Hei
Olisi kyseinen vene ja kysynki sopiiko esim. Atlannin ylitykseen vai pitäisikö vaihtaa ?
Siis Sirena 38 ja gasti on kasassa.
Sirena 38 rakenne
Eläkkeellä
48
108
Vastaukset
- provoko
Vene on vahva ja hyvin tehty. Paljon on kiinni veneen kunnosta ja varustuksesta, alkavat olla vanhoja
Kysymyksessä epäilyttää enemmän miehistön kunto ja tietotaito. Mikäli tuollaisia epämääräisyyksiä pitää suomi24:sta varmistella, suosittelen lähivesiä ja veneeseesi tutustumista näin aluksi.- SyAurora
Oli provo tai ei. Kuitenkin melko harmittoman tuntuinen sellaiseksi.
Kannattaa käydä vene läpi ja etsiä kaikki mahdolliset ja osin myös mahdottomatkin ongelmapaikat.
Vähintäin yksi kesä kovaa purjehdusta omilla merillä ennen lähtöä, jotta viimeisetkin viritykset saa kuntoon.
On helpompi tehdä mahdollisia rakentellisia korjauksia kotirannoilla kuin siellä eksottisissa paikoissa.
Kun kaikki on selvään, niin kohti Kanarian saaria ja etsimään Pasaatia. - Poropeukaloshenko
En tavoittele punaisia housuja mutta tuo Sirena 38 kyllä kiinnostaa veneenä. Tietääkö joku valmistushistoriaa, ominaisuuksia ym.?
- C1R
Googlaa : Sirena 38 Tracker My Way
Menivät Sirenalla ARC:n mukana yli. - Sirkku38
Aloittaja
Olen Gotlannin ,Tanskan ,Ruotsin rannikon kolunnut .
Veneen omistanut 3vuotta ja en mihinkään ääriolosuhteisiin ole joutunut .
Eli siksi tämä kysymys ja gastissa on kilpapurjehtijoita muita eli kokemusta löytyy.
Vene käyty läpi ja riki on 7v vanha ja kone uusittu 2013.
Ei muuta ja toi atlanninylitys on aika iso haave ollut aina.- miksivaihtaisi
Pitäisihän sinun kolmen vuoden kokemuksella veneestäsi jo itsekin tietää, että kokeneella miehistöllä voi laittaa vaan menoksi.
- Lllllkjhhjloil
Vene kovassa kelissä ritisee ja natisee eli ota Halberg tai malö .
- Pohjoismaista_laatua
HR kärsii laminointiongelmista, Malö skegien pettämisestä ja X vesivuodoista ja laipion irtoamisesta.
Miten olisi Najad? - Hgggd
HR Momsun 31 , ei ole noita vikoja
- vieläparempi
Hgggd kirjoitti:
HR Momsun 31 , ei ole noita vikoja
tai sirena
- Koiravahti2
vieläparempi kirjoitti:
tai sirena
Vieläkin parempi ...."Monsun"
- Skiglaaja
Luulisin, että kaikki nitisee ja ratisee kovassa kelissä. Dunckerilta irtosi koko laipio kovassa kelissä vaikka vene oli rautaa. Sirena 38 on melko märkä vene purjehtia. Runko on kapea ja varalaita painoon nähden matala. Mutta jos ei haittaa, niin mikäs siinä. Tuskin uudemmat sarjatuotantoveneet yhtään parempia on. Niitä ei ainakaan ole antlantin ylitykseen suunniteltu. Sirena ehkä vähän enemmän, kun siihen aikaan ajateltiin, että tuonkokoisella pitäis pystyä jos haluaa lähteä.
- Eisovelluei
” Tuskin uudemmat sarjatuotantoveneet yhtään parempia on. Niitä ei ainakaan ole antlantin ylitykseen suunniteltu.”
Niin, erään tännekin kirjoittelevan myynnissä oleva 38-jalkainen Dufour ei sovellu Atlantin ylitykseen:
https://www.nettivene.com/purjevene/dufour/719273 - outoa_käytöstä
Eisovelluei kirjoitti:
” Tuskin uudemmat sarjatuotantoveneet yhtään parempia on. Niitä ei ainakaan ole antlantin ylitykseen suunniteltu.”
Niin, erään tännekin kirjoittelevan myynnissä oleva 38-jalkainen Dufour ei sovellu Atlantin ylitykseen:
https://www.nettivene.com/purjevene/dufour/719273Miksi dissaat ja vielä puskista yksityishenkilöiden ilmoituksia?
- huomasin
Kuvasta huomasin että välistaagiin kiinnitetyn kryssipurjeen yksi hakanen on näköjään jäänyt kinnittämättä.
- seppomartti
Eisovelluei kirjoitti:
” Tuskin uudemmat sarjatuotantoveneet yhtään parempia on. Niitä ei ainakaan ole antlantin ylitykseen suunniteltu.”
Niin, erään tännekin kirjoittelevan myynnissä oleva 38-jalkainen Dufour ei sovellu Atlantin ylitykseen:
https://www.nettivene.com/purjevene/dufour/719273Aloituksessa pohditaan sopiiko nykyvene Atlantin ylitykseen vai pitääkö siihen tarkoitukseen hankkia eri vene. Suurin osa ylittäjistä käyttää entistä ja tuttua. Se selittää kaluston kirjavuutta. Omalta kohdaltani Välimeren purjehdikseen hankittu ja siihen hyvin soveltuva Dufour 385 G&L Virittelin paremmin Atlantille sopivaksi. Takana on lyhyessä ajassa Turkin ja Kuuban väliä yli 60 000 mpk, 10 X yli Atlantin, 5X ARC joista yksi 1. ja yksi 2. sijat over all. Sopii pistää paremmaksi paremmin soveltuvalla veneellä.
- ensinPohjanmerelle
seppomartti kirjoitti:
Aloituksessa pohditaan sopiiko nykyvene Atlantin ylitykseen vai pitääkö siihen tarkoitukseen hankkia eri vene. Suurin osa ylittäjistä käyttää entistä ja tuttua. Se selittää kaluston kirjavuutta. Omalta kohdaltani Välimeren purjehdikseen hankittu ja siihen hyvin soveltuva Dufour 385 G&L Virittelin paremmin Atlantille sopivaksi. Takana on lyhyessä ajassa Turkin ja Kuuban väliä yli 60 000 mpk, 10 X yli Atlantin, 5X ARC joista yksi 1. ja yksi 2. sijat over all. Sopii pistää paremmaksi paremmin soveltuvalla veneellä.
En nyt kommentoi e.m. myynti-ilmoitusta. Yleisesti kuitenkin kannatan valmiiksi valtamerivarusteltujen veneiden katselemista, jos oikeasti on tarkoitus lähteä isoille vesille. Vanhan sisämeriveneen varustelu valtamerikuntoon on yllättävän kallis projekti (on omaa kokemusta). Tarvitaan riittävän isot tankkitilavuudet, vesikone, hyvä autopilotti/tuuliperäsin, ehkä rikin ja rungon vahvistaminen, välistaagi m-fokalle, radiolaitteet, turvallisuusvälineet, jolla perämoottori jne. Toisaalta on varauduttava ainakin purjeiden ja elektroniikan uusimiseen, jos valtameriä ylittäneen paatin hankkii...
- seppomartti
SIRENA 38n rakenne ei estä jos rakenteiden kunto on varmasti tarkistettu. Ja mikäli kysymys tarkoittaa Karibialla käyntiä aikaikkunoita kunnioittaen niin ok.. Keskittyisin miettimään mitä tehdään jos peräsin tai autopilotti menetetään.? Tarvitaanko tuuliperäsin vai varapilotti.? Onko istuinlaatikon tilavuus ja ulosviennit oikeassa suhteessa.? Onko sähkötaloudessa autonomia?. Onko vesitankit riittävät? Ankkurointivälineet riittävät Itämeren ulkopuolelle?. Mitä kommunikaatiota ja säätietoja tarvitaan?. Kaikki järjestelykysymyksiä. Pasaatipurjehdus on niin hieno kokemus, että ette varmasti kadu. Paluumatka voi olla vaativampi.
- ensinPohjanmerelle
Lisään seppomartin asialliseen kysymyslistaan vielä rikin ja erityisesti rikivaijereiden päätteiden kunnon. Sitä voi vakuutusyhtiökin edellyttää valtameren ylityksiin. Rikin kuntovaatimus, esim. vaijereiden ikäraja, riippuu vakuutusyhtiöstä. Ehkäpä rikiasia on kunnossa, jos aloittaja tarkoitti maininnallaan Tanskan rannikkojen purjehduksistaan myös Jyllannin länsirannikkoa eli Pohjanmerta.
Sehän kyllä aikanaan selviää kipparille, tuliko tehtyä oikea venevalinta ja oliko oma ja gastin/gastien avomerikokemus riittävä Biskajan ja Atlantin edestakaisiin ylityksiin. Ei olisi haitaksi tehdä ensin testipurjehduksia vaikkapa Pohjanmeri ylittämällä.
- vdhd
Miten vakuutusyhtiöt tsekkaa vaijerien yms "parasta-ennen"-päivämäärän?
- Kysynvaan
Pitääkö ja voiko edes koko ihmisen elämä olla vakuutettu siinäkin tilanteessa että lähtee ylittämään Atlanttia pienellä veneellä?
- seppomartti
Kysynvaan kirjoitti:
Pitääkö ja voiko edes koko ihmisen elämä olla vakuutettu siinäkin tilanteessa että lähtee ylittämään Atlanttia pienellä veneellä?
Ei itseään tai elämäänsä tarvitse vakuuttaa. Vanhana ei oikein voisikaan.
Jos vene on vakuuttamaton, et pääse ulkomailla marinaan.
- seppomartti
Lyhyt vastaus: parasta ennen päivämäärää ei ole mutta voit joutua laskun esittämisellä todistamaan, takilan tai sen osan ikää.
Pidempi tarina: Kaikki , esim suomalaiset , eivät tarkasta. Pantaenius kyseli milloin mitäkin on tehty ja kyseli viimeistä tarkastustaraporttia ja sen tekijää. Ei keritty edetä pidemmälle. Uutena ko firma antoi vakuutuksen ilman mastotarkistuksia. Admirals lähetti rikiexpertin ( ARC n" Jerry the rigger") mastoon. Tutki tarkasti ja teki kirjallisen raportin. Nostatutti veneen ylös ja masto pois. Vaihdatutti vantteja ja staageja 10v iän perusteella, Samoin puomin mastohelan kun Sparcraftin käyttämä malli ei miellyttänyt. Ei kelpuuttanut Sparcraftin tehdasuusia saalinkeja vaihto- osaksi vaan antoi ohjeet miten vahvistetaan hitsaamalla. Lasku 4000 Kanarialla. Mahdollisen mastovaurion ja kaiken siitä seuraavan vahingon omavastuuta koroitettiin alentamalla korvaussumma puoleen. Tämän sain vuoden kirjelmöinnin ja korjauslaskujen esittämisen jälkeen normalisoiduksi.
Eli vaihteleva käytäntö. Varmaan vaikuttavina tekijöinä ovat kalenteri-ikä, silmämääräinen kuluneisuus, purjehditut mailit ja vakuutusyhtiön kanssa työskentelevän rikiammattilaisen pitkä kokemus kunkin takilan ongelmakohdista. - ariel371
30-40 tonnin venettä ei kannata kaskovakuuttaa tuolle reissulle, vastuuvakuutus riittää jotta satamiin pääsee.
Tankkikapasiteetti on Sirenassa vakiona onneton. 50 l naftaa ja 150 vettä. Ne on ainakin tuplattava, etenkin vesi.
Autopilotin tulisi olla hydraulinen, ruoripilotti on kovilla ja niitä korjataan jatkuvasti.
Isopurjeessa syytä olla reivausmahdollisuus hyvin alas. Kaksi Itämerelle mitoitettua reiviriviä ei riitä, kolmas tarvitaan.
Akkujen uusinta etukäteen, samoin laturin ja ehkä startinkin jos ne ovat alkuperäiset tai yli 15v vanhat.
Peräsinasia onkin jo käsitelty. Rikiosissa ratkaisee se, onko riki ymmärretty pitää tiukkana.
Viestintäkalusto oman sosiaalisuuden mukaan. Minimi on käsi-VHF, maksimi lompakon mukaan.
Lähtöpäivä nyt ylös allakkaan, matkakohde ei. Menee miten luontuu, mukavat olot alkavat Espanjan pohjoisrannikolta. Joku kokenut mukaan vaikka Kielistä Brestiin saakka, etenkin jos lähtö Suomesta on kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin ulkopuolella.
Vanhakin hoidettu suomalaisvene on vähintään keskitasoa ranskalaisten kalustoon verrattuna. ARC -venelistaan ei kannata verrata.- Sirenak
Polttoainetta saa kanistereissa kannelle mantookia vasten, eli ei ole pakko tankkia kasvattaa, vaikka voisi olla ihan ok. Juomavesi puolestaa hankitaan monesti pidemmille ylityksille pulloissa/kanistereissa (tuskin vedentekokonetta ajateltiin asentaa), jolloin 150l on ihan riittävä. 4 hengen ylitysmiehistöllä pärjättiin hyvin pienemmällä vesitankilla ja vettä jäi yli niin tankkiin kuin pulloihinkin.
Jos tarkoitus on tehdä kertareissu atlantin yli ja uusi vene ei ole ostoslistalla niin tuskin sirenassa veneenä mitään vikaa - turvallisuusvarustelu lähinnä ja kriittisten osien tarkastus/vaihto ennen lähtöä. Se mitä on vaikea harjoitella etukäteen on veneen käyttäytyminen oikeasti kovemmassa kelissä sekä miehistön pään kestäminen. Ei se silti siitä jää kiinni - jos veneen tuntee ja varustettu sekä tarkastettu valtameriylitykseen niin menoksi vain. - vastuuvakuutus
Vastuuvakuutuksen englanninkielisestä todistuksesta olisi hyvä selvitä, miten suuria korvaussummia vakuutus voi kattaa. Viime vuosina sitäkin on joissakin satamatoimistoissa kysytty (omasta vakuutustodistuksestani puuttui euromääräiset tiedot, mutta todistuksesta otettiin valokopio). Vanhalla halvallakin veneellä voi aiheuttaa mittavia vahinkoja muille veneille tai satamalle esim. törmäilyillä ja uppoamisella. Tietystikin reissun voi suunnitella sellaiseksi, ettei marinoihin mene. Mutta kuka maksaa, jos vakuuttamaton paatti sattuu uppoamaan väylälle tai satamaan?
- seppomartti
Sirenak kirjoitti:
Polttoainetta saa kanistereissa kannelle mantookia vasten, eli ei ole pakko tankkia kasvattaa, vaikka voisi olla ihan ok. Juomavesi puolestaa hankitaan monesti pidemmille ylityksille pulloissa/kanistereissa (tuskin vedentekokonetta ajateltiin asentaa), jolloin 150l on ihan riittävä. 4 hengen ylitysmiehistöllä pärjättiin hyvin pienemmällä vesitankilla ja vettä jäi yli niin tankkiin kuin pulloihinkin.
Jos tarkoitus on tehdä kertareissu atlantin yli ja uusi vene ei ole ostoslistalla niin tuskin sirenassa veneenä mitään vikaa - turvallisuusvarustelu lähinnä ja kriittisten osien tarkastus/vaihto ennen lähtöä. Se mitä on vaikea harjoitella etukäteen on veneen käyttäytyminen oikeasti kovemmassa kelissä sekä miehistön pään kestäminen. Ei se silti siitä jää kiinni - jos veneen tuntee ja varustettu sekä tarkastettu valtameriylitykseen niin menoksi vain.Oletko laskenut veden kulutusta laisinkaan?."4 h pärjäsi pienemmällä kuin150 L ja jäi yli"??. 150L merkitsee varautumista noin 1,25L/pv/mies mikä kokemukseni ja kirjallisuuden perusteella ei tropiikissa riitä. Lisää tarvitaan esim. 300L pullovetenä. 60 kpl 5 litran vesipulloa on aikamoinen muovipullojen riesa ja tilaongelma. En lähtisi mukaa sellaiseen alukseen. Onneksi ei pyydetäkkään.
Kanisterit: ilman säilytysainetta Kanarian johtovesi on terveysriski. Katadyn hopepillereillä ja aktiivihiilisuodattimella hoitunee laatuongelma.
Jos pullovettä saatte mahtumaan 20 x 5L=100 L pulloja ( on muuten aikamoinen kasa) niin jää vielä 10kpl x20L jerryjä mantågiin. Näitä olen aina kauhistellut. 100kg laudalla ja narulla huterosti pariin tolppaan ripustettuna on tavallinen näky. Mutta jos myrskyyn joudutte niin mahtaako tolpat kestää? Epäillä sopii, saattaa tulla märkä matka.
Vesikone on tilantarpeeltan pienin, siistein ja laadultaan paras veden lähde. Tosin kallis. 2016 jätin toisen 165 litran tankeista tyhjäksi vesikoneen ansiosta. 5 miestä selvisi yli ja eikä vesi loppunut mutta kulutusta en tiedä kun tuottoa ei mitattu. Nyrkkisääntöni on ollut ylitykseen 100L /mies kun varaudutaan 3 viikkoon, aina on hieman jäänyt mutta on pihistelty lähes maksimaalisesti. - Sirenak
seppomartti kirjoitti:
Oletko laskenut veden kulutusta laisinkaan?."4 h pärjäsi pienemmällä kuin150 L ja jäi yli"??. 150L merkitsee varautumista noin 1,25L/pv/mies mikä kokemukseni ja kirjallisuuden perusteella ei tropiikissa riitä. Lisää tarvitaan esim. 300L pullovetenä. 60 kpl 5 litran vesipulloa on aikamoinen muovipullojen riesa ja tilaongelma. En lähtisi mukaa sellaiseen alukseen. Onneksi ei pyydetäkkään.
Kanisterit: ilman säilytysainetta Kanarian johtovesi on terveysriski. Katadyn hopepillereillä ja aktiivihiilisuodattimella hoitunee laatuongelma.
Jos pullovettä saatte mahtumaan 20 x 5L=100 L pulloja ( on muuten aikamoinen kasa) niin jää vielä 10kpl x20L jerryjä mantågiin. Näitä olen aina kauhistellut. 100kg laudalla ja narulla huterosti pariin tolppaan ripustettuna on tavallinen näky. Mutta jos myrskyyn joudutte niin mahtaako tolpat kestää? Epäillä sopii, saattaa tulla märkä matka.
Vesikone on tilantarpeeltan pienin, siistein ja laadultaan paras veden lähde. Tosin kallis. 2016 jätin toisen 165 litran tankeista tyhjäksi vesikoneen ansiosta. 5 miestä selvisi yli ja eikä vesi loppunut mutta kulutusta en tiedä kun tuottoa ei mitattu. Nyrkkisääntöni on ollut ylitykseen 100L /mies kun varaudutaan 3 viikkoon, aina on hieman jäänyt mutta on pihistelty lähes maksimaalisesti.Tarkoitin sitä, että tankin vesi ei ollut juomavesi vaan lähinnä talousvesi, jolloin alle 150l vesitankki riittää hyvin. Juomavesipöniköitä (kaupasta) ostettiin sitten ihan reippaasti (en muista tarkkaa määrää, mutta luokkaa 300-400L) ja hyvin piisasi. Tämä toimi hyvin ja on järkevä ratkaisu, jos tavoitteena vain kerran käydä Karibialla. Sama vene toimii sen jälkeen taas hyvin itämerellä, jossa suurempi vesitankki on tarpeeton.
- seppomartti
Sirenak kirjoitti:
Tarkoitin sitä, että tankin vesi ei ollut juomavesi vaan lähinnä talousvesi, jolloin alle 150l vesitankki riittää hyvin. Juomavesipöniköitä (kaupasta) ostettiin sitten ihan reippaasti (en muista tarkkaa määrää, mutta luokkaa 300-400L) ja hyvin piisasi. Tämä toimi hyvin ja on järkevä ratkaisu, jos tavoitteena vain kerran käydä Karibialla. Sama vene toimii sen jälkeen taas hyvin itämerellä, jossa suurempi vesitankki on tarpeeton.
Selvensi!, En ole erikseen ajatellut juomavetta ja talousvettä vaan kaikki on ollut "makeaa vettä" ja sen kokonaisklutusta olen miettinyt ja seuranut. Sitä myös niukasti juon ja lähes aina keittämisen jälkeen. 300- 400 L pullovettä on minulle käsittämätön määrä. Esimerkiksi 80 kpl 5 L pulloja!. Kerran tankkasimme Kanarialla pullovettä 350L kiinteisiin vesitankkeihin kun kraanaveden laatu ei kaikkia tyydyttänyt. Mutta jos tilaa on niin siitä vaan, pullovesi säilyy vaikkei laatu useinkaan ole vesikoneen veroista. Vesisäkki tilapäisenä säiliönä vaikka purjevarastossa olisi aika halpa mutta makuhaitoilta on vaikea välttyä.
Talousvetenä olen käyttänyt merivettä mukaan luettuna hammaspyykki ja ämpärisuihku. Ruoka on tehty 30-50% meriveteen. - seppomartti
seppomartti kirjoitti:
Selvensi!, En ole erikseen ajatellut juomavetta ja talousvettä vaan kaikki on ollut "makeaa vettä" ja sen kokonaisklutusta olen miettinyt ja seuranut. Sitä myös niukasti juon ja lähes aina keittämisen jälkeen. 300- 400 L pullovettä on minulle käsittämätön määrä. Esimerkiksi 80 kpl 5 L pulloja!. Kerran tankkasimme Kanarialla pullovettä 350L kiinteisiin vesitankkeihin kun kraanaveden laatu ei kaikkia tyydyttänyt. Mutta jos tilaa on niin siitä vaan, pullovesi säilyy vaikkei laatu useinkaan ole vesikoneen veroista. Vesisäkki tilapäisenä säiliönä vaikka purjevarastossa olisi aika halpa mutta makuhaitoilta on vaikea välttyä.
Talousvetenä olen käyttänyt merivettä mukaan luettuna hammaspyykki ja ämpärisuihku. Ruoka on tehty 30-50% meriveteen.Lisään sen verran nesteistä, että 120 tölkkiä olutta, 7L viiniä ja 6-7 L rommia vastaa 0 litraa juotavaa nestettä. Itse asiassa balanssi on negatiivinen.
- seppomartti
Arielin lista Sirenan päivityksestä Atlannin ylitykseen on täyttä asiaa. Vesitankin tuplaamiselle parempi vaihtoehto on vesikone kunhan sähkötuotanto järjestetään. Pelkkään laturituotantoon en luottaisi vaan monipuolinen tuotanto. Akkukapasiteettia todennäköisesti joutuu kasvattamaan. Hydrauliikkaa olen vuosikymmenet välttänyt sen jäikeen kun ainoat hydrauliikkani, takastaagin kiristys ja hydraulipropulsio, olivat pettäneet . Autopilottini "rotary drive" on ajanut yli 50 000 mpk huollotta. Raymarinilta muutamaan kertaan kyseltynä eivät ole osanneet vastata olisiko jo hiilien vaihdon aika vai onko peräti hiiletön sähkömoottori. Valitsin uudelleen sähkömoottorin planeettavaihteistolla hydrauliikan sijaan. Varapilotin saa helpoimmin rakennetuksi pinnapilotilla varapinnaan. Varaperäsin on hankalampi rasti, kannattaa miettiä vanhassa veneessä etukäteen.
- ariel371
Juttelin juuri norjalaisen kanssa joka oli menettänyt peräsimen välillä Norja-Shetlanti Sweden Yachts 39 -veneestä. Lavan lasikuituosat olivat irronneet, akseli jäänyt onneksi paikalleen joten vuotoa ei ollut.
Ratkaisu oli ollut hinata toiseen peräknaapiin pitkällä köydellä kiinnitettyä isoa terässankoa. Vene meni sillä tasan yhteen suuntaan tuuleen nähden. Sillä oli päästy johonkin vuonoon josta hinaus lähimpään satamaan.
Sankoon pitää tehdä reijät sakkeleille. Vanha kolmiomallinen, tötterötyyppinen paloämpäri olisi paras kun siitä leikkaa kolmion päästä kulman pois tai poraa reikiä lähelle kolmiota jolloin rakenne ei heikkene. - Kurkki-Tuuba
Miksi olet sahannut jatkuvasti juuri tuota Kuuba-Turkki väliä edestakaisin, onko valintaan joku syy?
- Tikkulapio
ariel371 kirjoitti:
Juttelin juuri norjalaisen kanssa joka oli menettänyt peräsimen välillä Norja-Shetlanti Sweden Yachts 39 -veneestä. Lavan lasikuituosat olivat irronneet, akseli jäänyt onneksi paikalleen joten vuotoa ei ollut.
Ratkaisu oli ollut hinata toiseen peräknaapiin pitkällä köydellä kiinnitettyä isoa terässankoa. Vene meni sillä tasan yhteen suuntaan tuuleen nähden. Sillä oli päästy johonkin vuonoon josta hinaus lähimpään satamaan.
Sankoon pitää tehdä reijät sakkeleille. Vanha kolmiomallinen, tötterötyyppinen paloämpäri olisi paras kun siitä leikkaa kolmion päästä kulman pois tai poraa reikiä lähelle kolmiota jolloin rakenne ei heikkene.Ei kannata valita heiveröistä lapioperäsintä
- seppomartti
Kurkki-Tuuba kirjoitti:
Miksi olet sahannut jatkuvasti juuri tuota Kuuba-Turkki väliä edestakaisin, onko valintaan joku syy?
Alkuperäinen älynväläys oli purjehdusseongin venyttäminen 12 kk pituiseksi. Tähän liittyy myös tuttavien yllytys ARCiin osallistumiseksi. Joka vuosi ei viitsinyt osallistua mutta kyllä niitä muutaman voi purjehtia. Hauskaa on ollut.
Itäinen Välimeri oli kotireviiri Erdoganin valtaan tuloon asti ja olimme siihen asti Turkkifaneja. Välimeri on kohteena Karibiaa mielenkiintoisempi mutta itä- länsisuunnassa pidempi legi kuin ylitys.
Matka edestakaisin Karibialle on jälkikäteen ajateltuna turhan pitkä. Välimereltä talveksi Kanarialle ja Cap Verdelle voisi olla parempi valinta ympärivuotiseen purjehdukseen. - seppomartti
ariel371 kirjoitti:
Juttelin juuri norjalaisen kanssa joka oli menettänyt peräsimen välillä Norja-Shetlanti Sweden Yachts 39 -veneestä. Lavan lasikuituosat olivat irronneet, akseli jäänyt onneksi paikalleen joten vuotoa ei ollut.
Ratkaisu oli ollut hinata toiseen peräknaapiin pitkällä köydellä kiinnitettyä isoa terässankoa. Vene meni sillä tasan yhteen suuntaan tuuleen nähden. Sillä oli päästy johonkin vuonoon josta hinaus lähimpään satamaan.
Sankoon pitää tehdä reijät sakkeleille. Vanha kolmiomallinen, tötterötyyppinen paloämpäri olisi paras kun siitä leikkaa kolmion päästä kulman pois tai poraa reikiä lähelle kolmiota jolloin rakenne ei heikkene.Pienimmät droguet olisivat ämpärimetodiin hyvä vaihtoehto ja helpommin säilöttäviä. Kestävyysongelma saattaa estää. Normaali muoviämpäri ei kestä perässä hinaamista. Pytsi ehkä kestäisi. Ajoankkuriksi nimitetty muovikankainen punainen laite hajosi heti veteen laskettaessa kun keli oli myrskyn rajalla. Pienimmät drpguet ovat heikkoja ja tarkoitettu pelastusrenkaaseen. Vahvoja pieniä osyaisin jos löytyy.
- Säppinmies
seppomartti kirjoitti:
Alkuperäinen älynväläys oli purjehdusseongin venyttäminen 12 kk pituiseksi. Tähän liittyy myös tuttavien yllytys ARCiin osallistumiseksi. Joka vuosi ei viitsinyt osallistua mutta kyllä niitä muutaman voi purjehtia. Hauskaa on ollut.
Itäinen Välimeri oli kotireviiri Erdoganin valtaan tuloon asti ja olimme siihen asti Turkkifaneja. Välimeri on kohteena Karibiaa mielenkiintoisempi mutta itä- länsisuunnassa pidempi legi kuin ylitys.
Matka edestakaisin Karibialle on jälkikäteen ajateltuna turhan pitkä. Välimereltä talveksi Kanarialle ja Cap Verdelle voisi olla parempi valinta ympärivuotiseen purjehdukseen.Moi
Seppo kiva lukea asiantuntevia lausuntojas ja mitäs tuumaat itse omistan Allegro 33 jossa kaikki ns. Uutta ,ikkunat vahvistettu ,kone uusittu purjeet 2v.
En ole ylittämässä ,mutta toki aika hieno juttu olisi ja mitä veneestä tuumaat vaikka on vain 33 ,toki S/Y homeless seilas 27-lla.
Allegro on ainakin vankka vene. - seppomartti
Säppinmies kirjoitti:
Moi
Seppo kiva lukea asiantuntevia lausuntojas ja mitäs tuumaat itse omistan Allegro 33 jossa kaikki ns. Uutta ,ikkunat vahvistettu ,kone uusittu purjeet 2v.
En ole ylittämässä ,mutta toki aika hieno juttu olisi ja mitä veneestä tuumaat vaikka on vain 33 ,toki S/Y homeless seilas 27-lla.
Allegro on ainakin vankka vene.Nyt on tosi helppo vastata. Entisenä kosterin omistajana en voi muuta kuin huokaista , että tuskin on parempaa matkavenettä pienelle miehistölle. Jos siis vähääkään muistuttaa punasävyistä " Amantes" - venettä.,, jonka kuvia vilkaisin. Turha vähätellä " vain 33ft". Sitten kritiikkiä tai ehdotuksia. Lys 1.07, jos pitää paikkansa, on aika vaatimaton ja keveisiin tuuliin kannattaisi hakea tehoa lentävillä purjeilla ( Code 0 ja genoa / spinnu). Kovassa tuulessa 70 - luvun Norlinit ( esim 34) kulkivat hyvin ja Allegro33 kölipaino on 50% uppoamasta ja leveyttäkin oman aikansa mittapuulla runsaasti. Lienee jäykkä kryssissä?. .Mutta harkisisin pitkässä reissussa irrotettavaa staagia kryssifokalle, Em veneen ohjauskompassia en kelpuuttaisi, istuinlaatikon ulosviennit tuplaisin. Tuuliperäsimen joutunee kiinnittämään ulkonevaan kehikkoon ja pinnapilottia paremman autopilotin asentaminen voi olla mutkikasta. Kerran näin kosterin peräsimessä ulkopuolisen sivutangon, mitä systeemipilotin työyksikkö veti/ työnsi.
- tuoretta.kalustoa
Tuon ikäisellä veneellä tulee varmasti yllätyksiä. Ainoa tapa vähentää riskiä on laaja huolto, mutta sen hinta on helposti pari kertaa veneen arvo.
Järkevämpää toteuttaa reissu tuoreemmalla kalustolla.- yllätysvaurioitaARCssa
Aika ruusuinen kuvitelma, että "tuoreemmalla kalustolla" ei tulisi yllätyksiä! Jkv tilastoja löytynee ARC-veneiden vaurioista. J.Cornellin mukaan tavallisin totaalihaverin syy Atlantin ylityksissä on peräsinvaurio. Veneitä on uponnut se takia, melko uusiakin. Maston menetys ei ole ollut yhtä vaarallinen kuin peräsimen menetys.
- seppomartti
yllätysvaurioitaARCssa kirjoitti:
Aika ruusuinen kuvitelma, että "tuoreemmalla kalustolla" ei tulisi yllätyksiä! Jkv tilastoja löytynee ARC-veneiden vaurioista. J.Cornellin mukaan tavallisin totaalihaverin syy Atlantin ylityksissä on peräsinvaurio. Veneitä on uponnut se takia, melko uusiakin. Maston menetys ei ole ollut yhtä vaarallinen kuin peräsimen menetys.
2016 uuden Pogo 30:n masto katkesi saalinkien tasalta. Ei paljoa hidastanut kun sattui pasaatissa. Muutoin ehjiä mutta peräsimen rikkouduttua hylättyjä, uponneita tai hinattuja on vuosottain muutamia.
- Juupajuujuu
yllätysvaurioitaARCssa kirjoitti:
Aika ruusuinen kuvitelma, että "tuoreemmalla kalustolla" ei tulisi yllätyksiä! Jkv tilastoja löytynee ARC-veneiden vaurioista. J.Cornellin mukaan tavallisin totaalihaverin syy Atlantin ylityksissä on peräsinvaurio. Veneitä on uponnut se takia, melko uusiakin. Maston menetys ei ole ollut yhtä vaarallinen kuin peräsimen menetys.
Näin on. Taannoin uudenkarheasta ranskattaresta irtosi suomenlahden merenkäynnissä kvadrantti ja vastaavasta mutta paljon isommasta bavasta peräsinkoneiston vaihteisto irtosi. Sen kautta muuten välittyy myös ruorien ohjausvoimat...
- vanhaa.rautaa
Juupajuujuu kirjoitti:
Näin on. Taannoin uudenkarheasta ranskattaresta irtosi suomenlahden merenkäynnissä kvadrantti ja vastaavasta mutta paljon isommasta bavasta peräsinkoneiston vaihteisto irtosi. Sen kautta muuten välittyy myös ruorien ohjausvoimat...
Kyllä normiylläpidolla (vaihdetaan kun hajoaa) oleva mikä tahansa 80-lukulainen noi päihittää. Ja sitten 70-lukulainen on täysin hajoamaton.
- SäälittävääHorinaa
Ei taida kannattaa lähteä mihinkään Atlannin ylitykseen, jos täältä kerää tietoa siihen, ja kaluston kestävyydestä. :D
- ne_rakenteet
Ensimmäinen asia, minkä Sirenasta kuulin sen tultua markkinoille oli, että lisäselvitystä oli pyydetty sen rakenteesta. Konstruktio oli luokituslaitoksen silloisen mittapuun mukaan epäilyttävän kevyt, siksi lisäselvitys. Nyt Sirenan rakenne kuitenkin mainitaan tukevaksi, niin ajat (ja rakenteet) muuttuvat.
- eikö_niin
Vittu että te jaksatte jauhaa paskaa. Jutelkaa tuon tracker my wayn miehistön kanssa, että miten sujui. Jefa myy peräsimen hintaan noin 1500 ja siihen sarja hiukan vahvempia laakereita. Sirena on varmasti tehty silloin, kun veneitä tehtiin kunnolla. Eikä laipioita ja köliä kiinnitetty sikaflexillä. Vene kestää epäilemättä vähintään saman kuin miehistökin. Rikkinäisiä tai kuluneita osia ei kannata lähteä testaamaan, se on ymmärrettävää.
- McInen007
Muistaakseni P Salmi kiersi pallon yksin ko. veneellä (tosin peräjatkeella pidennetyllä kun noin pienellä ei saanut muuten osallistua) eli eiköhän se rakenne kestä... sitähän alkuperäisessä kysymyksessä otsikon mukaan pohdittiin.
- seppomartti
Salmen vene oli Sirena 38:a selvästi isompi Sirena 44
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän361506Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61311- 81247
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11245Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,21218Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411218Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01204Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11180Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21160Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11136