PUUTARHA PALKITSEE.

Satoa tulee aikaisin. Jos kasteli alkukesän kuivuuden aikaan, niin sai satoa runsaasti. Lämmin kesä on jouduttanut kasvien valmistumista. Luomukasveilla on oma pirteä makunsa. Mitä olette saaneet ihailla puutarhassanne? Kukkia, marjoja , hedelmiä tai koristepensaiden loistoa.

54

834

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Bengalitikku

      Minulla ei ole niin isoa länttiä, että voisi viljellä jotakin.
      Pari karviaismarjapensasta ja yhteensä 4 - 5 marjaa. Että näin.
      Ehkä ensi vuonna.
      Raparberg on niin hienostunut, ettei lihonnut yhtään, saatikka, että olisin saanut piirasta siitä.

      • Minulle tuli "vahingossa" 2 paritalon tontti. Tilaa olisi enempäänkin, mutta en viljele kovin suuritöisiä kasveja. Puput vielä lisäävät valikoiman köyhyyttä. Jyrsivät mokomat puut ja pensaat. Räkätit syövät punaherukat.


      • Bengalitikku

        Pidä pupuille puhuttelun Yksi pupu oli vuosia sitten kukkamaassa ja popsi jotain. Avasin ikkunan ja sanoin, ette ole ennenkään syöneet kukkiani, niin antakaa olla. Ja kss, jättivät kukat rauhaan. Huomaa, etten osaa niiden kieltä.
        Viime talvena joku pupuhyypiö järsi omenapuuta (unohdin Jorma Uotisen, balleriinapuun), mutta se viskoo raakoja hedelmiä veks. Jotain keljua siinäkin.
        Rusakoita on useampia ja tekevät tässä reviirissään poikasia. Söpöjä.
        Verkkoja on kenkku laittaa. Niihin menevät linnut ja siilit.


      • Heikunkeikku
        Bengalitikku kirjoitti:

        Pidä pupuille puhuttelun Yksi pupu oli vuosia sitten kukkamaassa ja popsi jotain. Avasin ikkunan ja sanoin, ette ole ennenkään syöneet kukkiani, niin antakaa olla. Ja kss, jättivät kukat rauhaan. Huomaa, etten osaa niiden kieltä.
        Viime talvena joku pupuhyypiö järsi omenapuuta (unohdin Jorma Uotisen, balleriinapuun), mutta se viskoo raakoja hedelmiä veks. Jotain keljua siinäkin.
        Rusakoita on useampia ja tekevät tässä reviirissään poikasia. Söpöjä.
        Verkkoja on kenkku laittaa. Niihin menevät linnut ja siilit.

        No jos sinä et pupujen kieltä osaa, niin mistäs tiedät etteikö pupu osannut sinun kieltäsi. Jos oli joku kouluja käynyt pupunen.
        Mistä se muka muuten olis osannut jättää sun kukkas rauhaan?

        Mikä on Jorma Uotisen balleriinapuu?
        Tahtois tietää.
        Mä arvelen kovasti Jorman tuntien, että balleriinapuu liikkuu sukkelin liikkein pihalla sinne tänne. Hypellen iloisesti ja heilutellen oksiaan.
        Semmostako tarkotit?


      • MrsBukee

        Marviaiskarjaviiniä voisi siitä tehdä.


      • Bengalitikku

        No. Omenapuu on balleriina puu eli sellainen pilari ja korkea, pitkä vai miten puusta sanotaan. Se ei tehnyt moneen kukkaa ei hedelmää, joten arvelin sen olevan male ja siksi ristin sen Uotiseksi. Mutta siinä on tapahtunut puolen vaihdos: kukkii ja tekee hedelmää, mutta syljeksii omenan alut. Varsin huonotapainen female.


      • Bengalitikku

        Korjaus: moneen vuoteen


      • Helsingissä on kaupunkilaisille tarkoitettuja hernepeltoja ja kukkaniittyjä, joista saa poimia.


    • Heikunkeikku

      En ole saanut ihailla puutarhassani oikeastaan mitään.
      Yhtään ei huvita ihailla keltaista tallaantunutta, litistynyttä ja osin multalaikukkaista nurmikkoa. En rohkene sitä edes katsoa, koska syänalustaa painostaa ja tulis tunne, että sille jotenkin pitäisi selittää, että asia on nyt niin, että sinun aikasi on lähteä.

      No joo, etupihan kirsikkapuuta ihailin. Se kukki niin innokkaasti, että vähempikin olisi riittänyt. Mehiläiset maiskuttelivat ja oli siinä muitakin mötiäisiä. Sitä kirsikkapuutakaan en oikein suoraan viitsinyt katsella, ihailin vain sivusilmällä.
      Sillekin tapahtuu kauhea tapaus, josta se itse ei vielä tiedä.
      Maanantaina tulevat työmiehet vehkeillään. Niinku siis konevehkeillään:)
      Sanoin niille, että mikäli tuon puun juuret eivät ole aivan "kynsin-hampain-kiinni-pitäviä" niin jos voisivat mahdollisesti yrittää siirtää se tämän taloyhtiön sivunurkkaan.
      Puu kärsii siirrosta tähän vuodenaikaan, mutta minkäs teet.

      Sanoin myös antavani mun juhannusruusun talon yhteisiin tiloihin. Samoin syreeni.

      Salaojaputkia on tällätty jo muihin taloihin ja maanantaina on tämän mun talon vuoro. Kestää n. 4 viikkoa.

      Elikkä mun puut ja pensaat ja kukkapenkit menevät sen veegen.

      Eli en ole edes kukkapenkkejä nyppinyt rikkaruohoista ja ovat aivan kauhean näköisiä. Voi reppanat.

    • pirremiinapas

      Vain metsämarjoja, ei ole puutarhaa, mutta ehkä jotain pitää hankkia, edes mustaa viinimarja pensasta, en tiedä vielä mitä laittaisin.

    • W222

      Miten pystyt maistamaan luomun, kun luomun paremmuudesta ei ole mitään tieteellistä näyttöä ja edes sokkotestein ei ole pystytty osoittamaan luomun eroa tai paremmuutta?
      https://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/2010-06-28/Luomun-paremmuus-on-uskon-asia-3295599.html
      https://www.aamulehti.fi/kotimaa/onko-luomu-uskonto-vai-hyvaksi-terveydelle-tutkijat-ja-luomuliitto-ovat-tukkanuottasilla-24252098/

      Perunaa kasvatan omassa kasvimaassa perinteisin menetelmin, siitä riittää kolmelle perheelle. Viime vuonna kasvoi perunan lisäksi härkäpapua. Joskus aiemmin oli naurista, lanttua, porkkanaa, punajuurta, salaatteja jne.

      • Ainakin tomaatissa on kotona kasvatettu kitukasvuinen tomaatti maukkaampi, kuin ulkomailta tuotu "kumipallo" tomaatti.


      • W222
        arvo.e kirjoitti:

        Ainakin tomaatissa on kotona kasvatettu kitukasvuinen tomaatti maukkaampi, kuin ulkomailta tuotu "kumipallo" tomaatti.

        Lajikkeissa on eroa! Olen ollut aikoinaan opiskeluaikana harjoittelina kauppapuutarhalla, missä kasvatettiin tomaatteja. Kyllä ne tomaatit aivan samoilta maistui, kun kotona kasvatin samoista siemenistä tomaatteja.
        Ulkomailta tuoduissa tomaateissa voi antaa oman vivahteensa se, että ne on poimittu hieman raaempana, kuin poimit ne omat kasvattamasi tomaatit, eli syöt omat kasvattamasi tomaatit kypsempinä. Voit kokeilla, että otat siemenet talteen niistä "kumipallo" tomaateista ja kasvatat niistä tomaatteja. Tosin välttämättä et saa kasvattua samanlaisia, kun valaistuksessa voi olla niille tomaateille erilaiset olosuhteet. Tiede-lehdessä käsiteltiin 26.9.2012 myös tätäkin seikka luomuun liittyvässä kirjoituksessa.
        https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/onko_luomu_parempaa_


      • Maatiedonjanoinen

        Montako härkää pitää istuttaa pellolle, että saa säkillisen härkäpapua?
        Mistä voi ostaa edullisia härkiä? Istuvatko ne kiltisti?


      • W222 kirjoitti:

        Lajikkeissa on eroa! Olen ollut aikoinaan opiskeluaikana harjoittelina kauppapuutarhalla, missä kasvatettiin tomaatteja. Kyllä ne tomaatit aivan samoilta maistui, kun kotona kasvatin samoista siemenistä tomaatteja.
        Ulkomailta tuoduissa tomaateissa voi antaa oman vivahteensa se, että ne on poimittu hieman raaempana, kuin poimit ne omat kasvattamasi tomaatit, eli syöt omat kasvattamasi tomaatit kypsempinä. Voit kokeilla, että otat siemenet talteen niistä "kumipallo" tomaateista ja kasvatat niistä tomaatteja. Tosin välttämättä et saa kasvattua samanlaisia, kun valaistuksessa voi olla niille tomaateille erilaiset olosuhteet. Tiede-lehdessä käsiteltiin 26.9.2012 myös tätäkin seikka luomuun liittyvässä kirjoituksessa.
        https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/onko_luomu_parempaa_

        Olin aikoinaan2v. myymässä tukkurina puutarha tuotteita. Luulen pahimman mokan tapahtuvan ulkomaan kuljetuksissa. tomaateille. Lämpötilan kylmyys tai liika tuuletus tekee tuonti tomaateista "kumipalloja" ja huonon makuisia.


      • terttutomaatti
        arvo.e kirjoitti:

        Olin aikoinaan2v. myymässä tukkurina puutarha tuotteita. Luulen pahimman mokan tapahtuvan ulkomaan kuljetuksissa. tomaateille. Lämpötilan kylmyys tai liika tuuletus tekee tuonti tomaateista "kumipalloja" ja huonon makuisia.

        Minusta hollantilaiset terttutomaatit on hyviä, ei eroa kotimaiseen tomaattiin.


      • W222
        Maatiedonjanoinen kirjoitti:

        Montako härkää pitää istuttaa pellolle, että saa säkillisen härkäpapua?
        Mistä voi ostaa edullisia härkiä? Istuvatko ne kiltisti?

        Härkäpapua saa, kun istuttaa vaan teurastamolta haettuja sonnin kiveksiä, kun ne ei enään pysty eläimestä irroitettuna tuottamaan mitään, joten niistä alkaa sitten kasvamaan härkäpapuja pellossa.
        Parhaiten istutat nuo sonninpallit kuten perunat maahan n. 25cm välein riittävän leveällä rivivälillä. Ja kun kasvusto tulee taimelle, voit multaamalla pitää rikkakasvit loitolla, jos pelkäät käyttää kasvinsuojeluaineita. Kasvusto on arka kasvinsuojeluaineille, voit käyttää varovasti taimien ollessa pieniä mcpa-valmisteita pieniä määriä, mutta suosittelen käyttämään sellaista kasvinsuojeluainettta, jossa on tehoaineena bentatsoni.
        Sato valmistuu aika myöhään, mutta voit poimia jo aiemminkin. Syksyn ensimmäiset hallat lopettavat niiden kasvun.
        Hieman samalla idealla muuten kasvatetaan mm. silakkalaatikkoon perunat, laitetaan perunoiden kylvövakoon aina yksi silakka (särki käy yhtä hyvin) ja yksi siemenperuna. Perunavaot mullataan normaalisti. Satoa saadaan syksyllä ja talveksi on valmiit perunat silakkalaatikkoon!
        Molemmissa kasvatussysteemeissä on mahdollista, että villieläimet kuten ketut, supikoirat ja villisiat menevät kaivamaan viljelyksiä, niitä pitää häätää pois satoa pilaamasta.

        ps. itse aloitit


      • perunasheikki
        W222 kirjoitti:

        Härkäpapua saa, kun istuttaa vaan teurastamolta haettuja sonnin kiveksiä, kun ne ei enään pysty eläimestä irroitettuna tuottamaan mitään, joten niistä alkaa sitten kasvamaan härkäpapuja pellossa.
        Parhaiten istutat nuo sonninpallit kuten perunat maahan n. 25cm välein riittävän leveällä rivivälillä. Ja kun kasvusto tulee taimelle, voit multaamalla pitää rikkakasvit loitolla, jos pelkäät käyttää kasvinsuojeluaineita. Kasvusto on arka kasvinsuojeluaineille, voit käyttää varovasti taimien ollessa pieniä mcpa-valmisteita pieniä määriä, mutta suosittelen käyttämään sellaista kasvinsuojeluainettta, jossa on tehoaineena bentatsoni.
        Sato valmistuu aika myöhään, mutta voit poimia jo aiemminkin. Syksyn ensimmäiset hallat lopettavat niiden kasvun.
        Hieman samalla idealla muuten kasvatetaan mm. silakkalaatikkoon perunat, laitetaan perunoiden kylvövakoon aina yksi silakka (särki käy yhtä hyvin) ja yksi siemenperuna. Perunavaot mullataan normaalisti. Satoa saadaan syksyllä ja talveksi on valmiit perunat silakkalaatikkoon!
        Molemmissa kasvatussysteemeissä on mahdollista, että villieläimet kuten ketut, supikoirat ja villisiat menevät kaivamaan viljelyksiä, niitä pitää häätää pois satoa pilaamasta.

        ps. itse aloitit

        Tuota perunan kasvatusta taidankin kokeilla ensi keväänä, kun tulee katiskalla särkiä. Muistelen, että joskus saaristolaiset käyttivät sitä perunaa kasvattaessaan, että silakka per pottu maahan kasvamaan.


    • Eilen otin kesän ensimmäiset kesäkurpitsat ja sipulin mukaani kasvimaalta, joka tosin on vain kaistale perunamaan vieressä.
      Omppuja tulee paljon, oksat notkollaan niiden painosta.
      Kukat kukoistavat, syysleimut avautuvat pian, samoin jaloangervot ja lapinnauhus, joka on pari metriä korkea, kaverin viisi vuotta sitten Kemijärveltä tuomasta pienestä alusta isoksi kasvanut.

    • Kyllä palkitsee ja on jo palkinnut,
      ruusut ja muutkin kukat ennen aikojaan kukoistavat,sen olen huomannut, että kukinta-aika on saattanut olla paljon lyhyempi kuin kylmempinä kesinä, nyt siis nopeaa ja komeaa kukintaa.
      kaikki jotenkin rehottaa, pitkä matka on muuria, jota valtaa villiviini ja se kasvaa tosiaan villisti.

      Omenapuut ovat täynnä pieniä omenanvalkuja, vaikka kukinta-aikaan näytti, ettei siellä viihdy yksikään pörriäinen, mutta olivatpa salaa ilmeisesti siellä piipahtaneet.
      nekin puut tarvitsisivat kunnolla vettä, että tulisi meheviä, etteivät kuivuuttaan tippuisi ennen aikojaan, Mihin joudunkaan taas niiden punaposkien kanssa, jospa vaikka hevosille sitten syksyllä.

      persiljasta olen satoa jo korjannut pakkaseen. Nyt pitäisi ostaa naapurista tomaatteja pakkaseen talvea varten, käytän ne kastikkeisiin ja pitsoihin.

      Yhtä olen ihmetellyt , raparperi, viime vuonna oli valtavat lehdet, joista saattoi laattoja valaa, nyt muutama kuiva lehdentynkä, onkohan myyrät syöneet juurakot, vai mikä vaivaa.
      Avomaakurkutkin ovat vähän kituisia ja ainakin hitaanpuoleisia.

      Kesäkukat kukkivat hullun lailla jos vain jaksaa vettä ja lannotteita juurelle laitella.
      Annoinkohan purppuravaulalle liian ison annoksen kanankakkaa kun niin nuukasti kukkia availee, lehteä kyllä työntää joka suuntaan.

      Ihana runsas kesä puutarhassa kun on ollut paljon lämpöä ja valoa.

      • Meidän raparpereille kävi samalla tavalla, ei saati satoa niistä, pitänee siirtää kosteampaan paikkaan.
        Talven runtelema ruusu on tehnyt muutaman vaaleanpunaisen kaunottaren ja suklaakirsikka sen vieressä levittää oksansa ruusun ylle.
        Kirsikat ovat jo kypsiä ja erityisen maukkaita.


      • Ancie kirjoitti:

        Meidän raparpereille kävi samalla tavalla, ei saati satoa niistä, pitänee siirtää kosteampaan paikkaan.
        Talven runtelema ruusu on tehnyt muutaman vaaleanpunaisen kaunottaren ja suklaakirsikka sen vieressä levittää oksansa ruusun ylle.
        Kirsikat ovat jo kypsiä ja erityisen maukkaita.

        Onko tuo suklaakirsikkasi jo vanha. Pitääkö paikkansa, että menee muutama vuosi, jotta saa satoa.


      • Ancie kirjoitti:

        Meidän raparpereille kävi samalla tavalla, ei saati satoa niistä, pitänee siirtää kosteampaan paikkaan.
        Talven runtelema ruusu on tehnyt muutaman vaaleanpunaisen kaunottaren ja suklaakirsikka sen vieressä levittää oksansa ruusun ylle.
        Kirsikat ovat jo kypsiä ja erityisen maukkaita.

        Perun kysymykseni :))) Se onkin kirsikkaluumupuu, joka antaa odottaa satoaan.


      • markeena kirjoitti:

        Onko tuo suklaakirsikkasi jo vanha. Pitääkö paikkansa, että menee muutama vuosi, jotta saa satoa.

        Tarkkaa ikää en tiedä, se tuli meille 6-7 vuotta sitten, kun sisareni muutti rivitalosta kerrostaloon.
        On se lähemmäs kymmenvuotias, näin oletan.
        En muista tekikö satoa heti tultuaan, useampana vuonna on nyt tehnyt.
        Viime talvi koetteli kirsikkapuutakin, mutta aika hyvin on toipunut vaurioistaan.


      • markeena kirjoitti:

        Perun kysymykseni :))) Se onkin kirsikkaluumupuu, joka antaa odottaa satoaan.

        Myöhästyit :)


      • Ancie kirjoitti:

        Myöhästyit :)

        Näin kävi:)


      • Tulin hyvälle mielelle lukiessani ahkeroinnistasi. Raparperi tarvitsee uskomattoman paljon vettä.


    • Tuulettaa

      Odotan jo vesi kielellä omia perunoita ja sipuleita. Vain kesäkurpitsaa on syöty jo omalta maalta.
      Kukista puheenollen, englantilaisessa puutarhaohjelmassa laittoivat kukkapenkkiin myös Poimulehteä ja Ruohosipulia. Mikä ettei ?

      • Nyt on ollut kaupan uusissaperunoissa huono tuuri, vai onko lajikkeet jalostettu niin , ettei niissä makua ole.
        Kyllä niistä hyvällä mielikuvituksella ja runsaalla sillillä voi jonkinmoisia makuaistimuksia saada.
        Nyt on pari kertaa syöty oman maan perunoita, onhan ne aivan eri makuiset.


      • Ruohosipulia kasvattaisin mieluiten ruukuissa ostetussa mullassa. Rikkaruohojen erottelu sipuli ruohosta on vaikeaa.


    • kesän.nautislelija

      Minulla on keittiöpuutarhassani ruohosipulia muutaman muun yrtin lisäksi. Mustikat ja vadelmat kuulemma kypsiä vaan ei nyt tuonne metsään viitsi lähteä.

      • Vadelmia olen poiminut puutarhasta. Kastelin puskia reilusti keväthelteillä ja vadelmista tuli suuria ja maukkaita.


      • utaret

        Kävin katsastamassa mustikoita lähimetsästä, 3 tuntia ja vajaa litra oli saalis, että siihen jää tänä kesänä näemmä.


      • utaret kirjoitti:

        Kävin katsastamassa mustikoita lähimetsästä, 3 tuntia ja vajaa litra oli saalis, että siihen jää tänä kesänä näemmä.

        Katselitko oliko raakileita? Tällaisena pouta kesänä suurimmat mustikkasaaliit löytyvät kosteilta suo alueilta.


    • Puutarhapalstalainen

      Ai täällä on puutarhaosaajia, vai onko. Sisko kokeili kerran luomua, mutta hänen mukaansa sadosta tuli kitukasvuista verrattuna lannoitettuun. Missä vika, mitä maahan pitää laittaa voimaksi? Itse laitan kevät- ja syyslannoitteen, mutta mieluusti kokeilisin luomua.
      Miksi retiisini kasvattaa kovasti lehteä, mutta itse mukula on kovin pieni. Näin tänä vuonna ja tässä maassa. Pari vuotta sitten kasvoi nopeasti kunnon mukula eri maassa. Molemmat olen lannoittanut samanlla keinolannalla.
      Sipuli, peruna ja herneet kasvavat hyvin ja karviaisia tulee runsaasti. Mustaherukat näyttävät jäävän pienikisi, kastellut olen kohtalaisesti.

      • Maassa on ehkä typpeä liikaa, jos retiisi kasvaa runsaasti lehtiä. Kalin määrää voisi lisätä.


      • Voin vain kertoa omia kokemuksiani luomuviljelystä.

        Luomuun suoraan keinolannoitteiden käytöstä siirtyminen tuskin onnistuu, tulee pientä ja kitukasvuista satoa.
        Luomuun siirtyminen kantsii tehdä pikkuhiljaa, luopua vähitellen keinolannoitteista ja siirtyä luonnonmukaisiin kuvioihin.

        Luomuviljelyssä on tärkeä saada maahan se pieneliötoiminta takaisin, jonka keinolannoitteet ovat ajan kuluessa sieltä hävittäneet.

        Kotipuutarhassa kokeilisin luomulannotteita, kanankakkaa ja merilevää yms typpi maahan saadaa kiertoviljelyllä, kasvattaa välillä pelkästään esim apilaa tai hernettä ja muita palkokasveja, ne sitovat ilmasta maahan typpeä.

        Maa tykkää myös viherlannoitteista, heinäsilpusta, koko porkkanapenkin voi peittää koneella leikatun nurmikon heinäsilpulla, se pitää maan lämpimänä ja siitä jää hyviä ravinteita maahan.
        Aikoinaan kasvatin yhdellä peltoläntillä apilaa ja syksyllä jätin kaiken kasvuston maahan, seuraavana vuonna siinä kasvoi sipuli tosi hyvin.


      • utaret
        maissii kirjoitti:

        Voin vain kertoa omia kokemuksiani luomuviljelystä.

        Luomuun suoraan keinolannoitteiden käytöstä siirtyminen tuskin onnistuu, tulee pientä ja kitukasvuista satoa.
        Luomuun siirtyminen kantsii tehdä pikkuhiljaa, luopua vähitellen keinolannoitteista ja siirtyä luonnonmukaisiin kuvioihin.

        Luomuviljelyssä on tärkeä saada maahan se pieneliötoiminta takaisin, jonka keinolannoitteet ovat ajan kuluessa sieltä hävittäneet.

        Kotipuutarhassa kokeilisin luomulannotteita, kanankakkaa ja merilevää yms typpi maahan saadaa kiertoviljelyllä, kasvattaa välillä pelkästään esim apilaa tai hernettä ja muita palkokasveja, ne sitovat ilmasta maahan typpeä.

        Maa tykkää myös viherlannoitteista, heinäsilpusta, koko porkkanapenkin voi peittää koneella leikatun nurmikon heinäsilpulla, se pitää maan lämpimänä ja siitä jää hyviä ravinteita maahan.
        Aikoinaan kasvatin yhdellä peltoläntillä apilaa ja syksyllä jätin kaiken kasvuston maahan, seuraavana vuonna siinä kasvoi sipuli tosi hyvin.

        Ettäkö keinolannoitteet hävittäisivät pieneliöt maasta, en ole aiemmin kuullut tämöisestä, tosin en ole kovin edistynyt näissä, joten voihan se olla niinkin, mutta minulla kuitenkin semmoinen käsitys että humuspitoisuus on kaikkein tärkein tietenkin muut välttämättömät reunaehdot mukaanlukien, valo, lämpö, kosteus ja happamuus, loppu pelkkää hienosäätöä keinolannoitteilla tai ilman.


      • utaret kirjoitti:

        Ettäkö keinolannoitteet hävittäisivät pieneliöt maasta, en ole aiemmin kuullut tämöisestä, tosin en ole kovin edistynyt näissä, joten voihan se olla niinkin, mutta minulla kuitenkin semmoinen käsitys että humuspitoisuus on kaikkein tärkein tietenkin muut välttämättömät reunaehdot mukaanlukien, valo, lämpö, kosteus ja happamuus, loppu pelkkää hienosäätöä keinolannoitteilla tai ilman.

        Humus on juuri se tärkeä, jota luomulla viljeltäessä vaalitaan ja yritetään lisätä luonnonmukaisilla lannoitteilla, kompostilla ja karjanlannalla yms
        Taitaa humus olla maapallolta liian vikkelästi katoavaa hyvää.

        Helpolla lapiotestillä voi tarkastaa, että keinolannoittella humuksen määrä on pieni ja luomussa suuri tai ainakin huomattavasti suurempi.
        Tehomaanviljelyssä tehdään analyysejä ja sitten lisätään juuri sitä mitä siitä maasta puuttuu ja riippuen siitä mitä siinä viljellään, typpeä, fosforia, kaliumia, magnesiumia ja booria ym
        Tehoviljelyssä lisäys kemikaaleilla ja luomussa luonnonmukaisesti.

        Maasta läntee ravinteita sadon mukana pois , niin niitä täytyy jotenkin siihen taas lisätä, että saadaan uutta satoa. Tehoviljelijä ja luomuviljelijä hommaavat ne ravinteet eritavalla.

        Vähän aikaa sitten oli uutisissa juttu maanviljelikeksijästä, joka pilleröi lehmiensä lannan ja levitti kymmenille hehtääreille, keinolannoitteita ei tarvittu lainkaan, oli hyvä juttu siitä, kuinka kuinka lannan käsittely tilalla toimi tavallaan lehmän pötsin jatkeena.

        Tuskin valo, kosteus ja lämpö mitään reunaehtoja vaan tärkeimmät kasvutekijät, pH arvolla on iso merkitys.
        Viljavuustutkimuksia kannattaa pikku pihan puutarhaviljelijänkin pellostaan teettää, ne ovat melko kivoja luettavia ja tietää lisätäänkö sitä kalkkia vai ei, ei tarvitse summamutikassa heitellä. Suomessakin on niin erilaisia maaperiä ja happosateita yms, jotka vaikuttavat pH arvoon. Kait ne eri kasvitkin vaativat erilaista pH.


      • utaret
        maissii kirjoitti:

        Humus on juuri se tärkeä, jota luomulla viljeltäessä vaalitaan ja yritetään lisätä luonnonmukaisilla lannoitteilla, kompostilla ja karjanlannalla yms
        Taitaa humus olla maapallolta liian vikkelästi katoavaa hyvää.

        Helpolla lapiotestillä voi tarkastaa, että keinolannoittella humuksen määrä on pieni ja luomussa suuri tai ainakin huomattavasti suurempi.
        Tehomaanviljelyssä tehdään analyysejä ja sitten lisätään juuri sitä mitä siitä maasta puuttuu ja riippuen siitä mitä siinä viljellään, typpeä, fosforia, kaliumia, magnesiumia ja booria ym
        Tehoviljelyssä lisäys kemikaaleilla ja luomussa luonnonmukaisesti.

        Maasta läntee ravinteita sadon mukana pois , niin niitä täytyy jotenkin siihen taas lisätä, että saadaan uutta satoa. Tehoviljelijä ja luomuviljelijä hommaavat ne ravinteet eritavalla.

        Vähän aikaa sitten oli uutisissa juttu maanviljelikeksijästä, joka pilleröi lehmiensä lannan ja levitti kymmenille hehtääreille, keinolannoitteita ei tarvittu lainkaan, oli hyvä juttu siitä, kuinka kuinka lannan käsittely tilalla toimi tavallaan lehmän pötsin jatkeena.

        Tuskin valo, kosteus ja lämpö mitään reunaehtoja vaan tärkeimmät kasvutekijät, pH arvolla on iso merkitys.
        Viljavuustutkimuksia kannattaa pikku pihan puutarhaviljelijänkin pellostaan teettää, ne ovat melko kivoja luettavia ja tietää lisätäänkö sitä kalkkia vai ei, ei tarvitse summamutikassa heitellä. Suomessakin on niin erilaisia maaperiä ja happosateita yms, jotka vaikuttavat pH arvoon. Kait ne eri kasvitkin vaativat erilaista pH.

        Vielä helpommalla testillä voi todentaa humusaineksen kulumisen silloin kun vaihtaa kesäkukkaruukkuihin multaa, koska se ruukuissa oleva on muuttunut tuhkamaiseksi kasvien käytettyä kaiken eloperäisen ja pelkkä epäorgaaninen jäänyt jäljelle, samanlaista maa-ainesta näkee joskus yliviljellyillä puutarhapalstoilla joissa ollut alkujaan multamaa, mutta viljapelloilla ei edes tavoitella samallatavoin täydellistä multamaata, vaan annetaan kasvaa siinä maalajissa sitä ravinteilla täydentäen mitä missäkin sattuu olemaan, hieta taitaa olla meikäläisistä kivennäispitoisista parasta, vaikka kumma kyllä muistuttaa vähän sitä loppunpalanutta kukkaruukkua.


    • Puutarhapalstalainen

      Vähä hävettää, yritin googlata onko kali sama kuin kalium, enkä tiedä vieläkään. Mikähän lannoite sitä sisältää vai myydäänkö ihan yksin.
      Onko Kekkilän kanankakka luonnonlannoite sinällään, sitähän olen paiskinut kesän mittaan lisäksi, mutta myös kevät- ja syyslannoiterakeita, jotka ovat keinoa.

      • hyvä.aine

        Jos sinulla on käytettävissäsi tuhkaa levitä sitä jo keväällä kasvimaalle, kasvimaa saa kalsiumia.


      • hyvä.aine

        Kalkitus varmistaa kasveille tärkeän kalsiumin saannin.


    • Tuulettaa

      Te hoidatte hyvin marjapensaanne kun jaksatte kastella niitä. Ainoastaan kasvimaata meillä kastellaan. Ei edes perunoita ja vähemmän porkkanoitakin. Niiden sanotaan kasvavan paremmin pituutta kun ei pintaa kastele alkukasvun jälkeen. Tuhkaa laitetaan marjapensaille, mutta muistaakseni ei esim. perunalle saa laittaa. Sipulin istutuksen yhteydessä laitan kuopan pohjalle.
      Kesäistä päivää!

      • Bengalitikku

        Kotimaisista tomaateista
        Miksi minulla on maku- ja tuoksumuisti siitä, että ne tuoksuivat ja eivät olleet niin puumaisia kuin nykyisin.
        Eli pikakypsennetäänkö niitä. Minusta se hinnanerotus on perusteeton, jos tomaatti vain näyttää tomaatilta.
        Hyi minuu.


      • Samaa mieltä. Peruna kasvaa hyvin happamassa maassa. Tuhka on kovin emäksistä, joten ei perunamaahan


      • perunasheikki

        Perunaa ei tarvitse kastella!! Peruna ei tarvitse vettä, kuin kattilassa keitettäessä. Tämä perussääntö on hyvä muistaa. Peruna ottaa kaiken tarvitsemansa veden maasta ja lehdillään ilmasta yöaikaan ilman ulkopuolista kastelua.
        Sitten nimim. arvo.e Peruna ei kasva kunnolla happamassa maassa, koska tietyt ravinteet muuttuvat vaikealiokoisiksi. Perunamaille tyypillinen pH-taso on 5,8-6,5, joten perunamaa voi olla myös kalkittu, eli pH:n voi nostaa happamasta vihreälle ihan hyvin ja kalkitus auttaa, ettei mm. perunaseittiä tule ongelmaksi. Tuhkaa voi myös käyttää kohtuudella perunamaalle nostamaan pH-tasoa.


    • Tuulettaa

      Onko koskaan Villiviini alkanut lehtiä punastuttaa heinäkuun puolivälissä ? Nyt alkaa ainakin meillä.
      Nurmikko on palanut melkein kun siihen ei raski vettä käyttää. Eipä ole leikkuuta liiemmin tänä kesänä ollut.
      Kohta voi omia sipuleita syödä. Jakosipuli (ryvässipuliksi ennen sanottiin) on ehkä hiukan hitaanpi.

      • Onneksi satoi yöllä. Kasvit saavat siitä terhakkuutta ja ilmakin puhdistuu. Meillä on aurinkopihalla viiniköynöksiä ja ne kastelun voimalla kasvavat vauhdilla.


      • arvo.e kirjoitti:

        Onneksi satoi yöllä. Kasvit saavat siitä terhakkuutta ja ilmakin puhdistuu. Meillä on aurinkopihalla viiniköynöksiä ja ne kastelun voimalla kasvavat vauhdilla.

        "arvo.e"

        Pah!
        Eikös ne ole kuin Herneet?
        Mitä paremmin vettä.
        Sen enemmän ne roikkuu.
        Minä ymmärrän terhakkuuden ihan toisin.

        H.


    • perunasheikki

      Uutta perunaa ollaan syöty omasta maasta juhannukselta asti. Viimeisimmät kylvökset toukokuun lopulla antaa nyt parasta satoa uusista perunoista. Toukokuun alussa kylvetyt perunat kasvaneet jo liian isoiksi.

    • Jänes

      Kiitos kun kasvatit mulle ruokaa,käyn illalla taas syömässä

    • Puutarhapalstalainen

      Kyllä taas tässä varsinainen viljelijä. Söin vielä eilen Prisman perunoita ja kertoilin naapurille, ettei minua palstaperunani ole vielä kukkineetkaan. Hän neuvomaan, etteivät kaikki perunalaadut kuki, kannattaa nykäistä varsi kokeeksi. No isoja perunoitahan sieltä putkahti. Nyt niitä on jaettavaksikin.
      Retiisille löytyi myös neuvoja, tuolla ylempänä sitä taivastelin. Retiisi kasvattaa pitkiä varsia muttei mukulaa, jos maata on lannoitettu liikaa. Kali on sama kuin Kalium ja Kalsium on ihan eri aine. Näitä molempia kasvimaa tarvitsee.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      149
      2339
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1958
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1928
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1730
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1520
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1296
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1190
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1183
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1178
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1157
    Aihe