viljan hinnat nousussa

Viljojen hinta nousussa muualla paitsi Suomessa...totta puhuen Suomessa välittäjät maksattaa kallistuneet tuontiviljalla suomalaisella viljelijälle.....kun vilja kallistuu ulkomailla ruosma. Suomeen kuitenkin niin paljon kallista viljaa jotta suomalaisen viljelijän hinta dumpataam alas...

Suomalaista viljaa taas ei viedä ulkomaille koska kalliit rahdit ...tuontiviljalla ei ole rahtikuluja tai nekin maksattaa bumppaalalla kotimaisen viljan hintaa alas..

Tämän päivän markkinalla kotimaisen. Viljan hinta on n. 30 prosenttia. Pienempi kuin Euroopassa.

Australian tilannetta kannattaa edelleen seurata vaikka vain opin saamiseksi.
Oppihan tulee aiheesta: "Mitkä syyt lopulta johtavat viljan hintojen nousuun
silloin kun kulutus ylittää tarjonnan".
Tähän mennessä on ainakin tullut selväksi että edes päivänselvä ja nähtävissä
oleva pula ei mene hintoihin kuin pitkällä viiveellä.
Ausseissa hintojen nousu tapahtui ensin kaukana "puskassa" jonne piti alkaa
haalia rehuviljaa.
Nousu jäi pitkään varsin paikalliseksi, ja ranttalihinnat levisivät muualle
vasta kun sopupelillä toimivat viljan ostajat alkoivat riidellä keskenään , ja
varsinkin käteisen avulla rehukeikkaa NSW:n pulelle heittävien uusien yrittäjien
kanssa.

Yrittäjille on riittänyt tähän mennessä hintaeroa, mutta onko jatkossa riittävästi?
Viikolla NSW:n hinnat nousivat vielä rehuvehnän osalta 28 taalaa hintaan 450 aussitaalaa.
Tämä hinta maksettiin Queenslandin Darlin Downs hujakalla jossa myös ohra oli
samassa hinnassa.
Myllyvehnän vähät jämät kiinnostivat ostajia 460 taalan verran, kun tähän mennessä
hinta on ollut monesti huonompi rehuohraa ja vehnää.
NSW:n ja Queenslandin alueelta ei olla tehty syksyn sadosta toimitussopimuksia
lainkaan, joten viljakauppa on uuden ja oudon edessä.
Nykyinen tilanne kun on se että uutta vehnäsatoa ei ole juuri tulossa vaikka
sataisikin.
Tuottajat toivovat kunnon sateita joiden turvin uskaltaisi kylvää durraa.

Asia on edennyt pulamaakunta NSW:n naapurissa Victoriassa siihen että myllyvehnän
viimeisistä jämistä tarjotaan päälle 400 aussitaalan hintaa.
Melbourne / Geelong suunnan raiteille lastatun myllyvehnän hinnat olivat elo 9.
tasolla haarukassa 400 - 412 taalaa tonni.
Eroa rehuvehnään löytyy jo 40 - 45 aussitaalaa.
Myllyvehnä on kuitenkin siinä määrin lopussa että arvelen käyvän niin että
myllyt lakkaavat tarjoamasta olemattomasta vehnästä nousevia hintoja.

Etelä-Australiassa seuraavan sadon myllyvehnän toimitussopimusten hinta nousi
385 - 390 tasolle, mikä on samaa tasoa mitä maksetaan vahnan sadon jämistä.
Alueen viljat 98 % osuudella ostavan Viterran hinnat laahaavat jäljessä, koska
yhtiö toimii viljan viejänä, ja tuskin on ymmärtänyt pitää tilannetta vastaavaa
hintatasoa yllä.

Samaa vikaa on Länsi-Australian hinnoissa jotka tosin nousivat viikossa 21-32 taalaa,
ja ovat myllyvehnän osalta 362 -362 aussitaalaa tonni.
Maakunnan viljanoraat ovat saaneet riittävästi sadetta, ja alustava povaus vehnäsadosta
on 9 - 10 milj. t.
--
Usassa on menossa rahastovetoinen hyökkäys vehnän hintatasoa vastaan, mikä sai
myös Pariisin humpuukipörssin hinnat laskuun.
Chicagon enempi pelurivoittoinen peli hieman epäröi, mutta Kansasin ja Minneapoliksen
hinnat olivat lähinnä Cargillin diktaatti.
Täysin realismia vastaan pelattu, -ranttali jatkuu ja pahenee.

soija elo 8,53 syys 8,58
maissi syys 3,57 joulu 3,71
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,36-----5,43----5,92
joulu 5,55----5,69----6,10
maalis 5,76---5,91----6,25
touko 5,86----6,04----6,33
Pariisi vehnä
syys 204,50 joulu 206,50 maalis 207,25 touko 207,50
rapsi
marras 378,75 helmi 377,25 touko 377,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 186,50 tammi 188,60 maalis 191,75

EU:n vehnänvietiä kertyi ensimmäisen kuukauden aikana noin 1 milj. t. , mikä on
erittäin heikko alku.
Vientiin riittää myllyvehnää lähinnä Ranskasta, muualla estää heikko sato ja
alkuvaraston surkea laatu.
Erityisen huonot vientinäkymät myllyvehnän suhteen myös Romaniassa ja Bulgariasa,
jotka viime kaudella pystyivät viemään kelpo tavalla.
Erikoisia vehnän liikkeitä on jo nähty esimerkiksi Saksan ostettua Romaniasta ja
Bulgariasta rehuvehnää.

Venäjän vehnänvienti näyttää väheneviä laivauksia, ja kerrotaan että kauppojakin
on jo peruuntunut.
Vielä heinäkuussa vienti veti ennätysvauhtia.

Egypti asetti ostotarjouksen 120 000 vehnätonnista, mutta tuli ostaneeksi 420 000 tonnia.
Egypti ostaa nyt syys- lokakuun laivauksia.

soija elo 8,64 syys 8,68
maissi syys 3,62 joulu 3,76
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,41-----5,46----5,96
joulu 5,61----5,73----6,13
maalis 5,82---5,95----6,28
touko 5,92----6,08----6,35
Pariisi vehnä
syys 205,50 joulu 208 maalis 209,50 touko 210
rapsi
marras 381,50 helmi 380,25 touko 380
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 186,75 tammi 188,80 maalis 191,75

Paha ja ilkeä metsäveliriepu kommentoi tuossa ylempänä toisen keskustelijan
esiintuomia näkemyksiä ollen samaa mieltä.
Tyylinä oli asian ytimien kautta asiaa lähestyminen, ja vähää vaille en nimellä
nimennyt syyllisiä jussien ryöstölle.
Jonkun mielensäpahoittajan mielestä moinen oli palstan sääntöjen vastaista, ja
ylläpidon zombiautomaatti poisti tekstin.
Kaikkia niitä meitin joukoissa onkin tuumii metsäveli, - "riitaojia" niiku, eli "kun
vähän kääntää piippua..."

Iltalehti kuitenkin kertoo itse asiassa saman asian, joskin saunantakuset kierrellen:
"Ydinongelma liittyy koko elintarviketuotannon arvoketjuun, josta kauppa lohkaisee
huomattavan osuuden sekä liian alhaisiin tuottajahintoihin."
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201808142201137289_pk.shtml

Saksan viljojen vientipuolen edustaja arvioi että jotain1 1 - 1,5 milj. tonnia
voitaisiin viedä huonosta sadosta huolimatta.
Saksa kuitenkin myös tuo viljaa muualta EU:sta ja monena vuotena määrä on ollut
suurempi nyt arveltua vientikykyä.
Lähes tuo määrä on jo ostettu ja lisääkin ostetaan.
Ostelusta on ollut huonojakin kokemuksia, ja eräänäkin vuotena Serbiasta ostettu
homeen pilaama maissi myrkytti maidon, niin että mahtimäärä sitä jouduttiin
hävittämään.
Saksan äskettäiset vehnänostot tehtiin alueelta jossa sadonkorjuu meni sateiden
vuoksi piloille, joten tuleekos jälleen sanomista ?
--
Egyptin eilisen oston hinnat löytyvät linkin artikkelista, - eli lokakuun laivaus
tulee maksamaan egyptinrannassa 250 doll. tonni.

soija syys 8,58 marras 8,69
maissi syys 3,61 joulu 3,76
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,32----5,35-----5,83
joulu 5,52---5,62-----6,00
maalis 5,74--5,85-----6,16
touko 5,84---5,98-----6,25
Pariisi vehnä
syys 204,75 joulu 207,75 maalis 209 touko 209,50
rapsi
marras 380,50 helmi 379,25 touko 378,25
Lontoo rehuvehnä
marras 182,75 tammi 184,65 maalis 187,70

Viikolla 3-9.8. myytiin Usasta 803 000 t. vehnää ja laivattiin 461 600 t.
Kauden myynti kasvoi 8,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,5 milj. t.
Myynti alittaa 2,85 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Maissia myytiin 339 000 t. kuluvan , ja 1,04 milj. t. syyskuun allusta alkavan
kauden laivauksiin, - viikolla laivattiin 1,22 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 60,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,84 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 8,85 milj. tonniin.
--
Soijaa myytiin 133 400 t. kuluvan, ja 571 600 t. seuraavan kauden laivauksiin,
viikon laivaukset olivat 586 600 t.
Kauden myynti kasvoi 58,68 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,7 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 11,47 milj. tonniin.
--

Usan vehnäkauppaa piristi Meksikon ostama 177,6 milj. tonnin HRW vehnän erä.
Kaikkiaan tätä lajia myytiin 380 000 t.
Laivaukset ovat edelleen vaatimatonta luokkaa, eli viikolla laivattiin 139 700 t.
Kevätvehnää myytiin 168 400 t. mutta laivattiin vain 99 400 t. josta Italia sai
21 200 tonnia.
WW vehnää myytiin 142 400 t. ja laivattiin 143 000 t.
Viikon ostokärjen järjestys oli Meksiko 247 800 t. Filippiinit 177 900 t. ja
Nigeria 140 000 t.
--
Kanadan kevätvehnän satotasoa arvioitiin heinäkuun lopun tilanteen perusteella
3,29 tonniin hehtaarilta.
Taso olisi käytännössä 5 vuoden keskimääräinen, ja vain lievästi alle viimeksi saadun.
Elokuun säät ovat olleet kuivat ja lämpötila on ollut tapporajalla elo 5-11. jaksolla
jolloin tuotantoalueen eteläreunalla ylitettiin 40 asteen raja.
Vehnä valmistuu tällöin liian nopeasti ja satotaso laskee merkittävästi.
Sama säätila vallitsi Usassa Montanan alueella jonka kevätvehnän satotason voi
povata myöskin laskevan koska siellä kehitysaste on sama kuin Kanadassa.
--
Eilisestä katsauksesta poisjäänyt linkki:
http://www.blackseagrain.net/novosti/wheat-fell-in-price-in-egypt-tender

soija syys 8,85 marras 8,96
maissi-----3,65 joulu 3,80
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,42-----5,47----5,96
joulu 5,62----5,75----6,13
maalis 5,84---5,98----6,28
touko 5,96----6,11----6,36
Pariisi vehnä
syys 208,50 joulu 210,75 maalis 211,75 touko 212,25
rapsi
marras 382,75 helmi 381,25 touko 380,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 185,75 tammi 188,15 maalis 190,95 touko 191

Venäjän vehnänvienti tulee pienenemään merkittävästi edellisestä kaudesta, jolloin
vietiin 40,3 milj. tonnia vehnää.
Tämä on jo kiistatonta, mutta tuleeko jokin viennin rajoitus lisäksi on ollut
spekulaatioiden kohteena.
Moskovassa pidetyn viljapuolen konferenssin yhteydessä kerrotaan Venäjän
maatalousministerin ja viejien keskustelleen asiasta.
Ministerin näkemys on että asia tulee ajankohtaiseksi kun ohran ja vehnän vienti
saavuttaa 30 milj. tonnin rajan.
Tämä tarkoittaisi sitä että vehnän osalta hälytysraja on jossain 25-28 milj. tonnin
haarukassa.
USDA:n kirjoissa Venäjän vehnänvienti on asetettu 35 milj. tonniin.

Vehnän tarjonta tulee planeetan mitassa olemaan kysyntää pienempi, ja Venäjän etu
ei ole viedä mitään tulipalokiireellä.
Asia näkyy vehnän hinnoittelussa, eli viime kauden alennusmyynti ei ole uusiutunut.
Tuskimpa hinnoittelu riittää suuntaamaan kysyntää muualle, ja tämä koska planeetalta
puuttuu se kauppa jonne ostaja voisi suunnata.
Niimpä jonkinlainen vientikatto tai muu toimi viennin rajoittamiseksi on vain ajan
kysymys.
Sama asia tulee myös EU:n ihmeteltäväksi.
Planeetan viljataseet näyttävät siksi myrkyllisiltä, että paatunut metsävelikin
ihmettelee pitäisikö ranttalipuheita jotenkin petrata.
--
soija syys 8,86 marras 8,97
maissi syys 3,64 joulu 3,79
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,60----5,64-----6,08
joulu 5,79---5,91-----6,25
maalis 6,01---6,15----6,40
touko 6,11----6,26----6,48
Pariisi vehnä
syys 212 joulu 215 maalis 216 touko 216,75
rapsi
marras 384,25 helmi 382,75 touko 382,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 189 tammi 191 maalis 193,20 touko 194

Kanadan viljojen kauppatilastot julkaistiin alkaneen kauden kahdelta ensimmäiseltä
viikolta yhdessä, joten ne pitää jakaa kahdella että saadaan keskimääräinen viikkotulos.
Viikot 1. ja 2. tuottivat vienniksi 519 200 t. tavallista, ja 83 600 t. durumia.
Vikkojen vehnänviennissä oli se erikoisuus että vienti järviltä että itärannikolta
tyssäsi täysin.
Tätä vientiä oli runsaasti siihen saakka kunnes Usan puolella alettiin saada omaa
kevätvehnän satoa.
Vauhdikkaalla tuonnilla Usaan lienee myös ollut tarkoitus juntata Minneapoliksen
pörssihintoja.

Viime kauden aloitusviikot kirjattiin 259 200 ja 387 400 tonniin tavallista, eli
yhteensä 672 000 t.
Durumin viennin kaksi viikkoa meni tasolla 27 300 ja 40 300 tonnia.
Eli noin 20 % heikommalla tasolla aloitettiin tavallisen vehnän vienti.

Viime kaudella satamien varastot olivat kahden viikon jälkeen tasossa 1,41 milj. t.
ja nyt 1,19 milj. t.
Yhteensä kaupallisissa varastoissa oli samaan aikaan 2,87 milj. t. ja nyt 2,4 milj. t.
Eli kireämpi vehnän saatavuus näkyy sekä viennin aloituksessa että varastoissa.
Päättyneen kauden varastomäärä selviää myös farmien osalta kunhan Kanadan tilastolaitos
tuottaa luvut näkösälle.
--
Viikko alkoi Usassa rahastojen junttaoperaatiolla, eli myytiin halvalla syys kuin
vierasta sikaa, - vaikka samat rahastot ostivat viime viikon perjantaina noin 10 000 vehnäfutuuria ja hinnakkaimpina.

soija syys 8,82 marras 8,93
maissi syys 3,63 joulu 3,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,42----5,48-----5,94
joulu 5,62---5,75-----6,12
maalis 5,85---5,99----6,27
touko 5,96----6,10----6,35
Pariisi vehnä
syys 209 joulu 211,75 maalis 213,25 touko 214
rapsi
marras 384 helmi 382,50 touko 382,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 186 tammi 188,20 maalis 191,15

Planeetan vehnätilanteen ohella on välillä syytä päivittää rehuviljojen näkymiä.
Linkistä löytyy erinomainen artikkeli ohran osalta, ja seuraavassa suomentelen
sitä sekä heitän sekaan omia arvioita ja USDAn numeroita.
Artikkelin kirjoittaja Peter McMeekin ensiksikin asettuu riitaan USDAn elokuisen
raportin kanssa, mikä povasi planeetan ohrasadoksi 144,4 milj. tonnia, mikä on
samaa luokkaa edellisen kauden sadon kanssa, mutta alittaa 3 ja 5 milj. tonnilla
kahden edeltävän kauden sadon.

EU:n ohrasadon USDA arvioi 59,2 milj. tonniin, kun taas Euroopassa arvioidaan että
korkeintaan 57 milj. t. saadaan.

Ukrainan ohrasadoksi USDA näkee 8 milj. t. , mutta maan ohraa käyttävän teollisuuden
arvio on korkeintaan 7,5 milj. t.
Metsäveli pistää tähän väliin omiaan, ja huomauttaa että teollisuuden etu ei ole
antaa pessimististä taikka edes oikeampaa arviota, - se kun menee heti hintoihin.

Venäjän ohrasatoa miinustetaan edellisestä enemmän kuin Ukrainassa, eli 3 milj.t
ja sadon määräksi USDA asettaa 17 milj. t. - tätä ei artikkelissa kritisoida.

Kanadan ohrasadoksi USDA povaa 8,8 milj. t. mutta Kanadassa arvioidaan että
7,9 milj. t. on lähempänä oikeaa.

Artikkelin kirjoittaja asuu Australiassa mutta toteaa että aussien ohrasadon
ennustaminen on vielä tässä vaiheessa turhan vaikeaa.
Kirjaa kuitenkin ylös paikallisten arvioiden haarukan, mikä on 7-9 milj. t. ja
asettaa oman ennusteen 8 milj. tonniin.
Tämä kuitenkin säävarauksella, eli ennustettu kuiva satokauden jatko tekisi
ennusteet tyhjäksi.
USDAn povaus on 8,8 milj. t. mikä on samaa luokkaa edellisen kauden sadon kanssa.
Argentiinan ohrasatoa voidaan arvioida vasta kylvöalojen perusteella, joiden
perusteella tulisi 4 milj. t. ohraa.

Artikkelin riita USDAn lukujen kanssa asettuu 3,68 milj. tonniin, mutta artikkeli
muistaa huomauttaa että vaikka USDA on viilannut ohran kulutusta pienemmäksi, niin
silti arvioitu käyttö ylittää sadon 2,5 milj. tonnilla.

Artikkeli ei muista huomauttaa että USDAn miinustus kulutukseen on 2,4 milj. t., eli
tämä määrä kuluisi vähemmän kuin viime kaudella.
Eipä viime kaudella huvikseen kulutettu ohraa, ja tällä perusteella planeetan tilanne
kiristyy USDAn lukujen mukaan noin 5 milj. tonnilla.
Kun tästä miinustaa USDA:n optimismin, niin toiveiden ja todellisuuden väliin
aukeaa 8,6 milj. tonnin railo.
USDAn ennuste ohran loppuvarastoksi on 17, 8 milj. t. mikä vastaa 12,5 % vuotuisesta
käytöstä.

Onkopa hätäpäivää, koska loppuvarasto riittäisi 44 päivän käyttöön ?
Tässä pitää ensiksikin muistaa että loppuvaraston määrästä osa on mallasohraa joka
on lukittu pois muusta kulutuksesta , eli rehukäytöstä.
"Myllyohran" kulutusta ei juuri kannata eritellä ja ihmetellä.
USDAn arvioima loppuvarasto saattaa hyvinki osua kohdalleen, ja tämä koska se on
siksi vähäinen että sitä ei saada pienemmäksi ei kirveellä, eikä sahalla.

Kuitenkin on otettava huomioon USDAn optimistinen satoennuste, mikä todennäköisesti
päätyy vähintäänkin 3-4 milj. tonnia pienemmäksi.
Yhdessä puuttuvan tarjonnan vuoksi pienemmäksi pakotettu kulutuksen kanssa, piiloutuu
numeroiden taakse merkittävä vajaus kysyntä / tarjonta akselille.
Linkin artikkeli povaa varsinkin mallasohran suhteen mielenkiintoisia aikoja.
Lisäksi ihmetellään mistä Saudit saavat tarvitsemansa ohran.
Metsäveli huomauttaa että mistä Kiina saa ohransa, minkä se on hankkinut paljolti
Australiasta.
https://www.graincentral.com/markets/barely-enough-barley/

EU:n vehnänvientiä on karttunut vasta 1,76 milj. t. , - vastaan 2,79 vuosi sitten.
Ranska on tällä kertaa ainoa jolla on merkittävää potentiaalia vientiin, ja
kysyntää riittää myös EU:n sisämarkkinoille.
Suurta piristymistä ei voi povata vientiin EU:n ulkopuolelle vaikka hinnat
pompsahtaisivat aussien malliin.
Arvelen että vienti päätyy paljon alle 20 milj. tonnin, mikä seikka tulee olemaan
merkittävänä lisänä ranttalisopassa.

soija syys 8,73 marras 8,85
maissi-----3,59 joulu 3,73
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,27-----5,34----5,88
joulu 5,48----5,62----6,06
maalis 5,71---5,87----6,21
touko 5,82----5,99----6,28
Pariisi vehnä
syys 204,50 joulu 206,75 maalis 208,25 touko 209
rapsi
marras 380,50 helmi 379,75 touko 379,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 182,25 tammi 184,25 maalis 186,70

Australian itäosan heinät ovat siksi lopussa että puhutaan paniikkiostoista.
Queenslandissa on maksettu sinimailasesta eli ausseissa lucerneksi kutsutusta heinästä
700 aussidollaria tonni.
Tämä hinta ylittää jo rehuviljojen tonnihinnat.
Tästä epäollään seuraavan se että ainakin Victorian maakunnassa vehnänoraat paalataan,
ja tilalle kylvetään jotain muuta rehua mikä ehtii varttua ennen tappohelteitä.
Victoriassa tosin on satanut liian vähän tämän suunnitelman tarpeiksi, mutta jos
näyttää että jyväsato jää pieneksi, niin vehnää paalataan silti.

Rehuviljojen hinnat jatkavat edelleen nousuaan ja uusi elo 16. taso oli Queenslandin
Darling Down hujakalla rehuvehnällä 460 aussitaalaa tonni ja ohralla sama.
NSW:n Liverpool plains hujakalla ohra oli hinnassa 455 taalaa.
Myllyvehnän jämät olivat 465 taalan hintaisia.
NSW:n eteläosassa uudesta sadosta tehty sopimus lupaa vehnälle 450 taalan tonnihintaa
ja ohralle 400 taalaa.
Eipä synny sopimuksia koska enimmäkseen uutta satoa ei ole tulossa.

Victorian puolellakin on jo ylitetty 400 taalan raja, ja tässä on auttanut NSW:n
hallinnon tukipaketti viljan rahtikuluihin.
Farmia kohti luvataan 20 000 taalan maksimituki.
Kun hallinto maksaa maksaa rahdin, niin vastaava taalamäärä on luikahtanut hintoihin,
joten hyötyykös NSW:n karjamiehet mitään ?
--
soija syys 8,58 marras 8,70
maissi-----3,52 joulu 3,67
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,28 ----5,32----5,86
joulu 5,47----5,59----6,03
maalis 5,70---5,82----6,18
touko 5,79----5,95----6,26
Pariisi vehnä
syys 204,75 joulu 206,50 maalis 208,50 touko 209,25
rapsi
marras 376,50 helmi 376,50 touko 376,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 182 tammi 183,80 maalis 183,25

Viikolla 10-16. 8. myytiin Usasta 239 800 t. ja laivattiin 460 300 t.
Kauden myynti kasvoi 8,55 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,29 milj. t.
Myynti jää 2,99 milj. t. vuodentakaista pienemmäksi.
Eniten takkuaa HRW vehnän myynti, jossa on miinusta vuodentakaiseen 1,73 milj t.
Kevätvehnän miinus on 0,52 ja WW vehnän 0,66 milj. tonnia.
--
Maissia myytiin 173 400 kuluvan, ja 1,05 milj. t. seuraavan kauden laivauksiin,
- viikolla laivattiin 1,31 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 60,4 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,7 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 9,9 milj. tonniin.
--
Soijaa myytiin 152 700 t. kuluvan, ja 1,148 milj. t. seuraavan kauden laivauksiin.
Viikon laivaukset olivat 626 500 t.
Kauden myynti kasvoi 58,76 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,2 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 12,62 milj. tonniin.
--

Usan vehnäkauppa oli viikolla epätasaista muiden kuin HRW vehnän myynnin hyytyessä.
HRW vehnänkin 254 800 tonnin kohtalainen myynti oli kiinni Irakista jonne myytiin
200 000 tonnia, - eli muille liikeni 54 800 t.
SRW vehnän nettomyynti jäi 7,6 milj. tonniin ja WW vehnän meni pakkaselle 56 100 t.
Kevätvehnää myytiin 33 600 t. ja laivattiin 55 800 t.

Viikon taivaanmerkkinä voi pitää ufomiesten huonoa menestystä ostajina, eli vain
7400 tonnia saivat ostetuksi.
Vanhoja ufoilijoiden ostoja siirettiin menemään uusiin osoitteisiin 95 200 t
.
Kuitenkin esimerkiksi HRW vehnän ufomiehille myyty, vaan ei vielä laivattu osuus
oli 0,2 milj tonnia, mikä vastaa 20 % osuutta laivaamattomasta HRW vehnästä.
Ufomiesten potti SRW vehnän osalta oli 67 900 t. , kevätvehnällä 0,26 milj. t. ja
WW vehnällä 0,23 milj. t. sekä durumilla 62 000 t.
--
Kiinan ja Usan riitely tullivapaasta kaupasta saattaa osaltaan olla syynä Kiinan
hallinnon varastoista tapahtuvan myynnin menestyksestä.
Aiemmin kauppa on käynyt vain pienestä osasta tarjolle asetetusta viljasta ja nyt
menekki on lähes puolet.
Puolikas oli tosin vehnän osalta äskettäisessä varastomyynnissä noin 8000 tonnia,
jonka keskihinnaksi tuli 333 dollaria tonni.
Vuodelta 2012 peräisin olevaa tuontivehnää myytiin pikkuerä lievästi alempaan hintaan.

Maissia oli tarjolla 2 milj. t., josta myytiin hieman yli puolet hinnalla 225 doll. t.
--
Vähin erin näkyy heräiltävän myrkylliseen tilanteeseen planeetan ruokahuollon suhteen.
Reutersin artikkeli päästelee jo mörköä irti sängyn alta, ja otsikko suomentuu vaikka
näin: "Planeetan vehnävarat kriisirajalla, eikä kiinan suurista varastoista ole apua"

https://www.reuters.com/article/us-global-wheat/global-wheat-supply-to-crisis-levels-big-china-stocks-wont-provide-relief-idUSKCN1L70DT

soija syys 8,42 marras 8,54
maissi----3,46 joulu 3,61
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapoilis
syys 5,23----5,29-----5,81
joulu 5,43---5,56-----5,99
maalis 5,65--5,80-----6,14
touko 5,77---5,92-----6,23
Pariisi vehnä
syys 204,50 joulu 206 maalis 207,75 touko 208,50
rapsi
marras 374,50 helmi 373,25 touko 373
Lontoo reuvehnä puntaa tonni
marras 180,50 tammi 182,35 maalis 184,60

International Grain Council, eli IGC päivitti raportissaan EU:n vehnäsadon 135,8 milj.
tonniin, missä mukana myös durum.
Tavallisen vehnän sato asetetaan 127,1 milj. tonniin, mikä miinustaa IGC:n aiempaa
näkemystä 5,1 milj. t.
Viime kaudesta miinus on 14,7 milj. t.

soija syys 8,41 marras 8,54
maissi----3,48 joulu 3,63
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,13-----5,17-----5,72
joulu 5,35----5,45-----5,90
maalis 5,58---5,69-----6,06
touko 5,70----5,81-----6,14
Pariisi vehnä
syys 200,50 joulu 202,50 maalis 204,50 touko 205,75
rapsi
marras 374,25 helmi 373 touko 372,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 179,65 tammi 181,60 maalis 183,95

Viikolla 3. vietiin Kanadasta 335 600 t. tavallista vehnää ja 47 800 t. durumia.
Vienti tapahtui satamista ja aiemmin myös suoraan alkupään varastoista Usaan
tapahtunut vienti on hyytynyt täysin, ja tämä koska Usassa on saatu jo kevätvehnää
sen nopean valmistumisen ansiosta jo muutama viikko.
Kaudella karttunut vienti on samaa tasoa vuodentakaisen tason kanssa.
Tuottajien toimitukset ovat edellä vuodentakaista ja samoin on satamiin satu määrä.
Kanadan tilastoinnin kattama kulutus tavallisen vehnän osalta vuodentakaista suurempi.
--
Australiassa NSW:n pohjoisosassa ja Queenslandin alueella satoi elo 26. päivän
aikana enimmäkseen haarukassa 15-25 milliä, mutta eräs pienehkö alue sai noin 50 milliä-
Viljojen kannalta ei tullut parannusta, eikä laitumienkaan suhteen kuin ehkä
pitkällä viiveellä jos sataa lisää.
Alueelle rahdataan muualta viljaa, jota tarvitaan 25 000 - 30 000 tonnia viikossa.
Australian uusi sato on vielä kaukana ja vanhan sadon jämistä tulee vielä pula.
Tämä koskee kuitenkin eniten myllylaatua, jonka hintojen pompsaus on tullut vasta
elokuun aikana.
Rehuvehnän hinta Darling downs hujakalla nousi elo 23. tasolla 465 aussitaalaan tonni,
Ohran ollessa samalla tasolla.
--
Usassa viljajättien rahastojen lietsomaa junttauskampanjaa on ulotettu myös Euroopan
puolelle jossa niiden kerrotaan jopa shortanneen vehnäfutuureita.
Eikä tule edes kalliiksi verrattuna siihen mitä rahastoille maksaa Usan hintojen
polkeminen.
Rahastojen tappiot koituvat niiden omistajille voitoksi, jos operaatiolla saadaan
edes hieman tuottajahintoja alas.

Viljajätit häätyivät lisäämään ja vahvistamaan otettaan pörssikurssien manipulaatiossa
edellisen ranttalin aiheuttama säikähdyksen seurauksena.
Instrumenttina ovat mahtikokoiset rahastot, joiden toimintaa on harjoitelt juuri nyt
käsillä olevaan tilanteen varalta.
Yhtää jyvää ne eivät lisää planeetan kriisiytymässä olevaan ruuantuotantoon, vaan
vaikutus on täysin päinvastainen.
Eräs näkökanta tähän on että hyvä hyvä, - tämä se luteita rassaa.

soija syys 8,35 marras 8,48
maissi-----3,46 joulu 3,61
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,01----5,02-----5,56
joulu 5,24---5,31-----5,78
maalis 5,48--5,55-----5,95
touko 5,60---5,68-----6,04
Pariisi vehnä
syys 197,25 joulu 199 maalis 200,75 touko 201,75
rapsi
marras 372,25 helmi 370,75 touko 370,25
Lontoossa ei muutoksia.

Usan kevätvehnästä on korjattu 77 % , - vastaan viiden vuoden keskiarvo 61 % .
Asiaa täytyy seurata koska USDA kerää syyskuun alussa tiedot viljojen varastomääristä.
Tällä kertaa lähes koko sato saadaan mukaan varastoraporttiin, mikä saadaan lokakuun
alussa.
Varastoraportista saa nyt helpommin havainnon siitä mikä on todellisuudessa ollut
vehnäsadon määrä, - vastaan USDAn arviot.
--
Usan pörssipelissä on unohdettu HRW vehnän heikko sato ja aivan tarkoituksella.
Niinkuin linkin katsausletkassa tehty laskelma paljasti, vietiin HRW
vehnän Usan kulutukseen tarvittava osa muualle Usaan vuodenvaihteeseen mennessä.
Siispä nyt tulee saada vehnä mahdollisimman halvalla viljajättien suurelta osalta
omistaman myllyteollisuuden käyttöön.
Tätä on tuettu viljajättien rahastojen operaatioilla pörssissä, eli futuurien
hintatason vaihtelu on saatu epätavallisen suureksi, ja epävarmuutta on onnistuttu
lietsomaan usanjussienkin pariin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15311407/viljan-hinnat-nousussa

Varastoraporttia odotellessa voi tehdä alustavan arvion HRW vehnän riittävyydestä.
Syyskuun alkuun mennessä häipyi tuotantoalueen osavalloista peräti 7,14 milj. t.
ja syys 1. - joulu 1. välillä 4,31 milj. tonnia lisää.
Sama kiire taikka vielä kiivaampi on ollut tilanne kesällä, minkä voi päätellä
huomattavan vähäisestä HRW vehnän myynnistä vientiin sekä laivauksista.

Tässä laskelmassa unohdetaan mahtikokoinen ja heikkolaatuinen HRW vehnän 15,8 milj.
tonnin alkuvarasto, - josta ei ollut kesän kokemuksen perusteella mitään näkyvää hyötyä.

18 HRW vehnän sato USDAn arvion mukaan
12,6 tässä vähennetään USDA:n arvioima Usan kulutus
10,8 tässä vähennetään USDAn arvioima vienti
miinus 5,4 milj. t.

Eli pakkaselle meni, jos poistuma kohdistuu pelkästään uuteen satoon.
Saapa nähdä missä mitassa huonoa ja vanhaa vehnää lyödään hyvän sekaan , - vientiin
taikka Usan kulutukseen.
Usalaisella keskustelupalstalla eräs mahdollisesti ei tuottaja,eli trolli, - käsitteli
hintoja pessimistiseen sävyyn.
Palstan järkimiehet saarnasivat vastaan että pörssi ei tiedä mitään ja hinnat nousevat
varmasti.
--
soija syys 8,20 marras 8,33
maissi-----3,40 joulu 3,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,98----4,99-----5,54
joulu 5,23---5,28-----5,77
maalis 5,45---5,50----5,93
touko 5,58----5,63----6,01
Pariisi vehnä
syys 197 joulu 198 maalis 199,75 touko 201
rapsi
marras 371,25 helmi 370,25 touko 369,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 177,20 tammi 179,15 maalis 181,50 touko 181,75

Siperian ja Kazahstanin kevätvehnä ei vielä kestä hallaa eikä pakkasta, mitä
myrkyllisen näköinen ennustekartta povaa jo viikonvaihteeksi.
Potentialia on useamman asteen pakkaseen jos selkeä sää osuu yöaikaan.
Argentiinan vehnä alkaa olla sekin hallalle arka, mitä onkin jo paikoin ollut.
Vielä ei voi povata mitään tuhoista.
Länsi-Australiassa jännitetään myös että selviääkö ennätyssatoa lupaileva vehnä
halloista.
Vehnä on sielläkin tulossa vaiheeseen jossa tuhot ovat mahdollisia.
Itäpuolen maakunnissa pakkasta on ollut usein, mutta vehnän edistyminen ei vielä
ole pitkällä, - mikä osin johtuu hitaasta orastumisesta.
Vehnää on merkittävästi tulossa vain etelässä NSW:n Riverinan alueella, Victoriassa
ja Etelä-Australian maakunnissa.
Kuivuus kuitenkin vaivaa ja lisää povataan.

Egypti osti 350 000 t. vehnää, mikä kootaan laivoihin Ukrainasta ja Venäjältä.
FOB pohjaisten hintojen haarukka oli 225 - 221 doll. tonni.
Egyptinranassa hinnaksi tulee 239-243 taalaa tonni.
Egyptin ostotarjoukseen vastasi myös Romania, mutta hinnat olivat korkeammat.
Hintojen korkeuteen on syynä se että Romaniassa myllyvehnää saatiin huonojen kelien
vuoksi vähän, ja että proomukuljetus tonavaa pitkin Saksan suuntaan tuottaa vehnälle
paremmat hinnat.

soija syys 8,24 marras 8,37
maissi ----3,41 joulu 3,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,15----5,19----5,69
joulu 5,41---5,49----5,91
maalis 5,61--5,71----6,07
touko 5,73---5,83----6,15
Pariisi vehnä
syys 202,75 joulu 203 maalis 205,50 touko 206,75
rapsi
marras 373,50 helmi 372,25 touko 371,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 182,25 tammi 184.05 maalis 186,30 touko 186,50

Viikolla 17-23.8. myytiin Usasta vehnää 414 800 t. ja laivattiin 404 300 t.
Kauden myynti kasvoi 8,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,3 milj. t.
Myymti alittaa 3,1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Eniten miinusta vuodentakaiseen on HRW vehnällä, jolla sitä oli 1,9 milj. t.
Sen laivaukset ovat 1,26 milj. t. tasolla, - vastaan 2,9 milj. t. vuosi sitten.
--
Maissia myytiin yhteensä 700 400 t. ja laivattiin 1,34 milj. tonnia
Kauden myynti kasvoi 60,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,5 milj. t.
Myyty vaan ei vielä laivattu määrä on tasossa 14,97 milj. t. , jossa mukana myös
seuraavan kauden myynti.
--
Soijaa myytiin yhteensä 702 500 t. ja laivattiin 973 800 t.
Kauden myynti kasvoi 58,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,3 milj. t.
Myyty vaan ei vielä laivattu määrä on yhteensä 16,59 milj. t. tasolla.
--

HRW vehnän myynti laski jälleen vaatimattomaksi ollen 114 400 t. , - Japani, Meksiko
ja ufomiehet olivat ostajina.
Laivauksiin saatiin vain 76 000 t. , - joten kun HRW vehnän myyty vaan ei vielä laivattu
osuus on tasossa 1,31 milj. t. , niin viikon laivaustahdilla tähänastiset vastuut on
hoidettu 17 viikon kuluttua.
Eli ylitse joulun veisi urakka.
Kevätvehnää myytiin 107 800 t. ja WW vehnää 78 700 t.
Viikon ostokärki oli Filippiinit, Japani, Meksiko ja taivaanmerkkinä Indonesia, joka
tulee olemaan jatkossa liemessä puuttuvan Australian tarjonnan vuoksi.
--
Markkinapuheissa huhutaan että Venäjän maatalousministeri tulee rajaamaan
vehnänviennin 25 milj. tonniin.
Voipa olla että nyt suunniteltu rajaus ei vielä riitä Siperian kevätvehnän tilanteen
perusteella.
Syyksi aikaiseen puuttumiseen kerrotaan maan omaa kulutusta hoitavien tahojen huoli
liian kiivaasta viennistä.
Se kun on ottanut lisää vauhtia tiedossa olevasta pakosta jossain vaiheessa rajoittaa
vientiä.
Asia on johtanut lievään hintojen laskuun koska tuottajien tarjonta on kasvanut.
Tämä on seurausta tiedosta että vientivehnästä tilitys tulee heti, mutta kotimaan
kulutukseen tapahtuvasta kaupasta hintariitelyn kera ja pitkän loppukauden mittaan.
--
soija syys 8,18 marras 8,31
maissi-----3,40 joulu 3,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,08----5,13-----5,62
joulu 5,32---5,41-----5,83
maalis 5,56--5,63-----5,99
touko 5,62---5,74-----6,07
Pariisi vehnä
syys 199,75 joulu 201,75 maalis 204,25 touko 205,75
rapsi
marras 374,75 helmi 373,75 touko 372,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 180,25 tammi 182,15 maalis 184,60

Kanadan tilastolaitos julkaisi viljojen satoarviot, joissa tehtiin minustuksia
siihen mitä on muualla odotettu.
Arvio on tilastolaitoksen ensimmäinen alkaneen kauden satoarvio, ja se perustuu
heinäkuun aikana kerättyyn tietoon.
Linkissä yleinen selostus:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/180831/dq180831b-eng.htm

Ja taulukko:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/en/daily-quotidien/180831/dq180831b-eng.pdf?st=nCnoJX24

Kylvöalojen perusteella odotettiin suurempaa satoa, mutta keskimääräistä heikompi
satotaso laski viljojen satoarviot ohraa lukuunottamatta vuodentakaista.
Myöhemmin arviot joudutaan päivittämään todennäköisesti vieläkin alemmaksi, - mitä
voi perustella sillä että satoa acrelta viilattiin vain 11,5 % vuodentakaisesta, eli
36,8 busheliin acrelta, - mikä tekee 2,47 tonnia hehtaarilta.

Vehnäsadon kokonaismääräksi arvioidaan 28.98 milj. t. missä 1 milj. tonnin miinus
vuodentakaiseen verraten.
Määrästä kevätvehnän osuus on 21,5 milj. t., missä miinusta 0.6 milj. t.
Syysvehnän osuus arvioidaan 2,39 milj. tonniin, jossa 0,4 milj. t. minusta
durumia saataisiin 5 milj. t. , mikä on lähes sama kuin vuosi sitten saatu.

Vehnäsadon arvio ei ole vielä viimeinen sana, mutta jo tämäkin miinustaa USDA:n
32,5 milj. tonnin povausta 3,5 milj. tonnia.

Rypsin sadoksi asetetaan 19,1 milj. t. , missä miinusta vuodentakaiseen 2,1 milj. t.
Ohraa saataisiin 7,99 milj. t. , - vastaan 7,89 milj. t. eli vähäpätöinen plussa.
--
Siperian vehnämaille näyttää edelleen tulevan pakkasta.
Tänään vielä oli tihkusadetta ja pilvistä napamereltä lähestyvän kylmän purkauksen
edellä.
Sunnuntain vastaisena yönä näyttäisi olevan kylmintä, eli jos selkenee niin noin
miinus 5 astetta ei olisi yllätys.

soija syys 8,33 marras 8,45
maissi ----3,52 joulu 3,66
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,19----5,21----5,83
joulu 5,46---5,54----5,98
maalis 5,66--5,75----6,13
touko 5,78---5,85----6,19
Pariisi vehnä
syys 204,75 joulu 205,50 maalis 208 touko 209,25
rapsi
marras 375,25 helmi 374,50 touko 373
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 182,50 tammi 184,05 maalis 186,50

Australiassa NSW:n pohjoisosassa sijaitseva Liverpool Plains hujakka sai noin
viikko sitten kohtalaisesti sadetta, - samaan aikaan kun Darling Downs jäi lähes ilman.
Näillä alueilla on maksettu ennätyshintoja viljoista, mutta hieman epäloogisesti
hinnat nousivat siellä missä satoi, eli Liverpool Plainsin hinnat nousivat ohran
osalta 468 aussitaalaan tonnilta.
Arvelen että Darling Downs alueella alkaa toivo olla mennyttä siitä että sataa
tarpeeksi pian ja kunnolla, niin että karja saadaan pysymään elossa.
Viljan hinnat tosin säilyivät elo 31. samoina kuin viikkoa aiemmin

NSW:n eteläosassa Riverinan alueella ihmetellään että tekikö pahimmillaan miinus 6
asteen pakkanen tuhoa vehnälle josta osa oli liittymässä.
Riverinan seutu on ainoa maakunnan alue jossa vielä itää toivo edes keskimääräisestä
sadosta.
Alueen viljojen kehitysaste vaatii vähintään 8 viikkoa sadon kypsymiseen, ja suurin
kasvuston vedentarve on edessäpäin.
Rehuviljojen hinnat ovat farmeilta haetun osalta 420-435 taalan tasoa, mikä kertoo
että vähissä ovat.
Maakunnan karjatalous on vaarassa romahtaa pieneen osaan entisestä, mistä on pitkän
aikajakson seuraukset viljojenkin tuotantoon.
Eli jos sadon rehulaatua ei saada kaupaksi kunnon hintaan, niin eipä kannata tuottaa
myllylaatuakaan, koska sen osuus voi jäädä monestakin syystä vähäiseen osaan koko
sadosta.

Näinhän kävi naapurimaakunta Victorian vehnälle hallan ja sateiden pilatessa laadun.
Pohjoisen kova kysyntä kuitenkin tarjosi markkinat rehulaadulle, mutta harva jusseista
pääsi tästä hyötymään.
Sadonkorjuun jälkeen kun ei vielä ollut nähtävissä mihin mittaan kuivuus yltyy, joten
monet myivät viljansa sadonkorjuun jälkeen nykyistä paljon heikommalla hinnalla.

Elo 31. tason hinnat osittain hieman laskivat Victoriassa, mutta vanhan sadon jämistä
maksetaan vieläkin päälle 400 taalan hintaa.
Uuden sadon sopimuksista tarjottu hinta taas laski noin 15 taalaa ollen myllyvehnällä
tasossa 395 aussitaalaa.
Syynä ei ole ainakaan paremmat näkymät, eli Victorian pelloista noin puolikas on
edelleen katovuoden raiteilla.
--
Usan pörssit olivat kiinni paikallisen "vapun" vuoksi.
Pariisi vehnä
syys 204 joulu 203,25 maalis 205,75 touko 206,75
rapsi
marras 374,50 helmi 374 touko 372,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 180 tammi 182,60 maalis 185,05

Australian vanhan vehnäsadon jämät ovat vähissä kuten hintojen nousu todistaa,
mutta miten käy uuden sadon kanssa ?
Satomäärästä voi povata jotain jo nyt, mutta Australian omasta kulutuksesta voi
tehdä povauksen suuremmalla varmuudella, - se kun on vakiintunut tietylle tasolle
josta se ei muutu kuin pakolla.
Kun itäosan maakuntien kulutus on riittänyt pompsauttamaan hinnat, niin kuinkas
käy nyt kun Queenslandin ja NSW:n oma vehnäsato jää viimeksi saatua pienemmäksi,
eikä vielä kylvämättä olevasta durrasadosta voi suuria odottaa.

Tuorein maakunnittain eritelty tilasto vehnän kulutuksesta on kaudelta 2016/17, jonka
pylväskuvaajasta voi eristää seuraavaa:

NSW 3,1 milj. t.
Queensland 1,7 milj. t.
Victoria 1,8 milj. t.
Länsi ja Etelä-Australian maakunnat kuluttavat yhteensä noin 1,5 milj. t.

Noin kuukausi sitten ausseissa arveltiin että Queenslandin ja NSW:n sato jää yhteensä
alle 3 milj. tonnin, ja tällöin arvion pohjana oli oletus että saadaan kohtalaiset
sateet, - ei olla saatu.
Naiden maakuntien kulutuksesta melkoinen osa on itärannikon suurten kaupunkien ansiota,
ja tämä joustaa vähiten, tai ei käytännössä ollenkaan.
Rehukäytön osuus taas riippuu siitä pysyykö karja hengissä, saadaanko jonkinmoinen
durra ja heinäsato.
Vanhan vehnäsadon kulutuksen voi olettaa nousseen koska viljalla on korvattu puuttuvaa
korsirehua, ja tämän lisäkulutuksen voi povata jatkuvan myös lokakuun alusta alkavalla
kaudella.
Näiden maakuntien kulutuksen voi povata ylittävän oman tuotannon 2-3 milj. tonnilla.

Victorian vehnäsato voi vielä hyvällä onnella yltää viimeksi saadun tasolle, eli
noin 4 milj. tonniin.
Tosin vehnän nykyinen kunto ei tätä tue, eikä myöskään ennustettu sateisuus.
Ei näytä siltä että pohjoisen vajaus voitaisiin korvata Victorian tuotannolla, koska
maakunnan oma kulutus vie lähes 2 milj. t. vehnää.

Etelä-Australia tuskin pystyy myöskään tuottamaan viimeksi saadun ja noin 4 milj. tonnin
vehnäsatoa.
Länsi-Australian satoa povataan 10-11 milj. tonniin jos se selviää ilman hallatuhoja.
Eli nämä kaksi tuottaisivat parhaimmillaan yhteensä 14-15 milj. t. vehnää.
Tästä oma kulutus veisi 1,5 milj. t.

Niimpä Australiasta voitaisiin viedä vehnää maksimissaan jotain 12-13 milj. tonnia.
USDAn viimeisin povaus sanelee että sato tulee olemaan 22 milj tonnia, josta viedään
16 milj. tonnia, - mitkä luvut tuskin toteutuvat.
Mitäpä sitten sadosta tulee, - kas siinä pulma ja muistetaan nyt ainakin se miten
viimeksi kävi laadun kanssa.
--
Usan kevätvehnästä oli korjattu syyskuua alkuun mennessä 89 % , joten seuraavan
varastoraportin lukuinin jää puuttumaan vajaa 10 % asadosta.
Tämä koska luvut kirjataan syyskuun alkuviikolla kerätyn tiedon mukaan.
--
Usassa juntattiin oikein olan takaa vehnäfutuureita, mutta puolet saavutuksesta haihtui
ennen pörssiajan loppua.
Markkinapuheet panivat syyksi Venäjän viivyttelyn vientimäärän rajoituksesta, jota
ei vielä maanantaina julistettu.
Se tulee kuitenkin väistämättä jossain muodossa.
Syyskuun futuurien meno selvitykseen vaikutti asiaan samoin kuin täällä Euroopassa

soija syys 8,31 marras 8,43
maissi ----3,55 joulu 3,68
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,02-----5,08----5,73
joulu 5,31----5,38----5,84
maalis 5,50---5,58----6,00
touko 5,65----5,69----6,08
Pariisi vehnä
syys 199,50 joulu 200 maalis 202,75 touko 204,50
rapsi
marras 375,25 helmi 374,75 touko 373,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 178,70 tammi 179,90 maalis 182,35

Siperian vehnä säilyi vielä ilman pakkasen vioitusta pilvisyyden ansiosta.
Länempänä Volgan alueen itäosa, Kazakhstanin pohjoisosa, ja hieman Uralin
alueita meni kahden metrin korkeudelta mitaten nollan tuntumaan.
Käyttämäni sääsivusto takistaa jostain syystä, ja siksi en pysty povaamaan
kasvuston lämpötilaa joka selkeässä säässä menee helposti vahinkorajalle.

Siperian säät ovat olleet viimeiset pari viikkoa sateisia ja keskilämpötila
on ollut hieman alle normaalin.
Vehnä on vielä vihreää ja viimeksi tehdyt kylvöt eivät ehdi valmistua ennen
pakkasia.
Kazakhstanin puolella on hieman parempi tilanne kylvöjen ajoituksen ansiosta,
- mitkä Venäjän puolella viivästyivät pahasti ja joita jäi kokonaan tekemättä.
Koleaa ja sateista säätä povataan ennusteissa, mistä syystä lähiajaksi ei
ole odotettavissa hallaa.
Tilanne näyttää n huonommalta kuin viime syksyn korjuusäät täällä Suomessa.
Siperian suunnan kevätvehnän laadusta ei kannata kelvollista odottaa.
Venäjän myllylaadun vientiä joudutaan rajoittamaan, ja enemmän kuin mitä on arvioitu.
Kiirekin alkaa olla koska heinä ja elokuun aikana vietiin parasta päältä noin 8 milj.
toniia.
--
Mikä sitten on Venäjän vientikyky?
Linkin artikkelista löytyy elo 27. tason laatujakautuma tähänastisesta vehnän laadusta,
jossa on mukana vain vähän kevätvehnää jonka korjuu alkaa normalivuosina elokuun
lopussa ja yltää lokakuulle saakka Siperian osalta.
http://www.blackseagrain.net/novosti/new-crop-grain-quality-in-russia-preliminarily-assessed-3

Parasta laatua edustaa kakkosluokka, jota saatiin 0,03 %
Kolmosen osuus on 19 % ja nelosluokan myllyvehnän 46,2 sadosta.
Rehuvehnän osuus sadosta on asettunut 30,1 % tasoon.

Lisäksi eritellään alueittain myllyvehnän osuutta sadosta.
Etelä-Venäjältä saatiin 74,2 % myllylaatuja eli neljännes sieltäkin päätyi rehuksi.
Keski-Venäjän sadosta rehua oli peräti 53 % ja myllyvehnää 43,7 %
Volgan alueelta saatiin 63,8 % myllylaatuja.

Venäjällä kuluu USDA:n viimeisten lukujen mukaan 38 milj. t. vehnää, josta myllyvehnää
22 milj. t. ja rehua 16 milj. t.
Vehnäsadon kokonaismääräksi USDA povaa 68 milj. t. jossa mukana myös kevätvehnä.
Tästä määrästä syysvehnän osuus olisi 48,5 milj. t. ja kevätvehnän 19,5 milj. t.

Nytpä alkaakin olla pohjatiedot ja toiveet kasassa, ja voi alkaa rakentamaan arviota
Venäjän myllyvehnän vientikyvystä.
Ensin tehdään arvio pelkästään syysvehnän perusteella, ja sen satomäärä USDAn arvion
mukaisena, mutta laatujakautuma Venäjän hallinnon lukujen mukaan.
Kauden alkuvarasto jätetään pois laskuista sen ollessa rehuvoittoinen jäämäntähde.

48,5 syysvehnän sato
14,5 tässä vähennetään rehuvehnän osuus syysvehnästä
22 tässä vähennetään Venäjän oma myllyvehnän tarve
12 milj. t. tämä riittäisi vientiin jos loppuvarastoa jäisi nolla tonnia.

Kireältä näyttää, eli kevätvehnästä tulisi saada suuri osuus myllylaatuisena, - mikä
näyttää vähintäänkin haasteelliselta.
Lisäksi noin 6-7 milj. t. on jo viety myllylaatuisena.

Hieman kerettiläisestä laskuharjoituksesta ei sinällään ole ennusteeksi, mutta se
kuitenkin antaa pohjan jolta kannattaa seurata kehitystä.
Venäjältä toivottiin erityisesti myllyvehnän vientiä, muiden viejien vähentyneen
vientikyvyn vuoksi.
Venäjästä ei kuitenkaan ole vajeen paikkajaksi vaikka kevätvehnästä jokin osa
saataisiin vientikelpoisena.
Arvelen että heikosti käy kevätvehnälle, mikä tietäisi Venäjän vientirajoitusta
myllylaadulle jo kuukauden sisällä.
Äskettäinen kokous viejien kanssa päätyi siihen että maatalousministeri katsoi
vientirajoituksen tarpeettomaksi.
Samassa yhteydessä ministeri kuitenkin kertoi viennin jäävän edellisvuotta pienemmäksi.

Miten vienti jäisi pienemmäksi kun se käy tulipalokiireellä ?
Elo 29. tasolla oli vientiä karttunut peräti 8,1 milj. t. , mikä ylittää 60 %
vuosi sitten vallinneen tason.
--
soija syys 8,25 marras 8,39
maissi-----3,51 joulu 3,65
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,93-----5,01-----5,64
joulu 5,21----5,28-----5,80
maalis 5,42---5,49-----5,96
touko 5,56----5,62-----6,03
Pariisi vehnä
syys 199,25 joulu 199,75 maalis 202,25 touko 203
rapsi
marras 375,25 helmi 374,75 touko 373,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 177,05 tammi 179,45 maalis 182,05 touko 182,50

Viljakaupassahan rehuksi menevän tavaran kauppa toimii, eli elukat syö. Nyt kun Vihreät laittaa meidät syömään kasviksia , niin mitenkä tällä puolella toimii tämä sekunda ja epäkurantin tavaran kauppa? Menneekö biokaasuksi ja miten itse peltopuolella riittää vesi?

Tietokoneen ongelma on pitänyt metsäveljen poissa päivityksistä.
Kokeksi muutin toiseen masiinaan ja tämä postaus on vain kokeilua.

perjantai 7.9.

Kanadan tilastolaitos julkaisi viljojen varastotiedot heinä 31. tasalta , mikä on
samalla edellisen kauden loppuvarasto ja uuden alkuvarasto.
Kaikki vehnälajit yhteensä teki 6,2 milj. t. , josta kaupallisten varastojen osuus
oli 3,5 milj. t., mikä jättää farmien varastot 2,7 milj. tonniin.

Tavallista vehnää jossa on mukana syys että kevätvehnä, oli 4,7 milj. t., missä
oli miinusta vuodentakaiseen 0,3 milj. t.
Määrä oli maaliskuun lopussa 12,97 milj. t. joten tavallisen vehnän 4 kuukauden
poistuma oli 8,27 milj. tonnia.

Durumia löytyi 1,47 milj. t. , missä miinusta 0,35 milj. t.
Ohraa oli 1,25 milj. t. missä miinusta 0,85 milj. t.
Rypsiä oli 2,39 milj. t. missä oli plussaa 0,86 milj. t.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/180906/dq180906b-eng.pdf
--
Kiinan asioita jo vuosia valottanut DimSums Blogi kertoo että kansallinen propaganda
on joutunut kovien tosiseikkojen eteen.
Esimerkiksi viljareserveistä vastaavan ministeriön edustaja hehkutti äskettäin että
hallinnon vehnän ostojen päätyminen poikkeuksellisen vähäisiksi ei mitenkään
vaaranna maan ruokahuoltoa.
Nehän ovat jääneet kesä, heinä ja elokuun aikana alle 42 milj. tonnin, eli 21
milj. tonnia alhaisemmiksi kuin vuosi sitten.
Edustaja vakuutti että varastoista riittää vehnää kulutukseen.
Hallinto onkin häätynyt purkamaan vehnää markkinoille jo poikkeuksellisen aikaisessa
vaiheessa.

Vähiin jäänyt hallinnon ostomäärä johtuu heikosta sadosta jonka syynä on muutakin
kuin sadonkorjuun sadesäät ja viljan itäminen tähkään.
"Armyvorm", eli eräs häijyn massaesiintymän aikaansaama toukka on tuhonnut vehnää
tavanomaisempien syiden lisäksi.

Huonoon aikaan osunut riitely Usan kanssa tulleista on lopettanut tyystin vehnän
ostot Usasta, eikä Australiasta ole suurta apua sen vaikeuksien vuoksi.

Ainoa merkittävä toimittaja olisi Kanada, mistä tapahtuvat ostot löisivät mukavasti
Usaakin korville, eli Usan vehnänostot Kanadasta lopahtaisivat vehnäpulaan - riekkuu
metsäveli.
http://dimsums.blogspot.com/2018/08/china-food-security-propaganda-turned-up.html

soija syys 8,26 marras 8,38
maissi-----3,53 joulu 3,66
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,86----4,90----5,55
joulu 5,14----5,17---5,71
maalis 5,35---5,39---5,87
touko 5,49----5,52---5,96
Pariisi vehnä
syys 202,75 joulu 198,25 maalis 200,50 touko 201,50
rapsi
marras 371,50 helmi 371,25 touko 270,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 175,35 tammi 177,37 maalis 179,85 touko 180,25

Viikolla 24-30 myytiin Usasta 379 800 t. vehnää ja laivattiin 287 000 t.
Kauden myynti kasvoi 9,35 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,39 milj. t.
Myynti alittaa 3,1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Miinuksesta 1,96 milj. t. johtuu HRW vehnän viennin takistamisesta sekä
kevätvehnän 0,5 milj. tonnin miinuksesta.
--
Maissia myytiin päättyneen ja alkaneen kauden laivauksiin yhteensä 1,06 milj. t.
ja laivattiin 1,2 milj. t.
Päättyneen kauden myynti päätyi 60,5 milj. tonniin, josta 57,2 milj. t. ehdittiin
laivata, - laivausmäärä ylittää 2,1 milj. t. vuodentakaisen.
Laivaamatta jäi 3,3 milj. t. , mikä siirtyy uudella kaudella vastattavaksi.
Uusi kausi alkoi 14,7 milj. tonnin vastuilla, eli noin 25 % on myyty etukäteen.
--
Soijaa myytiin vastaavasti 673 200 t. ja laivattiin 723 400 t.
Kauden myynti päätyi 58,8 milj. tonniin, josta laivaamatta jäi 2,65 milj. t.
Myynti alittaa 1,6 milj. t. vuodentakaisen.
Uusi kausi alkoi 16,5 milj. tonnin vastuilla.
--
HRW vehnän heikko myyntimäärä jatkuu taivaanmerkkinä, eli sen myllylaatu tarvitaan
Usan käyttöön, kunnes myllyteollisuus katsoo hankkineensa sitä tarpeeksi loppukaudeksi.
Viikolla myytiin 124 900 t. HRW vehnää ja laivattiin vain 22 800 t.
Kevätvehnää myytiin 116 100 t. ja laivattiin 120 500 t.
Vehnän myyntikärki oli Etelä-Korea, Filippiinit ja Meksiko
--
Rahastojen myynti junttaa edelleen vehnän futuurihintoja, ja pahasti häiriintynyt
syyskuun futuurien selvitysprosessi lisää epävarmuutta lekkeripeliin.
Yleisesti todetaan markkinapuheissakin että fundamentit eivät nyt ole pelin pohjana.

soija syys 8,32 marras 8,45
maissi-----3,54 joulu 3,67
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,86-----4,88-----5,55
joulu 5,13----5,15-----5,70
maalis 5,33---5,36-----5,96
touko 5,46----5,49-----5,95
Pariisi vehnä
syys 183 joulu 197,50 maalis 200 touko 201
rapsi
marras 372,50 helmi 372,25 touko 371,25 elo 360,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 174 tammi 176,70 maalis 179,20

Venäjän kevätvehnän korjuu on vielä vähäistä, mutta edes edullisemmissa säissä
ollut Kazakhstan ei ole edistynyt kuin 24 % tasolle.
Jonkinmoinen halla tai pakkanen on luvassa lähipäivinä, ja myös Siperian vehnälle.
Pilvisyys kuitenkin voi pelastaa vehnän.
--
Usan kevätvehnän suurimman tuottajan, eli Pohjois-Dakotan sadosta on kiusallisen
suuri osuus ergotin saastuttamaa.
Suurin mainittu pitoisuus on ollut 0,25 %, mikä tietäisi että tonnista löytyy 2,5 kiloa
myrkkyä.
Usassa ehdoton hylkäysraja on 0,1 % , mutta esimerkiksi vientimarkkinoilla ei yleensä
hyväksytä 0,05 % ylittävää pitoisuutta, eikä Egypti aina hyväksy tuotakaan.
--
Ranskan vehnä häipyy edelleen myös EU:n markkinoille, eli noin puolet heinäkuun
viennistä, mikä oli kaikkiaan 1,3 milj. t.

Selvitystilassa oleva pariisin syyskuun vehnäfutuuri on esittänyt huumoritasoa
olevaa hoipertelua, - tänään vaihteeksi 10 euroa ylös.

soija syys 8,33 marras 8,46
maissi-----3,55 joulu 3,67
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,04-----5,03-----5,59
joulu 5,28----5,31-----5,80
maalis 5,47---5,51-----5,94
touko 5,60----5,64-----6,03
Pariisi vehnä
syys 195 joulu 202 maalis 204,75 touko 205,25 syys 188,75
rapsi
marras 375 helmi 374,50 touko 373,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 177,95 tammi 180,05 maalis 182,55

ABARES julkaisi arvionsa Australian viljasadosta miinustaen satoa enemmän kuin
monet odottivat.
Vehnäsadon määräksi sanellaan 19,09 milj. t.
Ennuste perustuu viljojen nykyiseen potentiaaliin, mitä hieman miinustetaan koska
nyt epäillään sademääriä normaalia heikommiksi.
Raportti sisältää paljon tilastoja sademääristä ja muusta asiaan liityvästä, mutta
jätän nämä selostamatta ja keskityn satomääriin.

NSW:n vehnäsato jää 32 % vähäisempien kylvöalojen, sekä kuivuuden vuoksi 44 % viimeksi
saatua pienemmäksi, ja arvio asettaa sen 2,5 milj. tonniin.
Ohran miinus on 36 % ja sato povataan 0,7 milj. tonniin.
Rypsi jäisi 0,3 milj. tonniin, jossa miinusta peräti 51 %.
Raportti ennustaa myös vielä kylvämättä olevaa durrasatoa 0,48 milj. tonniin, mutta
tämä on ehdollinen arvio, - eli pitäisi ensin sataa kunnolla.

Queenslandin viimeksi saatu vehnäsato oli kurja, ja siksi sinne tulee vain 23 % lisämiinus.
Vehnää arvellaan saatavan 0,52 milj. t. ja ohraa 0,1 milj. t.
Queenlandin durrasatoa ennustetaan 1 milj. tonniin koska sinne on povattu parempia sateita.

Victorian vehnäsatoa miinustetaan yllättävän paljon, mutta tämä johtuu siitä että
ABARES ottaa huomioon erityisen vähäisen viljelymaan pohjakosteuden, ja tämän lisänä
ennusteet normaalia heikommista sateista.
Lisäksi huomautetaan että kylvöt tehtiin myöhässä, mikä saattaa pelastaa halloilta,
mutta vastaavasti asettaa riskin korkeiden lämpötilojen tuottamalle miinukselle.
Vehnäsato ennustetaan tylysti 2,7 milj. tonniin, missä miinusta edelliseen 33 %
Ohrasadoksi asetetaan 1,65 milj. t. , missä miinusta 21 % .
Rypsiä tulisi 0,55 milj. t. missä 27 % miinus.

Etelä-Australian näkymät nähdään hieman paremmiksi muita, mutta huomautetaan että
osittain on jo tullut satomenetyksiäkin.
Vehnäsadoksi nähdään 3,69 milj. t. missä miinusta edelliseen 10 %
Ohralle povataan 6 % plussa koska sen tuotantoala on saanut kelpo sateet, - määräksi
asetetaan 1,9 milj. t.
Rypsiä nähdään saatavan 0,29 milj. t. , missä 7 % miinus.

Länsi-Australian osalta ABARES ei lähde muiden ennustajien mukaan ennätystä povaamaan.
Vaikka satopotentiaalia nyt olisikin, niin ennustettu sateisuus ja eräiden alueiden
heikohko pohjakosteus ei tue ennätystä.
Vehnäsato asetetaan 9,6 milj. tonniin, missä plussaa vuodentakaiseen 21 %.
Ohraa saataisiin 3,86 milj. t. , missä 4 % plussa , - rypsiä miinustetaan 17 % ja sen
sadoksi nähdään 1,63 milj. t.

Raportti ei povaa vientiä eikä muitakaan satoon liittyvää asiaa.
Loppupuolelta löytyy taulukoita näistä, mutta niistä puuttuu myös nyt menossa oleva
kausi.
Raporttia ei voi tällä kertaa moittia mistään, - eli metsäveljeltä heruu nyt kymmenen
pistettä, sekä papukaijamerkki päälle.

http://data.daff.gov.au/data/warehouse/aucrpd9abcc003/aucrpd9aba_20180911_Z0Srg/AustCropRrt20180911_v1.0.0.pdf

ABARES:in raportti oli erinomainen, mutta mitä sen varsin todennäköisestä toteutumisesta
seuraa, on osittain hyvinkin ennakoitavissa.
Tuossa ylempänä arvioin Australian vientikykyä 12-13 milj. tonniin, mitä raportti
nyt tukeekin, sekä antaa aihetta arvioon että tuotakin vähemmän jää vientiin.
Esimerkiksi Victorian ennustettu sato ei riitä maakunnan omaan kulutukseen ja korvaamaan
vajetta NSW:n ja Queenslandin puolella, vaikka raportti povaa sinne noin 3 milj. tonnin
vehnäsadon yhteismäärää.

Australian vientikykyä vähentää myös se että vehnän ja muiden viljojen loppuvarastoa
vähennetään koko ajan, ja on vähennetty jo monta kuukautta itäosan pulantorjunnassa.
Arvelen että uusi, lokakuun alusta alkava kausi aloitetaan käytännön kannalta nollasta.
Jään seuraamaan kehitystä tältä pohjalta, ja seurattaviin asioihin kuuluu nyt myös
se että joudutaanko ausseissa vähentämään paljonkin karjataloutta.
--
Huomenna julkaistaan uuden USDAn raportit, ja aloitan uuden katsausletkan "yleistä
maataloudesta" palstalla.
https://keskustelu.suomi24.fi/talous/maatila-ja-metsa/yleista-maataloudesta
--
soija syys 8,20 marras 8,31
maissi-----3,54 joulu 3,55
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,93----4,94----5,64
joulu 5,17---5,21----5,75
maalis 5,37--5,41----5,89
touko 5,50---5,55----5,98
Pariisi vehnä
joulu 201,25 maalis 203,75 touko 204,50 syys 188,50 joulu 190,25
rapsi
marras 372 helmi 371 touko 370,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 176,95 tammi 178,95 maalis 181,45