kuutiossa on kyllä hölynpölyä, myös käytännön kokemuksena.

Lue lisää

Niin aina juu ja kun pitää kääntyä kryssikulmille niin kolme neljästä kisaajasta keskeyttää tuossa 15-20 m/s tuulessa ja vetäytyy sivutuulessa suojasatamaan.

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=4289

Ariel371 kirjoitti:

Niin aina juu ja kun pitää kääntyä kryssikulmille niin kolme neljästä kisaajasta keskeyttää tuossa 15-20 m/s tuulessa ja vetäytyy sivutuulessa suojasatamaan.

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=4289

Lue lisää

Linkin kisassa lähin mittausasema raportoi 23 m/s tuulia. Ja vastaista, ei myötäistä, kuten omassa laskelmassasi. Laske siitä oman kaavasi mukaan, kuinka paljon voimakkaampi se on kuin vaikka 17 m/s ja lisää tietenkin muutama metri suhteelliseen tuuleen.

se.totuus kirjoitti:

Älä yritä ulkoistaa omia virheitäsi toisille. Epäonnistut siinä kerta toisensa jälkeen. Kannattaisi mieluummin ottaa niistä oppia kuin jatkaa toivotonta vänkäämistään.

Näytäpäs yksi virhe teksteistäni, otan sitten opikseni. On tullut nimittäin oltua jokunen vuosi Siltavuorenpenkereellä ja Kumpulassa, jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Onko liian kuuma kämpässäsi vai mistä moinen asenne muita kommentoijia kohtaan?