Mieluiten pattereilla toteutettu suora sähkölämmitys tai sitten maalämpö. Siinä ovat ainoat järkevät vaihtoehdot pienessä tai keskikokoisessa uudessa ja oikeasti tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa. Suuressa talossa ainoa järkevä vaihtoehto on maalämpö.
Nämä vilpit ja pilpit ja epämiellyttävät äänekkäät ja pölyä nostava ilpit ja "ilmaiset" puut ovat turhanpäiväistä kikkailua, joilla saa vain känsiä käsiinsä. Ne nostavat kustannuksia, mutta kuitenkin niiden hyöty on maalämpöön verrattuna vaatimaton.
Tuossa vielä eneneuvonnan laskurin tulos.
Talon rakennusvuosi 2010-, 135 neliötä, Etelä-Suomi, huonekorkeus 2,6 metriä ja neljä ihmistä.
Maalämmön hyötysuhteeksi valitsin 4,3, vaikka oikeampi olisi nykyaikaisessa lattialämmitystalossa lähellä viittä. Investointikustannukseksi laitoin laskurin ehdottaman 15 tonnia.
Sähkölämmityksen hyötysuhde on 99 % ja investointikustannus 4000 euroa. Näillä tiedoilla laskuri piirtää tällaista käppyrää.
Laskurin mukaan maalämpö siis maksaa itsensä takaisin uudessakin keskikokoisessa talossa seitsemässä vuodessa. Maalämpö on kuitenkin herkempi laiterikoille, mikä on huomioitava. Toisaalta se suojaa tehokkaasti sähkönhinnan korotuksilta.
https://i.imgur.com/FDVFxBM.png
Nuo arvot on syötetty tuohon laskuriin vähintään realistisesti. Maalämmön hyötysuhde on arvioitu alakanttiin.
Kun ihmettelette, miksi pieniinkin taloihin hankitaan maalämpö, niin tuossa on selitys.
Vaihtoehdot ovat suora sähkö tai maalämpö
63
341
Vastaukset
- faktajuttu
Niin... tuo maalämmön hyötyhän on pelkkää fiktiota.
Maalämpömyyjien ylistävää propakantaa.
Maalämpö ei kannata tämänpäivän ok taloissa
Sopii rakoliitereiden kuivauslämmitykseen
Nykytalot, sekä eriste/ikkunaremontuihin taloihin
riitää sähkö/ilpeillä, ym propellilaitteella.
Maalämmön hyöty ei koskaan nouse 5, jos edes 3,5: teen
Kalliit laitteet esim kesä-aikaan tehdä kuumaa vettä.
Mistä muuten saat kokonaisvaltaisen maalämpösysteemin
tuohonhintaan? - 2000a
Vaatii aika mahtavat eristeet jos meinaa sähköpattereilla saada energialuvut niin alas että saa todistuksen mikä riittää uusiin taloihin. Veden lämmityskin ottaa osansa, ei taida järkevällä seinäpaksuudella onnistua E luvut jos ollenkaan. ILP, VILP tai takka niin voi onnistua.
- sittisontiainen
meillä on 2015 valmistuneessa talossa 110m2, leivinuuni vesikiertoinen lattialämmitys ja saimme kyllä A energiatodistuksen.
sähkönkulutus 7000 kwh vuosi joka ei ole mielestäni paha.
puita menee joka toinen päivä talvisin tietysti.
ilmanvuotoluku oli 0.6 ja eristeet hiukan paksummat jolloin saatiin yläpohjan e luvuksi 0.5 ja seinille 0.10.
elikkä tämä kertoo että eristys on kaiken a ja o ja sen perusteella voi ottaa lämmitystavan vaikkapa sen sähkön.
vastauksena voisin todeta että lämmitysmuoto tulee valita talon ominaisuuksien puolesta eli onko horo vai ei ja toiseksi ihmisen oma-aloitteisuus/viihteliäisyys esim rueta tekemään halkoja. - markku.lievonen
sittisontiainen kirjoitti:
meillä on 2015 valmistuneessa talossa 110m2, leivinuuni vesikiertoinen lattialämmitys ja saimme kyllä A energiatodistuksen.
sähkönkulutus 7000 kwh vuosi joka ei ole mielestäni paha.
puita menee joka toinen päivä talvisin tietysti.
ilmanvuotoluku oli 0.6 ja eristeet hiukan paksummat jolloin saatiin yläpohjan e luvuksi 0.5 ja seinille 0.10.
elikkä tämä kertoo että eristys on kaiken a ja o ja sen perusteella voi ottaa lämmitystavan vaikkapa sen sähkön.
vastauksena voisin todeta että lämmitysmuoto tulee valita talon ominaisuuksien puolesta eli onko horo vai ei ja toiseksi ihmisen oma-aloitteisuus/viihteliäisyys esim rueta tekemään halkoja.>>sähkönkulutus 7000 kwh vuosi joka ei ole mielestäni paha.<<
Muuten ymmärrätkö miten harhaan johtavaa on tuo lauseesi sisältö? Niin, koska jatkat.
>>puita menee joka toinen päivä talvisin tietysti.<<
Kun pohditaan talon lämmitystarpeesta / lämpöhäviöistä, niin luonnollisesti siihen liitetään kaikki tuotettu lämpöenergia.
Eli jos lämmität siinä sivussa takkaa / leiviuunia, joka poltetusta puukilosta saat huoneiston lämmitystarpeeseen n. 2,5kw/h energiaa ja jos vielä olisi käänteispalokattila, niin jopa 3.5kw/h.
Niin, taloutesi lämmitystarve sisältää vielä poltetut puut, johon vaikuttaa vielä millä taidolla / tavalla poltat ne. - yiguyol
markku.lievonen kirjoitti:
>>sähkönkulutus 7000 kwh vuosi joka ei ole mielestäni paha.<<
Muuten ymmärrätkö miten harhaan johtavaa on tuo lauseesi sisältö? Niin, koska jatkat.
>>puita menee joka toinen päivä talvisin tietysti.<<
Kun pohditaan talon lämmitystarpeesta / lämpöhäviöistä, niin luonnollisesti siihen liitetään kaikki tuotettu lämpöenergia.
Eli jos lämmität siinä sivussa takkaa / leiviuunia, joka poltetusta puukilosta saat huoneiston lämmitystarpeeseen n. 2,5kw/h energiaa ja jos vielä olisi käänteispalokattila, niin jopa 3.5kw/h.
Niin, taloutesi lämmitystarve sisältää vielä poltetut puut, johon vaikuttaa vielä millä taidolla / tavalla poltat ne.niin, että vähällä pääsee jos osaa valita oikean muodon.
vai meinaatko että maalämpö olisi viisas valinta taloon jossa lämmityssähkön osuus on n.3-4 tuhatta kwh vuosi?
:D - markku.lievonen
yiguyol kirjoitti:
niin, että vähällä pääsee jos osaa valita oikean muodon.
vai meinaatko että maalämpö olisi viisas valinta taloon jossa lämmityssähkön osuus on n.3-4 tuhatta kwh vuosi?
:DNiin, tuo 7000kwh ei kerro totuutta. Huoneiston energia kulutus voi olla vaikka 20.000kwh.
Esim. jos kerron, miten meillä lämmitykseen ja taloussähköön vuodessa kuluu n. 6500kwh, On tosi edullista, koska neliöitä on 230m2. Unohdan kertoa vain miten paljon poltan puuta. - MJK__
sittisontiainen kirjoitti:
meillä on 2015 valmistuneessa talossa 110m2, leivinuuni vesikiertoinen lattialämmitys ja saimme kyllä A energiatodistuksen.
sähkönkulutus 7000 kwh vuosi joka ei ole mielestäni paha.
puita menee joka toinen päivä talvisin tietysti.
ilmanvuotoluku oli 0.6 ja eristeet hiukan paksummat jolloin saatiin yläpohjan e luvuksi 0.5 ja seinille 0.10.
elikkä tämä kertoo että eristys on kaiken a ja o ja sen perusteella voi ottaa lämmitystavan vaikkapa sen sähkön.
vastauksena voisin todeta että lämmitysmuoto tulee valita talon ominaisuuksien puolesta eli onko horo vai ei ja toiseksi ihmisen oma-aloitteisuus/viihteliäisyys esim rueta tekemään halkoja.Tuo Energiatodistus ei kerro yhtään mitään. Minulla todistuslaskuri antoi luokaksi D, mutta kun muutin vesivaraajan koon 300 litrasta 30 litraan, niin luokka muuttui B:ksi
- markku.lievonen
>Maalämmön hyötysuhteeksi valitsin 4,3, vaikka oikeampi olisi nykyaikaisessa lattialämmitystalossa lähellä viittä. Investointikustannukseksi laitoin laskurin ehdottaman 15 tonnia.<
Tuo maalämmön hyötysuhde on niin poskellaan kuin olla voi,- jos ajatellaan todellisuutta - käytäntöä tänä päivnä ja erikoisesti ristiriitaisuuksia.
Maalämmöllä ,- erittäin hyvin suunnitellusti ja toteuttaen päästäneen, jopa yli 4.5 kertoimeen. Erityisesti huomioiden tarvittavan lämmitysveden lämpötilan pysyessä aina alhaisella tasolla. Tuohon alhaiseen tasoon todella päästään kun talo on rakennettu hyvin. Hyvät eristeet ikkunarakenteet koneellinen ilmanvaihto / lämmöntalteenotto jne....
Ongelmaksi juuri muodostuu tarvittavan lämmitysenergian määrä, jos kyseessä on 120....150m2 talo. Sen energian tarve on todella pieni ja siten määlämmitys on liian suuri investointi.
Ajatellen yleensä sähkökatkojen vaikutusta lämmitykessä ja koko taloudessa, niin erityisen suotavaa olisi rakentaa hyvin varaava vuolukivi tulisija. Leivinuunni/ hella - takka. suorasähkölämmitys. Tai sähkölämmitystä säästäen rinnalle ilma vesilämpöpumppu.
Kaikkki massiiviset lämmöntuottamiset on turhaa tämän päivän rakennetussa talossa.
Niin, maalämmitys on erittäin hyvä lämmitysmuoto,.- jos läämitys tarve on suuri.Mutta, nuo hyvät kertoimet tulee unohtaa,, jos kyseessä kohteena on vanha rakennus. Jossa manoasti lämmitysveden liian korkea taso pilaa kaiken.- fekkete
itse en kyllä laittaisi uuteen 100m2 talooni maalämpöä, ennemmin sähkö varaava leivinuuni.
saa aika kauan kuoletella maalämmön hintaa jos talon lämmityssähkön osuus on luokkaa 3000-4000kwh vuosi.
maalämpöhän ei auta jos katsot telkkaria yms muita sähkönviejiä..ainoastaan lämmityssähkön osuus.
ja vielä paranee jos on puut omasta metsästä ja laittaa ne sinne uuniin niin voi vaan laskea kumpi on edullisempi :D - markku.lievonen
fekkete kirjoitti:
itse en kyllä laittaisi uuteen 100m2 talooni maalämpöä, ennemmin sähkö varaava leivinuuni.
saa aika kauan kuoletella maalämmön hintaa jos talon lämmityssähkön osuus on luokkaa 3000-4000kwh vuosi.
maalämpöhän ei auta jos katsot telkkaria yms muita sähkönviejiä..ainoastaan lämmityssähkön osuus.
ja vielä paranee jos on puut omasta metsästä ja laittaa ne sinne uuniin niin voi vaan laskea kumpi on edullisempi :DKokonaisuutta ajatellen. Talon lämmön eristämiseen kannattaa satsata eniten ja näin saatu hyöty on suurempi kuin maalämmityksen kannattavuus. Niin, ja asuin mukavuuden vielä lisääntyessä.
Niin, tänä päivänä hyvin toteutettu talo tarvitsee erittäin vähän lämmitykseen energiaa ja tuo huomoiden kannattaa luopua kalleista lämmitysverkon investoinneista. Lattialämmitys varaajineen - sen tarpeellisuus on jo harkitsemisen arvoinen asia.
Ajatellen ihmisen olemusta / epävarmuutta, niin tänä aikana hyvin rakennettuun taloon laitetaan ylitehoiset lämmitysjärjestelmät verkostoineen. Aikoinaan tätä tasoa ei ollut saatavilla, vaikka olisi tarvittu ja taas nyt on satavilla, mutta ei tarvita. Kuka vain rohkenee luopua tätä ylimitoitetusta lämmitysjärjestelmästä.
Niin, ripaus omatoimisuutta lämmittämisessä ja siten yksinkertainen lämmitysmuoto, joka ei ole riippuvainen sähköstä - sähkökatkoista. - raksaaja-sh
"jos talon lämmityssähkön osuus on luokkaa 3000-4000kwh vuosi"
4 hengen taloudessa käyttöveden lämmitykseen kuluu 4000kwh, sisälämpötilan ollessa saman kuin ulkolämpötila, jos haluaa säätää sisätilan lämmön 21 asteeseen, tarvitaan jostain lisää energiaa. - raksaaja-sh
100m2 talolle ilmanvaihdon aiheuttama lämmitystarve lienee 1000kwh/vuosi, mikäli LTO on hyvä. (eteläsuomessa)
- tulee.hyvä.olo
Aloittajalle tiedoksi että Motiva laskee lämmitysmuotojen vertailussa maalämmön vuosikertoimeksi 2,9. Tietysti joku voi käyttää vaikka lukua 6 mutta se on itsensä huijaamista. Samoin hankintakustannus on mukava arvioida todellista alemmaksi.
- Osa-aikaeläkeläinen
Kyllähän suora sähkölämmitys huoleton on, verrattuna vaikkapa ilmalämpöpumppuihin. Jos haluaa huolettoman ja hyvän systeemin, niin lämmitys sähköllä ja jäähdytys tarvittaessa ilpillä.
- enpävaihtais
Totta puhut 22 vuotta on ollut patterit 10 kpl seinillä, ja parkymentä neliöö piuhoja lattiassa, ei muuta huolta kuin laskun maksu. Kulutus ollut vuosien varella 12000-20000 kwh.
- dsa1432
"Aloittajalle tiedoksi että Motiva laskee lämmitysmuotojen vertailussa maalämmön vuosikertoimeksi 2,9. "
Motivan laskurissa tuota arvoa voi muuttaa nimenomaan siksi, että se riippuu laitteiston iästä. Uusilla laitteilla se on noin viisi. Jos asia oikeasti kiinnostaa, niin esimerkiksi näiltä foorumeilta löytää käytännön kokemuksia tarkkoine dokumentteineen. Siellä on luvut koko vuodesta käppyröineen.
https://www.maalampofoorumi.fi/
https://lampopumput.info/foorumi/
2,9 toteutuu vanhoilla laitteilla vanhassa patterilämmitystalossa. Uudessa hyvin eristetyssä talossa, jossa on lattialämmitys, kerroin on noin viisi.- alä.usko.Tuijaa
Kauppiaat osaa asiansa. Ehkä maalämmön hetkellinen hyötysuhde on 5 mutta vuoden ajalta se on vähemmän.
- Mua_lämmittää
Se hyötysuhde ei riipu laitteiston iästä niinkään vaan ennen kaikkea lämmönjaon toteutuksesta. Jos on lattialämmitys ja tarvittava menoveden lämpötila 30 astetta niin hyötysuhde on ihan eri kuin patterilämmityksellä ja 50 asteen menovedellä. Valmistajatkinilmoittavat hyötysuhteen kummallekin esim. B0/W35 EN 14511 standardin mukaan.
- raksaaja-sh
Meillä poltellaan ilmaisia puita pesällinen, parin päivän välein. Eli ehkä 50 kertaa vuodessa.
Leivinuunilla operaatio kestää 6tuntia ja takalla 3tuntia. Jos lasken tiukan nettoajan, se on noin yksi tunti per kerta. Siihen lisäksi tulee tuhkanpoistot ja puiden hankkiminen.
Minulla on vähän vapaa-aikaa ja omaa aikaa ehkä tunnin verran kuukaudessa, on siis vähintäänkin kohtuullista että lasken kotityölle arvoksi 20e per tunti. Näin ollen tuo puunpolttelu maksaa minulle yli 1000e per vuosi. Puuta itsessään kuluu vain noin kaksi mottia.
Jne.- raksaaja-sh
eli ilmaisilla puilla lämmittäminen maksaa minulle about 30c/kWh ja maalämpö hoitaa lämmityksen pääosuutta alle 4c/kWh.
- mitähän.huomenna
raksaaja-sh kirjoitti:
eli ilmaisilla puilla lämmittäminen maksaa minulle about 30c/kWh ja maalämpö hoitaa lämmityksen pääosuutta alle 4c/kWh.
Samaa huurua tulee joka tuutista. Tosin viimeksi puilla lämmittäminen maksoi 8 senttiä/kWh ja maalämpö 2,5 senttiä.
- Osa-aikaeläkeläinen
Kai raksaaja liikkuu riittävästi työnsä puitteissa kun hän laskee kovanpuoleisen palkan puuhommilleen. Minä teen niitä hommia hyötyliikunnankin takia, enkä ole tullut ajatelleeksi että tämä maksaa jotakin. Tosin eläkeyhtiö maksaa minulle lähes yhtä suuren "kuukausipalkan" kuin raksaaja laskee puuhommiensa tuntipalkasta kertyvän.
- markku.lievonen
No, jos tälle linjalle menet. Ajan käytön hinnoittelu, niin luontaista on huomioitava myös ihmisen terveys. Yli 35-vuotta puulämmitystä käyttävänä tiedän, miten juuri puulämmitys aktivoi ihmisessä terveellisyyttä. Erikoisesti fyysistä lihasten käyttöä kuin myös mielen terveyttä. Tutki ja tiedosta miten suuri ongelma,- sairauksien aktivoija tänä päivänä on ihmisen surkastunut lihastensa käyttäminen.
Puulämmitys aktivoi aktiivisuutta ja esim. maalämmitys passiivisuutta. Tosin ihmisen elinympäristö tänä aikana suosii ja aktivoi lähes kaikkialla passiivisuutta. Passiivisuus, joka tuo ihmiselle riippuvuutta ja siten alitajuista pelkotilaa jne....
Puulämmitys vaatii omatoimisuutta ja siten pitää sitä luotaisesti yllä. Niin, oma arvonsa mielenmaailmassa on myös muisteluilla: "nuoruuden savotat vaimoni kanssa",- jota ei tosin voi rahalla mitata. Tuota tekijää sivuten on myös huomioitava, miten puulämmitys taloudessa seuraava sukupolvi omaa puun / tulen polttamiseen liittyvää taidollisuutta. Taito, joka on katoavaa perinnettä. - Osa-aikaeläkeläinen
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Kai raksaaja liikkuu riittävästi työnsä puitteissa kun hän laskee kovanpuoleisen palkan puuhommilleen. Minä teen niitä hommia hyötyliikunnankin takia, enkä ole tullut ajatelleeksi että tämä maksaa jotakin. Tosin eläkeyhtiö maksaa minulle lähes yhtä suuren "kuukausipalkan" kuin raksaaja laskee puuhommiensa tuntipalkasta kertyvän.
Ajatusvirhe minulle kävi. Ajattelin että raksaaja saa 20 €/h bruttona, mutta eihän itselleen ajatuksissaan maksetusta palkasta veroa yms. mene. En ole pimeisiin palkkoihin tottunut. Sorry.
- kaikki.on.suhteellista_
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Ajatusvirhe minulle kävi. Ajattelin että raksaaja saa 20 €/h bruttona, mutta eihän itselleen ajatuksissaan maksetusta palkasta veroa yms. mene. En ole pimeisiin palkkoihin tottunut. Sorry.
Kun menee Lappiin viikoksi hiihtämään niin 20 euron tuntipalkalla siitä tulee hintaa ilman kuluja yli 3 000 euroa. Puulämmitys on siihen nähden pirun halpaa.
- ferrarikuski
markku.lievonen kirjoitti:
No, jos tälle linjalle menet. Ajan käytön hinnoittelu, niin luontaista on huomioitava myös ihmisen terveys. Yli 35-vuotta puulämmitystä käyttävänä tiedän, miten juuri puulämmitys aktivoi ihmisessä terveellisyyttä. Erikoisesti fyysistä lihasten käyttöä kuin myös mielen terveyttä. Tutki ja tiedosta miten suuri ongelma,- sairauksien aktivoija tänä päivänä on ihmisen surkastunut lihastensa käyttäminen.
Puulämmitys aktivoi aktiivisuutta ja esim. maalämmitys passiivisuutta. Tosin ihmisen elinympäristö tänä aikana suosii ja aktivoi lähes kaikkialla passiivisuutta. Passiivisuus, joka tuo ihmiselle riippuvuutta ja siten alitajuista pelkotilaa jne....
Puulämmitys vaatii omatoimisuutta ja siten pitää sitä luotaisesti yllä. Niin, oma arvonsa mielenmaailmassa on myös muisteluilla: "nuoruuden savotat vaimoni kanssa",- jota ei tosin voi rahalla mitata. Tuota tekijää sivuten on myös huomioitava, miten puulämmitys taloudessa seuraava sukupolvi omaa puun / tulen polttamiseen liittyvää taidollisuutta. Taito, joka on katoavaa perinnettä.Sama kokemus näin maatalon kasvattina. Puulämmiys kaikkine vaiheineen on todella hienoa toimintaa jota ei voi rahalla mitata.
- markku.lievonen
ferrarikuski kirjoitti:
Sama kokemus näin maatalon kasvattina. Puulämmiys kaikkine vaiheineen on todella hienoa toimintaa jota ei voi rahalla mitata.
Asian viereen, mutta lähelle kuitenkin. Jos havainnoi ihmisen elinympäristön muuttumista ja erikoisesti siinä olevaa arkiliikunnan muuttumista, niin tätä menoa ihminen menehtyisi jo 50-vuoden iässä,- jos lääketiede ei olisi kehittyyt tälle tasolle mitä se on.
Ihmisen perusolemus on laiskuus ja tämä on pahe - ajatellen fyysistä ja psyykkistä ihmisen terveyttä ja sen ylläpitämistä.
Niin, minkä rahallisen arvon annamme puulämmityksen tuomasta luontaisesta arkiliikunnasta? Liikunta, jolla on varmasti merkityksensä. Erikoisesti painotan, miten luontaisesti saatu liikunta ihmisen arjessa on erittäin tärkeässä osassa ajatellen fyysisen terveyden ylläpitämistä. Tätä aluetta ei tiedosteta lämmitysmuotoa suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Moni ajattelee miten on punttisalit jne..... mutta se liikunta ei ole vaikutukseltaan samaa kuin arkiliikunta.Sama mielikuva miten kilpaurheilu terveyttä ajatellen on täysin päinvastainen tila kuin terve arkiliikunta vaikutukseltaan. Kilpaurheilijan keho on jopa riekaleina kilpaurheilun päätyttyä ja taas tervettä arkiliikuntaa elävä on hyvässä kunnossa eläkeiässäkin / vanhuuden päivinä. - raksaaja-sh
Prioriteettejani:
-lasten tukeminen (arjen sujuminen, auttaminen koulutöissä, nykyopetus kouluissa riittää vain 40%:n)
-laatuaika lasten kanssa
-laadukasta kotiruokaa
-kotityöt, jotta talosta jää myös jotain lapsille
-aikaa parisuhteelle
-aikaa ystävyyksille
-monipuolinen liikunta
-itsensä kehittäminen (jos et opiskele koko ikääsi, olet kohta työtön insinööri)
-tarpeettomat ja turhat hommat (polttopuuhommat, suomi24, naamakirja jnet)
Tai jotain semmoista. Kukin tyylillään.
- Pohjapois
Nyky ihmiset ei paljon muuta ajattele kuin että sais vähällä työllä paljon rahaa, sitten voisi nauttia elämästä kaikkine huveineen aina etelä matkoista alkaen. Jos pitäis jotakin hyödyllistä tehdä niin ei kiinnosta ellei tuota sitä 20€ tunti. Muuten kyllä jaksetaan harrastaa kaikkea kivaa, rähkiä ja rehkiä jotain mitä muutkin viisaat pruukaavat johon uppoaa puolet tilistä. Lapset oppivat pienestä pitäen huveihin ja harrastuksiin kun ympäristö opettaa ja ajattelevat näin kuuluukin olla. Kaikki tämä näkyy jo yhteiskunnan huonovointisuutena ja mieliala sairauksina. Se on tätä internet aikakautta kun ei osata muuta kuin pelata.
- nokinenä-tenukeppi
Mutta kohta joku kertoo, että suorasähkövehkeet saa käytettynä tori.fistä viidellä sataa ja "Repe" tekee asennukset kahdella kossupullolla. Ja maalämpö ei kannata koska sen rahan voi käyttää Tojota-kauassa, koska hyötysuhde on parempi eikä lämmitykseen investoinneissa ole taloudellisesti mitään järkeä. Ja polttamalla 5000 kiloa painavassa (ilmaisessa) leivinuunissa ilmaisia trukkilavoja ja maitopurkkeja taajama-alueella 600 neliön tontilla saa uusia ystäviä naapureista.
- eroaverkosta.pist.be
> Mutta kohta joku kertoo, että suorasähkövehkeet saa käytettynä tori.fistä viidellä sataa
15 kpl 200 w pakkasvahteja kustansi noin parisataa. Edullisimmat oli Tokmanin tarjouksessa kympin kappale.
Näillä on olut hyvä yksi talvi testailla parhaita sijoituspaikkoja ja sähköntarvetta ennen lopullisia asennuksia - kiinteistössä on myös akkuvarmennus useiksi tunneiksi noin puolella lämmitysteholla (kesäaikaan akkua riittää useiksi vuorokausiksi). - hyvä.kustannustehokkuus
Otsikon vaihtoehtoihin pitää suoran sähkölämmityksen lisänä olla ilmalämpöpumppu.
- asdf3421
Ilmalämpöpumppu on erittäin epämiellyttävä lämmitysmuoto.
Puukeskuslämmitys on filosofisesti hieno lämmitysmuoto, mutta ongelmaksi muodostuu sen sitovuus ja kalleus. Maalämpö tulee paljon halvemmaksi kuin suuret kattilat ja varaajat, joilla lämmitysvälin saa useampaan päivään.- markku.lievonen
Totta. Maalämmitys on helpompi lämmitystapa verraten puulämmitykseen varaaja/ käänteispalokattila, jos energian tarve on yli 20000kwh vuosi. Kustauksiltaan myös tasavertaisia, jopa puulämmitys edullisempi.
Taas käyttökustannuksiltaan samalla viivalla ja puulämmitys häviää tässä juuri sitovuudellaan / työmäärällä.
Jos ostaa kaikki lämmityspuut pihaan tuotuna kuitupuuna, niin tällä rahamäärällä saisi maksetuksi maalämmitykseen menevän sähkölaskun.
Niin, nelisen vuotta sitten ajattelin vakavasti maalämmitykseen siirtymistä. Maalämmityksen hinta asennettuna 9500 euroa maapiiri oma-asenteisena alle 1000 euroa. Taas porakaivo erittäin kallis ratkaisu ja siten ei enää verrattavissa puulämmittämiseen. Lämmönjakoverkosto sopii molempiin lämmitysmuotoihin samalla tavalla.
Päädyin kattilan uusimiseen ja käänteispalo kattilaan , joka kaikkine asennuksineen jäi alle 3000 euroa. Nyt puulla lämmittäminen on erittäin helppoa ja vaivatonta. Tosin sitoo varaajan lämmittämistä 3...4 vrk välein leudoilla ja kovilla pakkasilla joka toinen vrk. Kesällä 10vrk.
Niin, tämän päivän käänteispalo kattilalla lämmitys on lähes saasteetonta. Lähinaapuri ei tiedosta milloin varaajaa lämmitetään.Ainoastaan vesihöyry on merkkinä lämmittämisestä eli tämän päivän puulämmitystä ei tule verrata perinteisiin, jossa puuta poltettiin / poltetaan Yläpalomaisesti ja runsaasti savua / pienhiukkasia tuottaen.
Niin, jos jossain kohteessa laskennalisesti jo maalämmitys olisi kannattavaa, niin rinnalle tämän päivän puulämmitystä olisi myös syytä huomioida. Tilanteessa, jossa ilmaista /omaa puuta olisi helposti saatavilla. - markku.lievonen
Maalämmitykseen päätyminen ei ole yksinkertainen asia, jos haluaa toteuttaa haaveensa halvasta käyttökustannuksesta. Mitä tiedän tapauksia, niin kaikissa tapauksissa on petytty mainostetuun kertoimeen / hyötysuhteeseen,- koska ei ole toteutettu säästösyistä sitä mitä järjestelmän hyötysuhde edellyttäisi.
Niin, kun kohde, jossa maalämmitys on jo mielekäs hankinta suuren energia tarpeen johdosta, niin säästösyistä tingitään porakaivon mitoituksesta. Jos porakaivo mitoitettaisiin tasoon, jota todellisesti lämmitystarve vaatii, niin kustannukset nousevat jo korkealle ja näin kokonaisuus edullisuudesta vääristyy. Lähes kaikissa tapauksissa jo alkutalvesta on tuleva neste 0 C ,- jopa miinuksen puolella ja lopputalvesta tilanne on vielä tukalampi. Siis tässä todellisuudessa korkea hyötysuhde oli utopiaa. - raksaaja-sh
"Niin, kun kohde, jossa maalämmitys on jo mielekäs hankinta suuren energia tarpeen johdosta, niin säästösyistä tingitään porakaivon mitoituksesta."
Muinaisina aikoina tiedän tuota alimitoitusta tapahtuneen, Mutta tehdäänkö sitä vieläkin?
Meille mitoitusohjeet vinkkasi 180m lämpökaivon tarppeen, täystehomitoitukselle, mutta vaadin porattavaksi 200m, porarit teki 10m "kaupan päälle", eli lämpökaivo on 210m syvä.
Alimitoittamisesta pitäisi saada vankeutta. kallio-osuudella ne metrit ei nimittäin niin paljoa maksa.
"Lähes kaikissa tapauksissa jo alkutalvesta on tuleva neste 0 C ,- jopa miinuksen puolella ja lopputalvesta tilanne on vielä tukalampi."
On ihan ok jos käyntijakson lopulla tulevan nesteen lämpö on hetkellisesti pakkasella, lopputalvesta.
(tänä talvena en ole vielä alle 2 asteen lukemia tainnut havaita, vaikka pakkasia on ollut "riittävästi") - markku.lievonen
raksaaja-sh kirjoitti:
"Niin, kun kohde, jossa maalämmitys on jo mielekäs hankinta suuren energia tarpeen johdosta, niin säästösyistä tingitään porakaivon mitoituksesta."
Muinaisina aikoina tiedän tuota alimitoitusta tapahtuneen, Mutta tehdäänkö sitä vieläkin?
Meille mitoitusohjeet vinkkasi 180m lämpökaivon tarppeen, täystehomitoitukselle, mutta vaadin porattavaksi 200m, porarit teki 10m "kaupan päälle", eli lämpökaivo on 210m syvä.
Alimitoittamisesta pitäisi saada vankeutta. kallio-osuudella ne metrit ei nimittäin niin paljoa maksa.
"Lähes kaikissa tapauksissa jo alkutalvesta on tuleva neste 0 C ,- jopa miinuksen puolella ja lopputalvesta tilanne on vielä tukalampi."
On ihan ok jos käyntijakson lopulla tulevan nesteen lämpö on hetkellisesti pakkasella, lopputalvesta.
(tänä talvena en ole vielä alle 2 asteen lukemia tainnut havaita, vaikka pakkasia on ollut "riittävästi")>>On ihan ok jos käyntijakson lopulla tulevan nesteen lämpö on hetkellisesti pakkasella, lopputalvesta.<<
En epäile, etteikö järjestelmä tuota lämpöenergiaa riittävästi, mutta tuossa tilanteessa saa täysin unhtaa mainostamat hyötysuhteet. Juuri tuohon liittyen yleisesti maalämmön hyötysuhde lie 3.....3.5 paikkeilla. Mainokset lupaavat kylläkin 5.
Jos itse olisi hankkimassa malämmityksen, niin ensimmäinen tekijä on saada tulonesteen lämpötaso pidettyä reilusti plussan puolella, joka olisi erittäin helppo toteuttaa maapiirillä. Kostea maasto. Todennäköisesti lämmityssähkön osuus olisi vain alle 4000kwh vuodessa.
- hyväniin
meillä menee vuodes 6000-7000 kilowattii sähköö. mielestäni todellavähän kun joillakin voi mennä yli 10 000.
meillä on puulämpö.
3500 kiloa painava kivikasa nielee vuoteen 5 mottia halkoja.
halkojen hinta on liikuntaa viikonverran ja moottorisahan bensaa muutamia litroja.
talo on uusi ja pieni mutta siitä viis. ei täällä kylmä ole ja edullinen kustannuksiltaan.
huamsin että jos uunin lämmitysväli on yli 3 päivää niin silloinhuonelämpö on 20 astetta ja rupeaa lattialämpö toimimaan. siksi joka toinenpäivä uuninmittari nostetaan 150-200 asteeseen riippuen pakkasista. - 2000a
Kun puulämmityksestä tulee elämäntapa ja on hemmohella ja takka noin 4 metriä päätyistä on tulisijat niin riittävän tasainen on lämpö eikä sähköä pakosta lämmitykseen tarvi. Puilla lämpiää kiuas 3 kertaa viikko. Talo 134m2. Kahden hengen talous ja reilu 2000kw/ v. Kesällä tosin aurinkosähköä käytetään, myös puuhella auttaa
- eroaverkosta.pist.be
Suora sähkölämmitys on erinomainen mutta sitä ei ole kehitetty nähdäkseni juuri lainkaan nykyajan mahdollisuuksia hyödyntämään.
Ideaalitilanteessa logiikka eli Home Control Unit voi ohjata kiinteistön jokaista lämmitysvastusta eli voi ohjelmoida yön ajaksi pudottamaan viisi astetta muista huoneista kuin makuuhuoneesta. Yhdellä napin painalluksella kiinteistö pitää saada lomamoodiin, jossa viikonlopun ajan on vain jossakin pienessä kuivaushuoneessa täydet lämmöt.
Kiinteistön keskellä oleva vessa pysyy 20 asteen lämmössä 200 vatin lämmitysvastuksella.
Erilaisia varavoimia on suhteellisen vaivatonta integroida sähkölämmityksen back upiksi.
Ihan mahtava ratkaisu oli luopua kaukolämmöstä ja ryhtyä kehittämään sähkölämmitystä ja varavoimaa.- raksaaja-sh
Samaa voi tehdä myös muillakin järjestelmillä.
Huoneistokohtainen säätely tuppaa kuitenkin lisäämään vikaantuvia pisteitä.
Meillä maalämpökone pitää taukoa kalliin pörssisähkön aikana. - toivotontapausko
raksaaja-sh kirjoitti:
Samaa voi tehdä myös muillakin järjestelmillä.
Huoneistokohtainen säätely tuppaa kuitenkin lisäämään vikaantuvia pisteitä.
Meillä maalämpökone pitää taukoa kalliin pörssisähkön aikana."Meillä maalämpökone pitää taukoa kalliin pörssisähkön aikana."
Saahan sen cop-arvon noinkin haluamaansa arvoihin.
Paripäivää pumppu huilaa ja perhe palelee ja käy uimahallissa
suihkussa.
Ei jumal....mitä pelleilyä !!!
entäs isommat kohteet, joissa vuotuinen öljyn kulutus olisi noin 10.000 litraa? kiinteä polttoaine vai mlp?
tuohan nyt on selvä että mlp on ainut vaihtoehto jos ei ole mikään olemattoman pieni koirankoppi missä asuu yksinäinen ihminen.. pelkästään veden lämmittäminen isommassa perheessä on melkomoinen kuluerä suoralla sähköllä, lämmitystä tarvitaan vain talvella, lämmintä vettä ympäri vuoden...- 500neliöö
Veden lämmitys kiinteistön kokonaislämmityksestä on 20 %:n luokkaa riippuen tietysti asukasmäärästä ja ominaiskulutuksesta.
Jos 150 neliön talo on olemattoman pieni koirankoppi niin em.kirjoittaja taitaa olla venäläinen oligarkki.- raksaaja-sh
"Veden lämmitys kiinteistön kokonaislämmityksestä on 20 %:n luokkaa"
20% voisi ehkä toteutua pienehkössä passiivitalossa eteläsuomessa (ja esim kerrostalossa).
https://docplayer.fi/docs-images/44/6428074/images/page_5.jpg energiakulutuksesta 20% veden lämmitykseen? no, kaippa se toteutuu ennen sotia rakennetussa hirsitalossa. Eli niissä mikkä ei homehdu käsiin...
jos on taas 150 neliöö ja 5 henkeä perheessä niin 50% energiasta lämpöseen veteen lienee lähempänä todellisuutta..?
joo, tässä menee sitä lämpöenergiaa arviolta kolminkertainen määrä johtuen varmaanki siitä että kolme rakennusta lämpöösenä ja yritystoiminnan takia menee 300-400 litraa päivittäin lämmintä vettä.- vai.onko
ravenlored kirjoitti:
energiakulutuksesta 20% veden lämmitykseen? no, kaippa se toteutuu ennen sotia rakennetussa hirsitalossa. Eli niissä mikkä ei homehdu käsiin...
jos on taas 150 neliöö ja 5 henkeä perheessä niin 50% energiasta lämpöseen veteen lienee lähempänä todellisuutta..?
joo, tässä menee sitä lämpöenergiaa arviolta kolminkertainen määrä johtuen varmaanki siitä että kolme rakennusta lämpöösenä ja yritystoiminnan takia menee 300-400 litraa päivittäin lämmintä vettä.Yritystoiminnan vedet ovat 'vähän' eri asia kuin asuinrakennuksen kulutus.
vai.onko kirjoitti:
Yritystoiminnan vedet ovat 'vähän' eri asia kuin asuinrakennuksen kulutus.
jos oletetaan että perheen lämpimän veden kulutus on keskimäärin 100 litraa päivässä. ja jos tämä on 20% kokonaiskulutuksesta, niin se tekis öljyksi muutettuna 4,5 kuution vuotuisen öljynkulutuksen. että tupa pitää olla se ennensotia tehty sammalilla tilkitty hirsitupa...
- raksaaja-sh
Itselleni tarkistelen, olin jonkin verran väärässä.
Motiva: Lämmitystapojen vertailulaskuri
130m2, eteläsuomi, 2010 määräysten mukainen eristys, 4henkilöä.
Käyttövesi: 4000kWh
Lämmitysenergian kokonaistarve 14816kWh
-> käyttövesi on 27%
pohjoissuomessa
-> käyttövesi on 19%
130m2, eteläsuomi, 2003 määräysten mukainen eristys, 4henkilöä.
Käyttövesi: 4000kWh
Lämmitysenergian kokonaistarve 18196kWh
-> käyttövesi on 21%
pohjoissuomessa
-> käyttövesi on 15%
Mutta isommassa talossa käyttöveden osuus romahtaa.
Meillä on 2003 määräysten mukainen talo, jonka neliöt kaikkineen 260m2.
4hengen vedenlämmitys on motivan mukaan noin 8% kokonais lämmitysenergian kulutuksesta.
- aktivisti
Minulla on pienehkössä aktiivitalossa Etelä-Suomessa veden lämmityksen osuus vähän reilu 10 %. Lämmintä vettä 16 m3 vuodessa, energiamäärä 1000 kWh.
- kyllä.ne.osaa
Maalämpöuskovaiset kehuvat lämpökertoimiaan. Vivax ilmalämpöpumpun SCOP on myyjän mukaan 5,3. Jos tämä on totta niin sillä saa saman tuoton kymmenesosalla maalämpöjärjestelmän hinnasta.
- adf1432
Eihän se Suomessa ole. Jossain lämpimämmissä maissa vuosi-COP voi tuollainen ollakin.
Nykyaikaisessa talossa lattialämmityksellä toteutetulle maalämmölle voi odottaa vuosi-COPia 4-5. - Motivalla.maalämpö2.9
adf1432 kirjoitti:
Eihän se Suomessa ole. Jossain lämpimämmissä maissa vuosi-COP voi tuollainen ollakin.
Nykyaikaisessa talossa lattialämmityksellä toteutetulle maalämmölle voi odottaa vuosi-COPia 4-5.Myyntimiehen jutut on myyntimiehen juttuja.
- afds234
Toteutuneita lukuja voit kysellä keneltä tahansa, jolla on uusi hyvin eristetty talo, jossa on lattialämmitys. Vastaukseksi tulee aina 4-5 vuosi-COP.
- sutari
Kyllähän aikamoni maalämpölaite tuppaa toimia jollain muulla
kuin sähköllä... savupiipusta tulevasta epämääräisestä
tuprastuleista kaasuista, sekä puupinoista varastoissa.
Että se niistä cop-arvoista. - mulla.on7
afds234 kirjoitti:
Toteutuneita lukuja voit kysellä keneltä tahansa, jolla on uusi hyvin eristetty talo, jossa on lattialämmitys. Vastaukseksi tulee aina 4-5 vuosi-COP.
Varmaan tulee vastaukseksi mutta kukaan ei ole mitannut vaan toistaa myyntimiesten väitteitä. Muuan maalämpölaitteita myyvä firma mainostaa että se säästää 70 %. Tämä tarkoittaa noin kolmen hyötysuhdetta. Jos myyjä käyttää tällaista lukemaa niin tuskin se todellisuudessa on enemmän.
- myyntimiespieni
mulla.on7 kirjoitti:
Varmaan tulee vastaukseksi mutta kukaan ei ole mitannut vaan toistaa myyntimiesten väitteitä. Muuan maalämpölaitteita myyvä firma mainostaa että se säästää 70 %. Tämä tarkoittaa noin kolmen hyötysuhdetta. Jos myyjä käyttää tällaista lukemaa niin tuskin se todellisuudessa on enemmän.
meillä meni sähköä 7000kwh vuodessa 130 neliön mökissä ja 4 mottia puita. naapurissa meni 13000kwh vuodessa maalämmöllä polttopuut.
ei tuo nyt kovin säästeliäältä kuulosta. - raksaaja-sh
myyntimiespieni kirjoitti:
meillä meni sähköä 7000kwh vuodessa 130 neliön mökissä ja 4 mottia puita. naapurissa meni 13000kwh vuodessa maalämmöllä polttopuut.
ei tuo nyt kovin säästeliäältä kuulosta."meillä meni sähköä 7000kwh vuodessa 130 neliön mökissä ja 4 mottia puita. naapurissa meni 13000kwh vuodessa maalämmöllä polttopuut.
ei tuo nyt kovin säästeliäältä kuulosta."
Teillä on pärevalot ja naapurilla sähkövalot.
Teillä on sisälämpö 10 ja naapurissa 25.
Teidän lapset saa käydä pesulla vain uimahallissa, naapurilla on poremme päivittäisessä käytössä.
Helposti selitetty. - raksaaja-sh
COP riippuu lämmönlähteen ja lämmön kohteen lämpötilasta.
Kun ilmalämpöpumppu ottaa 15 asteisesta ulkoilmasta lämmön ja lämmittää sisäilman 22 asteeseen, on sen hyötysuhde korkea (6?).
Kun ilmalämpöpumppu ottaa -20 asteisesta ulkoilmasta lämmön ja lämmittää sisäilman 22 asteeseen, on sen hyötysuhde matala (0,8).
Tuosta seuraa se että ilmalämpöpumppu on kallis pakkasessa, jolloin myös sähkö on kallista ja sitä on rajallisesti.
Maalämpökoneet sen sijaan toimivat tasaisemmissa lämpötiloissa.
Lämmönlähde on aina 0...8 asteen seutuvilla ja tavoitelämpö esim. 35 astetta.
Maalämpökone tekee siis talon lämmitystä miltei samalla hyötysuhteella ympäri vuoden. - ja.osaa.laskea.hyvin
raksaaja-sh kirjoitti:
"meillä meni sähköä 7000kwh vuodessa 130 neliön mökissä ja 4 mottia puita. naapurissa meni 13000kwh vuodessa maalämmöllä polttopuut.
ei tuo nyt kovin säästeliäältä kuulosta."
Teillä on pärevalot ja naapurilla sähkövalot.
Teillä on sisälämpö 10 ja naapurissa 25.
Teidän lapset saa käydä pesulla vain uimahallissa, naapurilla on poremme päivittäisessä käytössä.
Helposti selitetty.Tosi viisas tämä Raksaaja. Vai onkohan vain ylivilkas mielikuvitus? Kuitenkin hyvät tiedot kun tietää molempien sisälämmöt.
- tuumailija
Ja vieläpä laittaa maalämmön huilaamaan, kun sähkö on kallista.
Eli puitako palaa vai palellaanko?
Yhtälö ei oikein avaudu, jos maalämpöä kehutaan halvaksi.
Eikö tuo edullisuus katoa, kun sitä ei käytetä ?
Maalämpöähän täytyy käyttää, ja paljon, että tuo edullisuus on
tuntuvaa.
Ei investointia muuten 5 vuodessa kuoleteta. - kilpaillaan.tarjouksilla
Alle vuodessa se kuoletetaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3053408En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831629- 431490
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan531379En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o271260Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471230Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61180Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(451161- 261127
Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka1681078