Finnjetin risteilyt loppuivat sen polttoainekulujen vuoksi. Tarinan mukaan suihkumoottorit tarvitsivat kallista erikoisbensiiniä, jota ei valmistanut kuin Neste. En kyllä ymmärrä miksei tavallinen lentokoneiden käyttämä kerosiini kelvannut.
Mutta voisiko suihkumoottoria pyörittää nestekaasulla, jotka käytetään Viking Gracessa? Sehän ei kai ole älyttömän kallista, koska Gracea kuitenkin käytetään säännöllisessä liikenteessä.
Että voisiko joskus tulla uusi Finnjet2, joka risteilisi edullisesti nestekaasun voimalla? Kulkisi siis yli 30 solmun nopeudella, kuten alkuperäinenkin. Miten on?
Mutta voisiko suihkumoottoria pyörittää nestekaasulla, jotka käytetään Viking Gracessa? Sehän ei kai ole älyttömän kallista, koska Gracea kuitenkin käytetään säännöllisessä liikenteessä.
Että voisiko joskus tulla uusi Finnjet2, joka risteilisi edullisesti nestekaasun voimalla? Kulkisi siis yli 30 solmun nopeudella, kuten alkuperäinenkin. Miten on?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Väärä foorumi. Ei käsittele matkailua.
Kyllä varmaan kysyntä vaikuttaa polttoainekulujen ohella.
Tarkoitat varmaan tarkemmin kaasuturbiinia (laivakäytössä), kun tässä on lievää sekaannuksen vaaraa. Suihkumoottori on tosin kyllä "kaasuturbiini" sekin, mutta puhaltaa (tarkemmin: kiihdyttää ilmamäärää) kun kaasuturbiinissa kyse on akselitehosta. Näin helikopterissakin. Tämä voi tuntua saivartelulta, mutta ero syntyy vääntömomentissa; suihkumoottorihan välittää akselitehoa vain vähäisille apulaitteille ja kaasuturbiini kaiken mahdollisen, ja jossa ohipuhaltava jäännöstyöntövoima on lähinnä hävikkiä.
Käsittääkseni käyntiin saatu suihkumoottori ja samoin kaasuturbiini voisi käydä liki millä vaan palavalla, jopa jäteöljyllä ja varsinkin jos käytetään soveltuvaa esilämmitystä. Miksei siis nestekaasullakin. Turbiinihan ei tarvitse puristuskestävyyttä mäntämoottorin tapaan eikä "nakuta". Idea on saada vain lämpötilaeroa aikaan, käytännössä jotakin polttamalla. Nopeasi kuumeneva ilma laajenee mikä painaa männän alas, tai pyöräyttää kuuman pään impelleriä. Ahdin joka on akseloitu impelleriin huolehtii kuumenneen ilman poiston ja uuden ilmaerän saannin polttokammioon. Tämä ilman vaihtaminen kerrassaan kiihdyttää ilmaerän taaksepäin, ja työntövoima on tämän kiihdytyksen reaktiovoima. Kyse on siis kiihdyttämisestä, ei virheellisesti "puhaltamisesta". No, jos tämä kiihdyttäminen saadaan aikaan millä vain kuumennuksella (myös nestekaasulla) voi sekvenssi toimia.
Ehkä onnistuin kautta rantain vastaamaan tai ainakin esittää jotakin kinasteltavaa.....
Kuulemassasi tarinassa on totta sen verran että polttoaine tuli Nesteeltä, ja se, että vastaavaa sotkua ei kai muualta oikein saanut. Kyse ei ollut kalliista erikoisbensiinistä vaan jätteeksi tai sivutuotteeksi luokiteltavasta kondensaatista, joka sopii hyvin nimekkeen "mitä vain palavaa" alle. Parasta liemessä oli hinta: se oli paljon kerosiinia halvempaa.
Sapuskaksi hernekeittoa, laakilaatukkoa ja piimää. Pytyistä letkut moottoreille ja luonnon kaasulla kuljetaan.
Kyllä, kokeiltu on: pieru palaa.
Siinäpä tuuliroottorille oivallinen vaihtoehto.
Kuten tuolla jo joku mainitsikin, Finnjetin polttoaine ei ollut kallista. Sitä vaan kului tolkuttoman paljon.
Finnjetissä ei käytetty suihkumoottoria.
Siinä oli pari kappaletta Merkurin kaksitahtisia perärutkuja.
Jos maltat lukea sivun kommentit, huomaat että asia on jo edellä kerrottu. Ei, Finnjetissä ei käytetty suihkumoottoria, ei ylipäätään mitään yhtä ainoaa moottoria!
Finnjetin kannattavuus romahti joka tapauksessa ns. öljykriisin seurauksena, raakaöljyn hinnan kohotessa voimakkaasti myös jalostamotuotteen hinta kallistui merkittävästi, niin myös Finnjetin polttoaineen hinta. Ellei raakaöljyn hinnannousua olisi siirretty jalostamotuotteiden loppuhintoihin, Finnjetin kuluistahan olisivat päätynyt vastaamaan lähinnä Suomen valtio, siis veronmaksajat.
Finnjetissähän ei ollut lainkaan moottoria, vaan sitä soudettiin airoilla.
Tuo on terävintä aikoihin kuultua suomalaista laivamatkailuhuumoria, heh, heh ja heh.
Koska olemme ilmeisesti olleet duunissa ko. laivalla niihin samoihin aikoihin kun se ajoi noin 30 knotsin nopeudella reittiänsä, muistanet varmaan tilanteen jossa erään kerran tuossa nopeudessa väistettiin vedenalaista kohdetta? Esim. keittiöhenkilökunta kiitteli lämpimästi tilannetta.
Tiedät varmaan millaiset kansainvälisesti hyväksytyt vaatimukset koskevat esim. sitä, että missä ajassa laiva täydessä vauhdissaan kykenee kääntämään peräsimensä ääriasennosta toiseen tai peräti pysähtymään?
Noin on. Jetissä pauhasivat kaasuturbiinit ja tärisyttivät laivaa. Kas kun ei sotalaivojen tapaan laitettu höyryturbiineita.
Fysiikkainsinöörille tiedoksi, että höyry on myös kaasua.
No ei. Höyry on ilman ja veden seos. Muoto on kaasumainen.
Pitää muistaa atomien väliset sidokset. Niitä ei höyryssä ole. Arkielämässä termit höyry ja kaasu tarkoittavat samaa asiaa, fysiikassa termit on erotettu toisistaan. Höyry on kaasumaista ainetta, joka voidaan muuttaa nesteeksi pitämällä lämpötila vakiona ja muuttamalla tilavuutta. Höyrystä tulee kaasu kriittisessä pisteessä, jolloin kaasun liike-energia on niin suurta, ettei kaasu tiivisty ennen kuin lämpötila laskee.
Missäs tuli oppitunnilla oltua!
Höyry on vettä, mutta vesi ei ole välttämättä kaasua, eikä kaasu vettä.
EI, ei ja ei, ei siinä tärinästä ollut kyse vaan kallistumasta. Kun peräsin laitetaan vaikka 25 solmun nopeudessa ääriasentoon, laivaan kohdistuva sivuttaisvääntö on melkoinen ja siitä seuraa kallistuminen. Laivan pysäyttämistä lyhyellä matkalla ei ensimmäisenä edes välttämättä yritetä moisessa tilanteessa, väistöyritys siinä tulee kyseeseen.
No+lisään+vielä,+että+esim.+yhdessäkään+suomalaisessa+"sota"laivassa+ei+nykyisin+ole+höyryturpiineja.+Höyryturpiinikäyttö+edellyttää+myös+höyrykattiloita+ja+ne+ovat+paljon+tilaa+vieviä.+Höyrykattila-+höyryturpiinin+kokonaishyötysuhde+on+jopa+polttomoottoria+matalampi,+mutta+suuria,+50000-+100000+kW+tehoisia+polttomoottoreita+kun+ei+ole+vielä+kauaa+valmistettu,+on+päädytty+tuohon+höyrykattila-+turpiiniyhdistelmään.+Jo+ww2+aikaan+isompien+sotalaivojen+konetehot+olivat+luokkaa+100000-+140000+hv,+silloista+hv-+yksikköä+käyttääkseni.
Finnjetissä ei ollut mitään peräsimiä, vaan perämies ohjaili laivaa melalla kapteenin huutelun mukaisesti.
Nestekaasu,+eli+nesteytetty+kaasu+on+tietysti+lähes+ilmaista+tuotetta...Kun+kaasua+otetaan+maaperästä+pois,+se+on+poikkeuksetta+kaasumaisessa+muodossa+olevaa+kaasua,+siis+maakaasua.+Sitä+voidaan+toimittaa+eteenpäin+kuluttajille+kaasumaisessa+muodossa+(+esim,+venäjältä+suomeen+toimitettava+maakaasu)+tai+sitä+voidaan+toimittaa+markkinoille+nesteytettynä.+Maakaasun+nesteyttäminen+vaatii+paljon+energiaa+ja+teknisesti+vaativan+käsittelyn.+
Eli maakaasu täytyy kierrättää voimaloiden kautta Finnjetin polttoaineeksi, jolloin homma toimii ja hyötysuhde on parempi kuin kaasuturpiinilla muutoin.