Valitin ja päätös tuli saantitodistuksena. Hylky siis?

Olen viranomaisen lausunnosta jo antanut oman vastineeni. Kun hallinto-oikeus lähetti vastinepyynnön niin se tuli ihan normaalina kirjeenä ja siksi luulen että tämä on varsinainen päätös..

Mutta outoa tässä on se että kun kävin kysymässä asian käsittelyaikaa tässä noin kuukausi sitten Helsingin hallinto-oikeudesta, he sanoivat, että käsittelyaika on toimeentulotukiasioissa noin 8 kuukautta ja että saisin päätöksen vasta ensi vuoden puolella. Eli aika joutuisasti asiani käsiteltiin, se vei HaOssa ''vain'' 5 kuukautta. (Helsingin HaOn sivuilla lukee että aika olisi sosiaaliasioissa 4,6 kuukautta mutta virkailija kertoi että tt-asioissa 7-8 kk).

Taidan hakea tuon kirjeen vasta myöhemmin, Posti säilyttää sitä 2 viikkoa, en halua pahoittaa mieltäni... Ja sitä paitsi valitusaika lähtee rullaamaan siitä kun haen päätöksen.

saantitodistus kirjoitti:

Olen viranomaisen lausunnosta jo antanut oman vastineeni. Kun hallinto-oikeus lähetti vastinepyynnön niin se tuli ihan normaalina kirjeenä ja siksi luulen että tämä on varsinainen päätös..

Mutta outoa tässä on se että kun kävin kysymässä asian käsittelyaikaa tässä noin kuukausi sitten Helsingin hallinto-oikeudesta, he sanoivat, että käsittelyaika on toimeentulotukiasioissa noin 8 kuukautta ja että saisin päätöksen vasta ensi vuoden puolella. Eli aika joutuisasti asiani käsiteltiin, se vei HaOssa ''vain'' 5 kuukautta. (Helsingin HaOn sivuilla lukee että aika olisi sosiaaliasioissa 4,6 kuukautta mutta virkailija kertoi että tt-asioissa 7-8 kk).

Taidan hakea tuon kirjeen vasta myöhemmin, Posti säilyttää sitä 2 viikkoa, en halua pahoittaa mieltäni... Ja sitä paitsi valitusaika lähtee rullaamaan siitä kun haen päätöksen.

Lue lisää

Minulla oli aikoinaan käsittelyaika Itä-Suomen Hallinto-oikeudessa vain vähän yli 3 kuukautta, oli sen verran selvä tapaus että kun vein vastinetta sossun lausuntoon niin vastaanotossa ollut virkailija sanoi että "selvä tapaushan tämä on" ja sossu sai "joulupataan" sopivasti joulun välipäivinä vuona 2011, eikä se jäänyt ainoaksi kerraksi.
Tarkistin päivämäärät omasta sähköisestä arkistostani: Päätös 12.8.2011, oikaisuvaatimus 24.8.2011, hylky oikaisuvaatimukseen 7.9.2011, valitus hallinto-oikeuteen16.9.2011, sossun lausunto 28.10.2011, vastinen sossun lausuntoon 2.11.2011 ja hallinto-oikeuden päätös 27.12.2011, eli alle 5 kk koko "show". Harvoin taitaa noin nopeasti mennä.

Onhan tuo, mutta ei voita nopeudessa oikeuskansleria, hylkypäätös vähän yli 3 viikkoa jos lasketaan 5p viikkoina,

Sama asia takaisin vain muutama päivä "ei anna ahetta" kirjelmän jälkeen ja tällä kertaa sisälletettynä itse oikeuskanslerinviraston omien päätöksiensä vastaisesta päätöksestä.

Nyt viipynyt jo pitkälti toista kuukautta (pitänee tarkistaa).

Neuvo sähkoisen kirjelmän tekoon, A. kelalle, koskee myös viestejä, B. oikeusasiamiehelle, C. oikeuskanslerille. KOPIOIKAA tekstinne ja lisäksi kelalle kun viestitätte ja jos pitkä teksti, niiin kirjoittakaa ensin vaikka muistiona ja kopioikaa teksti kirjoituskenttään ja tallentakaa muistiossa tekemänne viesti, aika ei riitä kelaan viestiessä ja teksti katoaa bittiavaruuteen hyvin helposti, koska viestisivusto ei millään ilmaise ajan päättymistä, vaikka pitäisi.

Lisäksi kelan automaattinen liitteidenpyyntösysteemi on hallintolain vastainen (hallintolaissa on selkeästi että, "32 §
Selvityspyyntö

Lausuntoa tai muuta selvitystä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä.", eli automaattisessa lisäselvityspyynnössä ei ole yksilöity mistä asioista pitää antaa lisäselvitystä, on vain ylimalkaisesti esim. asumismenot, asumismenoja on aika monia ja jokaisella erilaisia.

Samoin kun on viestiautomaatti heiltä asiakkaalle päin, koska käsittelevän/viestivän henkilön allekirjoitusta ei ole, vaikka hallintolaissa on vaatimus allekirjoituksille on jo esteellisyysperusteen perusteella, et voi tietää/selvittää onko joku esteellinen, viestit koskien asiaa/hakemusta kun on myös asian käsittelyä.

Tässä hyvä esimerkki juurikin siitä automaatiosta: "Viesti 15_11_2018 klo 12:59. Viestit

Toimeentulotuki - Perustoimeentulotuki

Kela 15.11.2018 12:59


Hei,

toimeentulotukilain 7 b § 1 mom. lähtee muiden perusmenojen huomioimisesta tarpeellisen suuruisina. Tämä koskee siis myös välttämättömiä muuttokuluja, joista asiassasi on kyse. Laissa yksityiskohtaista tarpeellisuuden määrittelyä ei ole tehty, eikä myöskään lakiin kirjattu erillistä valtuutussäännöstä siitä, että Kelalla on oikeus em. tarpeellisuus arvioida. Oikeuskäytännössä on kuitenkin toimeentulotuen osalta vahvistettu jo paljon ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle, että harkintavalta tarpeellisuuden osalta on toimeenpanijalla. Tukioikeutta arvioitaessa käytetään tapauskohtaista harkintaa samalla huolehtien siitä, että asiakkaita kohdellaan yhdenmukaisesti eli samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla.

Nähdäkseni kyseenalaistat juuri Kelan oikeuden em. tarpeellisuusharkintaan ja näin ollen oikea taho arvioimaan tätä juridista kysymystä seuraavaksi on oikaisuvaatimuskeskus, jonka päätöksestä edelleen on valitusoikeus hallinto-oikeuteen.

Ystävällisesti

Monica Jalonen
etuuskäsittelypäällikkö


Ystävällisesti

Kela"

Hyvää tuossa viestissä on se, että myöntää ettei kelalla ole lakiin perustuvaa oikeutta arvioida tarpeelisuuden määrää muuttokulujen tai sähkölaskun määrän osalta, vaan perustaa oikeuden tulleen oikeuskäytännöstä, mikä on täyttä potaskaa ja pyyhkii kätensä asiasta, että valittakaa.

Olen vaatinut kelaa esittämään tämän vahvistetun oikeuskäytännön, mitään ei ole kuulunut.

Vapaasti kopioitavissa tuo ilmaisu, ettei ole kelalla lakiin perustuvaa oikeutta määritellä tarpeellisuuden määrää.

Minulla on Turunhallinto-oikeuden lainvoimainen päätös siitä, että sähkölaskum summa on se hyväksyttävä menonmääräkin, riippumatta kulutuksesta taikka asunnon neliömäärästä (sossu yritti venkoilla liian ison asunnon (kaikkiaan 120 neliötä pinta-alaa yksinasuvalla) neliömäärällä sähkölaskun olevan liian iso.

Lawetorder kirjoitti:

Onhan tuo, mutta ei voita nopeudessa oikeuskansleria, hylkypäätös vähän yli 3 viikkoa jos lasketaan 5p viikkoina,

Sama asia takaisin vain muutama päivä "ei anna ahetta" kirjelmän jälkeen ja tällä kertaa sisälletettynä itse oikeuskanslerinviraston omien päätöksiensä vastaisesta päätöksestä.

Nyt viipynyt jo pitkälti toista kuukautta (pitänee tarkistaa).

Neuvo sähkoisen kirjelmän tekoon, A. kelalle, koskee myös viestejä, B. oikeusasiamiehelle, C. oikeuskanslerille. KOPIOIKAA tekstinne ja lisäksi kelalle kun viestitätte ja jos pitkä teksti, niiin kirjoittakaa ensin vaikka muistiona ja kopioikaa teksti kirjoituskenttään ja tallentakaa muistiossa tekemänne viesti, aika ei riitä kelaan viestiessä ja teksti katoaa bittiavaruuteen hyvin helposti, koska viestisivusto ei millään ilmaise ajan päättymistä, vaikka pitäisi.

Lisäksi kelan automaattinen liitteidenpyyntösysteemi on hallintolain vastainen (hallintolaissa on selkeästi että, "32 §
Selvityspyyntö

Lausuntoa tai muuta selvitystä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä.", eli automaattisessa lisäselvityspyynnössä ei ole yksilöity mistä asioista pitää antaa lisäselvitystä, on vain ylimalkaisesti esim. asumismenot, asumismenoja on aika monia ja jokaisella erilaisia.

Samoin kun on viestiautomaatti heiltä asiakkaalle päin, koska käsittelevän/viestivän henkilön allekirjoitusta ei ole, vaikka hallintolaissa on vaatimus allekirjoituksille on jo esteellisyysperusteen perusteella, et voi tietää/selvittää onko joku esteellinen, viestit koskien asiaa/hakemusta kun on myös asian käsittelyä.

Tässä hyvä esimerkki juurikin siitä automaatiosta: "Viesti 15_11_2018 klo 12:59. Viestit

Toimeentulotuki - Perustoimeentulotuki

Kela 15.11.2018 12:59


Hei,

toimeentulotukilain 7 b § 1 mom. lähtee muiden perusmenojen huomioimisesta tarpeellisen suuruisina. Tämä koskee siis myös välttämättömiä muuttokuluja, joista asiassasi on kyse. Laissa yksityiskohtaista tarpeellisuuden määrittelyä ei ole tehty, eikä myöskään lakiin kirjattu erillistä valtuutussäännöstä siitä, että Kelalla on oikeus em. tarpeellisuus arvioida. Oikeuskäytännössä on kuitenkin toimeentulotuen osalta vahvistettu jo paljon ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle, että harkintavalta tarpeellisuuden osalta on toimeenpanijalla. Tukioikeutta arvioitaessa käytetään tapauskohtaista harkintaa samalla huolehtien siitä, että asiakkaita kohdellaan yhdenmukaisesti eli samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla.

Nähdäkseni kyseenalaistat juuri Kelan oikeuden em. tarpeellisuusharkintaan ja näin ollen oikea taho arvioimaan tätä juridista kysymystä seuraavaksi on oikaisuvaatimuskeskus, jonka päätöksestä edelleen on valitusoikeus hallinto-oikeuteen.

Ystävällisesti

Monica Jalonen
etuuskäsittelypäällikkö


Ystävällisesti

Kela"

Hyvää tuossa viestissä on se, että myöntää ettei kelalla ole lakiin perustuvaa oikeutta arvioida tarpeelisuuden määrää muuttokulujen tai sähkölaskun määrän osalta, vaan perustaa oikeuden tulleen oikeuskäytännöstä, mikä on täyttä potaskaa ja pyyhkii kätensä asiasta, että valittakaa.

Olen vaatinut kelaa esittämään tämän vahvistetun oikeuskäytännön, mitään ei ole kuulunut.

Vapaasti kopioitavissa tuo ilmaisu, ettei ole kelalla lakiin perustuvaa oikeutta määritellä tarpeellisuuden määrää.

Minulla on Turunhallinto-oikeuden lainvoimainen päätös siitä, että sähkölaskum summa on se hyväksyttävä menonmääräkin, riippumatta kulutuksesta taikka asunnon neliömäärästä (sossu yritti venkoilla liian ison asunnon (kaikkiaan 120 neliötä pinta-alaa yksinasuvalla) neliömäärällä sähkölaskun olevan liian iso.

Lue lisää

"Oikeuskäytännössä on kuitenkin toimeentulotuen osalta vahvistettu jo paljon ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle, että harkintavalta tarpeellisuuden osalta on toimeenpanijalla."
Olisi mielenkiintoista nähdä nuo päätökset, finlexistä ei niitä löydy. Voisit pyytää anonymisoidut kopiot noista päätöksistä tai ainakin niiden diaarinumerot Monica Jaloselta.
Laissa kyllä puhutaan vain muuton tarpeellisisen suuruisista kustannuksista mutta ei itse muuton tarpeellisuudesta joten se ei kyllä anna Kelalle valtaa arvioida itse muuton tarpeellisuutta ja tarpeellisen suuruinen määrä on todelliset muuttokustannukset. Tuolta(kin) osin Kelan ohje on lain vastainen.
Luin joskus noita lain perusteluja ja ei sielläkään annettu Kelalle tuollaista valtaa eikä lain perusteluilla voi muutenkaan laajentaa lain tulkintaa.
Lisää aiheesta, jona voi toimittaa myös Monica Jalosen luetavaksi:
EOAK/5626/2017
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/5626/2017

167-176 kirjoitti:

"Oikeuskäytännössä on kuitenkin toimeentulotuen osalta vahvistettu jo paljon ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle, että harkintavalta tarpeellisuuden osalta on toimeenpanijalla."
Olisi mielenkiintoista nähdä nuo päätökset, finlexistä ei niitä löydy. Voisit pyytää anonymisoidut kopiot noista päätöksistä tai ainakin niiden diaarinumerot Monica Jaloselta.
Laissa kyllä puhutaan vain muuton tarpeellisisen suuruisista kustannuksista mutta ei itse muuton tarpeellisuudesta joten se ei kyllä anna Kelalle valtaa arvioida itse muuton tarpeellisuutta ja tarpeellisen suuruinen määrä on todelliset muuttokustannukset. Tuolta(kin) osin Kelan ohje on lain vastainen.
Luin joskus noita lain perusteluja ja ei sielläkään annettu Kelalle tuollaista valtaa eikä lain perusteluilla voi muutenkaan laajentaa lain tulkintaa.
Lisää aiheesta, jona voi toimittaa myös Monica Jalosen luetavaksi:
EOAK/5626/2017
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/5626/2017

Lue lisää

Ei tuollaista vahvistettua oikeuskäytäntöä ole tuosta asiasta mitä tuo jalostettu liha esittää, mutta myöntää ettei ole lakiin perustuvia oikeuksia kelalla, määritellä tarpeellisuutta, eikä sen tarpeen määrää.

Jos tarkkoja ollaan, niin laissa on välttämättömät muuttoon liittyvät menot, eli juurikin ne menot mitä muutto vaatiikin (kotivakuutusvaatimus, vuokratakuu, ynm kulut) muutti sitten miten tahansa tai minne tahansa (perusoikeus valita itse asuinpaikkansa) eli muuton perusteena voi olla, ettei halua asua jossain ja tämä pitää julkisen vallan turvata ja sen toteutuminen perustuslain 22§ mukaan.

Tuossa on jälleen yksi päätös, jossa ei puututa millään tavalla perusoikeuksiin ja pähkäillä sitä toteutuuko ne vaiko ei.

Ei tuollaisilla päätöksillä ole mitään virkaa minun mielestäni.

En ymmärrä, oikeuskansleri ja oikeusasiamies on ylimmäisiä laillisuusvalvojia, niin luulisi heidän ottavan kantaa perusoikeuksien toteutumiseen, vaikkakin on PL 107 ja 108§, niin suomessa on ollut hyvin pitkään oikeuskäytäntö missä vasta korkein oikeus on joissain tapauksissa ottanut kantaa nahkapäätöksen kera perusoikeuksiin ja perustuslakiin.

Oikeusistuimet oikein tahallaan välttelee perusoikeustapauksia ja se johtuu juurikin 4 v välein vaihtuvasta perustuslakivaliokunnasta joka useimmiten on sitä mieltä, ettei riko perustuslakia vaikka valmis laki niin tekisikin.

saantitodistus kirjoitti:

Olen viranomaisen lausunnosta jo antanut oman vastineeni. Kun hallinto-oikeus lähetti vastinepyynnön niin se tuli ihan normaalina kirjeenä ja siksi luulen että tämä on varsinainen päätös..

Mutta outoa tässä on se että kun kävin kysymässä asian käsittelyaikaa tässä noin kuukausi sitten Helsingin hallinto-oikeudesta, he sanoivat, että käsittelyaika on toimeentulotukiasioissa noin 8 kuukautta ja että saisin päätöksen vasta ensi vuoden puolella. Eli aika joutuisasti asiani käsiteltiin, se vei HaOssa ''vain'' 5 kuukautta. (Helsingin HaOn sivuilla lukee että aika olisi sosiaaliasioissa 4,6 kuukautta mutta virkailija kertoi että tt-asioissa 7-8 kk).

Taidan hakea tuon kirjeen vasta myöhemmin, Posti säilyttää sitä 2 viikkoa, en halua pahoittaa mieltäni... Ja sitä paitsi valitusaika lähtee rullaamaan siitä kun haen päätöksen.

Lue lisää

Tee kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Toiminta aika ei ole hallintomenettelylain mukainen, Muistuta myös että toimeentulolain mukaa se on viimesijainen tukimuoto johon on saatava vastaus kohtuullisessa ajassa.