Määrittämätön persoonallisuushäiriö

Eitulenättiä

Haluaisin kokemuksia persoonallisuushäiriöisen ihmisen "oikeanlaisesta" jättämisestä. Eli ne jotka kyseisen diagnoosin tietävät ja ovat olleet tilanteessa itsekkin, toivoisin vastausta.

Eli naiseni on riippuvainen, epävakaa jne. Ja on tosi herttainen, ja paljon hyviä piirteitä, mutta parin kk:n jälkeen alkoi tulla oikeita piirteitä esiin. Itsellä ei voimavarat riitä parisuhteeseen, jossa toisella on paljon tunnepuolen ongelmia mutta ei hoida itseään mm psykiatrialla. Asiat saattavat olla yhdessä hetkessä hyvin, mutta toisessa hetkessä aivan eri ihminen. Syyttää, itkee, sulkeutuu, on ilkeä. Ei ole aggressiivinen. Ollaan jo erottu, mutta pienikin viesteily herättää hänessä toivonkipinän ja alkaa syyttää erosta ja että pitäisi minun miettiä että oliko oikein erota eikä sais tehdä yksipuolista ratkaisua. Viestit olleet siis ihan moimitäkuuluu-tyylisiä.

Eli, pitäisikö kaikki, siis ihan kaikki yhteydenpito pistää poikki? Onko se paras? Hänen kannaltaan siis. Tuntuu vaan niin raa'alta. Ehkä tiedän vastauksen mut katotaan saanko täältä tukea siihen. Ja kyllä, olen ohjannut hoitoon häntä nätisti, kertoo hakeutuvansa.

Ja jos joku haluaa kertoa persoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa olevasta toimivasta parisuhteesta niin haluaisin niitäkin kuulla.

8

192

Vastaukset

  • Eiköhän ihminen erotessa just käy läpi niitä tunteitaan, kun syyttää, itkee, sulkeutuu, on ilkeä. Sulla itselläsi taitaa tunteet olla täysin finaalissa, jos et itse noin koe. Normaali tunteva ihminen reagoi just noin ja on silloin epävakaa ja voi riippua menneessä kiinni. Mistä sinä olet itse saanut päähäsi, että ko. henkilöllä on persoonallisuushäiriö? Sun kannattaa lukea kirja erosta, niin ymmärrät häntäkin paremmin.

    • Niin. Olikin turha ajatella että tulisi asiallisia vastauksia. Ei ole tunteet mulla finaalissa, et lukenut tekstiäni kunnolla. Itsellesi suosittelen mitä tahansa kirjaa, se harjoittaa sisälukutaitoa :)

      Jos sulla ei ole järkevää sanottavaa, niin voisit olla kommentoimatta. Yritän ottaa huomioon ihmisen jolla kyseinen diagnoosi on, joten haluan kuulla heiltä vastauksia jotka ovat olleet vastaavassa tilanteessa.


  • Olet rakastunut mustaan aukkoon, kokemuksen rintaäänellä sanon, että se olet sinä jolta voimat loppuu ekaks, persoonallisuushäiriö on kehittynyt yleensä jo lapsena ja vaikeasti edes balanssiin saatavissa, jos haluat "elää" lopeta suhde.

  • Mahdollisimman pitkälle kauas pois, eilä missään yhteyksissä enää ikinä. Tee itsellesi vihdoin elämä. Vain yksi kaikilla ja hauras.
    Nimimerkillä kokemusta on.

  • Juokse ja kovaa! Älä missään tilanteessa edes harkitse muuta, ikinä.

    • Kirjoitin lyhyesti, mutta kokemuksesta nappaa pointtini.


  • Hei!
    Kommenttini tulee varmaan liian myöhään, mutta itselläni on erittäin tuskallinen persoonallisuushäiriö, jonka takia olen terapiassa ja jonka oirehdinnan lieventymisellä on kohtalainen ennuste. Ellet halua välitä kumppanistasi ja jaksa olla hänen tukenaan kieltämättä erittäin vaikean ongelman kanssa, on paras molemmille, että katkaiset välit täysin ja silottelematta. Hän on todennäköisesti jo tottunut moisiin hylkäämisiin (ja tällaistahan me valitettavasti usein tiedostamattamme haemmekin), muttei varmasti kaipaa läheisyyttä ja välittämistä ihmiseltä, joka herättää turhat toiveet uudelleen ja uudelleen. Toivottavasti annoit hänelle mahdollisuuden löytää sitoutumiskykyinen ja rakastava kumppani. Usein oireet lievenevät itsestään nuoruusiän jälkeen. Etenkin jos tukena on vahvoja ihmissuhteita. Toivon todella, että nostit kytkintä. Molempien takia.

    • Samaa mieltä. Kytkintä ja kaasua ja se on heipat!


Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.