Seksuaalisuus ja henkisyys

Tellu

Olen usein ihmetellyt sitä miksi seksuaalisuus ja uskonnot asetetaan toisiaan vastakkain, miksi kuvitellaan ettei "uskovainen" ihminen voisi tai saisi olla voimakkaasti eroottista puoltaan toteuttava. Epäilenkin että seksikielteisyys on saanut alkunsa siitä että eräät henkisessä kehityksessään pitkälle päässeet yksilöt olivat omassa elämässään kokeneet seksin tarpeettomaksi, sillä he kokivat niin ekstaattisia tietoisuudentiloja ettei mikään mainen akti voisi lähimainkaan vastata sitä tilaa, tai tarjota mitään niin ihanaa. Kun nämä pitkän opin tien kulkeneet yksilöt olivat tekemisissä sellaisten kanssa, jotka olivat melkein yhtä pitkällä, he ehkä saattoivat kannustaa näitä oppilaikseen valitsemiaan ihmisiä keskittymään elämän abstrakteihin puoliin konkreettisten sijaan. Saattoi myös olla vaikeaa jakaa elämä maallisten ja henkisten velvollisuuksien kesken, sillä varsinkin entisaikoina seksi usein johti lisääntymiseen, ja rakastava puoliso tietenkin osallistuu jälkikasvunsa ylläpitoon, ja siinä jää henkinen opiskelu vähemmälle.

Ja myöhempinä aikoina monet henkisesti keskenkasvuiset ihmiset pyrkivät matkimaan noita ihmislajin esikoisia...

Mutta nykyään olemme sikäli ainutlaatuisessa tilanteessa, että lisääntymistä ei välttämättä tapahdu vaikka seksiä harrastaisikin (tästä tilasta puhutaan buddhalaisuus tuntee eräänlaisen lisääntymisselibaatin käsitteen), tai jos lapsia tehdäänkin, varsinkin länsimaissa näiden ylläpito ei vaadi ihmiseltä sellaisia fyysisiä ponnistuksia ja nälkärajalla elämistä kuin ennenmuinoin. Henkisyyden ja fyysisyyden yhtäaikainen harjoittaminen ei pitäisi olla täysin mahdotonta.

Tulee myös muistaa että suurin osa meistä kuitenkin on vasta matkan varrella. Uskon että itsensä väkinäinen pakottaminen selibaattiin ennen kuin se tulisi täysin luontevana valintana vastaan on väärin. Siksi ihmetyttää miksi niin moni päättää rääkätä itseään ja kieltää itseltään mahdollisuuden rakastaa fyysisellä tasolla muita ihmisiä jos esim. osoittautuu homoseksuaaliksi. Millainen rakastava "jumala" voisi vaatia että ihmisen on kiellettävä itsessään kaikki mihin häntä vietti yhtyä toiseen ollakseen osa suurempaa kokonaisuutta luonnostaan kehottaa? Oikeastaan hyväksyn selibaatin vain silloin kun se voi tarjota suuremmat mahdollisuudet rakkauden kokemiseen kuin fyysinen seksuaalisuus. Tällainen tila lienee aika harvinainen. Mieleen tulee lähinnä voimakas yhteys luontoon, luonnon kauneuden ja tasapainon sisäistäminen siinä määrin ettei omia sisäisiä yllykkeitä tule esiin vaatimaan konkreettista tyydytystä. Tämä tarjoaa hetkeksi vapauden rakastaa ehdoitta ja tarpeitta. Joku toinen taas voi, tietysti, kokea tämän esim. luostarissa, mutta kuten olen arvellut tässä niin sellainen ihminen on jo tosi harvinainen ja pitkän tien kulkenut.

Moni ei varmaankaan pidä ajatuksesta että selibaatti olisikin vain harvoja ja valittuja varten, koska moni haluaa kuvitella olevansa erityinen ja "valittu", joka elää sitä viimeistä inkarnaatiotaan... Kannattaa tutkia sisintään syntyykö halu jotenkin "kohota fyysisyyden yläpuolelle" ylpeydestä ja elämänkielteisyydestä, vai onko siinä takana todellinen tunne siitä että tarpeiden tyydyttäminen on tullut tarpeettomaksi... Usea ehkä myös kokee seksuaalisuuden jotenkin pelottavaksi, ja haluaa vastaanottaa muiden ihmisten antamia käskyjä ja ohjeita siitä miten sitä tulee toteuttaa. Tällaiset ihmiset säikähtävät ikihyväksi jos he sattuvat kuulemaan jonkun "gurun" sanovan että tee elämässäsi kuten parhaimmaksi näet sydämesi ääntä kuunnellen. Vapaus tuo näet suuren vastuun. Ei voikaan vedota siihen että Se ja Se on sanonut niin ja näin, tai Iso Kirja käskee sitä sun tätä.

Itse olen kokenut monogaamisen parisuhteen omassa elämässäni toimivimmaksi, eli en voi sanoa olevani minkään "vapaan rakkauden" puolestapuhuja. Jatkuvat ihastumiset ja uusien suhteiden rakentamiset kuluttavat niin paljon energiaa, että kannatan ajatusta pysyä vanhassa suhteessa läpi vaikeuksienkin, jos ei mitään kertakaikkisen ylitsekäymätöntä tapahdu. Tämä ei tietenkään ole nykymaailman suosima linja... Mutta minä elänkin OMAN moraalini ja näkemykseni mukaan. Oman tiensä kulkemista suosittelen muillekin.

17

991

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Miranda

      Lieneekö yhtä pohdittu ja pelottava aihe tuo henkisyys ja seksuaalisuus kuin kuolemakin?!

      Itellä henk.koht. on ollut matkan varrella monenmoisia näkökulmia ja kokemuksia asian suhteen.
      Joskus olen tosiaan kokenut, että pitkä yksi suhde monimuotoisuudessaan, voisi olla se kaikkein rakentavin ja kantavin ihmisen elämän kokemisessa. Toisaalta, joskus taasen olen kokenut, että "vapaa seksuaalisuus" olisi kaikkein "rakentavin" muoto.

      Lopun lopuksi (mutta toivottavsti ei viimeiseksi jäänyt ajatus/kokemus) olen tullut siihen tulokseen, että olkoon ihminen valinnut itselleen selibaatin, yhden liiton kautta seksuaalisuutensa kokemisen tahi "vapaan seksuaalisuuden" tai minkä tahansa seksuaalisuuden ilmentämisen muodon, on se aina silloin rakentavaa, jos se on todella linjautunut ihmisen itsen sisäiseen kokemisen tilaan yksiin.
      Eli ei yritä olla jotain muuta mitä on.

      Kieltäymykset saattaa näyttää ulospäin niin "ah hohdokkaalta", mutta meillä ihmisillä tosiaan on välillä kummallinen tarve nauttia "itsensä kiduttamisesta" ja jotenkin ylentää itseä kieltäymyksillä. Kuitenkin toisaalla nähdään ehkä toisten seksuaalisuus jotenkin "rahvaanomaisempana". Tai toisaalta päinvastoin.

      Saattaa olla, kun ihminen saavuttaa tietyn "olemassaolon tilan" seksuaalisuus fyysisessä muodossaan, ei enää palvele häntä.
      mutta tuskin tämä tila saavuttuu kieltäymyksen kautta.
      Itse henk.koht.kokemuksien kautta, koen, että juuri syvä hyväksyminen jonkin suhteen itsessä ja sitä kautta itsen ulkopuolella, on ollut suurimpia ja kauneimpia ja syvimpiä kokemuksia tuovimpia tapoja elää elämässä.
      En jaksa uskoa, että fyysisen tason "kidutus" (kuvaannollisesti) voisi tuoda paljon muuta kuin mielen tason muutoksia. Kuitenkaan yleistämättä.
      Toisilla se ehkä toimii niin.
      Minä itse, olen kokenut, että yksikään "fyysinen kipu" ei ole yltänyt kipuun, tai ehkä kipuun, muttei tulokseen, jota tekee "egon säröilyn" kipu.

      Minulla on muutenkin taipumus mieltää asiat niin, että emme ole matkalla pisteestä aa pisteeseen bee ja ikäänkuin hierarkisessa koulussa.
      En osaa ajatella, että tämä on ainoastaan ajan evoluutiota, ehkä mielen tasolla se on sitä.
      Pitäähän kaikki saada jotenkin "venytettyä" (käsiteellistettyä) nähtäväksi ja arvioitavaksi ja pohdittavaksi, vaan koen myös kaiken toisellakin tavalla. Sitä vain on kovin vaikea "sanoittaa".

      Olen samaa mieltä monella tapaa kuin sinä "pohdiskelit" tekstissäsi. Oikeastan minulla ei ole siihen sen koommin lisättävää.

      Minusta seksuaalisuus sinällään on kaunista!
      Hengellistä!
      Elettyä elämää!

      • Tellu

        Minusta seksuaalisuus parhaimmillaan voikin mahdollistaa huippukokemuksia, joissa fyysinen transsendoituu henkiseksi kokemukseksi, ja fyysinen ja henkinen ovat yhtä (> tantra). Toisaalta voidaan myöskin ajatella että jonkinmoinen henkinen ekstaasi on kokonaistietoisuuden orgasmi...

        Miksi muuten hindut olisivatkaan koristelleet temppeleitään yhtyvillä pareilla...


      • pht
        Tellu kirjoitti:

        Minusta seksuaalisuus parhaimmillaan voikin mahdollistaa huippukokemuksia, joissa fyysinen transsendoituu henkiseksi kokemukseksi, ja fyysinen ja henkinen ovat yhtä (> tantra). Toisaalta voidaan myöskin ajatella että jonkinmoinen henkinen ekstaasi on kokonaistietoisuuden orgasmi...

        Miksi muuten hindut olisivatkaan koristelleet temppeleitään yhtyvillä pareilla...

        >>Miksi muuten hindut olisivatkaan koristelleet temppeleitään yhtyvillä pareilla...


      • Tellu
        pht kirjoitti:

        >>Miksi muuten hindut olisivatkaan koristelleet temppeleitään yhtyvillä pareilla...

        olen päätynyt kanavoimaan fyysisen puolen yksinkertaisesti yhden ainoan ihmisen, kumppanini rakastamiseen. Pitkään etsin, vihdoin löysin sopivimman mahdollisen toverin. Tämä mielestäni rauhoittaa kovasti elämääni, niin ettei mahdollisissa uusissa ihmissuhteissa joita henkisyydenkin harjoittamisen parissa voi tulla tarvitse koko ajan pohtia jotakin niin tavanomaista kuin "pitäisköhän toi musta silleen"...

        Fyysis-psyykkisesti ihminen lienee siten rakennettu että hänellä on vahva vietti pykätä parisuhde aina kun tulee genitaaleja yhteen soviteltua, joten ns. vapaa rakkaus tuskin onnistuu kuin harvoilta. Ja koska se ei onnistu, tulee eteen murheita, mustasukkaisuutta yms. jos yritetään elää jonkinmoisessa tunnekolhoosissa.

        Mutta kukin tavallaan. En itse pidä seksuaalisuutta kovin vaarallisena, kuin ehkä silloin kun vastakkain osuu vahvan opetuslapsisyndrooman ja vahvan gurukompleksin omaavat yksilöt... Silloin vahvempi yksilö saattaa hyväksikäyttää yksinkertaisempaa yksilöä.


      • pht
        Tellu kirjoitti:

        olen päätynyt kanavoimaan fyysisen puolen yksinkertaisesti yhden ainoan ihmisen, kumppanini rakastamiseen. Pitkään etsin, vihdoin löysin sopivimman mahdollisen toverin. Tämä mielestäni rauhoittaa kovasti elämääni, niin ettei mahdollisissa uusissa ihmissuhteissa joita henkisyydenkin harjoittamisen parissa voi tulla tarvitse koko ajan pohtia jotakin niin tavanomaista kuin "pitäisköhän toi musta silleen"...

        Fyysis-psyykkisesti ihminen lienee siten rakennettu että hänellä on vahva vietti pykätä parisuhde aina kun tulee genitaaleja yhteen soviteltua, joten ns. vapaa rakkaus tuskin onnistuu kuin harvoilta. Ja koska se ei onnistu, tulee eteen murheita, mustasukkaisuutta yms. jos yritetään elää jonkinmoisessa tunnekolhoosissa.

        Mutta kukin tavallaan. En itse pidä seksuaalisuutta kovin vaarallisena, kuin ehkä silloin kun vastakkain osuu vahvan opetuslapsisyndrooman ja vahvan gurukompleksin omaavat yksilöt... Silloin vahvempi yksilö saattaa hyväksikäyttää yksinkertaisempaa yksilöä.

        En itsekään pidä seksuaalisuutta vaarallisena, vaan mahdollisuutena, mutta uskonnon ja seksin yhdistelmät näyttävät tähän mennessä kyllä menneen hakoteille. Enimmäkseen on sorruttu tuon seksuaalivoima palvomiseen, sen kehittelyyn ja korottamiseen ja silloin on kokonaan unohdettu se, mistä tuo voima saa alkunsa.

        Enemmänkin käyttäisin poliittista retoriikkaa, joka juontaa juurensa Raamatusta. Avioliitto on instituutio, jossa ihminen palvellakseen Elämää eli Jumalaa pystyy tasaamaan ja purkamaan seksuaalisen voiman, jota ei kykene hallitsemaan aviottomuudessa.

        En tiedä mitä vapaalla Rakkaudella tarkoitat, mutta näkisin kyllä viimeisään sen hyvin vaarallisena, jos sillä tarkoitetaan vapaata seksuaalisuutta. Avioliiton voi nähdä yhteisenä julkisena lupauksena kehittää tahdonvoimaansa ja keskittymiskykyä pysyäkseen samassa valitussa ihmiskontaktissa.

        Ihmisen tulee pyrkiä jatkuvasti kohti täydellisyyttä, mutta ihmisessä oleva maailmallisuus, tai voisiko sanoa ne elämänvirrat, jotka vasta kurkottavat kohti aineellistumista, repii häntä takaisinpäin. Ihminen itsessään on kyllä jo kokenut periaatteessa lähes kaikin, mitä aineellinen elämä sille voi antaa, mutta nuo aineellistuvat virtaukset ikäänkuin pakottavat ihmistä etsimän uudelleen ja uudelleen sitä Jumal-yhteyttä mm. seksuaalisesta elämästä, mutta ihan samalla tavalla kaikesta muustakin katoavasta.

        Vapautunut seksuaalisuus on kyllä mielestäni ehdottomasti tämänajan suurimpia murheen kryynejä, sekä länsimailla, että idässä, kuin myös meidän vaikuttamissa kolmansissa maissa. Seksuaalisuuden ymmärtäminen sensijaan on taas niin vaativa juttu, että sitä ei vapauttamalla eikä kieltämällä varmaankaan pystytä ymmärtämään. Jokainen ihminen tekee luonnollisesti omat ratkaisunsa, millaisena koko asian näkee elämässään ja samaa mieltä olen, että 'kukin tavallaan' loppujen lopuksi.

        Paljon onnea yhteiseen elämäänne, Taivas liittoanne siunatkoon.


      • Tellu
        pht kirjoitti:

        En itsekään pidä seksuaalisuutta vaarallisena, vaan mahdollisuutena, mutta uskonnon ja seksin yhdistelmät näyttävät tähän mennessä kyllä menneen hakoteille. Enimmäkseen on sorruttu tuon seksuaalivoima palvomiseen, sen kehittelyyn ja korottamiseen ja silloin on kokonaan unohdettu se, mistä tuo voima saa alkunsa.

        Enemmänkin käyttäisin poliittista retoriikkaa, joka juontaa juurensa Raamatusta. Avioliitto on instituutio, jossa ihminen palvellakseen Elämää eli Jumalaa pystyy tasaamaan ja purkamaan seksuaalisen voiman, jota ei kykene hallitsemaan aviottomuudessa.

        En tiedä mitä vapaalla Rakkaudella tarkoitat, mutta näkisin kyllä viimeisään sen hyvin vaarallisena, jos sillä tarkoitetaan vapaata seksuaalisuutta. Avioliiton voi nähdä yhteisenä julkisena lupauksena kehittää tahdonvoimaansa ja keskittymiskykyä pysyäkseen samassa valitussa ihmiskontaktissa.

        Ihmisen tulee pyrkiä jatkuvasti kohti täydellisyyttä, mutta ihmisessä oleva maailmallisuus, tai voisiko sanoa ne elämänvirrat, jotka vasta kurkottavat kohti aineellistumista, repii häntä takaisinpäin. Ihminen itsessään on kyllä jo kokenut periaatteessa lähes kaikin, mitä aineellinen elämä sille voi antaa, mutta nuo aineellistuvat virtaukset ikäänkuin pakottavat ihmistä etsimän uudelleen ja uudelleen sitä Jumal-yhteyttä mm. seksuaalisesta elämästä, mutta ihan samalla tavalla kaikesta muustakin katoavasta.

        Vapautunut seksuaalisuus on kyllä mielestäni ehdottomasti tämänajan suurimpia murheen kryynejä, sekä länsimailla, että idässä, kuin myös meidän vaikuttamissa kolmansissa maissa. Seksuaalisuuden ymmärtäminen sensijaan on taas niin vaativa juttu, että sitä ei vapauttamalla eikä kieltämällä varmaankaan pystytä ymmärtämään. Jokainen ihminen tekee luonnollisesti omat ratkaisunsa, millaisena koko asian näkee elämässään ja samaa mieltä olen, että 'kukin tavallaan' loppujen lopuksi.

        Paljon onnea yhteiseen elämäänne, Taivas liittoanne siunatkoon.

        (Vapaalla rakkaudella tarkoitin sitä että rakastaa useita ihmisiä yhtä aikaa myös fyysisellä tasolla. En ehkä niinkään pelkkää kukasta kukkaan pomppimista, vaan sitä ettei sitoudu pelkästään yhteen ihmiseen.)


      • pht
        Tellu kirjoitti:

        (Vapaalla rakkaudella tarkoitin sitä että rakastaa useita ihmisiä yhtä aikaa myös fyysisellä tasolla. En ehkä niinkään pelkkää kukasta kukkaan pomppimista, vaan sitä ettei sitoudu pelkästään yhteen ihmiseen.)

        kenties? tai ehkä jopa sekavioliittoa, missä useat parit ovat samassa avioliitossa, muotoa, joka ei ole kovin tunnettua?

        Sanoisin kyllä, että molemmissa tapauksissa mennään aika epäilyttävälle alueelle. Tarkoittaisi, että fyysisen tason rakkaus (nimenomaan seksuaalinen rakkaus) tulisi kaikkein tärkeimmäksi, jota se ei hengen ihmiselle tietääkseni koskaan voi olla. Noh tämä on tietenkin vain oma mielipiteeni. :)


    • Lumitiikeri

      En ajattele seksuaalisuutta ja henkisyyttä toisiaan pois sulkevina tekijöinä.
      Mutta itse olen huomannut elämässäni, että seksuaalisuus muuttuu, saa uuden ulottuvuuden.
      Seksuaalisuus ei tuo tyydytystä, rakkautesi muuttuu kumppaniisi ja on kauneinta mitä voi olla.
      Parasta on kun se tapahtuu yhtäaikaa kumppanisi kanssa.
      Kaikki aikanaan, luonnollisesti ei pakolla.
      Iloa ja Valoa :)

    • antifuck

      sex on este henk. kehitykselle.Piste.

      • Tellu

        Ei se ole mitään henkistä kehitystä ellei rakasta ketään. Ja yleensä ihminen myös harrastaa seksiä, jos rakastaa.


    • punainen lanka

      Joo-o, voipi olla. Mutta eikö kuitenkin saata olla, että kun pyrkii ja haluaa panostaa kaikkensa henkiseen kehitykseen, niin seksuaalisuus häiritsee sitä? Ainakin monet joogit, mm. Gandhi, ovat puhuneet ja puhuvat, että seksistä pidättymällä voi tämän 'seksuaalienergian' kanavoida muihin toimiin, oli se sitten vaikka 'henkisten ominaisuuksiensa' kehittäminen. Myös luostarisäännöissähän seksi on kielletty, ehkä se ei ole optimaalista niille, jotka todella haluavat panostaa henkisyyteen, maallisuuden kustannuksellakin. Ja monet henkisyyttä kehittävät/harjoittavathan pidättyvät seksistä (Toisaalta, varmaankin useimmat eivät). Taisit sanoa, että selibaatti on vain harvoille ja valituille. Ehkä se kuitenkin sopii kaikille, kenelle ylipäätään 'henkinen tie' sopii.
      Ymmärsin sinun tarkoittavan, että ihminen voisi odottaa kunnes pääsee henkisessä kehityksessään siihen vaiheeseen, että selibaatti syntyy luonnostaan eli ei ole tarvetta seksille(=himoja). Jospa tämä henkinen tila ei (kaikilla ainakaan) pääse syntymään, mikäli seksistä ei esim. määräajaksi sanoudu irti. Tunnetaanhan näitä teitä, jossa vetäydytään vuosiksi askeesiin/yksinäisyyteen (tai samanhenkisten seuraan), josta sitten palataan maisen elämän pariin. Tarkoitan, että voisiko olla tarpeen esim. pidättäytyä seksistä ja kiduttaa itseään, kunnes tällä (väkinäisellä) pidättymisellä saavuttaa tason, ettei tosiaan mitään himoa enää tunne ja niinkuin sanoit, kunnes "tarpeiden tyydyttäminen on tullut tarpeettomaksi".
      No joo, mutta heräsi tässä muutamia kysymyksiä, kommentoikaa jos viititte.
      Miten perustavaa laatua seksintarve ihmisille ylipäätään on? Ei se minusta ainakaan mene samaan kategoriaan juomisen, syömisen ja paskantamisen tai nukkumisen(tai unimeditaation?) kanssa. Ei kai seksinpuutteeseen voi kuolla, ellei ajaudu tekemään jotain ylityperää.
      Miten te tätä lukevat, ja jonkinlaista henkistä tietä harjoittavat suhtaudutte seksiin (muut kuin Tellu)? Lähinnä kiinnostaisi, lukeeko tätä kukaan selibaatissa elävä, onko kertoa omakohtaisista kokemuksista?

      • pht

        Puhut kyllä totta. Selibaatti on toisaalta aika vaikea aihe ja syynä siihen ilmeisesti on se, että seksuaalivoimaa ymmärretään vielä hyvin vähän. Siitä on vaikeata saada kunnollista "otetta". Uskonnolliset "johtajat" tai sanoisiko perustajat ovat kyllä likimain kaikki puoltaneet selibaattia ja pidättäytymistä, mitä tulee hengellisen elämän kirkastamiseen.

        >>Miten perustavaa laatua seksintarve ihmisille ylipäätään on? Ei se minusta ainakaan mene samaan kategoriaan juomisen, syömisen ja paskantamisen tai nukkumisen(tai unimeditaation?) kanssa.


    • baddhu

      Mitä Buddha opettaa seksuaalisuudesta, este vai hyöty henkisessä elämässä?

      • T

        Buddha asetti säännön jonka mukaan munkit eivät saa harrastaa minkäänlaista seksuaalista toimintaa.
        Tavallisille seurakuntalaisille hän opetti moraalista seksuaalisuutta eli ettei harrasta seksiä esim toisen henkilön puolison kanssa.
        Homoseksuaalisuutta buddhalaisuudessa ei ole tietääkseni erikseen kommentoitu eli se ei ole sitä vastaan.
        Ollessani luostarissa munkeilla oli kerranpäivässä kokous jossa he tunnustivat apotille tai sen hetken johtohahmolle kaikki teot mitkä rikkovat 228 sääntöä.
        Meillä vierailijoilla oli joskus mahdollisuus kysyä asioita joltain vanhemmalta munkilta yhteisessä tapaamisessa, joku kysyi masturboinnista ja että jos munkki masturboi mitä siitä seuraa. Tuo munkki joka vastasi oli kotoisin englannista ja oli ollut theravada munkki jo 17 vuotta ja hän sanoi seuraava:
        Ensinnäkin jos munkki masturboi täytyy hänen kertoa siitä seuraavassa vinaya(säännöstö) kokouksessa ja ainakin tuossa luostarissa oli käytäntö se että teon suorittanut munkki istuu syönnin aikana rivin viimeisenä vaikka yleensä he istuvat munkkina oloajan mukaisessa järjestyksessä eli vanhimmasta nuorempaan.
        Hän nauroi ja sanoi että yleensä jokainen munkki istuu vähintään pari kertaa viimeisenä... kaikki nauroivat ja hän jatkoi että kuvitelkaa 15 vuotta munkkina. Sitten hän sanoi että seksuaaliset halut katoavat jossain vaiheessa harjoittelua ja voi tajuta että ne ovat vain yksi taakka muiden joukossa. Munkit pitävät kuitenkin seksuaalista halua kaikista vaikeimpana päästä eroon.
        Munkit meditoivat paljon eri ruuminosia ajatellen ja pyrkivät ymmärtämään mitä tämä ruumis on. Esim. jos kontemploi vaikka puoli päivää maksan olemusta , miettii missä minun ruumiissa se sijaitsee ja miltä se näyttää/tuntuu ja mitä se loppujenlopuksi on ja sitten alkaa kontemploida vaikka ulosteen ominaisuuksia ja tekee itselleen selväksi että jokaisen sisällä on ulostetta niin noiden kontemplointien jälkeen ei välttämättä ole seksi mielessä. Ainakin metsäluostari munkit käyvät myös säännöllisesti ruumishuoneella katsomassa ruumiita ymmärtääkseen että kaikki mikä syntyy kuolee ja että ruumis ei loppujen lopuksi ole mitään kaunista ja haluttavaa.
        Vaikka olisi harjoitellut jo pitkäänkin saattaa kauniin naisen näkeminen herättää todella voimakkaita tuntemuksia. kaunista naista pidetäänkin ehkä pahimpana munkin houkutuksena.
        Mutta jos on viisas niin tuossa tilanteessa ymmärtää mitä ruumis loppujenlopuksi on, se on täynnä eritteitä ja epäpuhtauksia.
        Oman mielen Tajuaminen voi olla jotain paljon kauniimpaa.
        Eli buddhalaisuuden mukaan kyse on ymmärtämisestä.


    • Palvelija

      Jos nauttii rajattomasi aisteistaan, ei voi edistyä henkisessä elämässä, joka vaatii itsekuria ja luopumista kaikenlaisista aineellisista asioista, joista voi saada nautintoa ja kärsimystä (kun aistinautinnon halua ei saada tyydytetyksi).

      Jos parisuhteessa eläminen tuntuu vaikealta selibaatissa eläen, kannattaa säännöstellä seksielämää, näin saa sisällettyä siihenkin elämänalueeseen itsekuria.

    • Anonyymi

      Seksuaalisuutta käytetään väärin, siksi, koska ei osata puhua tarpeistamme. Käytetään hyväksi helpointa ns uhria...rahalla, voimalla, vallalla...no minä koen olevani henkinen ja kuitenkin havittelen kotini kunnostamisessa mm upeata uunia, aitomattoa... materiaa siis. Asuntoni on pieni, 60 neliötä, asun yksin yksiössäni. Rakastan kämppääni. Materiaa havittelen vielä tuon uunin ja maton verran. Toteutan nämä jos elonpäiviä riittää

    • Anonyymi

      Elin 49 vuotta saman kumppanin kanssa, teimme kaikenlaista kivaa kuten veneily kesäisin. Ei ollut ainakaan meidän taholta naapurikateutta tai sisarkateutta, teimme asioita omaksi iloksemme. Sisarkateutta ilmeni meihin päin...asuimme itse säästämässämme osakeasunnossa, olimme tässäkin pioneereja, sisarukset seurasivat perässä vaikka olivat reilusti vanhempia, olisivat voineet aloittaa ns 10 v aiemmin oman asunnon säästämisen, mut alkoivat vasta kun meillä oli oma katto pään päällä...kateus edellä... huomasin kun ostin kristallikruunun, se kimalteli ja siskoni näki ohi ajellessaan tämän kimalluksen ja oli ostanut kans kristallilampun. Samoin veneen, kun meillä oli vene...kateuden myötä edetään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      123
      3982
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      314
      2049
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      248
      1811
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      105
      1727
    5. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1710
    6. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      439
      1661
    7. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      443
      1518
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      44
      1266
    9. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      53
      1252
    10. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      440
      1218
    Aihe