Odotan pitkän yrittämisen jälkeen perheeseemme kolmatta lasta, ja parisuhde tuntuu olevan solmussa.
Olemme olleet naimisissa yli 10 vuotta, ja suhteeseen on mahtunut paljon erilaisia vaiheita. Neljän vuoden vauvanyritys ilmeisesti vaikutti suhteeseemme negatiivisesti, ja saadessani kaksi viivaa testiin, kuvittelin että suhde paranee kun tuo stressi loppuu.
Välillä meillä on mennyt hyvin, ja välillä huonosti. Miehellä on paljon työstressiä ja stressaa paljon rahasta, itse lähinnä keskityn tulevaan vauvaan.
Nyt kun synnytysajankohta lähenee, suhde mieheen tuntuu huonolta.
Miehessä ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta olemme kadottaneet läheisyyden.
Seksiä on pari kertaa viikossa, mutta juuri muuta ei ole. Mies ehkä haluaisi, mutta itse vetäydyn omiin oloihin.
En halua iltaisin mennä miehen viereen sohvalle katsomaan tv:tä ja jos menen, en halua miestä lähelleni. En halua miehen koskettavan itseäni, ottavan kainaloon tai hierovan hartioitani. Ei mieskään paljon läheisyyttä tyrkytä, mutta yrittää välillä halata ja suukottaa pikaisesti. Mitään intohimoisia suudelmia emme ole harrastaneet enää pitkiin, pitkiin aikoihin.
Seksistä pidän, mutta koen epämukavaksi jäädä miehen viereen aktin jälkeen ja niimpä kipitän heti touhuilun jälkeen suihkuun.
Mies ehdotti että vielä ennen vauvan syntymää kävisimme kylpylässä tai hotellissa kahdestaan, mutta minua ei suoraan sanottuna edes kiinnosta. Odotan vain vauvan syntymää, vietän mielelläni aikaa lasten kanssa ja ottaisin heidät mielelläni viereeni nukkumaan vaikka joka ilta.
Mies kuitenkin haluaa pitää kiinni siitä että nukumme samassa sängyssä, mutta minusta olisi aivan sama vaikka mies jäisi sohvalle.
En oikein tiedä mitä tehdä, en yleensä ole tällainen ja se saakin minut epäilemään että kyse olisi raskaushormoneista. Yleensä pidän huolta suhteesta esimerkiksi järjestämällä miehelle kivoja, romanttisia yllätyksiä ja panostamalla parisuhteen hyvinvointiin. Yleensä juttelen miehelle paljon mutta nyt vaan vastailen lyhytsanaisesti miehen kysymyksiin.
Toisaalta tiedostan että suhdetta pitäisi hoitaa nimenomaan ennen vauvan syntymää, sillä vauva-arki tietysti pahentaa asiaa entisestään, mutta nyt tuntuu etten edes halua miestä mukaan synnytykseen.
Kuitenkin pohdin onko suhteellamme kuitenkaan tulevaisuutta, jos jo nyt odotusaikana koen miehen niin vieraaksi. Mitä jos en enää koskaan löydä samaa moodia kuin ennen, tai etäännymme lopullisesti toisistamme vaikka fiilis joskus tulisikin?
Kaipaan kokemuksia muilta samassa tilanteessa olleilta, vai onko heitä?
Raskaus ja parisuhdeongelmat
10
1574
Vastaukset
- gsehshhhjstrhht
Rakastaminen on taitolaji, ja tahtolaji. Nyt tuntuu, ettet sinä "halua" oikeastaan mitään mieheltäsi ja elät täysin tunnetilojesi mukaan.
Kyseessä voi toki olla raskaushormoonit tai vain jokin huono vaihe parisuhteessa; niitä riittää. Hyvä parisuhde mitataankin juuri sillö, miten laskusuhdanteet kestetään. Kuka tahansa voi "rakastaa" kun menee hyvin ja kaikki on kivaa, intohimoa piisaa. Mutta kun se parisuhde ei ole pelkästään auvoa ja ruusuilla tanssimista.
On ikävää, että kun niitä parisuhteen ylämäkiä tulee, aletaan heti pohtimaan eroa. Miksiköhän? Jos erotaan heti kun ei halua tai huvita sitä tai tätä, parisuhdetaidot eivät kehity lainkaan. Ja toisaalta, kun on äidiksi ja vanhemmaksi ruennut, olisi syytä miettiä asioita myös perheen kannalta. - sitäseelämäon
Toi on ihan normaalia. Muijanikaan ei välittänyt läheisyydestä tai halunnut kosketuksiani juurikaan raskausaikana mutta seksiä oli.
- tilanne
Moi
Tuon kaiken olen käynyt läpi ja siitä on selvitty, mutta se vaatii työtä ja tilanteen hyväksymistä. Jos jaksat lukea, niin täältä löytyy vastauksia pulmaan.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimiva_parisuhde/pida-minut-lahellasi/- 842985378
Artikkeli puhuu siitä, miten ihminen kaipaa kosketusta, muttei vastakkaisesta vietistä. Miten kosketuskammo ja kosketuskaipuu sovitetaan yhteen? Jonkun pitää sysätä vaistonsa syrjään. Sanoisin, että kosketuskaipuun pitää väistyä.
Sama dynamiikka voi syntyä myös lapsen ja vanhemman välille. Toinen haluaa kosketusta, toinen inhoaa sitä. Tässä taas sanoisin, että lapsen tarpeet ensin.
- Voimia
Itsekkin olen samanlaisessa tilanteessa. Meilläkin kaikki alkoi raskausaikana. Meidän piti siivota kamari, jotta se olisi lapsen tultua hyvässä siivossa jottei sitä tarvitsisi vauva-arkena siivota. Mies lupasi, että se siivotaan, mutta mitään ei tapahtunut. Mieheni on melkein aina ennenkin pettänyt lupauksensa ja kyllästyin siihen. Ensiksi ajattelin, että pidän etäisyyttä mieheeni siihen asti, että hän pitää lupauksensa. Mitään ei kuitenkaan vieläkään tapahtunut. Minä kyllä halusin olla mieheni lähellä ja koskettaa häntä, mutta en sallinut sitä itselleni. Ajattelin kuitenkin, että lapsen tultua alan taas olemaan mieheni lähellä kuten ennen. Lapsi tuli ja aloin pikkuhiljaa lähenemään miestäni, mutta yhdesti yöllä kun yritin mennä mieheni viereen, niin hän vain työnsi minut pois. Sen jälkeen olen menettänyt tunteeni kokonaan miestäni kohtaan. Nyt ajattelen, että jos joskus aiomme olla läheisempiä niin mieheni saa tehdä aloitteen, itse en enää yritä. Ennen lapsen tuloa hän ei tykännyt siitä, että välttelin häntä kuin ruttoa. Siksi ihmetyttää, että miksi läheisyyteni ei nyt sitten enää kelpaakkaan. Katson häntä silmiin vain, jos muita ihmisiä on ympärillä. Haluaisin kyllä lapsemme vuoksi olla läheisempi mieheni kanssa, mutta torjutuksi tuleminen pitkän läheisyydenpuutteen jälkeen haittaa. Meidän suhteemme silti toimii ilman läheisyyttäkin, koska rakastan edelleen miestäni vaikkei se enää näykkään päällepäin.
- Umpikujassako
Kylläpä olet itsellesi ja lapsellesi sopan keittänyt. Ensin opetat miestäsi etäisyydellä pitämään lupauksia, lue: toteuttamaan toiveesi ja sitten myöhemmin ihmettelet mikset enää kelpaa. Olet aloittanut sodan muttet tiedä miten rauhaa hierotaan. Luulet että rauha palaa heti, kun olet itse lopettanut sotatoimet. Naivi ajatus. Olet tunnekylmyydellä ajanut miehesi pois luotasi ja nyt ihmettelet miksei nyt kelpaa? Onko tullut mieleesi ajatus, että nuo miehen opetuskeinosi ovat saattaneet loukata häntä syvästi. Olet mennyt rikkomaan sellaista mitä et osaa korjata. Olet nyt menettänyt tunteesi miestäsi kohtaa, kun hän ei syvästi loukattuna halunnut läheisyyttäsi. Miten voit olla noin yksisilmäinen ja vielä sälyttää vastuun tilan korjaamiseksi miehellesi? Luuletko ettei läheisyyden puute häirinnyt miestäsi silloin, kun yritit häntä opettaa etäisyydellä? Esität että vielä rakastat miestäsi vaikkei sitä mistään huomaa. Luulempa että haluaisit rakastaa muttet osaa. Kas tuo välinpitämätön suhtautuminen puolisoon kun on rakkauden vastakohta. Samalla toteat että haluaisit lapsen takia olla häheisempi miehellesi. Luuletko miehesi ymmärtävän tämän jalon aatteesi: en minä muuten, mutta kuin lapsen tähden. Luuletko hänen uskovan tilanteen paranemiseen tuolla historialla?
Uskotko yleisesti, että kuka lyö takaisin aloittaa tappelun? Vai onko se sittenkin se joka lyö ensin? Ja kuka aloitti taistelutoimet teidän tapauksessa? - Voimia
Miten muuten sitten saisin mieheni lopettamaan valehtelun, vai pitäisikö muka vain erota niin kuin kaikki muutkin ovat ehdottaneet? Millainen tulevaisuus sitten lapsellani olisi ilman isää?
- Umpikujassako
Voimia kirjoitti:
Miten muuten sitten saisin mieheni lopettamaan valehtelun, vai pitäisikö muka vain erota niin kuin kaikki muutkin ovat ehdottaneet? Millainen tulevaisuus sitten lapsellani olisi ilman isää?
Jos viittaat valehtelulla niihin lupauksiin tehdä / toimia halusi mukaan, jotka lopulta jäävät toteuttumatta, niin vaihtoehtoisia ajatuksiani....
1. ...Jos haluat saada aikaan muutoksen on sinun ensin tuotava uutta tietoa, jonka on aiheutettava asenteessa muutoksen ja vasta tämän jälkeen voit odottaa muutoksen syntyvä ja sen pysyvän. Jos teillä on erilainen käsitys asioiden tärkeydestä tulee sinun hellästi selvittää näkemyksesi toiselle, jotta hänkin voisi ymmärtää. Ja tarvittaessa hakea kompromisseja sinun ja hänen näkemyksen välille.
2. ...Jos sinä määrittelet teillä mikä on tähdellistä ja hänelle jää tunne, ettei hänen näkemystä huomioida tai edes kuunnella, on hänen motivaatio toimia halusi mukaan lähes nolla. Nalkutuksen alla ja huutojen pelossa hän saattaa kiemurella tilanteesta ulos toteamalla jotain epämääräistä, jonka tulkitset / luulet lupaukseksi toimia toiveesi mukaan. Ja taas tulet pettymään ja työnnät miehesi yhä kauemmaksi sinusta ja tunneyhteydestä.
Jos hän ei tunne osallisuutta perheeseen ja sen päätöksen tekoon. Ei häneltä voi odottaa täyttä panosta ja / tai sitoutumista. Sinun pitää löytää keinot voittaa hänet puolellesi yhteiseen rintamaan. Muista että hunaja toimii paremmin kuin etikka.
Meillä vaimolla oli tapana generoida joutavia listoja tehtävistä toimista, joiden merkitys ja tärkeys jäi lopulta minulle varsin epäselväksi. Yleensä tehtiin, kun hänen mielestä niin kuuluu tehdä. Jos joku ei ollut samaa mieltä oli hän kuulemma vastuun tunnoton.
Useinpa mielessäni kävi, että hän oli ns. suorittaja luonne, jonka oli joka päivä ansaittava oikeutuksensa olla olemassa suorittamalla asioita ja huolehtimalla joutavia sekä murehtimalla tulevaa. Eli purkaa omaa huonoa oloa ja epätäydellisyyden tuntoaan.
Usein tuntui kuin nuo listat eivät olisi loppuneet tai edes lyhentyneet milloinkaan, vaikka kuinka käytin aikaan ja vaivaa niiden suorittamiseen. Se oli loputon taistelu tuulimyllyjä vastaan (lue: toisen henkisen tasapainon ylläpitämiseksi), jossa ei kiitoksia jaettu eikä huomiolla palkittu.
Minulle käytännön älykkäänä miehenä annettiin yleensä selvät seikkaperäiset ohjeet, kuinka minut kulloin pitää toimia. Tuo oli aika rasittavaa ja turhauttavaa aikaa, kunnes totesin että tyhjän saan pyytämättäkin. Tunnekylmä ihminen on vain tunnekylmä vaikka häntä kuinka auttaisi ja yrittäisi tukea. Mitään vastavuoroisuutta ei tohtinut odottaa. Tämä kaikki ei vain millään mahtunut minun mielekkyysperiaatteisiini, joten motivaationi hiipui hiipumistaan.
Yksi viimeisistä pisroista minulle oli, kun hän oltuaan mökillä viikonlopun tuli kotiin, jonka olin siivonnut lattiasta kattoon, matot tampaten ja lattiat pessen, sekä pessyt, kuvainnut ja viikannut 5 konetta pyykkiä, hoitanut kaupat, roskat ja tehnyt lapsille ruoat pöytään ja hän totesi lakonisesti "Ettet sitten saanut lapsia siivoamaan kissan laatikkoa?" Totesin itselleni, ettei mikään inhimillinen riitä hänelle ja lopetin hänen toiveidensa mukaisen touhuilun. Itse voin näin paremmin, kun minun ei tarvitse arvata mitä ja milloin minun olisi pitänyt jotain tehdä ja potea huonoa omaantuntoa jostain, joka minulle tullaan erikseen vielä osoittamaan.
Jotenkin tällä kokemuksella luulen, ettei teilläkään tasapaino ole suhteessa ihan kohdallaan? Toivottavasti olen tässä väärässä, mutta taudin merkit ovat minulle aika selvästi esillä,
Muista että erota voit vain puolisostasi, et itestäsi. Jos pettymykset ovat "itse aiheutettuja", niin eroamalla ne eivät ainakaan parane.
Miesparka
- outojuttu
Miks noita mukuloita pitää siittää jos ei parisuhdekaan ole kunnossa, en vaan ymmärrä mutta ei ole mun ongelma.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän281387Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71292- 51206
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21204Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11191Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11183Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421177Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21154Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31139Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21130