betoniveneet

Ervin ensimmäinen oppitunti
Ferrobetoni, kuitubetoni, teräsverkkobetoni, teräsverkkolaminoitu betoni tai lujitebetoni. Ihan miten vain, mutta kyseessä on pommi- tai ydinsuojan lujuusluokkaan kuuluva ohutkuorirakenne,jota on Suomessa tutkineet VTT, Suomen betoniyhdistys, Partek, Lohja Oy ja useat ammattimiset tutkijat. Suomalainen osaaminen on tunnustettu myös maailmalla.
Veneissä käytettynä se on kaareton ohutkuorinen materiaali. Elastinen, haponkestävä ja lähes ikuinen. Painoltaan 30 tonnisessa veneessä kuoren paksuus on 18 mm ja 20 t:n veneessä 15 mm. Ferrobetoni on lisäksi kevyt, sillä sen ominaispaino on pienempi kuin alumiinin eli vain 2,5 kg/l, kun alumiinin on 2,7 kg/lja raudan n. 8 kg/l.
Ferrobetoni on tehty paksusti sinkityistä minkkiverkoista("minkinkusiverkoista"),erikoisteräksistä(tarpeen mukaan), pestystä kvartsista(lasin raaka-aine) ja silikabetonista.
Viime aikoina ferrobetoni on tullut jäädäkseen myös rakennusten korjauksiin, parvekepohjiin, säiliöihin, altaisiin,julkisivurappauksiin, laitureihin ja vesitiisiin sokkeleihin. VTT onkin suositellut sinkittyjen verkkojen käyttöä betoniterästen päälle, kuten betoniveneissä on käytetty jo satoja vuosia!
Suomen vnhimmat betoniveneet ovat 35 vuotta vanhoja, mutta nykyisin velä lujempia kuin valmistuessaan! Kannattaa myös katsoa maailmalta: ferrocement.com

poosu kirjoitti:

Ervin ensimmäinen oppitunti
Ferrobetoni, kuitubetoni, teräsverkkobetoni, teräsverkkolaminoitu betoni tai lujitebetoni. Ihan miten vain, mutta kyseessä on pommi- tai ydinsuojan lujuusluokkaan kuuluva ohutkuorirakenne,jota on Suomessa tutkineet VTT, Suomen betoniyhdistys, Partek, Lohja Oy ja useat ammattimiset tutkijat. Suomalainen osaaminen on tunnustettu myös maailmalla.
Veneissä käytettynä se on kaareton ohutkuorinen materiaali. Elastinen, haponkestävä ja lähes ikuinen. Painoltaan 30 tonnisessa veneessä kuoren paksuus on 18 mm ja 20 t:n veneessä 15 mm. Ferrobetoni on lisäksi kevyt, sillä sen ominaispaino on pienempi kuin alumiinin eli vain 2,5 kg/l, kun alumiinin on 2,7 kg/lja raudan n. 8 kg/l.
Ferrobetoni on tehty paksusti sinkityistä minkkiverkoista("minkinkusiverkoista"),erikoisteräksistä(tarpeen mukaan), pestystä kvartsista(lasin raaka-aine) ja silikabetonista.
Viime aikoina ferrobetoni on tullut jäädäkseen myös rakennusten korjauksiin, parvekepohjiin, säiliöihin, altaisiin,julkisivurappauksiin, laitureihin ja vesitiisiin sokkeleihin. VTT onkin suositellut sinkittyjen verkkojen käyttöä betoniterästen päälle, kuten betoniveneissä on käytetty jo satoja vuosia!
Suomen vnhimmat betoniveneet ovat 35 vuotta vanhoja, mutta nykyisin velä lujempia kuin valmistuessaan! Kannattaa myös katsoa maailmalta: ferrocement.com

Lue lisää

miten betoni hengittää.
Toisekseen betoniveneitä alettiin rakentaa 1800-luvun loppuolella, kun betoni tuolloin keksittiin uudestaan, eikä tuosta vielä kovin monta vuosisataa ole.
Olisipa muuten kiva nähdä, miten tehdään haponkestävää betonia. Tiedän kyllä, että sulfiittikattiloissa oli haponkestävä muuraus, mutta tuskinpa samasta materiaalista veneitä tehdään.

tajua, kirjoitti:

miten betoni hengittää.
Toisekseen betoniveneitä alettiin rakentaa 1800-luvun loppuolella, kun betoni tuolloin keksittiin uudestaan, eikä tuosta vielä kovin monta vuosisataa ole.
Olisipa muuten kiva nähdä, miten tehdään haponkestävää betonia. Tiedän kyllä, että sulfiittikattiloissa oli haponkestävä muuraus, mutta tuskinpa samasta materiaalista veneitä tehdään.

Lue lisää

Vain kaikki elävä voi hengittää. Toisin kuin monet luulevat ei ole olemmassakaan hengittäviä tekstiilejä tai rakennusmateriaalejä. Luulen että materian hengittävyydestä vauhkoavat ihmiset tarkoittavat materiaalin ominaisuutta päästää lävitseen jonkin verran erilaisia kaasuja ja kaasuseoksia.
Voiko ferrobetoniassa käyttä sinkityn teräsverkon sijasta muita kuituja, jotka kestävät betonin kemikaaleja?
Voiko ferrobetonissä käyttää mahdollisesti ominaispainoa pudottavia täyteaineita vai menettääkö se näillä puristuslujuutensa.
Pitäisiköhän rakentaa kelluva koti?

lihaskauppias kirjoitti:

Vain kaikki elävä voi hengittää. Toisin kuin monet luulevat ei ole olemmassakaan hengittäviä tekstiilejä tai rakennusmateriaalejä. Luulen että materian hengittävyydestä vauhkoavat ihmiset tarkoittavat materiaalin ominaisuutta päästää lävitseen jonkin verran erilaisia kaasuja ja kaasuseoksia.
Voiko ferrobetoniassa käyttä sinkityn teräsverkon sijasta muita kuituja, jotka kestävät betonin kemikaaleja?
Voiko ferrobetonissä käyttää mahdollisesti ominaispainoa pudottavia täyteaineita vai menettääkö se näillä puristuslujuutensa.
Pitäisiköhän rakentaa kelluva koti?

Lue lisää

Lihaskauppiaalle
Oikeassa olit, että kyse on vesihöyryn läpäisystä ferrobetonissa. Kosteudenimukyky on minimalinen eli tiivistetty ferrobetonirakenne sisältää huomattavasti alle rakennusbetonin kosteutta ollen vain n. 3-5 tilavuus%, kun se normaalissa sokkelibetonissa on 10-15 %.Jäätymisraja on 10%
Kosteuden eli vesihöyryn hydrostaattinen tunkeutuminen(hengitys sisään ja ulos)on ferrobetonin lävitse saman suuruinen tiiviin sydänmännyn ja tiivissyisten tammen, tiikin tai irokon kanssa.Näinollen näitä materiaaleja voi myös huoletta käyttää rinnan. Myös oikeaoppiset pintakäsittelytekniikat ovat samat ferrobetonilla ja em. puilla.
Ferro on rauta. Siitä ferrocement. Venäjällä ja Neuvostoliitossa on tehty jo ennen sotiamme ja sotien jälkeen tiedeinstituutin toimesta runsaasti ferrocement-tutkimuksia. Niissä on kokeiltu erilaisia kuituja ja verkkoja, mutta myös eri sementtilaatuja ilman hiekkaa,
Suomessa on ferro eli rautaverkot korvattu koemielessä nailon-, lasikuitu-, hiilikuitu- hamppu- tai puukuituverkoilla tai pelkillä kuiduilla. Myös nk. nutipääkuituja on käytetty kokeissa. Viimemainittuja käytetään mm. tunnelien ruiskuttamiseen lohkeilun estämiseksi.
Myös veneitä, jollia(3 X 1,3 m), pihalaattoja ja palomuureja ulkorakennuksiin on tehty ferrobetonilla, jossa on ollut nutipäisiä teräskuituja. Laitureita ja kelluvia kesämökkejä
on tehty taas ferrobetonista, jossa on ollut sinkittyjä teräsverkkoja. Lujuudet ovat silloin aivan eri luokkaa.
Ferrobetonin lujuus on suoraan verrannollinen käytettäviin verkkoihin ja teräksiin- tai kuituihin. Niiden määrään ja laatuun. Teräkset voivat olla eri lujuus-ja happoluokiteltuja. Ferrobetonin sisällä ei suolavedessäkään tapahdu minkäänlaista syöpymistä yleisestä käsityksestä poiketen, koska ferrobetoni ei sisällä happea, kuten mm. rakennusbetonit.
Ferrobetonia voi, kuten muitakin betonirakenteita "kuohuttaa " tai ilmastoida em. huomioiden.Rakenteen keveys saadaan kuitenkin aikaan ohutkuoritekniikalla.
Uiva kesähuvila on oiva ajatus. Tontit ovat kaislikoissa, suolla, vesijättömailla ja kallioisilla rannoilla halpoja.

tajua, kirjoitti:

miten betoni hengittää.
Toisekseen betoniveneitä alettiin rakentaa 1800-luvun loppuolella, kun betoni tuolloin keksittiin uudestaan, eikä tuosta vielä kovin monta vuosisataa ole.
Olisipa muuten kiva nähdä, miten tehdään haponkestävää betonia. Tiedän kyllä, että sulfiittikattiloissa oli haponkestävä muuraus, mutta tuskinpa samasta materiaalista veneitä tehdään.

Lue lisää

Ranskalainen insinööri Joseph Luish Lambot rakensi Seinen rannalle 1840-luvulla ferrobetonisia kukka-altaita ja veneitä. Vasta 1940- luvulla Italialainen professori Pier Luigi Nervi ryhtyi todenteolla rakentamaan veneitä.
Egyptiläiset tekivät samalla tekniikalla kuitenkin betoniveneitä jo 6000 vuotta aikaisemmin ja Kiinasta on löytynyt jokisuistojen ruoppauksissa yli 6000 vuotta vanhoja kuitubetoniveneitä, joiden kuituina ovat puun juurakot. Niillä kuljetettiin riisit jokien yläjuoksuilta suiston kauppapaikoille.
Haponkestävää silikabetonia on valmistettu sSuomessakin venetarpeisiin, karjatilojen ja lietelanta-altaiden vuorauksiin jo yli 30 vuotta. Myös betoniveneiden septi-, harmaavesi-, koneenalus- ja juomavesitankit ovat aina ferrobetonia.Useiden kiinteistöjen myrkkysuojat(maali- ja akkuvarastot) ovat niinikään ferrobetonia nykyisin. Maitohappoa ei oikein sekään kestä.Samasta ferrobetonista on VTT:n v. 1970-71 tekemien tutkimustulosten jälkeen tehty lähes kaikki ferrobetonirungot maassamme. Osa itserakentaen juojen talkoolaisten kanssa, mutta suurin osa ammattimaisesti ja hyvin hyvissä olosuhteissa.
Ferrobetonivene onkin loistava materoaali tulevaisuudessakin Itämerellä, kun se hiljakseen muuttuu myrkkyaltaaksi!

Ei ferrobetoniveneet oleminnekään kadonneet. Ne vain ovat ikuisia venerunkoja, että ei niitä kukaan viitsi myydä suvuta ja siksi ne jövt sukupolvesta toiseen käyttöön. Suomessa on n. 1500 ferrobetonivenettä tai keskeneräistä ferrobetonirunkoa, koska ne eivät lahoa, mätänbe, ruostu eivätkä haperru vanhetessään vaan vain vahvistuvat seuraavien vuosisatojen aikana. Samata betonista(marmorimurske, suomessa kvcartsi, ja vesuviuksen tuhkasementti) on rakennettu mm. Roomanvesijohdot, jotka ovat kestänbeet jo yli 3000 vuotta! VTT:n mukaan Suomessa valmitetut betoniveneet(korkealuokkaista minkkiverkkoa, LH- tai masuunisemrntti, kvartsi, silika) ovat lab. tutkimusten mukaan kovettuvia ja lujittuvia yli 400 vuotta. Enempää ei tutkittu.
Testitulosten mukaan ferrobetoniveneet ovat huoltovapaita lpivrjättyinä eivätkä tarvitse maalia eikä jokavuotista kunnostusta, kuten muut materiaali. Betonivene on myös ainoa venemateriaali, jonka voi korjata kosteana ja veden alla., säilyttää talvisin vedessä ja ajaa jäissä ilman kulumista tai huolta. Siksi ferrobetoniveneet eivät liiku venemarkkinoilla. Viisäs valinbta Suomen ja pohjolan pakkastalvisiin olosuhteisiin!,

Anonyymi kirjoitti:

Ei ferrobetoniveneet oleminnekään kadonneet. Ne vain ovat ikuisia venerunkoja, että ei niitä kukaan viitsi myydä suvuta ja siksi ne jövt sukupolvesta toiseen käyttöön. Suomessa on n. 1500 ferrobetonivenettä tai keskeneräistä ferrobetonirunkoa, koska ne eivät lahoa, mätänbe, ruostu eivätkä haperru vanhetessään vaan vain vahvistuvat seuraavien vuosisatojen aikana. Samata betonista(marmorimurske, suomessa kvcartsi, ja vesuviuksen tuhkasementti) on rakennettu mm. Roomanvesijohdot, jotka ovat kestänbeet jo yli 3000 vuotta! VTT:n mukaan Suomessa valmitetut betoniveneet(korkealuokkaista minkkiverkkoa, LH- tai masuunisemrntti, kvartsi, silika) ovat lab. tutkimusten mukaan kovettuvia ja lujittuvia yli 400 vuotta. Enempää ei tutkittu.
Testitulosten mukaan ferrobetoniveneet ovat huoltovapaita lpivrjättyinä eivätkä tarvitse maalia eikä jokavuotista kunnostusta, kuten muut materiaali. Betonivene on myös ainoa venemateriaali, jonka voi korjata kosteana ja veden alla., säilyttää talvisin vedessä ja ajaa jäissä ilman kulumista tai huolta. Siksi ferrobetoniveneet eivät liiku venemarkkinoilla. Viisäs valinbta Suomen ja pohjolan pakkastalvisiin olosuhteisiin!,

Lue lisää

SUOMI voisi olla edelläkävijä ja tehdä sukellusveneitä ferrobetonista. Nyt kun vanhat sopimukset ei päde, niin kunnon vesimörköjä tulisi betonista. Stabiili massa ei värähtele ja kolahtele veden alla, voisi olla jo lähtökohtaisesti tutkassa näkymätön?

Antaa Porilaisten vaan marssia kuunarinsa ympäri, kait se saa EU-rahaa. Jos rahantulo loppuu lähetetään Brysselin rakastamat karhut ja sudet katsomaan Manneken Pis-patsasta. Muuten se betoni-talojen aukeaminen johtunee pääasiassa elementti-rakenteesta. Reaktiot alkavat elementtien päistä.

"Fiiberi" on kuullut oikein ja ymmärtänyt väärin;
Kuunari Koivisto pelastettiin maassamme ainutlaatuisella tavalla yhdessä VTT:n, Suomen Betoniyhdistyksen , Lohja Oy:n,Ovako Oy:n ja Trollöyachts Oy:n toimesta 1987 ferrobetonoimalla runko haponkestävällä,veneisiin käytettävällä haponkestävällä ferrobetonilla.
Molemmat, sekä sisällä oleva puu että 35 mm:n ferrobetoninen "säilytysastia" puun päällä, hengittävät samaa tahtia vesihöyryä ulos.
Menetelmä kehitettiin 80-luvun puolessavälissä museolaiva Sigynin suojaksi, mutta itse lehtiguru Aatos Erkko kaatoi hankkeen.
Osaaminen käytettin Koivistoon, joka on viimeinen Karjalan säilyneistä suurista purjealuksista ja siksi myös säilyttämisen arvoinen harvinaisuus!
Nykynuoret nörttinokat eivät tietenkään ymmärrä vahnan arvokkaan laivan päälle mitään tai osaa arvostaa käsitöitä, saati tehdä niitä!
Nykyisin, kun Koivistossa on asuttu ja se on ollut käytössä jo vuosia olisi tosiaan vähemmän viisasta jättää laiva lojumaan.
Porin ja Reposaaren turistipyydyksenä Koivisto vetää väkeä ympäri vuoden enemmän kuin mikään muu Porissa.
Hankkeeseen on sijoitettu jo lähes 1 mil. euroa muuta kuin yhteiskunnan rahaa, joten miksi sen Kuunari Koivisto-yhdistys jättäisi enää kesken. Kunnostetaan laiva loppuun asti, eikö vain "Fiiberi"?
Koivistolainen
.

poosu kirjoitti:

"Fiiberi" on kuullut oikein ja ymmärtänyt väärin;
Kuunari Koivisto pelastettiin maassamme ainutlaatuisella tavalla yhdessä VTT:n, Suomen Betoniyhdistyksen , Lohja Oy:n,Ovako Oy:n ja Trollöyachts Oy:n toimesta 1987 ferrobetonoimalla runko haponkestävällä,veneisiin käytettävällä haponkestävällä ferrobetonilla.
Molemmat, sekä sisällä oleva puu että 35 mm:n ferrobetoninen "säilytysastia" puun päällä, hengittävät samaa tahtia vesihöyryä ulos.
Menetelmä kehitettiin 80-luvun puolessavälissä museolaiva Sigynin suojaksi, mutta itse lehtiguru Aatos Erkko kaatoi hankkeen.
Osaaminen käytettin Koivistoon, joka on viimeinen Karjalan säilyneistä suurista purjealuksista ja siksi myös säilyttämisen arvoinen harvinaisuus!
Nykynuoret nörttinokat eivät tietenkään ymmärrä vahnan arvokkaan laivan päälle mitään tai osaa arvostaa käsitöitä, saati tehdä niitä!
Nykyisin, kun Koivistossa on asuttu ja se on ollut käytössä jo vuosia olisi tosiaan vähemmän viisasta jättää laiva lojumaan.
Porin ja Reposaaren turistipyydyksenä Koivisto vetää väkeä ympäri vuoden enemmän kuin mikään muu Porissa.
Hankkeeseen on sijoitettu jo lähes 1 mil. euroa muuta kuin yhteiskunnan rahaa, joten miksi sen Kuunari Koivisto-yhdistys jättäisi enää kesken. Kunnostetaan laiva loppuun asti, eikö vain "Fiiberi"?
Koivistolainen
.

Lue lisää

Kävijää siellä kuunari Koivistolla on vuodessa? Meinaan vain, että aika kulahtanut pitää Reposaaren raitin olla, jos kävijöitä on yli Pori Jazzin yleisömäärän...

diy:n kuvankaunis betoniraaseri oli silmiä hivelevä. Kuin silkkiä unelmille!
Sellaisia kaikki betoniveneet tietysti ovat. Eihän kukaan osaa pintaa Suomessa enää tehdä, koska täälläkin on siirrytty kaikessa rakentamisessa "venäläiseen välinpitämättömyyteen".
Oivallisena esimerkkinä tästä on ilta-auringossa kuvitteellinen lakattu mahonkivene, joka on kuidutettu. Suomihan on ainoa maa maailmassa, jossa jalopuuveneet kuidutetaan. Olen kuullut, että sillä tavalla pääsee helpommalla. On enemmän aikaa istua terassilla ja ottaa huurteista eikä tarvitse välittää paljon veneestään.
Kuvan on ilmeisesti ottanut Vene-lehti, joka on jo vuosia kampanjoinut betoniveneitä vastaan kaikissa betoniveneartikkeleissaan.Samanlaisia on voitu katsella Venelehden sivulta jo 30 vuotta, kun ovat betoniveneistä viitsineet kertoa.
Diy:lle muuten tiedoksi, että betoniveneen epoksipinta tehdään täsmälleen samalla tekniikalla kuin lasikuituveneen lestin pinta , josta lujitemuovivene kopioidaan. Luulisi siihen hommaan tästä kännykkä- ja keskikaljamaasta löytyvän vielä jokunen osaaja!
Kauniita maalannut.

Mitenkäs betoniveneen korjaus karilleajossa. Olen kuullut huhupuheita, että jotkin vakuutusyhtiöt kieltäytyvät myöntämästä vakuutusta erittäin vaikeiden ja kalliiden vauriokorjausten takia. En tiedä pitääkö paikkansa. Tosin voi hyvin kuvitella raskaan betoniveneen kölin tömähdyksen karille ja siitä syntyvät hiusmustumat kölin tuennan ympäristössä.

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=veneily&t=1312&p=1

Sylttytehdas

ei aina selvillä vesillä kirjoitti:

Mitenkäs betoniveneen korjaus karilleajossa. Olen kuullut huhupuheita, että jotkin vakuutusyhtiöt kieltäytyvät myöntämästä vakuutusta erittäin vaikeiden ja kalliiden vauriokorjausten takia. En tiedä pitääkö paikkansa. Tosin voi hyvin kuvitella raskaan betoniveneen kölin tömähdyksen karille ja siitä syntyvät hiusmustumat kölin tuennan ympäristössä.

Lue lisää

Kysyit oikeaa asiaa.
Betoniveneen karilleajossa kallio tietysti murtuu, kun sitä ei ole raudoitettu. Vakuutuyhtiö Pohjola on ilmoittanut kaikille piirikonttoreilleen , etteivät sitä vakuuta!
Pari vuotta sitten testattiin Pohjolan into ja vakuuttivat, kun oli betoniveneen omistajalla kuulemma niin isot vakuutukset jo ennestään Pohjolassa. Eli suomalaiset ovat aina olleet "kuninkaitten kumartajia": Pitää illa iso kukkaro ja "dirika" niin kyllä Pohjolakin vakuuttaa.
Betoniveneen paino on muuten hyvin tehdyn puuveneen tai teräsveneen kanssa sama.
Betonivene on myös ylivoimaisesti halvin korjata. Ainoa venemateriaali, jonka voi korjata veden alla esim Aquellä pikabetonilla.Sen kovettumis-aika on n. 3-5 min. normaalilämpöisessä vedessä. Ruokakaupan muovipussi vaurion kohtaan ulkopuolelle ja sisältä survotaan Aquella reikään.
Missään olosuhteissa ei betonivenettä pysty ajamaan rikki siten, että teräkset tai verkot vaurioituisivat. Vain sideaine silikabetoni tai epoksi joudutaan tukkimaan. Samanlainen Aquella -pussi pitäisi olla jokaisen lasikuituvenen vaatekaapissa ensiapupakkauksena.
Aikaisemmin kaikki vakuutusyhtiöt Suomessa anrvostivat erittäin korkealle betoniveneiden paloturvallisuutta, lujuutta, karilleajo-kestävyyttä ja korjausten helppoutta, mutta sitten tuli Vene- lehti ja sen jutut!
Veden allakin korjannut

täällä kirjoitti:

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=veneily&t=1312&p=1

Sylttytehdas

Lue lisää

Muutaman kaverin muodostama katkera poispotkittu jätkälauma kaivaa verta nenästään herjaamalla, levittämällä julkisesti väärää ja perätöntä tietoa "eetteriin" kunnianloukkausjutuilla´, jotka ovat tosiaan saaneet jo viranomaisetkin liikkeelle.Roskaposti loppuu aika pian, vaikka ovatkin j pitkään tehneet vahinkoa.
"Äijä" itse

poosu kirjoitti:

Muutaman kaverin muodostama katkera poispotkittu jätkälauma kaivaa verta nenästään herjaamalla, levittämällä julkisesti väärää ja perätöntä tietoa "eetteriin" kunnianloukkausjutuilla´, jotka ovat tosiaan saaneet jo viranomaisetkin liikkeelle.Roskaposti loppuu aika pian, vaikka ovatkin j pitkään tehneet vahinkoa.
"Äijä" itse

Lue lisää

Siis kaikkihan alkoi kun "Äijä kirjoitti kuinka betoniveneet on aliarvostettuja eikä niistä kirjoiteta suomessa eikä siitä kun ne "hengittää".
Miten betoniveneet hengittää? Mikä on tämä yhdistys joka rähjää ja riehuu? Tämä tosiaan kuulostaa laihdutuslääkemyynniltä, ja siltä jos et ole puolellamme olet vastaan. Betonista on tehty aivan kunnollisiakin veneitä, moni itsetehty ei kyllä ole aivan onnistunut. Varoisin kyllä laittamasta nokkaani tälläiseen yhdistys- toimintaan. Josta poispotkitaan jos on erimieltä. Johan tästä Äijän kirjoituksista näkee että kuumana käy. Rentouttavaa jatkoa.
Ps ja sitten oikeasti en tiedä yhdistyksestä oikein mitään, ja betoniveneistäkin vain vähän.

poosu kirjoitti:

Kysyit oikeaa asiaa.
Betoniveneen karilleajossa kallio tietysti murtuu, kun sitä ei ole raudoitettu. Vakuutuyhtiö Pohjola on ilmoittanut kaikille piirikonttoreilleen , etteivät sitä vakuuta!
Pari vuotta sitten testattiin Pohjolan into ja vakuuttivat, kun oli betoniveneen omistajalla kuulemma niin isot vakuutukset jo ennestään Pohjolassa. Eli suomalaiset ovat aina olleet "kuninkaitten kumartajia": Pitää illa iso kukkaro ja "dirika" niin kyllä Pohjolakin vakuuttaa.
Betoniveneen paino on muuten hyvin tehdyn puuveneen tai teräsveneen kanssa sama.
Betonivene on myös ylivoimaisesti halvin korjata. Ainoa venemateriaali, jonka voi korjata veden alla esim Aquellä pikabetonilla.Sen kovettumis-aika on n. 3-5 min. normaalilämpöisessä vedessä. Ruokakaupan muovipussi vaurion kohtaan ulkopuolelle ja sisältä survotaan Aquella reikään.
Missään olosuhteissa ei betonivenettä pysty ajamaan rikki siten, että teräkset tai verkot vaurioituisivat. Vain sideaine silikabetoni tai epoksi joudutaan tukkimaan. Samanlainen Aquella -pussi pitäisi olla jokaisen lasikuituvenen vaatekaapissa ensiapupakkauksena.
Aikaisemmin kaikki vakuutusyhtiöt Suomessa anrvostivat erittäin korkealle betoniveneiden paloturvallisuutta, lujuutta, karilleajo-kestävyyttä ja korjausten helppoutta, mutta sitten tuli Vene- lehti ja sen jutut!
Veden allakin korjannut

Lue lisää

Tuskin reikien syntyminen karilleajossa on mikään ongelma vaan pikemminkin kovasta materiaalista johtuvat lukuisat hiusmurtumat. Voisin kuvitella murtumien ulottuvan koko kuoren läpi ja niiden korjaaminen ja havaitseminen on hankalaa. Jonkinlainen injektointikorjaus varmaan käy päinsä, mutta entä sen kestävyys, sillä rungon elämisestä syntyy aina vääntörasituksia.

Kirjoitit aikaisemmin 30t veneen rungon olevan 18mm paksua. Aika uskomattomalta tuntuu, sillä kuvittelisin raudoituksen olevan 10mm harjaterästä ja siihen vielä lukuisia kerroksia verkkoa molemmin puolin. Tällöinhän pelkkä raudoitus verkkoineen lähentelee helposti 30-50mm ja se täytyy saada vielä betonikuoren alle piiloon. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Löytyisikö ferrobetonitekniikasta asiallista suomenkielistä tietoa esim. joltain nettisivulta.

muurari kirjoitti:

Tuskin reikien syntyminen karilleajossa on mikään ongelma vaan pikemminkin kovasta materiaalista johtuvat lukuisat hiusmurtumat. Voisin kuvitella murtumien ulottuvan koko kuoren läpi ja niiden korjaaminen ja havaitseminen on hankalaa. Jonkinlainen injektointikorjaus varmaan käy päinsä, mutta entä sen kestävyys, sillä rungon elämisestä syntyy aina vääntörasituksia.

Kirjoitit aikaisemmin 30t veneen rungon olevan 18mm paksua. Aika uskomattomalta tuntuu, sillä kuvittelisin raudoituksen olevan 10mm harjaterästä ja siihen vielä lukuisia kerroksia verkkoa molemmin puolin. Tällöinhän pelkkä raudoitus verkkoineen lähentelee helposti 30-50mm ja se täytyy saada vielä betonikuoren alle piiloon. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Löytyisikö ferrobetonitekniikasta asiallista suomenkielistä tietoa esim. joltain nettisivulta.

Lue lisää

väärin. Nykyaikaisissa kuorirakenteissa ei välttämättä tarvita verkkoa lainkaan. Betonin lujuus saadaan aikaan käyttällä erilaisia kuituja massan joukossa.
Vanhemmissa betonivenerakenteissa kyllä käytettiin teräsverkkoa, jonka molemmin puolin sidottiin vielä "kanaverkkokerroksia". 10 mm:n teräsverkko, josta puhut tosin oli 4-6 mm:n luokkaa.
Hiushalkeamat on samanlainen ongelma kuin lasikuiturungoissakin.
Raudoitettu betoni on muuten melko joustava materiaali vaikka sitä maallikot eivät aina näytä ymmärtävän.
Betonivenerakentamisen suurimpana esteenä on varmaan väärät käsitykset ja kehittyneiden teollisten valmitustekniikoiden puute. Käsityön suuri osuus ja detaljien suunnittelemattomuus nostaa betonirakenteisen rungon hinnan nykyisellään liian kalliiksi.
Materiaaalina oikeanlaaatiunen betoni on erinomainen myös veneeseen.

Rakennusinsinööri kirjoitti:

väärin. Nykyaikaisissa kuorirakenteissa ei välttämättä tarvita verkkoa lainkaan. Betonin lujuus saadaan aikaan käyttällä erilaisia kuituja massan joukossa.
Vanhemmissa betonivenerakenteissa kyllä käytettiin teräsverkkoa, jonka molemmin puolin sidottiin vielä "kanaverkkokerroksia". 10 mm:n teräsverkko, josta puhut tosin oli 4-6 mm:n luokkaa.
Hiushalkeamat on samanlainen ongelma kuin lasikuiturungoissakin.
Raudoitettu betoni on muuten melko joustava materiaali vaikka sitä maallikot eivät aina näytä ymmärtävän.
Betonivenerakentamisen suurimpana esteenä on varmaan väärät käsitykset ja kehittyneiden teollisten valmitustekniikoiden puute. Käsityön suuri osuus ja detaljien suunnittelemattomuus nostaa betonirakenteisen rungon hinnan nykyisellään liian kalliiksi.
Materiaaalina oikeanlaaatiunen betoni on erinomainen myös veneeseen.

Lue lisää

Siis onko oikeasti tehty veneitä betonista ilman verkkoa? Tunnen pari vanhempaa betonivenettä. Toinen on tehty putkikehikko johon kiinnitetty verkkoja ja betonia hierottu molemmiltapuolilta käsin rungoksi. Toinen on tehty puumuotilla ja verkot sisällä, ja leipominen vain toiseltapuolelta. Yhtäkkiä ajatellen on tosi-iso ero onko verkko vai betonin joukossa jotain kuitua. En haluaisi olla koekaniinina maksajana. Onko tästä tekniikasta tietoa jossain, muualla kuin jonkun "keksijän" ropellihatussa?
Miten muuten tosiaan saadaan paikattua hiushalkeamat betonista? Lasikuidusta rälläkällä risat pois ja uutta tilalle? Mutta perinteinen verkko rakenne?

Rakennusinsinööri kirjoitti:

väärin. Nykyaikaisissa kuorirakenteissa ei välttämättä tarvita verkkoa lainkaan. Betonin lujuus saadaan aikaan käyttällä erilaisia kuituja massan joukossa.
Vanhemmissa betonivenerakenteissa kyllä käytettiin teräsverkkoa, jonka molemmin puolin sidottiin vielä "kanaverkkokerroksia". 10 mm:n teräsverkko, josta puhut tosin oli 4-6 mm:n luokkaa.
Hiushalkeamat on samanlainen ongelma kuin lasikuiturungoissakin.
Raudoitettu betoni on muuten melko joustava materiaali vaikka sitä maallikot eivät aina näytä ymmärtävän.
Betonivenerakentamisen suurimpana esteenä on varmaan väärät käsitykset ja kehittyneiden teollisten valmitustekniikoiden puute. Käsityön suuri osuus ja detaljien suunnittelemattomuus nostaa betonirakenteisen rungon hinnan nykyisellään liian kalliiksi.
Materiaaalina oikeanlaaatiunen betoni on erinomainen myös veneeseen.

Lue lisää

No nyt ymmärrän, miten kuoresta saadaan noinkin ohut. Rakenne on siis enemmänkin kuitubetonia kuin ferrobetonia.

Mitenkä tuollainen runko valetaan? Tehdäänkö se jonkilaisen poistettavan muotin päälle. Entä tukikaaret ja muut jäykistävät rakenteet. Pelkkä kuorihan tuskin on mitenkään vääntöjäykkä.

Öljyn ja teräksen hinnat alkavat olla kovaa luokkaa, joten polyesterit ja epoksit ovat hinnoissaan ja teräslevy kallistuu. Ihmettelen suuresti, mikä jarruttaa teollisen valmistustekniikan kehittämistä.

poosu kirjoitti:

Muutaman kaverin muodostama katkera poispotkittu jätkälauma kaivaa verta nenästään herjaamalla, levittämällä julkisesti väärää ja perätöntä tietoa "eetteriin" kunnianloukkausjutuilla´, jotka ovat tosiaan saaneet jo viranomaisetkin liikkeelle.Roskaposti loppuu aika pian, vaikka ovatkin j pitkään tehneet vahinkoa.
"Äijä" itse

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000006984968

"Että veneily on mm luottamusta konsultteihin."
Mitenkä voi veneillä jos ei luota kaikenmailman konsultteihin. Jotenkin tää "Äijä" käy jotain pyhää sotaa. Vahinko että pilaa vaan maineen betoniveneiltä.

muurari kirjoitti:

No nyt ymmärrän, miten kuoresta saadaan noinkin ohut. Rakenne on siis enemmänkin kuitubetonia kuin ferrobetonia.

Mitenkä tuollainen runko valetaan? Tehdäänkö se jonkilaisen poistettavan muotin päälle. Entä tukikaaret ja muut jäykistävät rakenteet. Pelkkä kuorihan tuskin on mitenkään vääntöjäykkä.

Öljyn ja teräksen hinnat alkavat olla kovaa luokkaa, joten polyesterit ja epoksit ovat hinnoissaan ja teräslevy kallistuu. Ihmettelen suuresti, mikä jarruttaa teollisen valmistustekniikan kehittämistä.

Lue lisää

Jos luet tämänkin palstan juttuja betoniveneistä ymmärrät varmaan, miksi alalla ei tapahdu kehitystä.
Kuitubetonin käyttö vaatii runkoon jäykisteet kuten lasikuitu- ja teräsrunkokin.
Valu ruiskuttamalla muotin päälle onnistuu varmaan parhaiten.
Kuten sanoin soveltaminen veneenrakennukseen vaatii yksityiskohtien hyvää suunnittelua.
Kuka uskaltaa ottaa riskin? Protojen tekeminen on kallista puuhaa. Materiaalisäästö rungossa on kuitenkin aika pieni veneen kokonaiskustannuksissa.

Rakennusinsinööri kirjoitti:

Jos luet tämänkin palstan juttuja betoniveneistä ymmärrät varmaan, miksi alalla ei tapahdu kehitystä.
Kuitubetonin käyttö vaatii runkoon jäykisteet kuten lasikuitu- ja teräsrunkokin.
Valu ruiskuttamalla muotin päälle onnistuu varmaan parhaiten.
Kuten sanoin soveltaminen veneenrakennukseen vaatii yksityiskohtien hyvää suunnittelua.
Kuka uskaltaa ottaa riskin? Protojen tekeminen on kallista puuhaa. Materiaalisäästö rungossa on kuitenkin aika pieni veneen kokonaiskustannuksissa.

Lue lisää

Jos itse materiaalilla, betonilla, ei saavuteta mitään uusia ylivertaisia ominaisuuksia eikä hintakaan eroa veneenrakentamisessa yleisesti käytetyistä materiaaleista. Tämän lisäksi kehittömättämät tai loppuun hiomattomat tuotantotekniikat tuottavat yksityiskohdiltaan huonon näköisä tuotteita. Toki eihän eri materiaaleista tehdyillä tuotteilla voi olla edes samanlaista ulkonäköä tai silloin tuotteen valmistuksen lähtökohtana on ollut ulkonäkö. Toivottavasti esim. purjeveneitä valmistetaan edelleen hyvin purjehtiviksi?
Mutta aisia olisi ihan toisin jos materiaalilla olisi ihan ylivertaisia ominaisuuksia.
Nykyisin betonirakentamisessa, sillat, käytetään mm. hiilikuitua teräksen sijasta.

muurari kirjoitti:

Tuskin reikien syntyminen karilleajossa on mikään ongelma vaan pikemminkin kovasta materiaalista johtuvat lukuisat hiusmurtumat. Voisin kuvitella murtumien ulottuvan koko kuoren läpi ja niiden korjaaminen ja havaitseminen on hankalaa. Jonkinlainen injektointikorjaus varmaan käy päinsä, mutta entä sen kestävyys, sillä rungon elämisestä syntyy aina vääntörasituksia.

Kirjoitit aikaisemmin 30t veneen rungon olevan 18mm paksua. Aika uskomattomalta tuntuu, sillä kuvittelisin raudoituksen olevan 10mm harjaterästä ja siihen vielä lukuisia kerroksia verkkoa molemmin puolin. Tällöinhän pelkkä raudoitus verkkoineen lähentelee helposti 30-50mm ja se täytyy saada vielä betonikuoren alle piiloon. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Löytyisikö ferrobetonitekniikasta asiallista suomenkielistä tietoa esim. joltain nettisivulta.

Lue lisää

Nimimerkki "rakenne" arvaili rakennetta?
Uppoumaltaan 30 t:n veneessä(Suomessa on rakennettu maailman suurin kaareton betonivene!) runko on kauttaaltaan homogeeninen eli tasapaksu:
Ulkopuolelta sisällepäin lukien 4 kpl 0.8 mm:n paksusinkkistä "minkinkusiverkkoa sitten joko kiinalaista tai hollantilaista 110:n erikoisteräsverkkoa, jonka lankakapaksuus on 4 mm tai itse tehden 4 mm:n jousiteräksestä 50 mm:n ristikkona(sama kuin valmiin tyssähitsatun verkon)
Lopuksi terästen sisäpuolelle 3 sinkkiverkkoa(septi-,vesi- ja koneöljysäiliöiden kohdalle paksusinkkiset( n. 300 g/m2 sinkkiä.Rappausverkoissa on n. 50-60 g/m2)
3 verkkoa.Loppupaksuus on 1 mm:n suojabetonin kanssa 18 mm(tyssähitsatuilla teräsverkoilla)
Tällä verkotuksella saadaan vetolujuutta ilman silikabetonia(vetolújuus n. kaksinkertainen normaalibetoniin verrattuna)n.3000 kg /cm2:lle ja betonit päälle. Rakenteen normi on, että veto- ja puristuslujuus ovat samansuuruiset.
Toinen asia, joka on sama kuin muissakin kuidutuksissa on, että verkkomäärä on suoraan verrannollinen loppusitkeyteen ja notkeuteen: Mitä enemmän on verkotusta niin sen pienemmiksi ferrobetonin mikrohalkeamat taivutuksissa jäävät(vrt.lasikuitulaminaatti!)
Halkeamat eivät näy eikä ne vuoda.
Oikein tehtyyn ferrobetoni- venekuoreen ei tule pahoissakaan onnettomuuksissa juurikaan halkeamia, kuten normaalisti raudoitettuun betoniin. Vauriot ovat yleensä "selkeitä" ja helppoja korjata, koska raudoitus jää aina ehjäksi.Murujen poistamista ja Oikaistavaa voi olla.Ferrobetonia ei voi eikä pysty em. takia injektoimaan. Vain betonilla pinnoitettuja vanhoja puuveneitä injektoidaan joko injektiomassalla tai epoksilla.
Kaareton Ferrobetoniveneen kuori 30 t:n veneessä elää merenkäynnissä jokin verran.On kuitenkin periaatteessa jäykkärunkovene. Hiushalkeamia tai muita vaurioita ei ole toistaiseksi 35 käyttövuoden( n. 2000 tuntia vuodessa, josta n. 10 % talviajoa) tullut ja materiaali vahvistuu vuosi vuodelta. Nykyaikaisten betonilaatujen taattu käyttöikä oiken valettuna on n. 200-400 vuotta riippuen mm.käytettävistä lisäaineista.
betonilla 35 v. mereillyt

ei aina selvillä vesillä kirjoitti:

Mitenkäs betoniveneen korjaus karilleajossa. Olen kuullut huhupuheita, että jotkin vakuutusyhtiöt kieltäytyvät myöntämästä vakuutusta erittäin vaikeiden ja kalliiden vauriokorjausten takia. En tiedä pitääkö paikkansa. Tosin voi hyvin kuvitella raskaan betoniveneen kölin tömähdyksen karille ja siitä syntyvät hiusmustumat kölin tuennan ympäristössä.

Lue lisää

Tulee mieleen tilanne Tyyneltä mereltä parinkymmenen vuoden takaa. Hurrikaani pyyhkäisi mm. Tongan yli ja heitti siellä ankkurissa olleet veneet, 13 kpl, rannalle. Kahden viikon kuluttua muut kelluivat, paitsi pari betonivenettä. Ne odottivat oikeanlaatuista betonia korjaukseen. Odottivat vielä pari viikkoa lisääkin.

Tarkoitus ei ole suinkaan sanoa, että betoni olisi kelvoton veneenrakennusmateriaali, tosiaan ainoa, joka vain paranee vedessä. Mutta haavoittumatonta se ei ole. Takuuvarmasti betoni nöyrtyy niin suomalaisen peruskallion kuin heiveröisen tuntuisen korallinkin edessä.

muurari kirjoitti:

No nyt ymmärrän, miten kuoresta saadaan noinkin ohut. Rakenne on siis enemmänkin kuitubetonia kuin ferrobetonia.

Mitenkä tuollainen runko valetaan? Tehdäänkö se jonkilaisen poistettavan muotin päälle. Entä tukikaaret ja muut jäykistävät rakenteet. Pelkkä kuorihan tuskin on mitenkään vääntöjäykkä.

Öljyn ja teräksen hinnat alkavat olla kovaa luokkaa, joten polyesterit ja epoksit ovat hinnoissaan ja teräslevy kallistuu. Ihmettelen suuresti, mikä jarruttaa teollisen valmistustekniikan kehittämistä.

Lue lisää

Plasterointi on plastisen massan "laasterointia" valmiiksi verkotettuun vene- tai muuhun runkoon.
Betonivene tehdään periaatteessa samanlaisella jikillä kuin puuvene. Muotokaarien varaan:
Ne voivat olla lautaa,rautaa, putkea tai vaneria. Päälle jännitetään "rimat" harvakseltaan esim. harjateräksestä. Siinä veneen muoto ja lesti.
Käytetympi tapa maailmalla on rimalesti kokonaan puusta(kuten ristilaminoidulla vaneriveneellä)
Kolmas menetelmä on tehdä verkotus ja raudoitus vanhan loppuun ajetun veneen päälle.Venerungon toimiessa lestinä.Vanhan veneen voi sitten vaikka polttaa pois tai jos se on sisältä nätti niin jättää sinne ja lähteä vesille " kovettumaan"
Suuret veneet tehdään pystyssä ja kölijikillä . Valu voidaan suorittaa nykyisin vaiheittain eikä enää rankkana jatkuvana valuna.
Helpoin valumenetelmä on nk. pintasliippivalu, jossa keskitytään vain pinnan sliippaamiseen.
Pintavalu pursuaa jo pinta hiottaessa lähes läpi laminaatin. Verkkojen vielä näkyessä siällä on, helppo jatkaa rakenteita myöhemmin eteenpäin. Sisäpuoli plastroidaan joko ruiskulla ,pumpulla, katuharjalla tai vaikka vain kintaalla.
Betoniveneeseen tehdään betonista yleensä runko, painoköli,kölilaipiot,konepukki,välilaipiot,tankit,loiskelaipiot( ei polttoainetankkia), palonkestävä konehuone,lämpösokkelit vuoteille, kaksoispohja(tankkien kannet)kansirakenteet ja penkit ulos ja peräsin, mutta myös varaavat uunit ja tulipesät voi tehdä suoraan välilaipion kylkeen
Tehnyt

poosu kirjoitti:

Plasterointi on plastisen massan "laasterointia" valmiiksi verkotettuun vene- tai muuhun runkoon.
Betonivene tehdään periaatteessa samanlaisella jikillä kuin puuvene. Muotokaarien varaan:
Ne voivat olla lautaa,rautaa, putkea tai vaneria. Päälle jännitetään "rimat" harvakseltaan esim. harjateräksestä. Siinä veneen muoto ja lesti.
Käytetympi tapa maailmalla on rimalesti kokonaan puusta(kuten ristilaminoidulla vaneriveneellä)
Kolmas menetelmä on tehdä verkotus ja raudoitus vanhan loppuun ajetun veneen päälle.Venerungon toimiessa lestinä.Vanhan veneen voi sitten vaikka polttaa pois tai jos se on sisältä nätti niin jättää sinne ja lähteä vesille " kovettumaan"
Suuret veneet tehdään pystyssä ja kölijikillä . Valu voidaan suorittaa nykyisin vaiheittain eikä enää rankkana jatkuvana valuna.
Helpoin valumenetelmä on nk. pintasliippivalu, jossa keskitytään vain pinnan sliippaamiseen.
Pintavalu pursuaa jo pinta hiottaessa lähes läpi laminaatin. Verkkojen vielä näkyessä siällä on, helppo jatkaa rakenteita myöhemmin eteenpäin. Sisäpuoli plastroidaan joko ruiskulla ,pumpulla, katuharjalla tai vaikka vain kintaalla.
Betoniveneeseen tehdään betonista yleensä runko, painoköli,kölilaipiot,konepukki,välilaipiot,tankit,loiskelaipiot( ei polttoainetankkia), palonkestävä konehuone,lämpösokkelit vuoteille, kaksoispohja(tankkien kannet)kansirakenteet ja penkit ulos ja peräsin, mutta myös varaavat uunit ja tulipesät voi tehdä suoraan välilaipion kylkeen
Tehnyt

Lue lisää

Muottia ei todellakaan voi polttaa pois, sillä betoni haurastuu kuumuudessa kideveden karatessa.

Miksi ihmeessä raudoitus ja verkot, kun täällä kerrottiin kuitubetonista. Eikö pitkäkuituinen betoni voitaisi ruiskuttaa muottiin aivan kuin lasikuituveneen ruiskuvalussa tehdään.

Ymmärsin keskustelusta, että raudoitusta ei välttämättä tarvittasi?

VTT on ollut alusta alkaen Prof. Asko Sarjan johdolla kehittämässä suomalaista betonivenettä yhdessä betoniyhdistyksen edesmenneen dos. Heikki Kaitilan kanssa. Alusta asti tarkoittaa tässä 70-luvun alkua. Myös edesmennyt VTT:n prof. Valter
Kostiainen pääsi pitkälle VTT:n laivalabora-toriossa betonivenetutkimukissaan ennen kuolemansa
auto-onnettomuudessa vuonna 2000.
VTT on enimmäkseen tutkinut ferrobetonin ominaisuuksia samoin kuin Partekin laboratoriokin. Siis betoniveneen pakkassuola-,taivutusvetolujuus-, iskunkestävyys- ja vesitiiviysomimaisuuksia, joita betoniveneilläkin tarvitaan.
Varmasti VTT:ltä tai Ex. VTT:läiseltä Aino Heikkiseltä löytyy runsaati tomuttunutta materiaalia ferrobetonirakentamisesta. =Teräsverkkolaminoiduista ohutkuoritekniikoista. .
Ferro=rautanetti betoniveneessä

poosu kirjoitti:

VTT on ollut alusta alkaen Prof. Asko Sarjan johdolla kehittämässä suomalaista betonivenettä yhdessä betoniyhdistyksen edesmenneen dos. Heikki Kaitilan kanssa. Alusta asti tarkoittaa tässä 70-luvun alkua. Myös edesmennyt VTT:n prof. Valter
Kostiainen pääsi pitkälle VTT:n laivalabora-toriossa betonivenetutkimukissaan ennen kuolemansa
auto-onnettomuudessa vuonna 2000.
VTT on enimmäkseen tutkinut ferrobetonin ominaisuuksia samoin kuin Partekin laboratoriokin. Siis betoniveneen pakkassuola-,taivutusvetolujuus-, iskunkestävyys- ja vesitiiviysomimaisuuksia, joita betoniveneilläkin tarvitaan.
Varmasti VTT:ltä tai Ex. VTT:läiseltä Aino Heikkiseltä löytyy runsaati tomuttunutta materiaalia ferrobetonirakentamisesta. =Teräsverkkolaminoiduista ohutkuoritekniikoista. .
Ferro=rautanetti betoniveneessä

Lue lisää

Jos betoni olsi ylivertainen tai edes tasavertainen ominaisuuksiltaan verrattuna muihin materaaleihin, niin miksi sitä käytetään niin vähän. Luulisi edes "ammattiliikenteen" ottaneen sen omakseen jo kustannustehokkuuden takia. Kyse ei voi olla tietämättömyydestä, sillä betonista on rakennettu kymmeniä vuosia, tietoakin ilmeisesti löytyy viitaten VTT:n tutkimuksiin ja Partekin kaltaisiin suuryrityksiin.

En usko edes ennakkoluuloihin, joten jokin seikka puhuu sitä vastaan.

En tunne asiaa tarkemmin, mutta olen ymmärtänyt kosteuden tunkeutumisen rakenteesee olevan suurimpia ongelmia ja sen jäätymisestä aiheutuvan rakenteen eroosion.

ttv kirjoitti:

Jos betoni olsi ylivertainen tai edes tasavertainen ominaisuuksiltaan verrattuna muihin materaaleihin, niin miksi sitä käytetään niin vähän. Luulisi edes "ammattiliikenteen" ottaneen sen omakseen jo kustannustehokkuuden takia. Kyse ei voi olla tietämättömyydestä, sillä betonista on rakennettu kymmeniä vuosia, tietoakin ilmeisesti löytyy viitaten VTT:n tutkimuksiin ja Partekin kaltaisiin suuryrityksiin.

En usko edes ennakkoluuloihin, joten jokin seikka puhuu sitä vastaan.

En tunne asiaa tarkemmin, mutta olen ymmärtänyt kosteuden tunkeutumisen rakenteesee olevan suurimpia ongelmia ja sen jäätymisestä aiheutuvan rakenteen eroosion.

Lue lisää

VTT on tutkinut ferrobetonin pakkassuola-,taivutusvetolujuus-, iskunkestävyys- ja vesitiiviysomimaisuuksia. Ilmeisesti ongelmat löytyvät tältä saralta.

tamlegno kirjoitti:

VTT on tutkinut ferrobetonin pakkassuola-,taivutusvetolujuus-, iskunkestävyys- ja vesitiiviysomimaisuuksia. Ilmeisesti ongelmat löytyvät tältä saralta.

Juuri mainittujen ja tutkittujen seikkojen takia Suomen Betoniyhdistys ja VTT kouluttivat Suomeen 70- luvun alussa parikymmentä betonivenerakentajaa.
Rakentamisen suuri käsityön osuus ja silloin suuren ja pätevän(huolellisuus ja kestävyys)valajaporukan saaminen n. 20 tunnin tarkkaan valuun oli pahin este. Nyttemmin kun on pienet kannettavat korkeapaineiset roottoripumput, ei sellaisia ongelmia ole ollut enää pariinkymmeneen vuoteen! Pumppuvalu on tarkka ja tehokas ja esim. 15 m:n veneen valuun menee n. 6 tuntia neljältä hengelta ja kahvinkeittäjät ja pintamiehet päälle.
Betoniveneen ylivoisin ominaisuuksia muihin verrattuna ovat: Ehdoton palonkestävyys, äänettömyys, kuivuus,lämmön varastointikyky(massavaraaja) ja kaikki rakenteet voidaan tehdä samasta aineesta eli tankeilla, laipioilla, kalusteiden lämpösokkeleilla ja hyllynpohjilla saada aikaan tarvitta jäykistys veneeseen.
Karilleajokokeissa betonirungon kompaktina konstruktiona ovat osottautuneet "liikkumattomiksi" eli niihin ei synny muodonmuutoksia, kuten muihin materiaaleihin vataavissa tapauksissa.vaurioita ei ole juuri muualle tullut kuin iskukohtaan.
Konaan palaneita betoniveneitä on sisustettu maassamme useitakin uudelleen.
Jäissä säilytettäessä tai ajettaessa betonivene on "jäävahvistettu" ja jos se vielä on pinnoitettu kvartsiepoksilla

poosu kirjoitti:

Juuri mainittujen ja tutkittujen seikkojen takia Suomen Betoniyhdistys ja VTT kouluttivat Suomeen 70- luvun alussa parikymmentä betonivenerakentajaa.
Rakentamisen suuri käsityön osuus ja silloin suuren ja pätevän(huolellisuus ja kestävyys)valajaporukan saaminen n. 20 tunnin tarkkaan valuun oli pahin este. Nyttemmin kun on pienet kannettavat korkeapaineiset roottoripumput, ei sellaisia ongelmia ole ollut enää pariinkymmeneen vuoteen! Pumppuvalu on tarkka ja tehokas ja esim. 15 m:n veneen valuun menee n. 6 tuntia neljältä hengelta ja kahvinkeittäjät ja pintamiehet päälle.
Betoniveneen ylivoisin ominaisuuksia muihin verrattuna ovat: Ehdoton palonkestävyys, äänettömyys, kuivuus,lämmön varastointikyky(massavaraaja) ja kaikki rakenteet voidaan tehdä samasta aineesta eli tankeilla, laipioilla, kalusteiden lämpösokkeleilla ja hyllynpohjilla saada aikaan tarvitta jäykistys veneeseen.
Karilleajokokeissa betonirungon kompaktina konstruktiona ovat osottautuneet "liikkumattomiksi" eli niihin ei synny muodonmuutoksia, kuten muihin materiaaleihin vataavissa tapauksissa.vaurioita ei ole juuri muualle tullut kuin iskukohtaan.
Konaan palaneita betoniveneitä on sisustettu maassamme useitakin uudelleen.
Jäissä säilytettäessä tai ajettaessa betonivene on "jäävahvistettu" ja jos se vielä on pinnoitettu kvartsiepoksilla

Lue lisää

Luulisi kehityksen kulkeneen -70 luvulta tähän päivään niin paljon, että nuo opit ovat jo vanhanaikaisia. Sentää yli 30 vuotta.

Onko kukaan kokeillu kuitubetonin ruiskutusta muottiin. Sen vaikuttaisi todella käyttökelppoiselta rakennustavalta. Öljytty avattava muotti ruiskutetaan betonilla, laitetaan jäykisteet ja ruiskutetaan päälle. Lopuksi mahdollinen sliippaus. Muotti tekisi pinnan todella hienoksi ja sisäpuolikin saataisin sliippamalla ja kivellä hiertämällä siistiksi. Lisäksi homma olsi todella nopeata ja verrattavissa täysin lasikuitutyöhön.

Muottiin ruiskuttamalla voisi ajatella myös jonkinasteista komposiittia eli pintaan sitkeämpi ja kova kerros, ytimeen vaahdotettu ja sisäpuolelle taas kovempi kerros. Kuoren paksuus tosin kasvaisi, mutta rungon jäykkyys ja paino paranisi lisäksi samalla saataisiin parempilämmöneristävyys.

Ei luulisi ruiskumuotin kokeilumkaan tulevan kalliiksi sillä vanhoja muotteja lojuu joka puolella ja pienellä korvauksella ne saa käyttöönsä. Betonin luulisi suhteilla järjestyvän ilmaiseksi, jos kysymyksessä on proton tuotekehitys.

muurari kirjoitti:

Luulisi kehityksen kulkeneen -70 luvulta tähän päivään niin paljon, että nuo opit ovat jo vanhanaikaisia. Sentää yli 30 vuotta.

Onko kukaan kokeillu kuitubetonin ruiskutusta muottiin. Sen vaikuttaisi todella käyttökelppoiselta rakennustavalta. Öljytty avattava muotti ruiskutetaan betonilla, laitetaan jäykisteet ja ruiskutetaan päälle. Lopuksi mahdollinen sliippaus. Muotti tekisi pinnan todella hienoksi ja sisäpuolikin saataisin sliippamalla ja kivellä hiertämällä siistiksi. Lisäksi homma olsi todella nopeata ja verrattavissa täysin lasikuitutyöhön.

Muottiin ruiskuttamalla voisi ajatella myös jonkinasteista komposiittia eli pintaan sitkeämpi ja kova kerros, ytimeen vaahdotettu ja sisäpuolelle taas kovempi kerros. Kuoren paksuus tosin kasvaisi, mutta rungon jäykkyys ja paino paranisi lisäksi samalla saataisiin parempilämmöneristävyys.

Ei luulisi ruiskumuotin kokeilumkaan tulevan kalliiksi sillä vanhoja muotteja lojuu joka puolella ja pienellä korvauksella ne saa käyttöönsä. Betonin luulisi suhteilla järjestyvän ilmaiseksi, jos kysymyksessä on proton tuotekehitys.

Lue lisää

Suomessa on ruiskutettu fibermeshillä useitakin vene- ja säiliörunkoja muotteihin ja tunneleita ja luolia teräskuiduilla.
Polypropyleeni-, hiili-, lasi- tai teräskuituvene on lähes kymmenen kertaa heikompi ja muottiin ruiskutettuna ja saman verran kalliimpi kuin käsin tehty verkotus, joka kudotaan(naisten pitkäjännitteisyys tarvitaan tai oikea asenne).Eli "tämä on meidän juttu".tyyliin
Vertaa "käsin laminoitu" on laatutuote!
Muottien käsittelykustannukset ja pitkien sarjojen (muottien kuoletus) vaatimat markkinointiponnistelut ovat todella kalliit.
Myös yhteen tyyppiin sidottu malli ei ole enää nykyisin kovin muodikasta, koska mallin ikä lyhenee koko ajan , kuten autoissa.Yksilöllisyyttä!
Suurin piirtein kaikki ferrobetonikuorien valumenetelmät ja muottitekniikat on jo Suomessa kokeiltu. Lähemmin niistä voi lukea lähiaikoina avautuvilla nettisivuilla. Siellä antavat alan suomalaiset asiantuntijat infoa. Siellä avautuu uskomattomia kotimaisia tuotekehityssaavutuksia ja tekoja ja venetestejä, joita ei saa muualta maailmasta(mm. talviveneily ja veneessä asuminen kesät talvet)
Kokemukset Suomessa ovat uskomattoman laajat ja kummallista myöskin sikäli, ettei mm. Vene-lehti ole 30 vuoden aikana kertonut riviäkään myönteistä ferrobetoniveneistä!? Ferrobetoni on osottautunut erittäin vaaralliseksi kilpailijaksi suurten , tilauksesta rakennettavien veneiden kohdalla!
tiedän jotakin

poosu kirjoitti:

Suomessa on ruiskutettu fibermeshillä useitakin vene- ja säiliörunkoja muotteihin ja tunneleita ja luolia teräskuiduilla.
Polypropyleeni-, hiili-, lasi- tai teräskuituvene on lähes kymmenen kertaa heikompi ja muottiin ruiskutettuna ja saman verran kalliimpi kuin käsin tehty verkotus, joka kudotaan(naisten pitkäjännitteisyys tarvitaan tai oikea asenne).Eli "tämä on meidän juttu".tyyliin
Vertaa "käsin laminoitu" on laatutuote!
Muottien käsittelykustannukset ja pitkien sarjojen (muottien kuoletus) vaatimat markkinointiponnistelut ovat todella kalliit.
Myös yhteen tyyppiin sidottu malli ei ole enää nykyisin kovin muodikasta, koska mallin ikä lyhenee koko ajan , kuten autoissa.Yksilöllisyyttä!
Suurin piirtein kaikki ferrobetonikuorien valumenetelmät ja muottitekniikat on jo Suomessa kokeiltu. Lähemmin niistä voi lukea lähiaikoina avautuvilla nettisivuilla. Siellä antavat alan suomalaiset asiantuntijat infoa. Siellä avautuu uskomattomia kotimaisia tuotekehityssaavutuksia ja tekoja ja venetestejä, joita ei saa muualta maailmasta(mm. talviveneily ja veneessä asuminen kesät talvet)
Kokemukset Suomessa ovat uskomattoman laajat ja kummallista myöskin sikäli, ettei mm. Vene-lehti ole 30 vuoden aikana kertonut riviäkään myönteistä ferrobetoniveneistä!? Ferrobetoni on osottautunut erittäin vaaralliseksi kilpailijaksi suurten , tilauksesta rakennettavien veneiden kohdalla!
tiedän jotakin

Lue lisää

Mitä venelehdellä ferrobetonia vastaan olisi tai sitten venevalmistajilla? Valmistajille on aivan sama mistä veneet tehdään, jos asian pystyy ostajalle perustelemaan.

Onko betonirakentamisessa näennäinen yksilöllisyys jyrännyt tuotteistuksen. Veneitähän tehdään piirustusten mukaan ja samojen piirustusten perusteella tehdään useita veneitä. Miksei sitten tehtäisi muuottia ja sillä niitä useampia veneitä.

Muotin käytön ongelma on näkäjään mainitsemasi verkotuksen lujutta lisäävä tekijä. Eli käsityön osuus on liian suuri, jotta materiaali kilpailisi tehdastekoisena.

Eikä venemallit mihinkään muutu. Senhän näkee piirustustarjonnasta. Samaa löytyy vuodesta toiseen.

Betoni on vähän niinkuin puu, eli vaatii liian paljon kallista työtä.

Talviveneilysträkään ei niin tiedä. Järvillä on puolimetriä jäätä ja merenlahdetkin umpijäässä. Hirveästi täytyisi olla konetehoa jäissäpuskemiseen. Veneilyyn liittyy muutakin kuin pelkää ajelua. Veneessä asumiseen tulevat taas ongelmat kuntien järjestyssääntöjen ja kaavoituksen taholta sekä vesi- ja viemäröintiongelmat.

muurari kirjoitti:

Mitä venelehdellä ferrobetonia vastaan olisi tai sitten venevalmistajilla? Valmistajille on aivan sama mistä veneet tehdään, jos asian pystyy ostajalle perustelemaan.

Onko betonirakentamisessa näennäinen yksilöllisyys jyrännyt tuotteistuksen. Veneitähän tehdään piirustusten mukaan ja samojen piirustusten perusteella tehdään useita veneitä. Miksei sitten tehtäisi muuottia ja sillä niitä useampia veneitä.

Muotin käytön ongelma on näkäjään mainitsemasi verkotuksen lujutta lisäävä tekijä. Eli käsityön osuus on liian suuri, jotta materiaali kilpailisi tehdastekoisena.

Eikä venemallit mihinkään muutu. Senhän näkee piirustustarjonnasta. Samaa löytyy vuodesta toiseen.

Betoni on vähän niinkuin puu, eli vaatii liian paljon kallista työtä.

Talviveneilysträkään ei niin tiedä. Järvillä on puolimetriä jäätä ja merenlahdetkin umpijäässä. Hirveästi täytyisi olla konetehoa jäissäpuskemiseen. Veneilyyn liittyy muutakin kuin pelkää ajelua. Veneessä asumiseen tulevat taas ongelmat kuntien järjestyssääntöjen ja kaavoituksen taholta sekä vesi- ja viemäröintiongelmat.

Lue lisää

Talviveneily tarkoittaa veneen lepuuttamista puolen metrin tai metrin jäissä. Ei välttämättä liikkumista paikasta toiseen.
Betonivene pohjatankkeineen on mitä oivallisin talvivene.: Ottaa lämpöä jään alta varastoi sitä ja pitää takit sulana ja vesijohdot ynnä viemärit toimivina. Edellytyksenä tietysti, että ovat oikein sijoitettuna(köliin tai eristeiden sisäpuolelle keskiveneeseen.)Tämä ei ole maalämpöjärjestelmä vaan "vesilämpöjärjestelmä!
Voi aina talvellakin nostaa purjeet ja luulla olevansa liikkeellä. Ei tarvita autopilottia tai tähystäjää.
Varsinkin viikonloppuisin on hienoa mennä hiihtäen tai potkukelkalla "veneilemään". Panna sauna päälle ja viettää kunnollinen viikonloppu veneellä.
Uiva kesähuvila tarkoittaa Suomessa sitä, että investoinnilla on katetta ja käyttöä ympäri vuoden ja että venettä voi tosiaan käyttää kuten mökkiä!
Ylös maihin nostetttua venettä ei saa lämpimäksi ja kaikki on jäässä!
Mitä tulee Vene-lehden nuivaan suhtautumiseen betoniveneisiin, selittyy se mm. sillä ettei betonivenevalmistajat( Suomessa oli 70-luvulla 10 ammattilaista, 80-luvulla 5, 90-luvulla 4 ja nykyisin 3) ole koskaan rahoittaneet ilmoituksillaan Vene-lehteä.
Siis: Niistä on hyvää sanottavaa, jotka rahoittavat lehden! Vai millä Vene lehti eläisi?

Mihin on suomalainen käsityön arvostus kaikonnut?
Kännyköihin, tietokoneiden näppäilyyn, kaljan juontiin ja terassilla istumiseen.
Näidenkin palstojen kirjoitusajalla olisi "kudottu" monta hienoa ja viimeisteltyä betonivenettä.Tai sitten työllistämällä 500 000 työtöntä! Työ ei vaadi suurempi opiskeluja ammattiohjauksessa.
Betonivenerakentamisen valtti on muuten riippumattomuus muotista,muotoilun helppous ja
mahdollisuus vaihtaa mallia vaikka jokaisen veneen jälkeen. Siis joustaa asiakkaan toivomusten mukaan. Rakentamisen vaikeus on (Suomessa) "käsityöhaluttomuus". Täytyy odotettaa kunnes "somalit syttyvät" käsitöihin. Suomalaiset eivät viitsi.
Betoniveneiksi soveltuvat parhaiten kahteen suuntaan kuperat rungot (pallopinnat) tai ainakin yhteen suuntaan kuperapintaiset veneet, jotka ovat klassisia, kantapään kautta esi-isiemme kehittämiä malleja.
Suomessa on rakennettu viimeisten 35 vuoden aikana kuitenkin myös raasereita, jollia
(mm. Optareita) , uisteluveneitä ja nopeita liukuvarunkoisia veneitä kaarettomina ja keveinä.
Tennyt

poosu kirjoitti:

Talviveneily tarkoittaa veneen lepuuttamista puolen metrin tai metrin jäissä. Ei välttämättä liikkumista paikasta toiseen.
Betonivene pohjatankkeineen on mitä oivallisin talvivene.: Ottaa lämpöä jään alta varastoi sitä ja pitää takit sulana ja vesijohdot ynnä viemärit toimivina. Edellytyksenä tietysti, että ovat oikein sijoitettuna(köliin tai eristeiden sisäpuolelle keskiveneeseen.)Tämä ei ole maalämpöjärjestelmä vaan "vesilämpöjärjestelmä!
Voi aina talvellakin nostaa purjeet ja luulla olevansa liikkeellä. Ei tarvita autopilottia tai tähystäjää.
Varsinkin viikonloppuisin on hienoa mennä hiihtäen tai potkukelkalla "veneilemään". Panna sauna päälle ja viettää kunnollinen viikonloppu veneellä.
Uiva kesähuvila tarkoittaa Suomessa sitä, että investoinnilla on katetta ja käyttöä ympäri vuoden ja että venettä voi tosiaan käyttää kuten mökkiä!
Ylös maihin nostetttua venettä ei saa lämpimäksi ja kaikki on jäässä!
Mitä tulee Vene-lehden nuivaan suhtautumiseen betoniveneisiin, selittyy se mm. sillä ettei betonivenevalmistajat( Suomessa oli 70-luvulla 10 ammattilaista, 80-luvulla 5, 90-luvulla 4 ja nykyisin 3) ole koskaan rahoittaneet ilmoituksillaan Vene-lehteä.
Siis: Niistä on hyvää sanottavaa, jotka rahoittavat lehden! Vai millä Vene lehti eläisi?

Mihin on suomalainen käsityön arvostus kaikonnut?
Kännyköihin, tietokoneiden näppäilyyn, kaljan juontiin ja terassilla istumiseen.
Näidenkin palstojen kirjoitusajalla olisi "kudottu" monta hienoa ja viimeisteltyä betonivenettä.Tai sitten työllistämällä 500 000 työtöntä! Työ ei vaadi suurempi opiskeluja ammattiohjauksessa.
Betonivenerakentamisen valtti on muuten riippumattomuus muotista,muotoilun helppous ja
mahdollisuus vaihtaa mallia vaikka jokaisen veneen jälkeen. Siis joustaa asiakkaan toivomusten mukaan. Rakentamisen vaikeus on (Suomessa) "käsityöhaluttomuus". Täytyy odotettaa kunnes "somalit syttyvät" käsitöihin. Suomalaiset eivät viitsi.
Betoniveneiksi soveltuvat parhaiten kahteen suuntaan kuperat rungot (pallopinnat) tai ainakin yhteen suuntaan kuperapintaiset veneet, jotka ovat klassisia, kantapään kautta esi-isiemme kehittämiä malleja.
Suomessa on rakennettu viimeisten 35 vuoden aikana kuitenkin myös raasereita, jollia
(mm. Optareita) , uisteluveneitä ja nopeita liukuvarunkoisia veneitä kaarettomina ja keveinä.
Tennyt

Lue lisää

Kaikki jäihin jätetyt veneet toimivat kuten kuvailet betonirungon ominaisuuksia. Eivät nekään jäädy.

Jos veneettä meinaa käyttää kuten mökkiä joutuu siinä pitämään lämmön päällä, muutoin menee pari päivää jotta paikat lämpiävät ja kosteus katoaa. Samoin pitää menetellä kesämökin kanssa. Miten järjestät veneen viemäröinnin jäissä ollessa?

Venelehteä kohtaan sinulla taitaa olla turhia ennakkokäsityksiä tai sitten olet onnistunut polttamaan omalla suhtautumisella kaikki sillat. Onko betoniveneilyn onneton tila suoraa seurausta huonoista sosiaalisista kyvyistä. Ei osatta markkinoida, hoitaa suhtedutoimintaa ym. Nämä samat asiat olivat aikoinaan myös muun suomalaisen veneenrakennuksen ongelmakohtia. Nykyjään lähes kaikki ymmärtävät ammatillisen liikkenhoidon perusteet.

Ei betonirakentamisen erinomaisuus voi olla muotittomuudessa tai muotoilun helppoudessa. Samoilla perusteilla voidaan lasikuitu-, puu- tai teräsveneitäkin tehdä. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.

Betonissa on jokin muu heikkous, jonka takia se ei ole yleistynyt. Syy ei ole minulle vielä täysin auennut. Mitenkään poikkeavan erinomainen rakennusmateriaali se ei kuitenkaan ole. Itse en ole ainakaan vielä vakuuttunut todisteluistasi.

muurari kirjoitti:

Mitä venelehdellä ferrobetonia vastaan olisi tai sitten venevalmistajilla? Valmistajille on aivan sama mistä veneet tehdään, jos asian pystyy ostajalle perustelemaan.

Onko betonirakentamisessa näennäinen yksilöllisyys jyrännyt tuotteistuksen. Veneitähän tehdään piirustusten mukaan ja samojen piirustusten perusteella tehdään useita veneitä. Miksei sitten tehtäisi muuottia ja sillä niitä useampia veneitä.

Muotin käytön ongelma on näkäjään mainitsemasi verkotuksen lujutta lisäävä tekijä. Eli käsityön osuus on liian suuri, jotta materiaali kilpailisi tehdastekoisena.

Eikä venemallit mihinkään muutu. Senhän näkee piirustustarjonnasta. Samaa löytyy vuodesta toiseen.

Betoni on vähän niinkuin puu, eli vaatii liian paljon kallista työtä.

Talviveneilysträkään ei niin tiedä. Järvillä on puolimetriä jäätä ja merenlahdetkin umpijäässä. Hirveästi täytyisi olla konetehoa jäissäpuskemiseen. Veneilyyn liittyy muutakin kuin pelkää ajelua. Veneessä asumiseen tulevat taas ongelmat kuntien järjestyssääntöjen ja kaavoituksen taholta sekä vesi- ja viemäröintiongelmat.

Lue lisää

Hei hei heppu.
Kun niin somasti haukut meitä arjalaisia.
Perustappa veneveistämö ja laita nimeksi Somali veistämö.
Kato perkele montako venettä menee kaupaksi.
Olet LUUPÄÄ

muurari kirjoitti:

Kaikki jäihin jätetyt veneet toimivat kuten kuvailet betonirungon ominaisuuksia. Eivät nekään jäädy.

Jos veneettä meinaa käyttää kuten mökkiä joutuu siinä pitämään lämmön päällä, muutoin menee pari päivää jotta paikat lämpiävät ja kosteus katoaa. Samoin pitää menetellä kesämökin kanssa. Miten järjestät veneen viemäröinnin jäissä ollessa?

Venelehteä kohtaan sinulla taitaa olla turhia ennakkokäsityksiä tai sitten olet onnistunut polttamaan omalla suhtautumisella kaikki sillat. Onko betoniveneilyn onneton tila suoraa seurausta huonoista sosiaalisista kyvyistä. Ei osatta markkinoida, hoitaa suhtedutoimintaa ym. Nämä samat asiat olivat aikoinaan myös muun suomalaisen veneenrakennuksen ongelmakohtia. Nykyjään lähes kaikki ymmärtävät ammatillisen liikkenhoidon perusteet.

Ei betonirakentamisen erinomaisuus voi olla muotittomuudessa tai muotoilun helppoudessa. Samoilla perusteilla voidaan lasikuitu-, puu- tai teräsveneitäkin tehdä. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.

Betonissa on jokin muu heikkous, jonka takia se ei ole yleistynyt. Syy ei ole minulle vielä täysin auennut. Mitenkään poikkeavan erinomainen rakennusmateriaali se ei kuitenkaan ole. Itse en ole ainakaan vielä vakuuttunut todisteluistasi.

Lue lisää

Vähän faktoja:
Jäissä oleva puuvene murskaantuu
Teräsvene menettää maalinsa ja lommoutuu
muovivene boksahtaa ja sen kuiturakenne hajoaa
alumiinivene lommoutuu
vanerivene on entinen, mutta betoni"sokkelit" kestää.
Betonivene ei hikoile eikä kondesoi vettä, koska betoni on hengittävä materiaali.

On luonnollista, että peruslämpö on "mökissä" oltava ettei sinne ole kurjaa mennä.Niin se on kotonakin. Aina siellä on peruslämpö oltava.

Hyvin varustetussa "talviveneessä on tietysti kunnolliset septi- ja harmaavesitankit ja tarvittaessa imetään jätteet septipumpulla odottavaan autoon jne. En kero minne ne viedään.
Venepaikka on valittava siten, että tyhjennys on mahdollista!

Venelehdellä on muuten valitettavasti monopoli Suomessa ja siitä en todellakaan pidä.Sanon sen taas.Tekevät ja sanovat mitä haluavat välittämättä suomalaisista kuluttajista tai nk. tavallisesta venekansasta.
Sanon asiat suoraan ja olen siitä ylpeä. Liian usein olemme "kuninkaitten kumartajia" . Säilytämme kyllä sillat, mutta emme omaa identiteettiämme tai omaa itsellistä kykyä luoda uutta.Menetämme itsenäisyytemme! Se viedään kun "nuolemme" kieli ruskeana. Ja sitäpaitsi: Joillakin on varaa sanoa Venelehdellekin. Ainakin pitäisi olla!
Osaan kyllä hoitaa suhdetoimintaa, mutta sen hoitaminen ei kaikissa tapauksissa ole tarpeen. Venelehti on juuri tällainen tapaus.

Betonivene on muuten eräs maailman vaikeimmin markkinoitavista materiaaleista, ehkä vaikein. Siinä on ollut haastetta, mutta kyllä sen markkinointi jo tarvittaessa osataan. Nyt juuri ei ole sitä tarvetta.
Ferrobetoniveneitä rakennetaan niin paljon kuin on tarvetakin. Uusia betoniveneitä aloitetaan Suomessa joka vuosi n. 10 kpl niin että sen puoleen voit olla rauhallinen ja ihan huoletta. Suurin osa on itse rakennettuja, mutta osa myös teollisesti tuotettuja.
Vanhojen , yli kolmekymmentäviisivuotiaiden betoniveneiden elämä alkaa jo uudestaan ja niitä saneerataan tekniikan, puuosien , verhoilumateriaalien jne osalta, mutta rungot vain maalataan uudestaan.

Betoniveneen suurin heikkous on sen soveltuvuus huonosti massatuotantoon ja teolliseen sarjatuotantoon - onneksi, koska vaatimukset muuttuvat koko ajan yksilöllisten venemallien ja ratkaisujen suuntaan etenkin suurissa asuttavissa veneissä. Odotetaan!
Betoni veneenrakennusmateriaalina on todellakin poikkeavan erinomainen. Siinä osuit naulan kantaan:
Se ei pala
Se ei mätäne
Se ei ruostu
sitä ei syö lasikuiturutto
Se on ainoa venemateriaali, joka vahvistuu vanhetessaan!
...ja kaiken lisäksi varastoi päivän lämmön yötä varten!
Mitä muuta haluat tältä erinomaiselta, pohjolan oloihin oivalliselta rakennusmateriaalilta?
Asian tutkinut

poosu kirjoitti:

Vähän faktoja:
Jäissä oleva puuvene murskaantuu
Teräsvene menettää maalinsa ja lommoutuu
muovivene boksahtaa ja sen kuiturakenne hajoaa
alumiinivene lommoutuu
vanerivene on entinen, mutta betoni"sokkelit" kestää.
Betonivene ei hikoile eikä kondesoi vettä, koska betoni on hengittävä materiaali.

On luonnollista, että peruslämpö on "mökissä" oltava ettei sinne ole kurjaa mennä.Niin se on kotonakin. Aina siellä on peruslämpö oltava.

Hyvin varustetussa "talviveneessä on tietysti kunnolliset septi- ja harmaavesitankit ja tarvittaessa imetään jätteet septipumpulla odottavaan autoon jne. En kero minne ne viedään.
Venepaikka on valittava siten, että tyhjennys on mahdollista!

Venelehdellä on muuten valitettavasti monopoli Suomessa ja siitä en todellakaan pidä.Sanon sen taas.Tekevät ja sanovat mitä haluavat välittämättä suomalaisista kuluttajista tai nk. tavallisesta venekansasta.
Sanon asiat suoraan ja olen siitä ylpeä. Liian usein olemme "kuninkaitten kumartajia" . Säilytämme kyllä sillat, mutta emme omaa identiteettiämme tai omaa itsellistä kykyä luoda uutta.Menetämme itsenäisyytemme! Se viedään kun "nuolemme" kieli ruskeana. Ja sitäpaitsi: Joillakin on varaa sanoa Venelehdellekin. Ainakin pitäisi olla!
Osaan kyllä hoitaa suhdetoimintaa, mutta sen hoitaminen ei kaikissa tapauksissa ole tarpeen. Venelehti on juuri tällainen tapaus.

Betonivene on muuten eräs maailman vaikeimmin markkinoitavista materiaaleista, ehkä vaikein. Siinä on ollut haastetta, mutta kyllä sen markkinointi jo tarvittaessa osataan. Nyt juuri ei ole sitä tarvetta.
Ferrobetoniveneitä rakennetaan niin paljon kuin on tarvetakin. Uusia betoniveneitä aloitetaan Suomessa joka vuosi n. 10 kpl niin että sen puoleen voit olla rauhallinen ja ihan huoletta. Suurin osa on itse rakennettuja, mutta osa myös teollisesti tuotettuja.
Vanhojen , yli kolmekymmentäviisivuotiaiden betoniveneiden elämä alkaa jo uudestaan ja niitä saneerataan tekniikan, puuosien , verhoilumateriaalien jne osalta, mutta rungot vain maalataan uudestaan.

Betoniveneen suurin heikkous on sen soveltuvuus huonosti massatuotantoon ja teolliseen sarjatuotantoon - onneksi, koska vaatimukset muuttuvat koko ajan yksilöllisten venemallien ja ratkaisujen suuntaan etenkin suurissa asuttavissa veneissä. Odotetaan!
Betoni veneenrakennusmateriaalina on todellakin poikkeavan erinomainen. Siinä osuit naulan kantaan:
Se ei pala
Se ei mätäne
Se ei ruostu
sitä ei syö lasikuiturutto
Se on ainoa venemateriaali, joka vahvistuu vanhetessaan!
...ja kaiken lisäksi varastoi päivän lämmön yötä varten!
Mitä muuta haluat tältä erinomaiselta, pohjolan oloihin oivalliselta rakennusmateriaalilta?
Asian tutkinut

Lue lisää

Mielenkiintoistä, että puutroolarit ja -purjelaivat pysyvät ehjinä jäissäkin. Tervetuloa katsomaan esim. Helsinkiin Halkolaiturin talvehtijoita. Teräsvene ei mihinkään lommoonnu eikä kuituveneen kuiturakenne mihinkään hajoa oikein tehtynä.Betonivene kärsii siinä missä muutkin materiaalit, jos sen rakenteessa on vettä joka pääsee jäätymään.

Septi ja harmaavesitankeistakaan niin tiedä, kun asumiskäytössä henkilöä kohden tulee jätevettä noin 100 litraa vuorokaudessa. Ihan mielenkiinnosta kyselen, monessako veneessä on esim 500 litran jätevesitankit? Tiedätkö muuten, mitä imuauton käynti maksaa?

Betoni ei kestä kuumuutta vaan haurastuu ja halkeilee tulipalossa. Betoni ei mätäne vaan rapautuu. Betoni käyttäytyy kosteuden/jäätymisen seurauksena aivan kuin lasikuiturutto.

Jos olet ylpeä öykkärin maineestasi, olen surullinen betoniveneiden puolesta. Yksi pilaa koko materiaalin mahdollisuudet.

Betoni ei kestä kuumuutta vaan haurastuu ja halkeilee tulipalossa. Betoni ei mätäne vaan rapautuu. Betoni käyttäytyy kosteuden/jäätymisen seurauksena aivan kuin lasikuiturutto.

Materiaali ei yleisty ennenkuin sen kaikki hyvät ja huonot puolet tunnustetaan avoimesti.

di/betonitekniikka kirjoitti:

Mielenkiintoistä, että puutroolarit ja -purjelaivat pysyvät ehjinä jäissäkin. Tervetuloa katsomaan esim. Helsinkiin Halkolaiturin talvehtijoita. Teräsvene ei mihinkään lommoonnu eikä kuituveneen kuiturakenne mihinkään hajoa oikein tehtynä.Betonivene kärsii siinä missä muutkin materiaalit, jos sen rakenteessa on vettä joka pääsee jäätymään.

Septi ja harmaavesitankeistakaan niin tiedä, kun asumiskäytössä henkilöä kohden tulee jätevettä noin 100 litraa vuorokaudessa. Ihan mielenkiinnosta kyselen, monessako veneessä on esim 500 litran jätevesitankit? Tiedätkö muuten, mitä imuauton käynti maksaa?

Betoni ei kestä kuumuutta vaan haurastuu ja halkeilee tulipalossa. Betoni ei mätäne vaan rapautuu. Betoni käyttäytyy kosteuden/jäätymisen seurauksena aivan kuin lasikuiturutto.

Jos olet ylpeä öykkärin maineestasi, olen surullinen betoniveneiden puolesta. Yksi pilaa koko materiaalin mahdollisuudet.

Betoni ei kestä kuumuutta vaan haurastuu ja halkeilee tulipalossa. Betoni ei mätäne vaan rapautuu. Betoni käyttäytyy kosteuden/jäätymisen seurauksena aivan kuin lasikuiturutto.

Materiaali ei yleisty ennenkuin sen kaikki hyvät ja huonot puolet tunnustetaan avoimesti.

Lue lisää

Betoni ja teräs painivat samassa luokassa, kun mietitään veneenrakennusprojektia. Kumpikin sopii itserakentajalle. Teräsrungon korjaaminen on helpompaa. Jälleenmyyntihintakin on parempi. Betonirungon korjaus on vaikeaa eikä se onnistu joka paikassa. Jälleenmyyntihintaa pudottavat mahdolliset rakennusvirheet ja muutostöiden vaikeus.

di/betonitekniikka kirjoitti:

Mielenkiintoistä, että puutroolarit ja -purjelaivat pysyvät ehjinä jäissäkin. Tervetuloa katsomaan esim. Helsinkiin Halkolaiturin talvehtijoita. Teräsvene ei mihinkään lommoonnu eikä kuituveneen kuiturakenne mihinkään hajoa oikein tehtynä.Betonivene kärsii siinä missä muutkin materiaalit, jos sen rakenteessa on vettä joka pääsee jäätymään.

Septi ja harmaavesitankeistakaan niin tiedä, kun asumiskäytössä henkilöä kohden tulee jätevettä noin 100 litraa vuorokaudessa. Ihan mielenkiinnosta kyselen, monessako veneessä on esim 500 litran jätevesitankit? Tiedätkö muuten, mitä imuauton käynti maksaa?

Betoni ei kestä kuumuutta vaan haurastuu ja halkeilee tulipalossa. Betoni ei mätäne vaan rapautuu. Betoni käyttäytyy kosteuden/jäätymisen seurauksena aivan kuin lasikuiturutto.

Jos olet ylpeä öykkärin maineestasi, olen surullinen betoniveneiden puolesta. Yksi pilaa koko materiaalin mahdollisuudet.

Betoni ei kestä kuumuutta vaan haurastuu ja halkeilee tulipalossa. Betoni ei mätäne vaan rapautuu. Betoni käyttäytyy kosteuden/jäätymisen seurauksena aivan kuin lasikuiturutto.

Materiaali ei yleisty ennenkuin sen kaikki hyvät ja huonot puolet tunnustetaan avoimesti.

Lue lisää

Jotain tiedän. Olen asunut 8 vuotta betoniveneessä!.
Ei betoniveneen runko jäädy ei rutistu. Ei myöskään lommoile eikä lahoa. Venebetoni oikein valettuna ei sisällä vettä eikä ime vettä!
Eikä siitä lähde maalit tai pintaa.
Asuttava vene suunnitellaan asuttavaksi. Ei rahtijaalaksi, kilpaveneeksi tai työveneeksi. Alunpitäen ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun veneen suunnittelussa otetaan huomioon asumisen vaatimukset. Vertaa varasto- tai työverstasta kotiin tai mhin tahansa asuntoon.. Onko eroja?
Juomaveden valmistuksessa kannattaa käyttää desalinaattoria. Raakaveden saa yleensä taivaalta. Pesuveden voi useimmin pumpata mereen.
Energinsaantiin kannattaa hankkia esim. Windsiden tuuliturbini ja aurinkokennostoja avuksi. Lämpimän pesuveden tuottamiseen suosittelen lämpökerääjää aluksen katolle(betoniveneen raudoitus korvataan osittain glygooliputkistolla, joka on läpivärjätyn mustan betonikuoren sisällä), josta lämmennyt vesi johdetaan lämmönvaihtajan kautta lämminvesivaraajaan. Jo nyt maaliskuussa lämpöä tulee 40 o C!

Mitä tulee ferrobetonista(silikabetoni kvartsi LH- tai kuonasementti)rakennettuun veneeseen , niin tulipalon jälkeen venerungon voi turvallisesti käyttää uudelleen. Minkä muun venerungon voi käyttää uudelleen?
Näin on Suomessakin useasti tehty: Uusi sisustus vanhan palaneen tilalle! Oikeasta venebetonista tehty betonivenerunko ei haperru tulipalossa kuten normaalit betonit ja verkkolaminaatti estää lämpölaajenemisen ja halkeamat tehokkaasti. Lujuus riittää tulipalonkin jälkeen hyvin vielä veneilyyn.

En tiedä siitä öykkäröinnistä oikeastaan mitään. Kateelliset syyttelevät ja kirjoittelevat suutuspäissään, koska otan aika selkeästi ja perustellusti asioihin kantaa. Olen nimittäin vääntänyt muutakin kuin tahkoa takapihalla!

Uusia betoniveneitä muuten aloitetaan joka vuosi Suomessa n. kymmenkunta. Suurin osa tehdään itserakentaen ja lopputulokset ovat valitettavasti myös sen mukaisia.

Betoniveneiden yleistyminen uudestaan taas alkaa vasta, kun Suomessa halutaan tehdä käsitöitä.
Odotetaan vielä. Kyllä sekin aika tulee!
Ei betoniveneiden hyvä tai huono maine minusta tai kannanotoistani johdu. Syyt ovat syvemmällä:
Lähinnä materiaalin ylivoimaisuudesta esim. pakkastalvisissa oloissamme, sen rakentamisen joustavuudessa, mallien vaihdeltavuuksissa ja erinomaisessa soveltuvuudessa juuri suuriin ja kalliisiin veneisiin . Nämä seikat juuri pelottaa ja harmillisesti uhkaa muita valmistajia.
Vähän kokeneempi
Kokemusta betoniveneen hyvistä ja huonoista puolista on aivan riittävästi jo nyt 35 vuoden valmistamisen ja yli 1500 betoniveneen jälkeen. Ei sitä materiaalia tai sen valmistusmenetelmiä tarvitse paljoakaan enää tutkia!

poosu kirjoitti:

Jotain tiedän. Olen asunut 8 vuotta betoniveneessä!.
Ei betoniveneen runko jäädy ei rutistu. Ei myöskään lommoile eikä lahoa. Venebetoni oikein valettuna ei sisällä vettä eikä ime vettä!
Eikä siitä lähde maalit tai pintaa.
Asuttava vene suunnitellaan asuttavaksi. Ei rahtijaalaksi, kilpaveneeksi tai työveneeksi. Alunpitäen ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun veneen suunnittelussa otetaan huomioon asumisen vaatimukset. Vertaa varasto- tai työverstasta kotiin tai mhin tahansa asuntoon.. Onko eroja?
Juomaveden valmistuksessa kannattaa käyttää desalinaattoria. Raakaveden saa yleensä taivaalta. Pesuveden voi useimmin pumpata mereen.
Energinsaantiin kannattaa hankkia esim. Windsiden tuuliturbini ja aurinkokennostoja avuksi. Lämpimän pesuveden tuottamiseen suosittelen lämpökerääjää aluksen katolle(betoniveneen raudoitus korvataan osittain glygooliputkistolla, joka on läpivärjätyn mustan betonikuoren sisällä), josta lämmennyt vesi johdetaan lämmönvaihtajan kautta lämminvesivaraajaan. Jo nyt maaliskuussa lämpöä tulee 40 o C!

Mitä tulee ferrobetonista(silikabetoni kvartsi LH- tai kuonasementti)rakennettuun veneeseen , niin tulipalon jälkeen venerungon voi turvallisesti käyttää uudelleen. Minkä muun venerungon voi käyttää uudelleen?
Näin on Suomessakin useasti tehty: Uusi sisustus vanhan palaneen tilalle! Oikeasta venebetonista tehty betonivenerunko ei haperru tulipalossa kuten normaalit betonit ja verkkolaminaatti estää lämpölaajenemisen ja halkeamat tehokkaasti. Lujuus riittää tulipalonkin jälkeen hyvin vielä veneilyyn.

En tiedä siitä öykkäröinnistä oikeastaan mitään. Kateelliset syyttelevät ja kirjoittelevat suutuspäissään, koska otan aika selkeästi ja perustellusti asioihin kantaa. Olen nimittäin vääntänyt muutakin kuin tahkoa takapihalla!

Uusia betoniveneitä muuten aloitetaan joka vuosi Suomessa n. kymmenkunta. Suurin osa tehdään itserakentaen ja lopputulokset ovat valitettavasti myös sen mukaisia.

Betoniveneiden yleistyminen uudestaan taas alkaa vasta, kun Suomessa halutaan tehdä käsitöitä.
Odotetaan vielä. Kyllä sekin aika tulee!
Ei betoniveneiden hyvä tai huono maine minusta tai kannanotoistani johdu. Syyt ovat syvemmällä:
Lähinnä materiaalin ylivoimaisuudesta esim. pakkastalvisissa oloissamme, sen rakentamisen joustavuudessa, mallien vaihdeltavuuksissa ja erinomaisessa soveltuvuudessa juuri suuriin ja kalliisiin veneisiin . Nämä seikat juuri pelottaa ja harmillisesti uhkaa muita valmistajia.
Vähän kokeneempi
Kokemusta betoniveneen hyvistä ja huonoista puolista on aivan riittävästi jo nyt 35 vuoden valmistamisen ja yli 1500 betoniveneen jälkeen. Ei sitä materiaalia tai sen valmistusmenetelmiä tarvitse paljoakaan enää tutkia!

Lue lisää

Pesuvettä ei saa pumpata mereen, jos venettä käyttää asuntona. Vertaa ympäristölainsäädäntöä vapaa-ajan asunnoista. Septisäiliönkin tilavuus tulisi mitoittaa erittäin suureksi, jotta vältyttäisiin kallilta tyhjentämiseltä imuautolla kuukauden välein. Taidat itse laskea kaikki jätevedet mereen?
Lämpimän käyttöveden tekeminen aurinkokerääjillä talvisaikaan on toiveajattelua. Samoin aurinkokennojen käyttäminen sähköistämiseen. Lämpöpumppujärjestelmä vaatii oikeasti sähköä ja sen sähkönsaanti lopahtaa tuollaisella järjestelmällä talviaikaan varsin pian. VArsinkin joulu/tammi/helmikuun aikana tuotto on vaatimaton. Korkeapaineen aikana on kovia pakkasia ja vähätuulista/matalapaineessa ei paljon aurinko paista. Tiedätkö mitä tuollainen aurinkoenergiajärjestelmän rakentaminen maksaisi? Hintaa sille tulisi vaihtoehtoisine ratkaisuineen 30 000 euron tienoilla. Polttoöljykamina olisi järkevämpi vaihtoehto. Halvimmaksi tulisi vetää sähköroikka maihin.
Mustaksi maalattu betonikansi on kesäaikana varsin miellyttävä. ; ) Muutoinkin talvisin aurinko paistaa niin matalalta, että vaaterissa oleva kansi ei käsittääksen lämpene riittävästi, jotta siitä saataisiin tarvittava vuorokautinen energia. Minne ajattelit sijoittaa usean kuution kokoisen varaajan. Pohjatankkeihin sitä ei voi rakentaa, jos ajattelit tarjota sitä vaihtoehdoksi. Varaajan muoto, lämmön kerrostuminen ja eritäminen eivät toimisi.
Oikeat kerääjät, joiden hyötysuhde on houmattavasti korkea, kallistetaan 40-60 asteen kulmaan. Kerääjien putkisto on lisäksi sijoitettu typellä täytetyn lasikannen alle. En usko esittämäsi keräimen toimintaan lainkaan.
Betonissa on kemiallisesti sitoutunut kidevettä joka poistuu siitä kuumennettaessa.
Miksi betonin käyttö harmittasi muita venevalmistajia. Ei kenelläkään ole yksinoikeutta sen rakentamiseen. Kuka tahansa valmistajista voi siirtyä käyttämään sitä muiden materiaalien sijaan, jos vakuuttuvat sen erinomaisuudesta. Eihän se voi olla mikään uhka vaan mahdollisuus.
Jos betoni soveltuu mielestäsi hyvin suuriin ja kalliisiin aluksiin, niin miksei sitä käytetä saaristomerellä yhteysaluksissa tai vaikkapa jäänmurtajissa?

Olen saanut kirjoituksistasi sen mielikuvan, että elät jonkinlaisessa mielikuvitusmaailmassa. Lopetan keskustelun omalta osaltani tähän.

muurari kirjoitti:

Pesuvettä ei saa pumpata mereen, jos venettä käyttää asuntona. Vertaa ympäristölainsäädäntöä vapaa-ajan asunnoista. Septisäiliönkin tilavuus tulisi mitoittaa erittäin suureksi, jotta vältyttäisiin kallilta tyhjentämiseltä imuautolla kuukauden välein. Taidat itse laskea kaikki jätevedet mereen?
Lämpimän käyttöveden tekeminen aurinkokerääjillä talvisaikaan on toiveajattelua. Samoin aurinkokennojen käyttäminen sähköistämiseen. Lämpöpumppujärjestelmä vaatii oikeasti sähköä ja sen sähkönsaanti lopahtaa tuollaisella järjestelmällä talviaikaan varsin pian. VArsinkin joulu/tammi/helmikuun aikana tuotto on vaatimaton. Korkeapaineen aikana on kovia pakkasia ja vähätuulista/matalapaineessa ei paljon aurinko paista. Tiedätkö mitä tuollainen aurinkoenergiajärjestelmän rakentaminen maksaisi? Hintaa sille tulisi vaihtoehtoisine ratkaisuineen 30 000 euron tienoilla. Polttoöljykamina olisi järkevämpi vaihtoehto. Halvimmaksi tulisi vetää sähköroikka maihin.
Mustaksi maalattu betonikansi on kesäaikana varsin miellyttävä. ; ) Muutoinkin talvisin aurinko paistaa niin matalalta, että vaaterissa oleva kansi ei käsittääksen lämpene riittävästi, jotta siitä saataisiin tarvittava vuorokautinen energia. Minne ajattelit sijoittaa usean kuution kokoisen varaajan. Pohjatankkeihin sitä ei voi rakentaa, jos ajattelit tarjota sitä vaihtoehdoksi. Varaajan muoto, lämmön kerrostuminen ja eritäminen eivät toimisi.
Oikeat kerääjät, joiden hyötysuhde on houmattavasti korkea, kallistetaan 40-60 asteen kulmaan. Kerääjien putkisto on lisäksi sijoitettu typellä täytetyn lasikannen alle. En usko esittämäsi keräimen toimintaan lainkaan.
Betonissa on kemiallisesti sitoutunut kidevettä joka poistuu siitä kuumennettaessa.
Miksi betonin käyttö harmittasi muita venevalmistajia. Ei kenelläkään ole yksinoikeutta sen rakentamiseen. Kuka tahansa valmistajista voi siirtyä käyttämään sitä muiden materiaalien sijaan, jos vakuuttuvat sen erinomaisuudesta. Eihän se voi olla mikään uhka vaan mahdollisuus.
Jos betoni soveltuu mielestäsi hyvin suuriin ja kalliisiin aluksiin, niin miksei sitä käytetä saaristomerellä yhteysaluksissa tai vaikkapa jäänmurtajissa?

Olen saanut kirjoituksistasi sen mielikuvan, että elät jonkinlaisessa mielikuvitusmaailmassa. Lopetan keskustelun omalta osaltani tähän.

Lue lisää

muurarille
Ei asuminen talvella veneessä tai energian säästäminen mikään uskon asia ole!

Pesuvedet suodatetaan kvartsisuodattimella-tietysti . Kvartsit voi käyttää mm. betonin valamiseen vaikka baarlastiksi .

Lämmintä käyttövettä tehdään luonnollisesti pannulla ja lisää saadaan aurinkokerääjällä( 8 kk vuodesta)

Lämpöpumppua ei tietysti tarvita, koska veneesen tulee peruslämpö jään alta ilmankin.

Tuuliturbiinilla saadaan nykyisten kovien tuulien aikana lähes koko ajan virtaa. Se taas varastoidaan "säiliöihin" eli akkuihin. Valot palavat , kiertovesipumput ja termostaatit toimivat.

Musta läpivärjätty (betoniväri) katto varaa päivän aikana lämmintä itseensä ja putkisto vie lämmintä glygoolivettä lämmönvaihtajan kautta säiliöön. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Termostaatti käynnstää säädettynä pumpun.
Katto on lähes koko seuraavan yön lämmin. ja alkaa lämmetä taas seuraavana iltapäivänä(hitaan 0-pisteen siirtymäaina).
Lämmin vesi johdetaan tietenkin ferronisiin massavaraajiin ja loput aamusuihkua varten lämminvesisäiliöön.Massavaraaja on okea lämpökerääjä. Ne ovat betoniveneessä vuodesokkeleita, ferrobetonipannu(kaksoispesällä varustettu varaava uuni) varaava betonisäiliö .

Ei ferrobetonivene harmita kilpailijoita, mutta se on vaarallinen , koska sen muotoilu, mallin vaihtaminen ja korjaaminen on erittäin helppoa.
Se soveltuu yksittäin rakennettavin suuriin ja asuttaviin tilausveneisiin parhaiten

En muuten elä mielikuvitusmaailmassa. Elän betoniveneessä kesät ja talvet.

tamlegno kirjoitti:

VTT on tutkinut ferrobetonin pakkassuola-,taivutusvetolujuus-, iskunkestävyys- ja vesitiiviysomimaisuuksia. Ilmeisesti ongelmat löytyvät tältä saralta.

Jos tästä keskustelusta olen mitään ymmärtänyt niin sen, että jotkut vannovat betonin kovettuvan vanhetessaan ja toiset pitävät sitä raskaana laiturimateriaalina, joka pakkasen ja suolan vaikutuksesta rapautuu.

Betoniveneethän on yleensä ulkoa pinnoitettu epoksilla, joka vastaa lasikuituveneen celcoat kerrosta, joka tekee lasikuidusta vesitiiviin.

Kun katselee rakennusten betonivaurioita niin suuri osa näyttäisi aiheutuneen terästen ruostumisesta. Ruosteeseen sitotuu vettä, joka jäätyessään lohkaisee betonin. Esim Merihaan julkisivuissa tämä ongelma tuli selkeäst esille.

Jos betoniveneen epoksikerros rikkoutuu betoni alkaa imeä suolavettä ja teräkset ruostua. Mites jos vettä on pilssissä - kuten ainakin potkurin akselin seutuvilla tuppaa olemaan - imeekö betoni suolan ja alkaako vene runko haurastua kölin seutuvilta sehän ei oikein pääse kuivumaan mihinkään suuntaan, kun epoksi estää telakoinnin aikana ulospäin kuivumisen, enkä oikein jaksa uskoa, että se kuivuisi ylöspäin haihtumalla kylmässä.

Auttaako betoniteräsverkkoon kytketyt sinkkianodit tähän vai alkaako teräkset ruostua? Mitä se on vesitiivis betoni, josta laituriponttoonit tehdään? Kaipa sitäkin täytyy olla kun betonilaiturit yleensä kelluu vedenpinnan yläpuolella? Mutta montako vuotta?

Jos parvekelattiat korkkaa 30 vuoden jälkeen, niin kestääkö betoniveneetkään sen pidempään. Oon myös katsellut tielaitoksen ukkoja kun ne korjaa siltoja. Suolaus ei varmaan edistä terästen säilymistä, eikä niitä bitumimattoja turhaan sinne laiteta.

Entäs, jos kosteutta alkaa kertyä esim kölin epoksikerroksen sisäpuolelle ja jäätyy sinne talvella? Korkkaako epoksi vai syntyykö pikkuhiljaa teräksiä ruostuttava tila?

Olishan tuo hienoa, jos olis satoja vuosia kestävä veneen/laivanrakennusiane, mutta onko betoni sitä? Lasikuituprkkejakin on vissin ollut vasta 60-luvulta lähtien, eikä niidenkään ikuisuudesta ole takeita.

Olis hienoa jos joku pidempään asiaa seurannut kertoisi omia kokemuksiaan ihan kiihkotta.

Ilmeisesti olet Pertti Dunckerin koulukunnasta. Samaa hänm on toitottanut vuosikausia Vene-lehdessä ja muualla.
"Betonivene on kuin kellari, sokkeli,märkä ja hajoaa, kun timpurinvasara kaatuu sitä vasten. Se on kyhmyräinen ja painaa kuin lyijy. Ei siitä ainakaan kannata venettä tehdä ainoastaan laitureita".
Näin siis oppi-isäsi Duncker Vene-lehdessä v. -90
opetti ja suomalaiset sopulit uskoivat auktoriteettia.
Totuus on kuitenkin täysin toinen: Duncker tiesi ja tietää tänä päivänä, että puhui nk. "läpi päähänsä". Aivan kuin sinäkin. Joko et tiedä ferrobetoniveneestä tai ylennsäkään nykybetoneista mitään, olet teräsvenevalmistaja(kuten Duncker oli) tai nuori ja kokematon;et ole tutustúnut muihin materiaaleihin kuin teräkseen. Purjehdit teräsveneellä ja se on mielestäsi paras.
Hyvin rakennettu teräsvene on yhtä luja ja sitkeä kuin betonivene uutena, mutta ei vahvistu siitä sitten enää. Heikkenee kylläkin ja väsyy koko ajan ellei sitä ole tehty pakkastalvisiin oloihin,
suunniteltu ja rakennettu oikein. Ja sitten se ainainen skrabaaminen ja ruosteen vahtiminen ja maalaaminen sisältä ja päältä. Tankkien alta ja piilopaikoista. Voi voi!
Ei betoniveneen tankkeja maalata, ei runkoa, konehuonetta, piilopaikkoja tai muita. Mieti sitä! Betonivene tehdään kerran ja joka paikassa on betonia: Tankit,koehuone,laipiot,turkit,kalustosokkelit,peräsin,kannet,istuinkaukalo,kansihytit, painoköli jne. Kaikki yhtä ja samaa rakennetta ilman sen kummempia ainevalintoja. Juomavesitankki on "kaivo" septitankki ja harmaavesitankki samaa haponkestävää ferrobetonia.Kaikki samaa anetta kölistä kattoon. Helppo hoitaa vai mitä. Ulkopuolelle ammattiauttaja maalaamaan kauniiksi kyljet ja asumaan ilman huolia. Miltä sellainen tuntuisi teräsvenemiehestä?

En muuten ymmärrä miksi joku tekisi laiturin betonista? Miksei teräksestä? No tietysti siksi, koska se pitää telakoida joka vuosi ja maalata.
Miltä teräsvenefanaatikosta tuntuisi seuran venesatamassa, kun teräslaituri olisi ruostunut puhki ja pohjassa, kun pitäisi päästä lähtemään veneellä perjantasina merelle.

poosu kirjoitti:

Ilmeisesti olet Pertti Dunckerin koulukunnasta. Samaa hänm on toitottanut vuosikausia Vene-lehdessä ja muualla.
"Betonivene on kuin kellari, sokkeli,märkä ja hajoaa, kun timpurinvasara kaatuu sitä vasten. Se on kyhmyräinen ja painaa kuin lyijy. Ei siitä ainakaan kannata venettä tehdä ainoastaan laitureita".
Näin siis oppi-isäsi Duncker Vene-lehdessä v. -90
opetti ja suomalaiset sopulit uskoivat auktoriteettia.
Totuus on kuitenkin täysin toinen: Duncker tiesi ja tietää tänä päivänä, että puhui nk. "läpi päähänsä". Aivan kuin sinäkin. Joko et tiedä ferrobetoniveneestä tai ylennsäkään nykybetoneista mitään, olet teräsvenevalmistaja(kuten Duncker oli) tai nuori ja kokematon;et ole tutustúnut muihin materiaaleihin kuin teräkseen. Purjehdit teräsveneellä ja se on mielestäsi paras.
Hyvin rakennettu teräsvene on yhtä luja ja sitkeä kuin betonivene uutena, mutta ei vahvistu siitä sitten enää. Heikkenee kylläkin ja väsyy koko ajan ellei sitä ole tehty pakkastalvisiin oloihin,
suunniteltu ja rakennettu oikein. Ja sitten se ainainen skrabaaminen ja ruosteen vahtiminen ja maalaaminen sisältä ja päältä. Tankkien alta ja piilopaikoista. Voi voi!
Ei betoniveneen tankkeja maalata, ei runkoa, konehuonetta, piilopaikkoja tai muita. Mieti sitä! Betonivene tehdään kerran ja joka paikassa on betonia: Tankit,koehuone,laipiot,turkit,kalustosokkelit,peräsin,kannet,istuinkaukalo,kansihytit, painoköli jne. Kaikki yhtä ja samaa rakennetta ilman sen kummempia ainevalintoja. Juomavesitankki on "kaivo" septitankki ja harmaavesitankki samaa haponkestävää ferrobetonia.Kaikki samaa anetta kölistä kattoon. Helppo hoitaa vai mitä. Ulkopuolelle ammattiauttaja maalaamaan kauniiksi kyljet ja asumaan ilman huolia. Miltä sellainen tuntuisi teräsvenemiehestä?

En muuten ymmärrä miksi joku tekisi laiturin betonista? Miksei teräksestä? No tietysti siksi, koska se pitää telakoida joka vuosi ja maalata.
Miltä teräsvenefanaatikosta tuntuisi seuran venesatamassa, kun teräslaituri olisi ruostunut puhki ja pohjassa, kun pitäisi päästä lähtemään veneellä perjantasina merelle.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus mutta paria asiaa on täsmennettävä:

1) Kuka on Duncer?

2) Tsekkaa nyt vähän niitä betoniveneitä joita on niin maan peeskeleesti, missä kunnossa ne on. Turussa oli aikoinaan näiden petonipaattien hautausmaa Hirvensalossa. Taisi olla telakallakin yksi, mutta kukaan ei ostanut sitä edes varusteiden hinnalla. Oli sitten raunio.

3) teräsksestä tehdään paljonlkin laitureita, erityisesti silloin kun tarvitaan kestävyyttä, korjausmahdollisuutta ja varmuutta.

poosu kirjoitti:

Ilmeisesti olet Pertti Dunckerin koulukunnasta. Samaa hänm on toitottanut vuosikausia Vene-lehdessä ja muualla.
"Betonivene on kuin kellari, sokkeli,märkä ja hajoaa, kun timpurinvasara kaatuu sitä vasten. Se on kyhmyräinen ja painaa kuin lyijy. Ei siitä ainakaan kannata venettä tehdä ainoastaan laitureita".
Näin siis oppi-isäsi Duncker Vene-lehdessä v. -90
opetti ja suomalaiset sopulit uskoivat auktoriteettia.
Totuus on kuitenkin täysin toinen: Duncker tiesi ja tietää tänä päivänä, että puhui nk. "läpi päähänsä". Aivan kuin sinäkin. Joko et tiedä ferrobetoniveneestä tai ylennsäkään nykybetoneista mitään, olet teräsvenevalmistaja(kuten Duncker oli) tai nuori ja kokematon;et ole tutustúnut muihin materiaaleihin kuin teräkseen. Purjehdit teräsveneellä ja se on mielestäsi paras.
Hyvin rakennettu teräsvene on yhtä luja ja sitkeä kuin betonivene uutena, mutta ei vahvistu siitä sitten enää. Heikkenee kylläkin ja väsyy koko ajan ellei sitä ole tehty pakkastalvisiin oloihin,
suunniteltu ja rakennettu oikein. Ja sitten se ainainen skrabaaminen ja ruosteen vahtiminen ja maalaaminen sisältä ja päältä. Tankkien alta ja piilopaikoista. Voi voi!
Ei betoniveneen tankkeja maalata, ei runkoa, konehuonetta, piilopaikkoja tai muita. Mieti sitä! Betonivene tehdään kerran ja joka paikassa on betonia: Tankit,koehuone,laipiot,turkit,kalustosokkelit,peräsin,kannet,istuinkaukalo,kansihytit, painoköli jne. Kaikki yhtä ja samaa rakennetta ilman sen kummempia ainevalintoja. Juomavesitankki on "kaivo" septitankki ja harmaavesitankki samaa haponkestävää ferrobetonia.Kaikki samaa anetta kölistä kattoon. Helppo hoitaa vai mitä. Ulkopuolelle ammattiauttaja maalaamaan kauniiksi kyljet ja asumaan ilman huolia. Miltä sellainen tuntuisi teräsvenemiehestä?

En muuten ymmärrä miksi joku tekisi laiturin betonista? Miksei teräksestä? No tietysti siksi, koska se pitää telakoida joka vuosi ja maalata.
Miltä teräsvenefanaatikosta tuntuisi seuran venesatamassa, kun teräslaituri olisi ruostunut puhki ja pohjassa, kun pitäisi päästä lähtemään veneellä perjantasina merelle.

Lue lisää

Kieltämättä, jos Peran Merivuokko olisi tehty betonista, niin ei se olisi ikinä saavuttanut tuota erittäin ruosteista ja huonoa kondista saatikka uponnut. Toisaalta, puisen ristiinlaminoidun valtamerialus SY Pantheran valmistanut tekijämies oli ollut aluksi kaupoissa betoniveneestä, joka kuitenkin havaittiin kölin takaa rungoltaan murtuneeksi. Oli ilmeisesti paukautettu kiville kunnolla. Näin hän kertoi blogissaan. Kyllä minäkin hyvin tehdyn sekä ylläpidetyn betonibotskin voisin ostaa. Teräsveneet ruostuu, varsinkin vanhemmat TI miesten valmistamat. Ja laajan korroosion poisto ei ole leikin asia, jos sisältäkin runko ruosteessa.

Huvittaa tässä keskusteluketjussa miten aloittajana ollut nimimerkki ensin kyselee ferrobetonista ja tiedustelee sen lujuusominaisuuksista yms, myöhemmin esiintyen täysin päinvastaisella puolella vastailijana ja puolestapuhujana todistellen ahkerasti täsmälleen kysymiään asioita. Taisi ferrobetoni upota meren pohjaan sen siliän tien.

Mikkkkkkko kirjoitti:

Huvittaa tässä keskusteluketjussa miten aloittajana ollut nimimerkki ensin kyselee ferrobetonista ja tiedustelee sen lujuusominaisuuksista yms, myöhemmin esiintyen täysin päinvastaisella puolella vastailijana ja puolestapuhujana todistellen ahkerasti täsmälleen kysymiään asioita. Taisi ferrobetoni upota meren pohjaan sen siliän tien.

Lue lisää

Samaisen siantuntijan viimeisin vuodatus näyttää olevan tuolla:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9017693

Oletko huomannut, että myös puu, puu+kuitu, teräs ja lasikuituveneitä on hylättynä, tuskin runkomateriaali vaikuttaa hylkäämiseen.

Moni mökkiläinen ottaisi aallonmurtaja projektiin tai laituri projektiin tuollaisen ison betoni runggon, jos olisi tarjolla...

Ei ole. Miksi tuollaista väität?

Ei ole. Miksi tuollaista väität?

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Miksi tuollaista väität?

Mistä puhut?

Miksi sinua ottaa pannuun, jos jotkut muut haluavat aiheesta keskustella, kysyn vaan?