Äidillinen, naisellinen, hoivaava , hyvä kokki

@korpikirjailija
Kiitos kommentistasi!

kirjoitat
"Naiset, joilla on muitakin vahvuuksia kuin hoivavietti ovat kautta historian raivanneet polkuja naisten aseman parantamisen eteen."

!m u i t a k i n v a h v u u k s i a!

Niinpä, niin. Naiset, jotka ovat sen tyyppisiä kuin miehet. Naisten tasa-arvo toteutuu vain siten, että nainen on miesmäinen.

Naisen pitää olla muuta kuin naisellinen-äidillinen-hoivaava-kodinhengetär, jotta saavuttaa tasa-arvon miesten kanssa.

Siinä se juuri tulee esiin selvästi, että ovat aliarvostettuja ja alipalkattujakin: Äidillinen, naisellinen, hoivaava , hyvä kokki, siivoava, kodin hengetär.

Nainen on nainen tänäkin päivänä. Ja mies on mies.
Mutta nykyään luonnoton epänormaali on muodikasta ja saa runsaasti palstatilaa. Ja auta armias, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa saatikka arvostella luonnottomuutta. Siitä seuraa julkinen lynkkaus ja vankilan ovi avautuu.

Aikuinen____ kirjoitti:

@korpikirjailija
Kiitos kommentistasi!

kirjoitat
"Naiset, joilla on muitakin vahvuuksia kuin hoivavietti ovat kautta historian raivanneet polkuja naisten aseman parantamisen eteen."

!m u i t a k i n v a h v u u k s i a!

Niinpä, niin. Naiset, jotka ovat sen tyyppisiä kuin miehet. Naisten tasa-arvo toteutuu vain siten, että nainen on miesmäinen.

Naisen pitää olla muuta kuin naisellinen-äidillinen-hoivaava-kodinhengetär, jotta saavuttaa tasa-arvon miesten kanssa.

Siinä se juuri tulee esiin selvästi, että ovat aliarvostettuja ja alipalkattujakin: Äidillinen, naisellinen, hoivaava , hyvä kokki, siivoava, kodin hengetär.

Nainen on nainen tänäkin päivänä. Ja mies on mies.
Mutta nykyään luonnoton epänormaali on muodikasta ja saa runsaasti palstatilaa. Ja auta armias, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa saatikka arvostella luonnottomuutta. Siitä seuraa julkinen lynkkaus ja vankilan ovi avautuu.

Lue lisää

Rinnastat naista miesmäiseksi, kuva, jonka saan on nainen jolla kasvaa parta.

Jos tarkastelemme naiseutta sehän on ulospäin näkyvä piirre. Edustat firmaa, olet firman logo.

Hoivaava perusluonne lie naisella, joka haluaa lääkäriksi tai nousee sairaalan johtotehtäviin.

Vastuullista työtä tekevä nainen ei ehdi olla kodin hengetär eikä siivooja. Johtotehtävissä oleva nainen palkkaa kodin hengettären, lastenhoitajan tai siivoojan, Joissakin tapauksissa mies on jäänyt kotiin hoitamaan kodin arkea.

Viisas, kaunis ja naisellinen johtaja heitä on jo yhä enenevässä määrin ja jos tarkastelemme tulevaisuutta heitä tulee lisää. He ovat myös äitejä, joille lapset ovat rakkaita.

Luonnottomuutta en oikein ymmärrä miten se liittyy työssä käyvään naiseen.

korpikirjailija kirjoitti:

Rinnastat naista miesmäiseksi, kuva, jonka saan on nainen jolla kasvaa parta.

Jos tarkastelemme naiseutta sehän on ulospäin näkyvä piirre. Edustat firmaa, olet firman logo.

Hoivaava perusluonne lie naisella, joka haluaa lääkäriksi tai nousee sairaalan johtotehtäviin.

Vastuullista työtä tekevä nainen ei ehdi olla kodin hengetär eikä siivooja. Johtotehtävissä oleva nainen palkkaa kodin hengettären, lastenhoitajan tai siivoojan, Joissakin tapauksissa mies on jäänyt kotiin hoitamaan kodin arkea.

Viisas, kaunis ja naisellinen johtaja heitä on jo yhä enenevässä määrin ja jos tarkastelemme tulevaisuutta heitä tulee lisää. He ovat myös äitejä, joille lapset ovat rakkaita.

Luonnottomuutta en oikein ymmärrä miten se liittyy työssä käyvään naiseen.

Lue lisää

@korpikirjailija

Olemme kovin eri aaltopituudella.
Et selvästikään ymmärrä, mitä tarkoitan.

Aikuinen____ kirjoitti:

@korpikirjailija
Kiitos kommentistasi!

kirjoitat
"Naiset, joilla on muitakin vahvuuksia kuin hoivavietti ovat kautta historian raivanneet polkuja naisten aseman parantamisen eteen."

!m u i t a k i n v a h v u u k s i a!

Niinpä, niin. Naiset, jotka ovat sen tyyppisiä kuin miehet. Naisten tasa-arvo toteutuu vain siten, että nainen on miesmäinen.

Naisen pitää olla muuta kuin naisellinen-äidillinen-hoivaava-kodinhengetär, jotta saavuttaa tasa-arvon miesten kanssa.

Siinä se juuri tulee esiin selvästi, että ovat aliarvostettuja ja alipalkattujakin: Äidillinen, naisellinen, hoivaava , hyvä kokki, siivoava, kodin hengetär.

Nainen on nainen tänäkin päivänä. Ja mies on mies.
Mutta nykyään luonnoton epänormaali on muodikasta ja saa runsaasti palstatilaa. Ja auta armias, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa saatikka arvostella luonnottomuutta. Siitä seuraa julkinen lynkkaus ja vankilan ovi avautuu.

Lue lisää

Mistä näitä muitten ihmisten arvostelijoita oikein riittää! Miksei nainen voi osata muitakin asioita maailmassa kuin kodin hengettären ikiaikaisia töitä? Maailma on tähän asti ollut miesten käsissä. Kukapa naisten palkat on aikanaan määritellyt? Miksei tasavertaisuus toimi? Miksi ravintola- alalla mieskokin palkka on suuremi kuin naiskokin?
Miksi nainen menettää naisellisuutensa pankkimaailmassa, politiikassa, bisnesmaailmassa? Sanopa se.
Ja samalla kun sanot, mieti, oletko sovinisti vai et.

Opettajatar kirjoitti:

Mistä näitä muitten ihmisten arvostelijoita oikein riittää! Miksei nainen voi osata muitakin asioita maailmassa kuin kodin hengettären ikiaikaisia töitä? Maailma on tähän asti ollut miesten käsissä. Kukapa naisten palkat on aikanaan määritellyt? Miksei tasavertaisuus toimi? Miksi ravintola- alalla mieskokin palkka on suuremi kuin naiskokin?
Miksi nainen menettää naisellisuutensa pankkimaailmassa, politiikassa, bisnesmaailmassa? Sanopa se.
Ja samalla kun sanot, mieti, oletko sovinisti vai et.

Lue lisää

@Opettajatar
Posotat niin kovalla tempolla kysymyksiä, että hengästyt ja hengästyy tässä kuulijakin, Enpä haluaisi olla oppilaasi.

Otetaan nyt ihan rauhallisesti. Ja asia kerrallaan.

Kysyt
"Miksei nainen voi osata muitakin asioita maailmassa kuin kodin hengettären ikiaikaisia töitä?"

Ikiaikaisiapa hyvinkin. Siinäpä osuit asian ytimeen.
Vastasyntynyt ihmistaimi on samanlainen nyt kuin oli 200 vuotta sitten ja 300 vuotta sitten ja...
Lapsen tarvitsemaa hoitoa ja ravintoa ja kehitysvaiheita on tutkittu. Suomessa neuvolassa seurataan lasten kehittymistä ja kasvukäyriä.Paljon tiedetään ja moni asia on paremmin kuin ennen. Mutta

Jo pelkkä oman lapsen synnyttäminen ja äitiysloma-aika ovat hirvittävä takaisku - suotastaan tuhoava - naisen työuralle. Ellei heti synnytysosastolta palaa töihin kuten jotkut tekevät.
Omia lapsiaan hoitaen vietetty kotiäitiaika naisen elämässä on halveksittua, Hukkaan heitettyä aikaa. On poissa työelämästä. Putoaa kyydistä. Ei kerry eläke.
Suomessa ei äideille tarjota osa-aikatöitä eikä lastensa hoitamisesta työelämään palaaminen ole Suomessa helppoa ollenkaan. Keski- ja Etelä-Euroopan maita on, joissa omien lasten hoitoa ja kotipesänsä arvostamista pidetään hyväksyttynä ja luonnollisina ja osa-aikatyötä on äiti-ihmisille tarjolla.

Sama aliarvostus ja alipalkkaus pätee kaikkeen ihmisten hoitotyöhön.
(Koneiden hoidosta maksetaan paremmin, kun on tärkeämpää ja tuottavampaa: Raha, raha, raha. Lyhytnäköistä!)
Lastenhoitoalan työntekijöillekin maksetaan huonoa palkkaa verrattuna vaadittuun koulutukseen ja työn merkityksellityyteen lasten tulevaisuudelle.
Tämäkin on naurettavaa. Että vanhustenhoitoon on tuotu tehtaiden liukuhihnatyylinen minuuttilaskenta, montako minuuttia kullekin vanhukselle hoitajan aikaa saa kulua. Vaikka sellainen ei ihmisen hoitoon sovellu laisinkaan.
Miksei ole tehty toisinpäin, että autotehtaan työntekijä rupattelee ensin tovin ruuvin kanssa kuulumisi ennenkuin kiertää sen kiinni. Aivan yhtä sopivaa se olisi kuin minuuttiaikataulu ja hosuminen hoitotyössä.

Aikuinen____ kirjoitti:

@Opettajatar
Posotat niin kovalla tempolla kysymyksiä, että hengästyt ja hengästyy tässä kuulijakin, Enpä haluaisi olla oppilaasi.

Otetaan nyt ihan rauhallisesti. Ja asia kerrallaan.

Kysyt
"Miksei nainen voi osata muitakin asioita maailmassa kuin kodin hengettären ikiaikaisia töitä?"

Ikiaikaisiapa hyvinkin. Siinäpä osuit asian ytimeen.
Vastasyntynyt ihmistaimi on samanlainen nyt kuin oli 200 vuotta sitten ja 300 vuotta sitten ja...
Lapsen tarvitsemaa hoitoa ja ravintoa ja kehitysvaiheita on tutkittu. Suomessa neuvolassa seurataan lasten kehittymistä ja kasvukäyriä.Paljon tiedetään ja moni asia on paremmin kuin ennen. Mutta

Jo pelkkä oman lapsen synnyttäminen ja äitiysloma-aika ovat hirvittävä takaisku - suotastaan tuhoava - naisen työuralle. Ellei heti synnytysosastolta palaa töihin kuten jotkut tekevät.
Omia lapsiaan hoitaen vietetty kotiäitiaika naisen elämässä on halveksittua, Hukkaan heitettyä aikaa. On poissa työelämästä. Putoaa kyydistä. Ei kerry eläke.
Suomessa ei äideille tarjota osa-aikatöitä eikä lastensa hoitamisesta työelämään palaaminen ole Suomessa helppoa ollenkaan. Keski- ja Etelä-Euroopan maita on, joissa omien lasten hoitoa ja kotipesänsä arvostamista pidetään hyväksyttynä ja luonnollisina ja osa-aikatyötä on äiti-ihmisille tarjolla.

Sama aliarvostus ja alipalkkaus pätee kaikkeen ihmisten hoitotyöhön.
(Koneiden hoidosta maksetaan paremmin, kun on tärkeämpää ja tuottavampaa: Raha, raha, raha. Lyhytnäköistä!)
Lastenhoitoalan työntekijöillekin maksetaan huonoa palkkaa verrattuna vaadittuun koulutukseen ja työn merkityksellityyteen lasten tulevaisuudelle.
Tämäkin on naurettavaa. Että vanhustenhoitoon on tuotu tehtaiden liukuhihnatyylinen minuuttilaskenta, montako minuuttia kullekin vanhukselle hoitajan aikaa saa kulua. Vaikka sellainen ei ihmisen hoitoon sovellu laisinkaan.
Miksei ole tehty toisinpäin, että autotehtaan työntekijä rupattelee ensin tovin ruuvin kanssa kuulumisi ennenkuin kiertää sen kiinni. Aivan yhtä sopivaa se olisi kuin minuuttiaikataulu ja hosuminen hoitotyössä.

Lue lisää

Mitä ajattelit tehdä asian eteen muuta kuin valittaa vanhoilla päivilläsi?

uteliasolen kirjoitti:

Mitä ajattelit tehdä asian eteen muuta kuin valittaa vanhoilla päivilläsi?

@uteliasolen

En minä valita! Väärin meni sulla tekstini tulkinta ;D

Tämä on keskustelua ja kannanotto.

Sisältääkö "vanhoilla päivilläsi"-ilmaus 70 ikäisten halveksuntaa. Että pidät meitä jotenkin vähempiarvoisina.
70 ikäisenä on elämänkokemusta ja on jo rohkeutta tulla esiin ja laittaa itsensä likoon.

Sauli Niinistö , (s. 24. elokuuta 1948 Salo), rupesi vanhoilla päivillään Suomen presidentin virkaa hoitamaan.

Opettajatar kirjoitti:

Mistä näitä muitten ihmisten arvostelijoita oikein riittää! Miksei nainen voi osata muitakin asioita maailmassa kuin kodin hengettären ikiaikaisia töitä? Maailma on tähän asti ollut miesten käsissä. Kukapa naisten palkat on aikanaan määritellyt? Miksei tasavertaisuus toimi? Miksi ravintola- alalla mieskokin palkka on suuremi kuin naiskokin?
Miksi nainen menettää naisellisuutensa pankkimaailmassa, politiikassa, bisnesmaailmassa? Sanopa se.
Ja samalla kun sanot, mieti, oletko sovinisti vai et.

Lue lisää

"Miksei nainen voi osata muitakin asioita maailmassa kuin kodin hengettären ikiaikaisia töitä? " kysyy Opettajatar.

Ei kai tässä ole osaamisesta kysymys vaan valinnoista. Onko mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä sitä, että on olemassa naisia, joilla ei ole ammatillista kunnianhimoa, jotka eivät tahdo kilpailla vaan ovat riittävän tyytyväisiä eläessään pientä elämää, hoivatessaan omaa jälkikasvuaan, jonka tänne kutsumisesta ovat itse päättäneet ?

Uuden elämän vaalimisen perspektiivistä katsoen sellaiset asiat kuten samanpalkkaisuus, naisten "alistettu" asema eivät näyttäydy kovin relevantteina.

Aikuinen____ kirjoitti:

@Opettajatar
Posotat niin kovalla tempolla kysymyksiä, että hengästyt ja hengästyy tässä kuulijakin, Enpä haluaisi olla oppilaasi.

Otetaan nyt ihan rauhallisesti. Ja asia kerrallaan.

Kysyt
"Miksei nainen voi osata muitakin asioita maailmassa kuin kodin hengettären ikiaikaisia töitä?"

Ikiaikaisiapa hyvinkin. Siinäpä osuit asian ytimeen.
Vastasyntynyt ihmistaimi on samanlainen nyt kuin oli 200 vuotta sitten ja 300 vuotta sitten ja...
Lapsen tarvitsemaa hoitoa ja ravintoa ja kehitysvaiheita on tutkittu. Suomessa neuvolassa seurataan lasten kehittymistä ja kasvukäyriä.Paljon tiedetään ja moni asia on paremmin kuin ennen. Mutta

Jo pelkkä oman lapsen synnyttäminen ja äitiysloma-aika ovat hirvittävä takaisku - suotastaan tuhoava - naisen työuralle. Ellei heti synnytysosastolta palaa töihin kuten jotkut tekevät.
Omia lapsiaan hoitaen vietetty kotiäitiaika naisen elämässä on halveksittua, Hukkaan heitettyä aikaa. On poissa työelämästä. Putoaa kyydistä. Ei kerry eläke.
Suomessa ei äideille tarjota osa-aikatöitä eikä lastensa hoitamisesta työelämään palaaminen ole Suomessa helppoa ollenkaan. Keski- ja Etelä-Euroopan maita on, joissa omien lasten hoitoa ja kotipesänsä arvostamista pidetään hyväksyttynä ja luonnollisina ja osa-aikatyötä on äiti-ihmisille tarjolla.

Sama aliarvostus ja alipalkkaus pätee kaikkeen ihmisten hoitotyöhön.
(Koneiden hoidosta maksetaan paremmin, kun on tärkeämpää ja tuottavampaa: Raha, raha, raha. Lyhytnäköistä!)
Lastenhoitoalan työntekijöillekin maksetaan huonoa palkkaa verrattuna vaadittuun koulutukseen ja työn merkityksellityyteen lasten tulevaisuudelle.
Tämäkin on naurettavaa. Että vanhustenhoitoon on tuotu tehtaiden liukuhihnatyylinen minuuttilaskenta, montako minuuttia kullekin vanhukselle hoitajan aikaa saa kulua. Vaikka sellainen ei ihmisen hoitoon sovellu laisinkaan.
Miksei ole tehty toisinpäin, että autotehtaan työntekijä rupattelee ensin tovin ruuvin kanssa kuulumisi ennenkuin kiertää sen kiinni. Aivan yhtä sopivaa se olisi kuin minuuttiaikataulu ja hosuminen hoitotyössä.

Lue lisää

Olet kuitenkin sitä mieltä, että tämä on naiselle luotu elämänkuva, naisellisuus on tässä. Jos nainen järjestää elämänsä siten, että lapset syntyvät ja kasvavat tasapainoisessa oloissa, missä äidin lisäksi on muitakin hoivaajia, kuten esimerkiksi isä, niin olet sitä mieltä, että naisen tulee tällainen torjua, ja osoittaa, ettei naisellisella naisella ole ammatillista kunnianhimoa, ja hän on tyytyväinen eläessään pientä elämää, hoivatessaan jälkikasvuaan.

Tämä "pieni elämä" lyö sitten päin pläsiä sinä päivänä, kun miehen toimeentulo katkeaa. Perhe on tyhjän päällä. Naisellisuudesta ei ole mitään iloa sillä hetkellä.
Mieleeni nousee tällaisissa keskusteluissa aina erään julkisuuden henkilön ja tv-persoonan rouva, joka tv-keskustekussa kiivaasti puolusti naisen oikeutta ja velvollisuutta pysyä kotiäitinä, kun on lapset hankkinut. Hänen kohtalonaan oli myöhemmin sitten toimia hoivaajana niin lapsilleen kuin liikuntakyvyttömälle miehelleenkin, monia vastuksia ja huolia kantavana. Omat tulot olisivat varmasti olleet tarpeen. Lehdissä saimme lukea hänen kovasta kohtalostaan ja rahavaikeuksistaan, ja myöhemmin, asiain muututtua, on hänellä ollut vaikeuksia työllistyä.

Opettajatar kirjoitti:

Olet kuitenkin sitä mieltä, että tämä on naiselle luotu elämänkuva, naisellisuus on tässä. Jos nainen järjestää elämänsä siten, että lapset syntyvät ja kasvavat tasapainoisessa oloissa, missä äidin lisäksi on muitakin hoivaajia, kuten esimerkiksi isä, niin olet sitä mieltä, että naisen tulee tällainen torjua, ja osoittaa, ettei naisellisella naisella ole ammatillista kunnianhimoa, ja hän on tyytyväinen eläessään pientä elämää, hoivatessaan jälkikasvuaan.

Tämä "pieni elämä" lyö sitten päin pläsiä sinä päivänä, kun miehen toimeentulo katkeaa. Perhe on tyhjän päällä. Naisellisuudesta ei ole mitään iloa sillä hetkellä.
Mieleeni nousee tällaisissa keskusteluissa aina erään julkisuuden henkilön ja tv-persoonan rouva, joka tv-keskustekussa kiivaasti puolusti naisen oikeutta ja velvollisuutta pysyä kotiäitinä, kun on lapset hankkinut. Hänen kohtalonaan oli myöhemmin sitten toimia hoivaajana niin lapsilleen kuin liikuntakyvyttömälle miehelleenkin, monia vastuksia ja huolia kantavana. Omat tulot olisivat varmasti olleet tarpeen. Lehdissä saimme lukea hänen kovasta kohtalostaan ja rahavaikeuksistaan, ja myöhemmin, asiain muututtua, on hänellä ollut vaikeuksia työllistyä.

Lue lisää

@Opettajatar

En ole kuitenkaan sitä mieltä.
Napakymppi jäi haaveeksi vain sulle. Huti tuli sulle.

Opettajatar kirjoitti:

Olet kuitenkin sitä mieltä, että tämä on naiselle luotu elämänkuva, naisellisuus on tässä. Jos nainen järjestää elämänsä siten, että lapset syntyvät ja kasvavat tasapainoisessa oloissa, missä äidin lisäksi on muitakin hoivaajia, kuten esimerkiksi isä, niin olet sitä mieltä, että naisen tulee tällainen torjua, ja osoittaa, ettei naisellisella naisella ole ammatillista kunnianhimoa, ja hän on tyytyväinen eläessään pientä elämää, hoivatessaan jälkikasvuaan.

Tämä "pieni elämä" lyö sitten päin pläsiä sinä päivänä, kun miehen toimeentulo katkeaa. Perhe on tyhjän päällä. Naisellisuudesta ei ole mitään iloa sillä hetkellä.
Mieleeni nousee tällaisissa keskusteluissa aina erään julkisuuden henkilön ja tv-persoonan rouva, joka tv-keskustekussa kiivaasti puolusti naisen oikeutta ja velvollisuutta pysyä kotiäitinä, kun on lapset hankkinut. Hänen kohtalonaan oli myöhemmin sitten toimia hoivaajana niin lapsilleen kuin liikuntakyvyttömälle miehelleenkin, monia vastuksia ja huolia kantavana. Omat tulot olisivat varmasti olleet tarpeen. Lehdissä saimme lukea hänen kovasta kohtalostaan ja rahavaikeuksistaan, ja myöhemmin, asiain muututtua, on hänellä ollut vaikeuksia työllistyä.

Lue lisää

Tarkoittanet, Opettajatar, Nina Mikkosta, joka kovasti julisti kotiäitiyden merkitystä kun puoliso vielä oli terve ja talous ilmeisesti kunnossa. Sitten kaikki romahti, mutta en ole kyllä mistään lukenut, että hän olisi ollut valintoihinsa kovin tyytymätön, ainakaan muun kuin talouden osalta. Saman kaltainen romahdus voi kohdata myös uraihmisiä tänä päivänä. Varman päälle ei voi laskea kukaan.

Ainakaan en itse ajattele, että uraäideiltä puuttuisi naisellisia ominaisuuksia, mietin vain onko niille tilaa, jos urakehitys usein vaatii niiden sivuun laittamista.

Sitten on tietysti näiden menestyneiden naisten lapset, jotka ovat julkisestikin tilittäneet omaa lapsuuttaan. Epäonnistumiselle voi tietysti olla monia syitä ja on kovin vanhakantaista syyttää niistä yksin äitejä, mutta kai on ilmeistä, että myös perhekokonaisuus kärsii jos vanhemmat tai toinen vanhempi on sidottu johonkin vaativaan, kaiken ajan vievään tehtävään.

demeter1 kirjoitti:

Tarkoittanet, Opettajatar, Nina Mikkosta, joka kovasti julisti kotiäitiyden merkitystä kun puoliso vielä oli terve ja talous ilmeisesti kunnossa. Sitten kaikki romahti, mutta en ole kyllä mistään lukenut, että hän olisi ollut valintoihinsa kovin tyytymätön, ainakaan muun kuin talouden osalta. Saman kaltainen romahdus voi kohdata myös uraihmisiä tänä päivänä. Varman päälle ei voi laskea kukaan.

Ainakaan en itse ajattele, että uraäideiltä puuttuisi naisellisia ominaisuuksia, mietin vain onko niille tilaa, jos urakehitys usein vaatii niiden sivuun laittamista.

Sitten on tietysti näiden menestyneiden naisten lapset, jotka ovat julkisestikin tilittäneet omaa lapsuuttaan. Epäonnistumiselle voi tietysti olla monia syitä ja on kovin vanhakantaista syyttää niistä yksin äitejä, mutta kai on ilmeistä, että myös perhekokonaisuus kärsii jos vanhemmat tai toinen vanhempi on sidottu johonkin vaativaan, kaiken ajan vievään tehtävään.

Lue lisää

Miksi juoruat toisten asioista pysy vaan omissa liitoissasi ja sekoiluissasi.

mrjapuska kirjoitti:

Miksi juoruat toisten asioista pysy vaan omissa liitoissasi ja sekoiluissasi.

Nina Mikkosen tarina on julkista tietoa. Itse on sitä tilittänyt sekä telkkarissa että eri lehdissä.
Silloin lukija yleensä ymmärtää, ettei keskustelu sen pohjalta ole juoruilua vaan oman tarinan jakamista missä tarkoituksessa sitten sen haluaa tehdäkin. Otettiinhan se tässäkin ketjussa esimerkiksi siitä miten turvaton kotiäidin asema on.

"Niin. Jos pärjäämisen/menestymisen näkökulmasta katsotaan niin kyllähän maskuliininen nainen on vahvoilla tänään. Hyvin koulutettu, kunnianhimoinen, kilpaileva"

Maskuliininen nainenko vahvoilla? Naisellinen nainenko jää "seinän ruusuksi"?

Kun luin aloittajan ristiriitaista tulkintaa naiseudesta ja miehisyydestä päädyin siihen, että aloitus on verhottu hyökkäykseksi samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tökkimiseen.

korpikirjailija kirjoitti:

"Niin. Jos pärjäämisen/menestymisen näkökulmasta katsotaan niin kyllähän maskuliininen nainen on vahvoilla tänään. Hyvin koulutettu, kunnianhimoinen, kilpaileva"

Maskuliininen nainenko vahvoilla? Naisellinen nainenko jää "seinän ruusuksi"?

Kun luin aloittajan ristiriitaista tulkintaa naiseudesta ja miehisyydestä päädyin siihen, että aloitus on verhottu hyökkäykseksi samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tökkimiseen.

Lue lisää

Hyvin hoksattu korppis. Tuo nikki ailuinen on hyvin aggressiivinen, sietää vain omia mielipiteitään ja asettuu muiden yläpuolelle..

korpikirjailija kirjoitti:

"Niin. Jos pärjäämisen/menestymisen näkökulmasta katsotaan niin kyllähän maskuliininen nainen on vahvoilla tänään. Hyvin koulutettu, kunnianhimoinen, kilpaileva"

Maskuliininen nainenko vahvoilla? Naisellinen nainenko jää "seinän ruusuksi"?

Kun luin aloittajan ristiriitaista tulkintaa naiseudesta ja miehisyydestä päädyin siihen, että aloitus on verhottu hyökkäykseksi samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tökkimiseen.

Lue lisää

@korpikirjailija

Tuo on sinun käsityksesi. Se ei ole totuus! Älä kuvittele liikaa itsestäsi.

Aikuinen____ kirjoitti:

@korpikirjailija

Tuo on sinun käsityksesi. Se ei ole totuus! Älä kuvittele liikaa itsestäsi.

Kuvittelin tosiaan liikoja kun oletin aloituksen olevan keskustelun arvoinen. No, tässäpä osuuteni tähän keisiin.

@demeter1

Kiitos kommentistasi! Toit esiin syventäviä näkökulmia.
Soisin perheille sen mallin, jossa vanhempien suhde kehittyy ja kasvaa vuosien kuluessa. Jossa tähtäin on kaukana horisontin takana. Sanotaan, että mies ja nainen tuovat parisuhteen mallin omasta kodistaan. Toivottavasti tämä ei ole kiveenhakattu kohtalo eroperheistä ja muista ongelmakodeista ponnistaville. Kun minä voin tarjota lapsilleni - valitettavasti - vain eroperheen mallin.

korpikirjailija kirjoitti:

"Niin. Jos pärjäämisen/menestymisen näkökulmasta katsotaan niin kyllähän maskuliininen nainen on vahvoilla tänään. Hyvin koulutettu, kunnianhimoinen, kilpaileva"

Maskuliininen nainenko vahvoilla? Naisellinen nainenko jää "seinän ruusuksi"?

Kun luin aloittajan ristiriitaista tulkintaa naiseudesta ja miehisyydestä päädyin siihen, että aloitus on verhottu hyökkäykseksi samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tökkimiseen.

Lue lisää

Suomi on siis täpötäynnä maskuliinisia naisia, sillä suuri osa naisista on ansiotyössä ja elää itsellistä elämää. Koulutettu, pärjäävä ja ennen kaikkea maskuliininen. Jos avioliitto päättyy, hän ei ole tyhjän päällä.
Hyvin harva tämän päivän nainen on pelkästään keittiössä. Vaikka olisikin kotona lapsiaan hoitamassa, saattaa hän olla mukana urheilujärjestöissä tms. vapaaehtoistöissä. Naisellinenkaan nainen ei halua sulkeutua kotiinsa loppuiäkseen, vaan lasten kasvettua hän etsii itselleen ansiotyön silläkin uhalla, että hänen naisellisuutensa kärsii. Suomalainen yhteiskunta ei pysy pystyssä jos naiselliset naiset vain olisivat kotona. Jokaisen on tehtävä työtä yhteiskunnan hyväksi, maksettava veroja ja otettava osaa yhteiskuntaan. Lapsilukukin pienenee koko ajan. Ei kotiäidin työ niin monta vuotta kestä.

Epänaiselliset kirjoitti:

Suomi on siis täpötäynnä maskuliinisia naisia, sillä suuri osa naisista on ansiotyössä ja elää itsellistä elämää. Koulutettu, pärjäävä ja ennen kaikkea maskuliininen. Jos avioliitto päättyy, hän ei ole tyhjän päällä.
Hyvin harva tämän päivän nainen on pelkästään keittiössä. Vaikka olisikin kotona lapsiaan hoitamassa, saattaa hän olla mukana urheilujärjestöissä tms. vapaaehtoistöissä. Naisellinenkaan nainen ei halua sulkeutua kotiinsa loppuiäkseen, vaan lasten kasvettua hän etsii itselleen ansiotyön silläkin uhalla, että hänen naisellisuutensa kärsii. Suomalainen yhteiskunta ei pysy pystyssä jos naiselliset naiset vain olisivat kotona. Jokaisen on tehtävä työtä yhteiskunnan hyväksi, maksettava veroja ja otettava osaa yhteiskuntaan. Lapsilukukin pienenee koko ajan. Ei kotiäidin työ niin monta vuotta kestä.

Lue lisää

@Epänaiselliset

Posotat taas niin kovalla tempolla väärinkäsityksiäsi, että hengästyt ja hengästyy tässä kuulijakin,
Kun et ymmärrä, niin sitten et ymmärrä.
Otetaan nyt ihan rauhallisesti vaan.

Epänaiselliset kirjoitti:

Suomi on siis täpötäynnä maskuliinisia naisia, sillä suuri osa naisista on ansiotyössä ja elää itsellistä elämää. Koulutettu, pärjäävä ja ennen kaikkea maskuliininen. Jos avioliitto päättyy, hän ei ole tyhjän päällä.
Hyvin harva tämän päivän nainen on pelkästään keittiössä. Vaikka olisikin kotona lapsiaan hoitamassa, saattaa hän olla mukana urheilujärjestöissä tms. vapaaehtoistöissä. Naisellinenkaan nainen ei halua sulkeutua kotiinsa loppuiäkseen, vaan lasten kasvettua hän etsii itselleen ansiotyön silläkin uhalla, että hänen naisellisuutensa kärsii. Suomalainen yhteiskunta ei pysy pystyssä jos naiselliset naiset vain olisivat kotona. Jokaisen on tehtävä työtä yhteiskunnan hyväksi, maksettava veroja ja otettava osaa yhteiskuntaan. Lapsilukukin pienenee koko ajan. Ei kotiäidin työ niin monta vuotta kestä.

Lue lisää

@Epänaiselliset

tiedoksesi
Riemuylioppilaana riekuin kesäkuun alussa :D Ammattikin on minulla :D

Aikuinen____ kirjoitti:

@Epänaiselliset

tiedoksesi
Riemuylioppilaana riekuin kesäkuun alussa :D Ammattikin on minulla :D

Kaupallisen alan ammatti on minulla
En ole hoitsu.

Aloituksen aiheeseen liittyy
hoitsu=sairaanhoitajan vähätttelevä ja halveksivan pilkallinen nimittely

@Minusta

Upea on kommenttisi! Kiitos!
Perheelläsi on hyvä olla, kun olet tyytyväinen itseesi.

Minä kipuilen sen kanssa, kun olen ollut kotiäitinä pitkään ja selvästi saan tuntea nahoissani, ettei sellainen ole arvostettava teko.
Sanovat, että lapseni ovat hyviä.
Sanovat sen kuin ihmeenä.
Että vaikka minä olen huono, kun en luonut karriääriä työelämässä enkä saa nyt kuin pientä eläkettä, Niin tästä minun surkeudestani huolimatta lapsistani on kasvanut yhteiskuntakelposia ja mukavia.
Minun kotiäitiyteni on siis ollut joidenkin mielestä lapsilleni haitta eikä etu.

Kyllä kotiäideiltä on tosiaan vaadittu vakaumusta ja rahassa mitaten valinta kävi kalliiksi..)) Siitä maksetaan nyt pienen eläkkeen muodossa ja tietysti myös arvostuksen puutteena pitkin matkaa.

"Siivelläeläjä" oli se yleisnimitys meille, vaikka jokainen halutessaan pystyi vertaamaan virka- ja kotiäitiyden aiheuttamia kuluja yhteiskunnalle. Hyödyt olivat tietysti vaikeammin mitattavissa ja silloin puhuttiin vain veroista.

Alan kyllä uskoa siihen, että poliittisen päättäjät tahtoivatkin saada lapset "yhteiskunnan" kasvatettaviksi vedoten siihen, että näin kaikki lapset saavat yhtälaiset mahdollisuudet onneen ja menestykseen kun perhe ei enää ole se ainoa ja suuri vaikuttaja lasten elämässä.

Onhan se ajatuksena kaunis ja kannatettava, mutta jotakin on myös menetetty. En nyt osaa nimetä tiettyä tutkimusta, mutta on puhuttu siitä, että lasten on nykyisin vaikea luoda pysyviä kiintymyssuhteita. Kontaktit ovat pinnallisia ja vaihtuvia. Siihen on kyllä helppo uskoakin kun katselee tätä nykymenoa. Harrastukset, elämykset, some ja vertaiset ovat ohittaneet perhesuhteet, isovanhempiakaan ei välttämättä lueta perheeseen kuuluviksi.

Itse en kyllä kokenut minkäänlaista syrjintää kotiäitivuosinani. Avauduin aika paljon ulospäin, tein aloitteita eri kuvioissa, sain vertaisseuraa ja vertaistukea - ja osallistuin aktiivisesti "yhteiskunnalliseen keskusteluun". .))

Mistään uraputkesta ei tietenkään voinut haaveilla kun CV:ssä oli kymmenen vuoden aukko. Silti koin eläneeni rikasta aikaa myös kotiäitivuosina ja vaikka maksan siitä nyt hintaa, sitä valintaa en ole koskaan katunut.

demeter1 kirjoitti:

Kyllä kotiäideiltä on tosiaan vaadittu vakaumusta ja rahassa mitaten valinta kävi kalliiksi..)) Siitä maksetaan nyt pienen eläkkeen muodossa ja tietysti myös arvostuksen puutteena pitkin matkaa.

"Siivelläeläjä" oli se yleisnimitys meille, vaikka jokainen halutessaan pystyi vertaamaan virka- ja kotiäitiyden aiheuttamia kuluja yhteiskunnalle. Hyödyt olivat tietysti vaikeammin mitattavissa ja silloin puhuttiin vain veroista.

Alan kyllä uskoa siihen, että poliittisen päättäjät tahtoivatkin saada lapset "yhteiskunnan" kasvatettaviksi vedoten siihen, että näin kaikki lapset saavat yhtälaiset mahdollisuudet onneen ja menestykseen kun perhe ei enää ole se ainoa ja suuri vaikuttaja lasten elämässä.

Onhan se ajatuksena kaunis ja kannatettava, mutta jotakin on myös menetetty. En nyt osaa nimetä tiettyä tutkimusta, mutta on puhuttu siitä, että lasten on nykyisin vaikea luoda pysyviä kiintymyssuhteita. Kontaktit ovat pinnallisia ja vaihtuvia. Siihen on kyllä helppo uskoakin kun katselee tätä nykymenoa. Harrastukset, elämykset, some ja vertaiset ovat ohittaneet perhesuhteet, isovanhempiakaan ei välttämättä lueta perheeseen kuuluviksi.

Itse en kyllä kokenut minkäänlaista syrjintää kotiäitivuosinani. Avauduin aika paljon ulospäin, tein aloitteita eri kuvioissa, sain vertaisseuraa ja vertaistukea - ja osallistuin aktiivisesti "yhteiskunnalliseen keskusteluun". .))

Mistään uraputkesta ei tietenkään voinut haaveilla kun CV:ssä oli kymmenen vuoden aukko. Silti koin eläneeni rikasta aikaa myös kotiäitivuosina ja vaikka maksan siitä nyt hintaa, sitä valintaa en ole koskaan katunut.

Lue lisää

Minulla on kuuden vuoden aukko lasteni hoidon takia työvuosissa , esikoinen syntyi hiukan sen jälkeen, kun äitiysloma jatkui 6 kuukauteen. Tosin silloin vuosina 74-80 ei ollut mahdollisuutta tarhaan edes viedä, mutta en olisi millään edes halunnut viedä pikkuisia vieraalle hoitoon, koska ei ollut taloudellinen pakko ja tiesin saavani aina koulutustani vastaavaa työtä. Valitsin vielä varhennetun eläkkeenkin, 60-vuotiaana, pääsin hyväkuntoisena harrastamaan kaikkea itselle mieluista ja saatoin olla avuksi lastenlasten hoidossa. Ansiomerkkejä en ole odottanutkaan, en maksimaalista eläkettä, olen kiitollinen siitä, että olen voinut nuo valinnat tehdä. Äitiys itsessään on niin suuri lahja, etten sitä mihinkään muuhun edes voi verrata.


Naisellisuus tulee sisältäpäin, voi iloita ja nauttia naiseudestaan , voihan sitä korostaakin vaatetuksella, kampauksella ja meikkaamalla niin kuin se omaan persoonallisuuteen istuu. Tunnen, että melko perinteinen naisellinen olemus kuvastaa omaa persoonallisuuttani ja luonnettani, mutta eihän siinäkään mitään vikaa ole, jos miesten silmää pyrkii viehättämään. Naisellinen nainen voi olla myös urheilullinen, reipas ja vahva, hyväryhtisenä olemuksensa kantaen. Ihanaa on joskus laittaa korkokengät , mutta onneksi niissä ei tarvitse kärvistellä koko päivää. Jonkun mielestä rakennekynnet ovat huippunaiselliset, minusta ne ovat hankalat eikä edes kauniit. Ei ole yhtä naisellisuuden muottia, kuten ei miehisyydenkään, ei ainakaan ulkoisissa merkeissä. Vastuu heikommista kuuluu molemmille sukupuolille, inhimillisyys ei ole sidottu sukupuoleen.


Hoivavietti ja sensitiivisyys ovat tyypillisesti naisellisina pidettyjä ominaisuuksia, onneksi nykyisin sallitaan miestenkin näyttävän tunteensa esimerkiksi itkemällä. Hyvä myös, että sallitaan monenlaiset naisen ja miehen roolit ja seksuaaliset suuntaukset. Mutta onko se hyväksi, että erikoisuuksia korostetaan ja nostetaan kohun aiheiksi otsikoihin ja kulkueisiin. Ihmisoikeuksiin kuuluu , että kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisina, ei niissä ole kyse minkään ryhmän erityisoikeuksista .

Aihe on laaja ja aina ajankohtainen, nämä ajatukset omasta näkökulmastani tällä istumalla tulivat mieleen.

Oma perhekuvioni hajosi kotiäitivuosina. Yhtäkkiä minulla ei ollut palkkatyötä eikä asuntoa. Kaikesta kuitenkin selvittiin - ja vielä ilman yhteiskunnan tukia.
Halusin myös taata vanhemmuutta lapsille ja tein keikkatöitä seuraavat kymmenen vuotta. Silloin työt sai vielä itse valita ja työtä riitti kun ei ollut turhan kranttu.

Sillä tavalla on eletty hyvää aikaa, ettei kenenkään ole ollut pakko kärvistellä epätyydyttävässä liitossa ja kuluttaa voimiaan siinä, mutta toisaalta voi olla myös niin, että annetaan periksi liian helpolla. Suurten muutosten aikaa eletään myös perheinstituution kohdalla.

Siltä tosiaan vaikuttaa, että entinen perhemalli ei enää päde. Kaiken muun suvaitsevaisuuden ohella on muodikasta suvaita erilaisia perhemuotoja. Minun, sinun ja meidän lapset ovat kai sitten sitä "rikkautta", mistä syntyy hyvää draamaa ja säpinää, mistä saa kiinnostavaa aineistoa kun esitellään omaa elämää eri foorumeilla.
Tämä on tietysti aika kärkevä tulkinta, mutta vähän on välillä mittari täynnä kun seuraa mediaa ja lukee näitä tilityksiä, selviytymistarinoita, jossa taas joku "vahva" nainen esittelee elämäänsä ja itsensä löytämistä - kun hän on avioeron jälkeen entistä vahvempi . Lapset eivät tähän tarinaan yleensä sisälly, elleivät sitten menesty ja anna lisäarvoa äidin tarinaan.

Niin, että nuo aloittajan listaamat ominaisuudet taitavat olla aika joutavia kun asioita mitataan vain rahalla ja tuottavuudella. Oman perheen, omien lasten hyväksi tehty työ ei ole mitattavissa ja sen hedelmät näkyvät vuosien, ehkä vuosikymmenienkin jälkeen. Ja sittenkään ei voi olla varma, voiko lasten mahdollista menestystä lukea omaksi ansiokseen.

Tuosta erovanhemmuudesta vielä. Koen, että eroprosessi on perheelle niin raskas kokemus, että siitä toipuminen kestää vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin. Aika tulee kyllä avuksi siinäkin. On myös hyvä nähdä, ettei ole lasten elämässä se ainut vaikuttaja. Taisit, aloittaja, toisessa ketjussa siteerata Gibrania, hänellä on hieno näkemys myös tästä "Te olette jousia, joista lapsenne singotaan elävinä nuolina"...

Hyvä aihe aloituksessasi taas. Aihe taitaa vain olla niin laaja ja monisärmäinen, että se vaatii paneutumista, mikä ei tietystikään ole pahaksi - paitsi näin helteellä ei ajatus liiku kovin liukkaasti, minulla ainakaan....))

Sanopas muuta. Tämänpäivän nainen on läpipaska. Tästähän on kysymys. Ennen vanhaan naiset sikisivät yhtä ahnaasti kuin russakat. Leipoivat orsille ruista eivätkä paskoneet.

läpipaska kirjoitti:

Sanopas muuta. Tämänpäivän nainen on läpipaska. Tästähän on kysymys. Ennen vanhaan naiset sikisivät yhtä ahnaasti kuin russakat. Leipoivat orsille ruista eivätkä paskoneet.

Lue lisää

Onkohan siinä sikiämisessä pikkusen itsestäsikin kysymys.
Olethan sentään jo 70

..)) ..)) Eivätkös ne tyttäresi ole jo omillaan ? Ja teillä on hyvin toimiva kolmen kopla...
Poikkeus vahvistanee säännön tässäkin... Vai mikä se sääntö nyt olikaan ja oliko sitä edes ?

demeter1 kirjoitti:

..)) ..)) Eivätkös ne tyttäresi ole jo omillaan ? Ja teillä on hyvin toimiva kolmen kopla...
Poikkeus vahvistanee säännön tässäkin... Vai mikä se sääntö nyt olikaan ja oliko sitä edes ?

Lue lisää

Onhan ne, mutta peli ei ole vielä pelattu heidänkään kohdaltaan, sillä kuulemma varhaislapsuus vaikuttaa koko elämään.

Tellukka kirjoitti:

Onhan ne, mutta peli ei ole vielä pelattu heidänkään kohdaltaan, sillä kuulemma varhaislapsuus vaikuttaa koko elämään.

Näin se menee Tellukka. Saa nähdä koska sitä itse huomaa elävänsä jonkin kapseloituneen trauman keskellä..))

demeter1 kirjoitti:

Näin se menee Tellukka. Saa nähdä koska sitä itse huomaa elävänsä jonkin kapseloituneen trauman keskellä..))

Ei mitään vaaraa, sillä olihan äitini kotiäiti.

Minunkin äitini oli kotiäiti ja itse olin työssäkäyvä kuten miehenikin,
sillä työpaikat olivat Helsingissä ja koti piti saada maksettua ja saatiinhan se.
Mutta sitten perhe oli kasvanut ja tarvittiin kaikille oma huone,
ja taas piti kotiin kerätä rahaa.
Sitten piti saada luonnonläheisempi koti, rivitalo, nuorinkin pääsi jo ylioppilaaksi
samana keväänä,
se koti saatiin maksettua vähän ennen eläkeikää.
Ja kesämökki vielä luonnonläheisempi, uimaankin päästiin tosta vaan,
milloin mieli teki.
Että sellainen elämänpolku.

Ahkeruus oli ilomme...

Tellukka kirjoitti:

Ei mitään vaaraa, sillä olihan äitini kotiäiti.

"Ei mitään vaaraa, sillä olihan äitini kotiäiti."

Ikäni mä muistan sen, kun sanoit/kirjoitit, että sinulle oli sanottu kotona, että ei sinulle "kunniankukko laula"!D Mutta hyvin on laulanut kuitenkin.

Niin minunkin äitini ja isäni oli kotona, koska asuimme maaseudulla, eikä siellä ollut mahdollisuutta mennä vieraalle töihin, koska äitini hoiti karjan ja isäni maanviljelyksen, mitä nyt sellaista, että aina lapset sai olla auttamassa sielä jos jonkinlaisessa possakassa.

Äitni opetus oli, kuten aika monen toisenkin, että "vie mennessäs, tuo tullessas", koska oli sellainen maakellari, johon täytyi viedä kylmään ja tuoda sieltä syötäviä.

Avoioiduin aika nuorena, siis 20-v ja lapseni syntyivät parinvuoden välein ja toisen jäl
keen jäin kotiin, mutta jaksoin olla vajaan vuoden, kun hakeuduin työelämään ja lastenhoito järjestyi naapurista. Onneksi, kun ajattelen näin jälkeenpäin, sillä saanhan nyt riittävää eläkettä, eikä tarvitse ruikuttaa Sipilän ja Orpon politiikkaa, koska ei ne minun työeläkettä vie, paitsi jotain leikkauksia tekevät, joita on joskus turhaan annettu.

Mikään pullantuoksuinen kotiäiti en siis ollut, mutta osasin ruokkia perheeni erittäin säästeliäästi ja osasin leipoa ruisleivästä ja karjalanpiirakoista lähtien kaiken mahdollisen.

" Sinulle ei kunniankukko laula!" Olen kuullut tuon lapsena, mutta en itselleni samottuna.

Ei ole kyllä kiva lause varmaankaan, jos se tulee itseä kohti.

Tellukka kirjoitti:

Ei mitään vaaraa, sillä olihan äitini kotiäiti.

..)) ..)) Tellukalla on sana hallussa ja hoksottimet...
Sai kyllä minutkin huomaamaan, että minunkin äitini oli kotiäiti. Miksiköhän minusta sitten tuli tällainen surkimus ?..))
Minkäänlaisiin ennusteisiin ei siis kannata luottaa...

Tästä keskustelusta tuntuu puuttuvan osio naisen malli puolisoehdokkaiden karsinnassa.
Mieleeni tulee edesmenneen läänintaitelija Matti Paavilaisen eräs esitelmä, jonka hän aloitti:
Laivamme kerren iltayöstä Rioon kun saapui, juoksujalkaa kiiruhdimme vanhan merirosvon kapakkaan...
Kai niitä tulisia naisia olisi voinut temmata kadultakin, selitys ilotaloon menosta on kuitenkin hänen analyysinsä mukaan aivan erilainen, kapakan naisten holhooja. Vanhempi nainen, johon merimiehet tutustuivat ensimmäiseksi, huolehti näistä naisista, oli äidillinen, luottamusta ja turvaa antava. Ominausuus, jota merimiehet tietämättään arvostivat.
Paavilaisen käsityksen mukaan kuva omasta äidistä vaikuttaa voimakkaasti vielä nytkin elämänkumppanin valintaan median suoltaman missikuvan mainostamisesta huolimatta.
Jostan kumman syystä tuo Paavilaisen selitys pitää paikkansa ainakin oman vaimoni kohdalla.

vanha.tukkijätkä kirjoitti:

Tästä keskustelusta tuntuu puuttuvan osio naisen malli puolisoehdokkaiden karsinnassa.
Mieleeni tulee edesmenneen läänintaitelija Matti Paavilaisen eräs esitelmä, jonka hän aloitti:
Laivamme kerren iltayöstä Rioon kun saapui, juoksujalkaa kiiruhdimme vanhan merirosvon kapakkaan...
Kai niitä tulisia naisia olisi voinut temmata kadultakin, selitys ilotaloon menosta on kuitenkin hänen analyysinsä mukaan aivan erilainen, kapakan naisten holhooja. Vanhempi nainen, johon merimiehet tutustuivat ensimmäiseksi, huolehti näistä naisista, oli äidillinen, luottamusta ja turvaa antava. Ominausuus, jota merimiehet tietämättään arvostivat.
Paavilaisen käsityksen mukaan kuva omasta äidistä vaikuttaa voimakkaasti vielä nytkin elämänkumppanin valintaan median suoltaman missikuvan mainostamisesta huolimatta.
Jostan kumman syystä tuo Paavilaisen selitys pitää paikkansa ainakin oman vaimoni kohdalla.

Lue lisää

@vanha.tukkijätkä

Kiitos kommentistasi!
Miesnäkökulma oli todella jäänyt vajaaksi - kuten tahtoopi aina jäädä näissä naisenemmistöisissä ikäryhmäkeskusteluissa.

Matti Paavilainen oletettavasti oli jututtanut maailman satamat kolunneita merimiehiä.
Mun veljeni olen päätellyt puheissaan vilahtaneiden juttujen perusteella tarkkailevan mieskavereidensa edesottamuksia. Varmaan veljeänikin kiehtoo - ainakin ajatuksen tasolla - oman lihavahkon vaimon vaihto nuorempaan. Jotkut hänen kaverinsa ovat toimineet eikä vain tuumanneet. Lastensa äiti on vaihtunut nuoreen pimpsakkaan pimatsuun ja perheauto urheiluautoksi. Temppuaan katuvia ja entisen vaimon luo kotiin kaipaavia on kuulemma useimmat, kun rehellisesti kertovat miesten kesken elämästään alkoholin rentuttamina.

Eiköhän kysymyksessä ole ole perinteinen uros ja hänen reviirinsä mentaliteetti

@Päin.mäntyä

kirjoitat "Osallistujilla vaikeuksia keksiä sanottavaa kalutusta aiheesta"

Niinpä.
Äidin halu huolehtia ja suojella lastaan on t u n n e.
Sen tunteen vain voimakkaasti tuntee.
Sanoihin sitä ei saa typistetyä.

Luontainen äidillinen hoivaamisvietti ei herää kaikilla lapsen synnyttäneillä naisilla.
Myös eläinkunnassa luonnossa ja kotieläimissä on sellaisia naaraita, jotka eivät ala imettää ja hoivata poikastaan.

@ihfskim
"nainen on ihmisen paras ystävä"

Mitä kaikkea nainen on miehelle?

Siinä olisi oiva uuden aloituksen ja keskustelun aihe.

Ei ei ei---ei enempäääääää----

Ihanan nätisti sanottu elämänkumppanista.

Onnittelut 70v päiväsi johdosta!

@Mikä_milloinkin
"Vetelehtiminen pitää mukamas ansaita."

Ja ei ole kaikki, miltä näyttää.
Ulkopuolisen silmiin vetelehtimiseltä näyttävä kiireettömyys voi olla hyvin tärkeää duunia.

"Ihmisiltä puuttuu perusturvallisuus, se että he osaisivat ja uskaltaisivat hoitaa itse itseään ja olla oman itsensä kaveri ja hoivaaja", kirjoittaa "Mikä-milloinkin".

Eiköhän tähän ikään mennessä ole jo opittu, ettei toisten ihmisten varaan voi elämäänsä rakentaa. Hyväksyn ajatuksen ihmisen perusyksinäisyydestä, mutta en tahdo olla niin omavoimainen, että keskittyisin vain itseni hoivaamiseen ja oman itseni rakentamiseen.
Minusta perusturvallisuus voi yhtä hyvin olla sivutuote, tulla siitäkin, että
oppii asioita itsestään muiden kautta. Saa voimaa ihmisyhteydestä.

Eikä siinä ole mielestäni kyse riippuvuudesta eikä takertumisesta vaan
antautumisesta siihen prosessiin, mihin ihmisyhteys kulloinkin kutsuu.

demeter1 kirjoitti:

"Ihmisiltä puuttuu perusturvallisuus, se että he osaisivat ja uskaltaisivat hoitaa itse itseään ja olla oman itsensä kaveri ja hoivaaja", kirjoittaa "Mikä-milloinkin".

Eiköhän tähän ikään mennessä ole jo opittu, ettei toisten ihmisten varaan voi elämäänsä rakentaa. Hyväksyn ajatuksen ihmisen perusyksinäisyydestä, mutta en tahdo olla niin omavoimainen, että keskittyisin vain itseni hoivaamiseen ja oman itseni rakentamiseen.
Minusta perusturvallisuus voi yhtä hyvin olla sivutuote, tulla siitäkin, että
oppii asioita itsestään muiden kautta. Saa voimaa ihmisyhteydestä.

Eikä siinä ole mielestäni kyse riippuvuudesta eikä takertumisesta vaan
antautumisesta siihen prosessiin, mihin ihmisyhteys kulloinkin kutsuu.

Lue lisää

Ihmisten keskinäinen ykseys ei mielestäni ole ristiriidassa sen kanssa, että ihminen pitää huolta itsestään ja hoitaa ensisijaisesti omat asiansa. Kaikkihan me ollaan ihmisiä ja samassa veneessä. Ja kaikki jotenkin keskeneräisiä eikä ikinä tullakaan valmiiksi. Sitähän elämä on: oman keskeneräisyyden kanssa elämistä, mutta samalla haasteiden ottoa siitä, että jokin pieni taas kerran muuttuisi.

Lapsuuteni kodin painajainen. Katkeroitunut marttyyri, kaiken hoitava ja kaikesta päättävä kodin "hengetär"!
Tuo karmea muisto lienee vaikuttanut parinvalintaani. En oikeastaan valinnut vaan kohdalle sattui ihminen jonka kanssa viihtyi hyvin.
Ennen avioitumista varmistin, etteivät lapsuuteni kodin karmeudet tule toistumaan!

flegmaatti kirjoitti:

Lapsuuteni kodin painajainen. Katkeroitunut marttyyri, kaiken hoitava ja kaikesta päättävä kodin "hengetär"!
Tuo karmea muisto lienee vaikuttanut parinvalintaani. En oikeastaan valinnut vaan kohdalle sattui ihminen jonka kanssa viihtyi hyvin.
Ennen avioitumista varmistin, etteivät lapsuuteni kodin karmeudet tule toistumaan!

Lue lisää

Ilmeisesti sitten opit flegmaatti, vaikeimman kautta, tekemään itse hyvän valinnan..))
Jospa näillä marttyreillä ja riivinraudoilla onkin se tehtävä: olemaan varoittavana esimerkkinä puolisonvalinnassa..))

Mikä_milloinkin kirjoitti:

Ihmisten keskinäinen ykseys ei mielestäni ole ristiriidassa sen kanssa, että ihminen pitää huolta itsestään ja hoitaa ensisijaisesti omat asiansa. Kaikkihan me ollaan ihmisiä ja samassa veneessä. Ja kaikki jotenkin keskeneräisiä eikä ikinä tullakaan valmiiksi. Sitähän elämä on: oman keskeneräisyyden kanssa elämistä, mutta samalla haasteiden ottoa siitä, että jokin pieni taas kerran muuttuisi.

Lue lisää

Aivan näin. Mihin se painopiste milloinkin asettuu..))
Eikä kai kukaan ihan tynnyrissä elä. Aina saa vaikutteita ulkoapäin, silloinkin kun elää yksin. Ja tietty omavaraisuus on minustakin iso voimavara, etenkin silloin kun ikä alkaa syödä omatoimisuutta.

demeter1 kirjoitti:

Ilmeisesti sitten opit flegmaatti, vaikeimman kautta, tekemään itse hyvän valinnan..))
Jospa näillä marttyreillä ja riivinraudoilla onkin se tehtävä: olemaan varoittavana esimerkkinä puolisonvalinnassa..))

Lue lisää

Lapsuudestani muistan tällaisen lorun.

Tyttöset pienet on kilttejä aivan.
MISTÄ NE PAHAT AKAT ON!

Mikä tai kuka saa sen, kiltin tytön muuttumaan pahaksi akaksi :O

Aikuinen____ kirjoitti:

Lapsuudestani muistan tällaisen lorun.

Tyttöset pienet on kilttejä aivan.
MISTÄ NE PAHAT AKAT ON!

Mikä tai kuka saa sen, kiltin tytön muuttumaan pahaksi akaksi :O

Lue lisää

Tuollaisella kysymyksellä mies kyllä hieroo verta nenästään. Ei nyt pidä ihan kaikkea kirjoittaa, minkä sylki suuhun tuo.

Aikuinen____ kirjoitti:

Lapsuudestani muistan tällaisen lorun.

Tyttöset pienet on kilttejä aivan.
MISTÄ NE PAHAT AKAT ON!

Mikä tai kuka saa sen, kiltin tytön muuttumaan pahaksi akaksi :O

Lue lisää

Hyvä kysymys, aikuinen.... Mistä ne pahat akat tulevat ? Jospa sekin on vain evoluution aikaansaannosta: kun ollaan riippuvaisia ruokkivasta kädestä, on edullista pitää matalaa profiilia, olla kiltti ...))
Kun omat voimat lisääntyvät on jo varaa ottaa riskejä, nähdä vaihtoehtoja ja tarttua niihin mahdollisuuksiin mitä elämä kohdalle tuo. Jos/kun ei elä yksin, joutuu kyllä joskus tinkimään omista tavoitteistaan kokonaisuuden hyväksi, mutta sen tekee kuitenkin omasta halustaan, ei ollakseen "kiltti", miellyttääkseen muita.
Näin ainakin omalla kohdallani on käynyt...

Varotus.miehelle kirjoitti:

Tuollaisella kysymyksellä mies kyllä hieroo verta nenästään. Ei nyt pidä ihan kaikkea kirjoittaa, minkä sylki suuhun tuo.

@Varotus.miehelle

Mikä on ongelma?
Selittäisitkö selvemmin.

Jos lorussa lopuksi kovaan ääneen kysyttiin: MISTÄ NE PAHAT AKAT ON?

demeter1 kirjoitti:

Hyvä kysymys, aikuinen.... Mistä ne pahat akat tulevat ? Jospa sekin on vain evoluution aikaansaannosta: kun ollaan riippuvaisia ruokkivasta kädestä, on edullista pitää matalaa profiilia, olla kiltti ...))
Kun omat voimat lisääntyvät on jo varaa ottaa riskejä, nähdä vaihtoehtoja ja tarttua niihin mahdollisuuksiin mitä elämä kohdalle tuo. Jos/kun ei elä yksin, joutuu kyllä joskus tinkimään omista tavoitteistaan kokonaisuuden hyväksi, mutta sen tekee kuitenkin omasta halustaan, ei ollakseen "kiltti", miellyttääkseen muita.
Näin ainakin omalla kohdallani on käynyt...

Lue lisää

@demeter1

Niin, jokainen 70 ikäinen nainen ainakin jo on siinä iässä, että on selvinnyt tulos: onko tullut pahaksi akaksi vaiko eikö.
Sitä voi sitten omalla kohdallaan miettiä, että kuis siinä noin pääs käymään.

Aikuinen____ kirjoitti:

@demeter1

Niin, jokainen 70 ikäinen nainen ainakin jo on siinä iässä, että on selvinnyt tulos: onko tullut pahaksi akaksi vaiko eikö.
Sitä voi sitten omalla kohdallaan miettiä, että kuis siinä noin pääs käymään.

Lue lisää

Aivan. Valinta on taas meidän: hyvis vai pahis..))
Useimmat kai ovat jotakin siltä väliltä - minä ainakin... Ja kun näkee itsessään myös sen pahan akan, ei ole tarvetta osoitella sitä muissa..))

demeter1 kirjoitti:

Ilmeisesti sitten opit flegmaatti, vaikeimman kautta, tekemään itse hyvän valinnan..))
Jospa näillä marttyreillä ja riivinraudoilla onkin se tehtävä: olemaan varoittavana esimerkkinä puolisonvalinnassa..))

Lue lisää

Vaikeuteni loppuivat siihen kun lähdin sen naispuolisen myrkynkylväjän ja väkivältaisen ukon talosta heti vapaaehtoisen intin jälkeen Ruotsiin. Puukonheilutusta, dramaattisia itsemurhauhkauksia, vittuilua minun syyllisyydestäni heidän riitaisaan liittoonsa, minun haukkumistani puolikelvottomaksi rääpäleksi yms. hauskaa pakoon.
Sen verran oli perinteistä painolastia, että ensimmäisenä jouluna lähetin paketin.

Muutaman vuoden näköalaton ajelehtiminen alkoi jäsentelemään elämänarvojani eikä niihin kuululut pahansuopa päsmäröijä olkoon sitten miten hyvä talousihminen hyvänsä.
Yhteiset arvot ja periaatteet mm. moraalissa, yhteiskunnallisissa asioissa, rahasta sen ansaitsemisesta sen käyttöön, lasten kasvatusperiaattet, kiinnostus urheiluun ja matkustamiseen yms. yms.
Nämä muodostivat huomaamatta perusteet yhteiselle elämälle eikä luettelossani ole kokkaustaitoa eikä pyrkimystä yliampuvaan hygieniaan puhumattakaan siitä mitä kuvittelisimme muiden ajattelevan meistä. Tämä viimemainittu piirre oli omalla äidilläni äärimmilleen mennyt.

En ole lyönyt vaimoani, ei ole ollut tarvetta mennä henkilökohtaisiin nälvimisiin. Eikä vaimoni ole moittinut minua muusta kuin sukistani eteisen lattialla, tosin ei enää vuosiin. Kotona olen lyhyet kalsarit jalassa ja tapani kohennella silloin, tällöin kiveksiäni aiheuttaa vielä vakioilmeen.
Tietyn sortin "vire" on säilynyt. Minulla paremmin mutta vaimoni seilaa mukana.

Tunnistan tiettyjen traumojen juuttuneen korvieni väliin. Joskus on vaimoni maininnut, että voisin jo jättää katkeruuden taakseni mutta hänen on helppo tasapainoisesta kodista lähteneenä se sanoa. Ei tämä usein pintaan kohoa mutta onpahan toisaalta muistutus miten tyytyväinen voin olla elettyyn elämääni.

Katkeruutta pidetään erityisen pahana asiana, mutta minusta kukaan ei TAHDO olla katkera. Sitä vain on aikansa kunnes elämä antaa niin paljon korvaavia kokemuksia, että ne painavat vaa´assa enemmän kuten kohdallasi tuntuu käyneen, flegmaatti.
Samanhenkisen kumppanin löytäminen ja pitkä yhteiselämä hänen kanssaan taitaa olla jokaisen toiveissa, mutta harvoin se näyttää toteutuvan. Elämä erottaa, mutta kiintymys voi silti säilyä, vaikka yhteiselämä ei sujuisikaan.