Tiilerissä kaikki lämpö ei karkaa hormiin, kun vain malttaa lämmittää riittävän pienillä puumäärillä ja harvakseltaan. Tiili on sikäli kehno materiaali, että sen kyky sitoa lämpöä on huono moniin muihin materiaaleihin verrattuna. Ylivoimainen on vesi. Kaukana tiilen edellä ovat myös oliviinikivi ja vuolukivi.
Jos Tiilerilä aikoo kämppänsä lämmittää, täytyy takkoja olla monta, mielellään kussakin huoneessa.
Jos sen sijaan suosii avointa tilaa, jossa lämpö pääsee leviämään, niin silloin kannattaa hankkia jokin muu kuin kuoritakka.
Tiilerissä kaikki lämpö EI karkaa hormiin
adfs1423
31
1957
Vastaukset
- Raksaaja-sh
Teho näkyy hyvin vastaavan poltetun puun määrän kanssa.
Toistaiseksi en ole kokeillut kylläkään yli kahta pesällistä per päivä kun on edullisempi päälämpö ollut toiminnassa.
Laskennallisesti kaksi tiileriä riittää varalämmönlähteeksi 230m2 taloon mutta kovimmilla pakkasilla sisälämpö voi jäädä vajaaseen 20 asteeseen jos ei muuta lämmitystä ois. - jokakskytvuotta
Kerran päivässä 8 kg kuivaa koivua 120m2 näillä keleillä on sopiva Tiilerille!
- Puulämmittäjä
Kaikki uunit ja takat päästävät lämpöä hormiin, siksi piipun on syytä olla varavaa materiaalia.
Muuta kestävää materiaalia, kuin tiili on vaikea soveltaa rakenteessa, tiilitakan sisuksissa käytettävä painava tulitiili varastoi ja ottaa vastaan myös kohtuuhyvin lämpöä.
Esimerkiksi 2,2 metriä korkea varaava runkotakka, jossa savukaasut kiertää tulipesästä ylös, taas lattianrajaan alas, siitä vaakatasossa vajaa metri ja ylös hormiin, niin tuossa toisen huoneen puolella olevassa hormissa on pintalämpöä pesällisen jäljiltä n. 45 - 47 C. Pesällinen poltettu vetoa jarruttaen, kokokiven hormissa 3/4 savukanavasta kiinni, näin myös takka varastoi maksimimäärän lämpöä.
Pelkästään raskaasta hormitiilestä tehty savupiippu varaa ja luovuttaa huoneeseen lämpöä sen, mitä moni huono takka. - jokakskytvuotta
Minä en paljon mittaile uunin kylkiä, poltan sen pesällisen ja seuraan mitä lämpömittari metrin korkeudessa näytää 21-22 se rittää!
- mustanokikerros
Miksi pitää polttoa jarruttaa ja noeta koko systeemi, sitä en ymmärrä?
- Hökkeli
Jos vähän rauhallisemmin polttaa,ei tarkoita että nokeaa. Jos piippu on tiilen kokoinen ja pelti puolet auki,ei se tarkoita että on sama veto kuin puolikkaan tiilen hormissa vaan savukaasut kulkee vielä paljon paremmin.
Pikkulaurissa on senvert pieni pesä että pari 4kg satsia on aika hyvä kerralla ja vrk kuluttua on 40c vielä monessa paikassa,myös takana olevan huoneen piipun vieressä. Tuo 8kg on sikälikin hyvä niin pysyy kanavisto puhtaampana noesta kun lämpiää kerralla enempi. Ehkä 10kg vois kerralla polttaa kun kahdessa erässä verkalleen polttelee. - Puulämmittäjä
Tuskin ymmärrät, vaikka rautalangasta vääntäisi, mutta ehkä joku muu voi tajuta idean.
Polttoa ei ole pakko jarruttaa, mutta jos haluat varata takan tuottaman lämmön, etkä puhaltaa sitä ulos, vetoa on pakko rajoittaa.
Vetoa ei pidä rajoittaa kuristamalla hapensaantia, silloin menee palamattomia kaasuja ulos epätäydellisen palamisen seurauksena, nämä kaasut voisivat tuottaa lisää lämpöä palaessaan, puu kaasuuntuu, eikä varsinaisesti pala, siksi liekkikin on irti puusta.
Kun vetoa rajoitetaan pellillä sille rajalle, että savut menee ulos, silloin kun ilmaa annetaan kunnolla tulipesään arinan ja luukun kautta, happikylläisessä ilmassa liekki palaa erittäin kuumasti ja sillä on aikaa nuoleskella uunin sisäpintoja luovuttaakseen lämpönsä. Takan lasiluukutkin pysyvät näin nokeutumatta ja uuninpesä on polton jälkeen vaaleanharmaa, eikä piipusta tule näkyvää savua.
Jos kokokiven hormilla antaa mennä täydellä vedolla jarruttelematta pelleillä ja luukuilla, niin savukaasut menee sellaisella vauhdilla ulos, ettei hormin keskustaa kiitävä kuuma savukaasu nuole tiilipintoja ollenkaan.
Jos on iso uuni ja puolenkiven hormi, (usein vanhoissa taloissa) niin peltiä ei tarvitse, eikä voi samalla tavalla kuristaa, silloinkin on haettava oikea säätö, mutta ei uuninluukuilla kuristamalla, vaan savupellillä, tussilla voi laittaa merkin miten syvälle pellin voi painaa, jotta ei joka kerta tarvitse sitä hakea. - reilullatulella
Puulämmittäjä kirjoitti:
Tuskin ymmärrät, vaikka rautalangasta vääntäisi, mutta ehkä joku muu voi tajuta idean.
Polttoa ei ole pakko jarruttaa, mutta jos haluat varata takan tuottaman lämmön, etkä puhaltaa sitä ulos, vetoa on pakko rajoittaa.
Vetoa ei pidä rajoittaa kuristamalla hapensaantia, silloin menee palamattomia kaasuja ulos epätäydellisen palamisen seurauksena, nämä kaasut voisivat tuottaa lisää lämpöä palaessaan, puu kaasuuntuu, eikä varsinaisesti pala, siksi liekkikin on irti puusta.
Kun vetoa rajoitetaan pellillä sille rajalle, että savut menee ulos, silloin kun ilmaa annetaan kunnolla tulipesään arinan ja luukun kautta, happikylläisessä ilmassa liekki palaa erittäin kuumasti ja sillä on aikaa nuoleskella uunin sisäpintoja luovuttaakseen lämpönsä. Takan lasiluukutkin pysyvät näin nokeutumatta ja uuninpesä on polton jälkeen vaaleanharmaa, eikä piipusta tule näkyvää savua.
Jos kokokiven hormilla antaa mennä täydellä vedolla jarruttelematta pelleillä ja luukuilla, niin savukaasut menee sellaisella vauhdilla ulos, ettei hormin keskustaa kiitävä kuuma savukaasu nuole tiilipintoja ollenkaan.
Jos on iso uuni ja puolenkiven hormi, (usein vanhoissa taloissa) niin peltiä ei tarvitse, eikä voi samalla tavalla kuristaa, silloinkin on haettava oikea säätö, mutta ei uuninluukuilla kuristamalla, vaan savupellillä, tussilla voi laittaa merkin miten syvälle pellin voi painaa, jotta ei joka kerta tarvitse sitä hakea.Mitä helvetin väliä sillä miten se pelti on jos uuni lämpiää sopivaksi, puuta kyllä riittää!
- älä.ole.hölmö
Puulämmittäjä kirjoitti:
Tuskin ymmärrät, vaikka rautalangasta vääntäisi, mutta ehkä joku muu voi tajuta idean.
Polttoa ei ole pakko jarruttaa, mutta jos haluat varata takan tuottaman lämmön, etkä puhaltaa sitä ulos, vetoa on pakko rajoittaa.
Vetoa ei pidä rajoittaa kuristamalla hapensaantia, silloin menee palamattomia kaasuja ulos epätäydellisen palamisen seurauksena, nämä kaasut voisivat tuottaa lisää lämpöä palaessaan, puu kaasuuntuu, eikä varsinaisesti pala, siksi liekkikin on irti puusta.
Kun vetoa rajoitetaan pellillä sille rajalle, että savut menee ulos, silloin kun ilmaa annetaan kunnolla tulipesään arinan ja luukun kautta, happikylläisessä ilmassa liekki palaa erittäin kuumasti ja sillä on aikaa nuoleskella uunin sisäpintoja luovuttaakseen lämpönsä. Takan lasiluukutkin pysyvät näin nokeutumatta ja uuninpesä on polton jälkeen vaaleanharmaa, eikä piipusta tule näkyvää savua.
Jos kokokiven hormilla antaa mennä täydellä vedolla jarruttelematta pelleillä ja luukuilla, niin savukaasut menee sellaisella vauhdilla ulos, ettei hormin keskustaa kiitävä kuuma savukaasu nuole tiilipintoja ollenkaan.
Jos on iso uuni ja puolenkiven hormi, (usein vanhoissa taloissa) niin peltiä ei tarvitse, eikä voi samalla tavalla kuristaa, silloinkin on haettava oikea säätö, mutta ei uuninluukuilla kuristamalla, vaan savupellillä, tussilla voi laittaa merkin miten syvälle pellin voi painaa, jotta ei joka kerta tarvitse sitä hakea.Vetoa pitää säätää tuloilmalla eikä missään tapauksessa peltiä pienentämällä. Vaimokaan ei tykkää kun savut pöllähtävät sisään.
- kunEiYmmärräEiYmmärrä
älä.ole.hölmö kirjoitti:
Vetoa pitää säätää tuloilmalla eikä missään tapauksessa peltiä pienentämällä. Vaimokaan ei tykkää kun savut pöllähtävät sisään.
Sinulle kävi, kuten tuossa kirjoitetaan "tuskin ymmärrät, vaikka rautalangasta vääntäisi"
- afds43
Kun katsoo valmistajien testejä hormiin menevistä lämpötiloista, ne ovat varsin matalia. Ei se piippu paljon lämpeä.
- onnellinenSipokki
Olipa taas taikauskoa tässäkin ketjussa paljon.
Tiili, vuolukivi ja oliviinikivi varaa lämpöä aika lailla saman verran, eli 900kJ/(K x kg), eli 2tn takka varaa kaikilla materiaaleilla suunnilleen yhtä paljon lämpöä.
Takka/uuni luovuttaa lämpöään säteilemällä sitä enemmän mitä suurempi on takan ulkopinnan lämpötila. Ja säteilyhän kulkee suoraan takasta pysäyttävään pintaan.
Kun takan hyötysuhde on luokkaa 80%, niin ei siihen hormiin kulkeudu kuin se maks. 20%, joten hormin varaavuus on aivan se ja sama.
Aivan sama jarruttaako palamista pellillä ennen paloa, vai sen jälkeen. Molemmissa kuristetaan ilmansaantia. Ero on siinä, että toisessa VOI tulla häät sisään.
Tiilerin Lauri pukkaa lämpöä lämmityskerralla 56kWh/kerta. Jos aamuin/illoin lämmittää takan, niin saa yli 100kWh, joka riittää meikäläisen 10v vanhassa talossa vajaan 200m2 lämmittämiseen. Taloni siis kuluttaa -20 pakkasilla suunnilleen 25W/m2.
100v sitten taloihin rakennettiin makkareihin kakluunit tuottamaan lämpöä. Köyhemmissä torpissa lämpöä tuotti vain leivinuuni ja puuhella. Kakluunit olivat mukavuutta ja pelkkä iso leivinuuni köyhyyttä. No, olihan sentään uuni.- dfghjklölhcf
Kun pellillä jarrutetaan palamista, silloin ei kuristeta ilman saantia, vaan käytännössä lisätään sitä.
Tuollaiset 80% hyötysuhteet ovat hölynpölyä käytösssä poskikanavistaan ym. nokeentuneella takalla, eikä hyötysuhde tarkoita sitä, mitä takka luovuttaa lämpöä huoneeseen.
- asfd342
"Tiilerin Lauri pukkaa lämpöä lämmityskerralla 56kWh/kerta. Jos aamuin/illoin lämmittää takan, niin saa yli 100kWh, joka riittää meikäläisen 10v vanhassa talossa vajaan 200m2 lämmittämiseen."
Eikä pukkaa. Kuumat pinnat eivät ota enää lämpöä vastaan, vaan se menee hormiin. Ei termospullokaan enää kuumene, jos sinne kaataa lisää kuumaa vettä. Ylimääräinen kuuma vesi vain vuotaa ulos pullon suusta. Niin käy takassakin. Kuumaa takkaa ei voi enää lämmittää lisää, vaan se alkaa varastoida uudestaan lämpöä vasta jäähdyttyään. Suurella kuorellisella tiilitakalla jäähtymiseen kuluu noin kolme vuorokautta.
Kun katsot takkavalmistajien omia tietoja, niin niissä mittaukset on tehty polttamalla hyvin pieniä määriä puita monessa erässä. Näin konvektiopinnat ehtivät jäähtyä välissä.
Vuolukiven etu on siinä, että se johtaa lämpöä paljon paremmin kuin tiili. Siksi se myös jäähtyy paljon nopeammin ja niin ollen lämmittää tehokkaammin. Siksi se kelpaa tehokkaaseen lämmittämiseen.
Myös runkotakka, jossa on poskikanavat ja savukaasujen kierto mutta ei kuorta, lämmittää tehokkaasti. Yhdestä tiilikerroksesta lämpö ehtii niin nopeasti ulos, että sitä sopii lämmittää useamminkin.- Raksaaja-sh
Päivittäisten polttokertojen määrän kasvaessa, varaavien tulisijojen hyötysuhde laskee jonkin verran.
Pitää pitää mielessä että kuorellisten tiilitakkojen teho on 2...3kW eikä niistä kannata enempää yrittää ottaa irti.
Jos tehoa tarvitsee lisää pitää tiilitakkaan lisätä esim. Säädettävä Kiertoilmakanava. - Raksaaja-sh
Käytännössä opittuna kuoritakka jäähtyy 2päivässä. Yhdestä pesällisestä saattais tulla 35kwh 2päivän aikana. (Takan sisus jäähtynee 300asteesta 70 asteeseen) Keskimääräinen teho ois 700w.
Jokapäivä pesällinen kaksinkertaistaa tehon. Sisus kerinnee jäähtyä 120...100 asteeseen polttojen välillä.
Kahdestipäivässä poltellessa teho lienee lähellä suunniteltua maksimia eikä sisus kerinne jäähtyä alle 180 asteen.
Tätä miettiessä en varaavissa (2200...3500kg) missään tapauksessa polttaisi yli 18kg per päivä, ellei ole jostain syystä ole aivan pakko. (Pakkasta -40 ja sähköt poikki) - näin.meillä
Raksaaja-sh kirjoitti:
Käytännössä opittuna kuoritakka jäähtyy 2päivässä. Yhdestä pesällisestä saattais tulla 35kwh 2päivän aikana. (Takan sisus jäähtynee 300asteesta 70 asteeseen) Keskimääräinen teho ois 700w.
Jokapäivä pesällinen kaksinkertaistaa tehon. Sisus kerinnee jäähtyä 120...100 asteeseen polttojen välillä.
Kahdestipäivässä poltellessa teho lienee lähellä suunniteltua maksimia eikä sisus kerinne jäähtyä alle 180 asteen.
Tätä miettiessä en varaavissa (2200...3500kg) missään tapauksessa polttaisi yli 18kg per päivä, ellei ole jostain syystä ole aivan pakko. (Pakkasta -40 ja sähköt poikki)Useimmat takat eivät ole kuoritakkoia. Silloin polttokerrat voivat olle erilaisia. Aina on parempi polttaa kerralla vähemmän useamman kerran päivässä kovilla pakkasilla.
- Raksaaja-sh
Aina kun savupeltit on auki niin hukkaa tulee. Mielestäni siis minimi määrä polttokertoja on hyötysuhteelle paras.
Jos on työtön niin voihan sitä harrastella. Mutta töissäkäyvä ei yli kahta pesällistä kerkiä polttaa.
Meillä (vm2003) talon lämmitysenergian tarve 230m2 asuinosan osalta -35 asteen pakkasella ja 21sisälämmöllä on 9kw, sisältäen käyttöveden. Varavastus lämmityksen rikkoutumisen varalle on 6kw. Tiilerin kahden kuoritulisijan teho on täsmälleen sama jos polttaa kaksi pesällistä per päivä per tulisija.
Maalämmön takia puunpoltto on kuitenkin kannattamatonta paitsi hupihommana ja sähkökatkoksessa.
Suurin puute tulisijoissa on se ettei ne lämmitä lattioita, siksi ne ei myöskään sovellu päälämmönlähteeksi. - onnellinenSipokki
"Eikä pukkaa. Kuumat pinnat eivät ota enää lämpöä vastaan, vaan se menee hormiin. Ei termospullokaan enää kuumene, jos sinne kaataa lisää kuumaa vettä. "
Eipä tuo hormi ole alkanut kuumentua, vaikka aamuin illoin on pesällisen polttanut, eli eiköhän suurin osa lämmöstä edelleen jää takkaan.
"Suurella kuorellisella tiilitakalla jäähtymiseen kuluu noin kolme vuorokautta."
Tilannehan on suunnilleen sama pienemmällä kuorellisella takalla.
"Vuolukiven etu on siinä, että se johtaa lämpöä paljon paremmin kuin tiili. Siksi se myös jäähtyy paljon nopeammin ja niin ollen lämmittää tehokkaammin. Siksi se kelpaa tehokkaaseen lämmittämiseen."
Tuohan ei ole etu, vaan iso haitta. En ikinä hankkisi nykytaloon, enkä omaan 10v vanhaan, vuolulkivistä takkaa.
"Myös runkotakka, jossa on poskikanavat ja savukaasujen kierto mutta ei kuorta, lämmittää tehokkaasti. Yhdestä tiilikerroksesta lämpö ehtii niin nopeasti ulos, että sitä sopii lämmittää useamminkin. "
Niin. Siksihän siellä ne villat ovat, että saadaan tehot pienemmäksi ja pitkä varaavuus.
Kun sinulla asfd342 tuntuu nyt jonkinlainen missio olevan kuoritakkoja vastaan, niin kertoisitko hieman mitä omassa talossasi takalta edellytät, eli paljonko haluat tehoja, kuinka pitkää varausaikaa, kuinka usein poltat takkaan, millainen talo, millainen ilmanvaihto, lämmitatkö pelkästään takalla, millainen takka jne.?
- tiileririittää
Hyvin tuo lämmittää lattiatkin missä oleskellaan ei ole sukkia tarvinnut. Harvoinhan sitä varpaita työnnetään lattialistojen alle!
- Hökkeli
Kyllä pikkulaurilla poltettaessa 8-10kg kerta jo piippukin lämpiää,siksi minulla on tiilipiippu ja pelti noin 2.2m korkeudessa.
- eieitiilestä
Leca hormisto kaikkein paras ja kestää!
- 2000a
Jos poskikanavat on puoleenväliin asti täysin puhtaat ja alaosastaan mustaa karsta nokea vähän niin eipä hyötysuhde paljon noen tähden kärsi. Eli eipä ole peltin kuristamisen tähden nokea tullut. Tiilipiippukin kannattais kerran pari talven aikana alaosastaam puhdistaa.
- PuhdasPalaminen
Paikallamuuratut takat, kuten Tiileri, eivät täytä tiukentuvia EU-päästörajoja. Siksi suosittelen vähäpäästöistä tehdastekoista takkaa.
- kunnonsavut
Meinaatko että kolmetonnin nostetaan kerralla sisälle? Joku sen tekee siellä tehtaallakin!
- Captivated
Mitenkähän takan hyötysuhde prosentti ja teho kilowateissa saadaan laskettua? . Mahtaako hyötysuhde tarkoittaa sitä, että on polttopuuta ja polttamalla sen luovuttama lämpö on arvioitu kilowateissa joksikin jollakin laskentakaavalla. Sitten on ehkä arvioitu, että takka antaisi jonkin tietyn prosentin tästä lämpömäärästä, kun takassa polttaa saman määrän puuta.
Mitenkä takan teho sitten voidaan laskea?. Mitataanko takan ja koko tulisijan pinnat ja arvioidaan, kuinka paljon lämpöä näistä pinnoista saadaan, kun takkaa lämmitetään jollakin puumäärällä?.
Luulisi, että takan teho pitäisi mitata siten, että paljonko takka luovuttaa lämpöä ja muuntaa se wateiksi. Takka voisi tuottaa täydellä teholla lämpöä esim. 5000wattia. Se voisi jo riittää omakotitalon lämmittämiseen pakkasilla sähkökatkoksen aikana. Tosin ilmaa pitäisi kierrättää jollakin tavoin, siten että lämpöä riittäisi koko talon sisätiloihin.
Entäs kun takan lämmittää ja käyttää siihen esim. 15kg kuivia puita. Sitten laittaa pellit kiinni ja takan pinta lämpiää esim. 70 asteiseksi. Tämän takan teho voisi olla yhtäkuin sen pintalämpötila ja pinta-ala verrattuna jotenkin esim. sähköpatterien ilmoitettuun wattimäärään. Yksi lämpöpatteri on 1000watin tehoinen, joten sen pinta-ala / takan pinnan ala voisi antaa jotakin osviittaa tehoista.
Takan tehoissa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös se hyötysuhde, eli kauanko lämpöä riittää ja
paljonko lämmitystehot pienenevät esim. 12tunnin kuluessa. Silloinhan tavallinen tiilitakka ei enää anna lämpöä ymmpäristöönsä.
Yhden kilowatin hinta ostettuna lienee n. 12c. Suorasähköllä lämmitettävässä talossa voi kulua sähköä n. 20.000kwh vuodessa. Lämmityksen osuus tästä on noin 10.000kwh. Paljonkohan tarvitaan puita takan lämmittämiseksi, jotta siitä saadaan käytännössä esim. 1 kwh verran lämpöä ja paljonko pitäisi olla puita, että teoriassa saataisiin koko talo lämmitettyä pelkästään puilla, sähkön sijasta?
Tarvittavien puiden määrän voi laskea heittokuutioina ( motti) joka lienee noin 0.6 pinokuutiota. Polttopuita myydään moteissa, joten motin hinta lienee se, johon ostosähköä voisi verrata. Sähköäkin myydään kuluttajille vähän "mottiperiaatteella" ja sähkönhinnassa on monenlaista "ilmaa" jolla maksetaan siirtokuluja, veroja, voittoja ja kaapeleiden maahankaivamistakin.- raksaaja-sh
koivusta tulee 4.1kwh/kg.
Esim 85% hyötysuhteen takalla lämmöksi tulee 3.485kwh/kg.
Esim oulussa normaali 2000 taitteen talo kuluttaa ehkä noin 30 000kwh energiaa josta lämmitykseen ainakin se 20 000kwh. Puuta pitäis polttaa siis 20 000 / 3.485 = 5700kg (pilkeläjä ois 23 kuutiota, pinoon ladottuna noin 15kuutiota)
saatoin laskea unisilmässä väärin... tai sitten en
- Puupponen
Käytiin katsomassa Tiilerin takkaa, mutta emäntäni sanoi 'meille ei tule tuollaista 60-70-lukulaisen näköistä tiilitakkaa'. Myyjä sanoi 'EU:n asetettua päästövaatimukset tulevat voimaan vuoden 2022 alussa ja joita Tiilerin paikallamuuratut takat eivät täytä'.
Päädyttiin tehdastekoiseen takkaan, joka täyttää jo nyt vuoden 2022 päästövaatimukset. Takka miellyttää emännän silmää. Talon jälleenmyyntiarvokin nousee, kun myös vuoden 2022 jälkeenkin takka täyttää päästövaatimukset.- adfs52
Ethän sinä päältäpäin erota, onko Tiileri tiilitakka vai ei. Senhän voi pinnoittaa miten tahtoo.
Tuokin takka voisi olla ihan kenen tahansa takkavalmistajan tekemä. Tuossa se sattuu olemaan Tiilerin.
https://tiileri.fi/wp-content/uploads/2017/04/TIILERI_VEETI_TRENDI_5421_SMOOTH-BLACK_NETTI.jpg
- Captivated
Osto- motin hinta lienee täälläpäin itse noudettuna noin 50 Euroa. Tuhannella eurolla saisi siis 20 mottia ja niillä, ainakin teoriassa, lämmittäisi Espoossa sijaitsevan taloni. Kilosta polttopuuta saisi n. 3,5kwh:ta ja 3000kg:sta saisi n. 10.000kwh:n verran lämpöä.
Käytännössä takka ei varmaankaan riittäisi pitämään koko taloa lämpimänä. Sähkö ja polttopuu on aika samanhintaista ja molempia voikin käyttää rinnakkain. Puulla kun lämmittää kovilla pakkasilla, niin ainakin se tasaa sähkölaskuja.
Omasta metsästä haettu polttopuu ei ole ilmaista sekään. Ainakin se vaatii kovaa kuntoa ja onhan siinä monta työvaihettakin. Puu pitää kaataa ja sitten pätkiä ja raahata metsästä tielle ja tuoda paikalle klapikone ja kuivata klapit ja sitten viedä ne liiteriin talveksi. Kannattaa, mutta helpolla sekään säästö ei tule. - karkailua
Jos Tiilerillä lämmittää?
Onko ne tiilet ja laastit ym.jotenkin erilaisia?Massaltaan?
Joka huoneessa pitää olla?
Lämmön karkailuun auttaa,niinkuin joka tapauksessa,kautta historian;hormin sulkupellin käyttö.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513487- 1562109
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2061805Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1341716- 801165
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2851071- 130999
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52939- 72895