Pystyykö suihkumoottorissa käyttämään nestekaasua?

Kalle.Kippari

Finnjetin risteilyt loppuivat sen polttoainekulujen vuoksi. Tarinan mukaan suihkumoottorit tarvitsivat kallista erikoisbensiiniä, jota ei valmistanut kuin Neste. En kyllä ymmärrä miksei tavallinen lentokoneiden käyttämä kerosiini kelvannut.

Mutta voisiko suihkumoottoria pyörittää nestekaasulla, jotka käytetään Viking Gracessa? Sehän ei kai ole älyttömän kallista, koska Gracea kuitenkin käytetään säännöllisessä liikenteessä.

Että voisiko joskus tulla uusi Finnjet2, joka risteilisi edullisesti nestekaasun voimalla? Kulkisi siis yli 30 solmun nopeudella, kuten alkuperäinenkin. Miten on?

21

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Väärä-foorumi-

      Väärä foorumi. Ei käsittele matkailua.

    • varma_ehkä

      Kyllä varmaan kysyntä vaikuttaa polttoainekulujen ohella.

      Tarkoitat varmaan tarkemmin kaasuturbiinia (laivakäytössä), kun tässä on lievää sekaannuksen vaaraa. Suihkumoottori on tosin kyllä "kaasuturbiini" sekin, mutta puhaltaa (tarkemmin: kiihdyttää ilmamäärää) kun kaasuturbiinissa kyse on akselitehosta. Näin helikopterissakin. Tämä voi tuntua saivartelulta, mutta ero syntyy vääntömomentissa; suihkumoottorihan välittää akselitehoa vain vähäisille apulaitteille ja kaasuturbiini kaiken mahdollisen, ja jossa ohipuhaltava jäännöstyöntövoima on lähinnä hävikkiä.

      Käsittääkseni käyntiin saatu suihkumoottori ja samoin kaasuturbiini voisi käydä liki millä vaan palavalla, jopa jäteöljyllä ja varsinkin jos käytetään soveltuvaa esilämmitystä. Miksei siis nestekaasullakin. Turbiinihan ei tarvitse puristuskestävyyttä mäntämoottorin tapaan eikä "nakuta". Idea on saada vain lämpötilaeroa aikaan, käytännössä jotakin polttamalla. Nopeasi kuumeneva ilma laajenee mikä painaa männän alas, tai pyöräyttää kuuman pään impelleriä. Ahdin joka on akseloitu impelleriin huolehtii kuumenneen ilman poiston ja uuden ilmaerän saannin polttokammioon. Tämä ilman vaihtaminen kerrassaan kiihdyttää ilmaerän taaksepäin, ja työntövoima on tämän kiihdytyksen reaktiovoima. Kyse on siis kiihdyttämisestä, ei virheellisesti "puhaltamisesta". No, jos tämä kiihdyttäminen saadaan aikaan millä vain kuumennuksella (myös nestekaasulla) voi sekvenssi toimia.

      Ehkä onnistuin kautta rantain vastaamaan tai ainakin esittää jotakin kinasteltavaa.....

    • MelkeinKaikkiOikein

      Kuulemassasi tarinassa on totta sen verran että polttoaine tuli Nesteeltä, ja se, että vastaavaa sotkua ei kai muualta oikein saanut. Kyse ei ollut kalliista erikoisbensiinistä vaan jätteeksi tai sivutuotteeksi luokiteltavasta kondensaatista, joka sopii hyvin nimekkeen "mitä vain palavaa" alle. Parasta liemessä oli hinta: se oli paljon kerosiinia halvempaa.

    • Luonnollisesti

      Sapuskaksi hernekeittoa, laakilaatukkoa ja piimää. Pytyistä letkut moottoreille ja luonnon kaasulla kuljetaan.

      Kyllä, kokeiltu on: pieru palaa.

      • Kilpaileva

        Siinäpä tuuliroottorille oivallinen vaihtoehto.


    • 7865

      Kuten tuolla jo joku mainitsikin, Finnjetin polttoaine ei ollut kallista. Sitä vaan kului tolkuttoman paljon.

    • Anonyymi

      Finnjetissä ei käytetty suihkumoottoria.

      • Anonyymi

        Siinä oli pari kappaletta Merkurin kaksitahtisia perärutkuja.


      • Anonyymi

        Jos maltat lukea sivun kommentit, huomaat että asia on jo edellä kerrottu. Ei, Finnjetissä ei käytetty suihkumoottoria, ei ylipäätään mitään yhtä ainoaa moottoria!

        Finnjetin kannattavuus romahti joka tapauksessa ns. öljykriisin seurauksena, raakaöljyn hinnan kohotessa voimakkaasti myös jalostamotuotteen hinta kallistui merkittävästi, niin myös Finnjetin polttoaineen hinta. Ellei raakaöljyn hinnannousua olisi siirretty jalostamotuotteiden loppuhintoihin, Finnjetin kuluistahan olisivat päätynyt vastaamaan lähinnä Suomen valtio, siis veronmaksajat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos maltat lukea sivun kommentit, huomaat että asia on jo edellä kerrottu. Ei, Finnjetissä ei käytetty suihkumoottoria, ei ylipäätään mitään yhtä ainoaa moottoria!

        Finnjetin kannattavuus romahti joka tapauksessa ns. öljykriisin seurauksena, raakaöljyn hinnan kohotessa voimakkaasti myös jalostamotuotteen hinta kallistui merkittävästi, niin myös Finnjetin polttoaineen hinta. Ellei raakaöljyn hinnannousua olisi siirretty jalostamotuotteiden loppuhintoihin, Finnjetin kuluistahan olisivat päätynyt vastaamaan lähinnä Suomen valtio, siis veronmaksajat.

        Finnjetissähän ei ollut lainkaan moottoria, vaan sitä soudettiin airoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Finnjetissähän ei ollut lainkaan moottoria, vaan sitä soudettiin airoilla.

        Tuo on terävintä aikoihin kuultua suomalaista laivamatkailuhuumoria, heh, heh ja heh.
        Koska olemme ilmeisesti olleet duunissa ko. laivalla niihin samoihin aikoihin kun se ajoi noin 30 knotsin nopeudella reittiänsä, muistanet varmaan tilanteen jossa erään kerran tuossa nopeudessa väistettiin vedenalaista kohdetta? Esim. keittiöhenkilökunta kiitteli lämpimästi tilannetta.
        Tiedät varmaan millaiset kansainvälisesti hyväksytyt vaatimukset koskevat esim. sitä, että missä ajassa laiva täydessä vauhdissaan kykenee kääntämään peräsimensä ääriasennosta toiseen tai peräti pysähtymään?


      • Anonyymi

        Noin on. Jetissä pauhasivat kaasuturbiinit ja tärisyttivät laivaa. Kas kun ei sotalaivojen tapaan laitettu höyryturbiineita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin on. Jetissä pauhasivat kaasuturbiinit ja tärisyttivät laivaa. Kas kun ei sotalaivojen tapaan laitettu höyryturbiineita.

        Fysiikkainsinöörille tiedoksi, että höyry on myös kaasua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fysiikkainsinöörille tiedoksi, että höyry on myös kaasua.

        No ei. Höyry on ilman ja veden seos. Muoto on kaasumainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fysiikkainsinöörille tiedoksi, että höyry on myös kaasua.

        Pitää muistaa atomien väliset sidokset. Niitä ei höyryssä ole. Arkielämässä termit höyry ja kaasu tarkoittavat samaa asiaa, fysiikassa termit on erotettu toisistaan. Höyry on kaasumaista ainetta, joka voidaan muuttaa nesteeksi pitämällä lämpötila vakiona ja muuttamalla tilavuutta. Höyrystä tulee kaasu kriittisessä pisteessä, jolloin kaasun liike-energia on niin suurta, ettei kaasu tiivisty ennen kuin lämpötila laskee.

        Missäs tuli oppitunnilla oltua!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää muistaa atomien väliset sidokset. Niitä ei höyryssä ole. Arkielämässä termit höyry ja kaasu tarkoittavat samaa asiaa, fysiikassa termit on erotettu toisistaan. Höyry on kaasumaista ainetta, joka voidaan muuttaa nesteeksi pitämällä lämpötila vakiona ja muuttamalla tilavuutta. Höyrystä tulee kaasu kriittisessä pisteessä, jolloin kaasun liike-energia on niin suurta, ettei kaasu tiivisty ennen kuin lämpötila laskee.

        Missäs tuli oppitunnilla oltua!

        Höyry on vettä, mutta vesi ei ole välttämättä kaasua, eikä kaasu vettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin on. Jetissä pauhasivat kaasuturbiinit ja tärisyttivät laivaa. Kas kun ei sotalaivojen tapaan laitettu höyryturbiineita.

        EI, ei ja ei, ei siinä tärinästä ollut kyse vaan kallistumasta. Kun peräsin laitetaan vaikka 25 solmun nopeudessa ääriasentoon, laivaan kohdistuva sivuttaisvääntö on melkoinen ja siitä seuraa kallistuminen. Laivan pysäyttämistä lyhyellä matkalla ei ensimmäisenä edes välttämättä yritetä moisessa tilanteessa, väistöyritys siinä tulee kyseeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EI, ei ja ei, ei siinä tärinästä ollut kyse vaan kallistumasta. Kun peräsin laitetaan vaikka 25 solmun nopeudessa ääriasentoon, laivaan kohdistuva sivuttaisvääntö on melkoinen ja siitä seuraa kallistuminen. Laivan pysäyttämistä lyhyellä matkalla ei ensimmäisenä edes välttämättä yritetä moisessa tilanteessa, väistöyritys siinä tulee kyseeseen.

        No lisään vielä, että esim. yhdessäkään suomalaisessa "sota"laivassa ei nykyisin ole höyryturpiineja. Höyryturpiinikäyttö edellyttää myös höyrykattiloita ja ne ovat paljon tilaa vieviä. Höyrykattila- höyryturpiinin kokonaishyötysuhde on jopa polttomoottoria matalampi, mutta suuria, 50000- 100000 kW tehoisia polttomoottoreita kun ei ole vielä kauaa valmistettu, on päädytty tuohon höyrykattila- turpiiniyhdistelmään. Jo ww2 aikaan isompien sotalaivojen konetehot olivat luokkaa 100000- 140000 hv, silloista hv- yksikköä käyttääkseni.
        Maalla ja voimalakäytössä jos hyödynnetään prosessin lämpöä kaukolämpönä tai jonkin teollisuusprosessin muuten tarvitsemana lämpönä, kokonaishyötysuhde nousee merkittävästi, voidaan saavuttaa 35- 40 % hyötysuhteen sijaan parhaimmillaan yli 90 % hyötysuhde,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on terävintä aikoihin kuultua suomalaista laivamatkailuhuumoria, heh, heh ja heh.
        Koska olemme ilmeisesti olleet duunissa ko. laivalla niihin samoihin aikoihin kun se ajoi noin 30 knotsin nopeudella reittiänsä, muistanet varmaan tilanteen jossa erään kerran tuossa nopeudessa väistettiin vedenalaista kohdetta? Esim. keittiöhenkilökunta kiitteli lämpimästi tilannetta.
        Tiedät varmaan millaiset kansainvälisesti hyväksytyt vaatimukset koskevat esim. sitä, että missä ajassa laiva täydessä vauhdissaan kykenee kääntämään peräsimensä ääriasennosta toiseen tai peräti pysähtymään?

        Finnjetissä ei ollut mitään peräsimiä, vaan perämies ohjaili laivaa melalla kapteenin huutelun mukaisesti.


    • Anonyymi

      Nestekaasu, eli nesteytetty kaasu on tietysti lähes ilmaista tuotetta...Kun kaasua otetaan maaperästä pois, se on poikkeuksetta kaasumaisessa muodossa olevaa kaasua, siis maakaasua. Sitä voidaan toimittaa eteenpäin kuluttajille kaasumaisessa muodossa ( esim, venäjältä suomeen toimitettava maakaasu) tai sitä voidaan toimittaa markkinoille nesteytettynä. Maakaasun nesteyttäminen vaatii paljon energiaa ja teknisesti vaativan käsittelyn.
      Suomessa esim. voimaloissa poltettava kaasu on lähes täysin Vennäinmaalta tulevaa maakaasua.
      Kun jonkin Finnjetin moottorien hyötysuhde oli luokkaa 38- 40 %, on nykyisten em. russian pojan kaasua käyttävien voimaloiden hyötysuhde kaukolämmön tuotannon seurauksena yli 90 %.

      • Anonyymi

        Eli maakaasu täytyy kierrättää voimaloiden kautta Finnjetin polttoaineeksi, jolloin homma toimii ja hyötysuhde on parempi kuin kaasuturpiinilla muutoin.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1247
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      18
      1231
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1159
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      4
      1154
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1134
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1133
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      0
      1128
    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1124
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1105
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1100
    Aihe