Moi,
Missä yleisesti käytetään 1- missä 2- ja missä 3-vaihevirtaa? Esim onko pistorasiasta saatava 1-vaihevirtaa? Lisäksi mikä käytännön ero näillä on suuremman virran lisäksi - onko kolme vaihdevirrassa kolme johdinta?
Eli missä käytetään ja pystynkö jostain päättelemään onko jossain esim 2-vaihevirta?
Kiitos asiallisista vastauksista!
1-, 2- ja 3-vaihevirta
Julia97
139
28670
Vastaukset
- RobotinSähköasennuLiike
Olohuoneen pistorasiassa on 230V 50Hz yksivaihevirtaa. Isot sähkömoottorit ja keittiösi sähköliesi toimivat 3 vaihevirralla ja jännite on 230/400V. Suomessa 2-vaihevirtaa ei käytetä missään. Kokonaan toinen asia on, että esim. hitsausmuuntaja voidaan kytkeä kaksivaiheisesti, mutta tälläin se kytketään kolmivaihepistorasiaan. Mutta esim. USA:ssa kaksivaiheinen sähköliitäntä on yleinen. Siellä olohuoneen pistorasia antaa tavallisesti 115V 60Hz ja isot sähkölaitteet, kuten esim vedenlämmitin kytketään 230V jännitteeseen.
- Anonyymi
Esim liesi toimii usen kaksivaihe v irralla.
Keittolevyille on ky y kety kasi vaihetta ja uuniin sitten kolmas vaihe .
Esim. Jos on erillis uuni ja keisi niinkuin minun k eittilöissäni.
Kaksi vaihevirtaa voi köyttää kohtessa jossa tarvitaa 400v jännite tehollisaro
Kolmivaihe virtaa käytetään yleensä tehokkiasiin moottoreiden pyöritykseen.
Esim sahat , vesipumput, hissit , liukuportaat. Anonyymi kirjoitti:
Esim liesi toimii usen kaksivaihe v irralla.
Keittolevyille on ky y kety kasi vaihetta ja uuniin sitten kolmas vaihe .
Esim. Jos on erillis uuni ja keisi niinkuin minun k eittilöissäni.
Kaksi vaihevirtaa voi köyttää kohtessa jossa tarvitaa 400v jännite tehollisaro
Kolmivaihe virtaa käytetään yleensä tehokkiasiin moottoreiden pyöritykseen.
Esim sahat , vesipumput, hissit , liukuportaat.No kyllä se on kulmivaiheinen silti. Kuorma vaan on jaettu kaikille vaiheille mahdollisimman tasaisesti.
- Anonyymi
Periaatteessa kaikki ovat kolmivsihe virtaa.
Kytkennöissä vaan hyödynnetään yhtäkahta tai kolmea vaihetta
Sähkölaitoksells generaattori pyörittää aina kolmivaihekännittret joka paikassa myös USA - Anonyymi
Vöörin menee taas amätööri netti asentajilta . Liesi toinii 230 v jännitteellä.
Esim yksi kahdenkyt ampeerin sulake riittää.
Elkiikä tarvitaan generattorin tähtupisteen nolla potentuaali ja käömin ääri johdin .
Jis liesi on jaettu useisiin 230v. Kurmiin voidaa niissä l öyttää erivaiheusa 230 jännitteitä
Edissonni - Anonyymi
Eikö 2 vauhdittaa ole vanhoissa 60 luvun kerrostaloissa? Ainakin sähkäri sanoi etten saa siihen pistorasiaa kun siinä on 2vaihesähkö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Periaatteessa kaikki ovat kolmivsihe virtaa.
Kytkennöissä vaan hyödynnetään yhtäkahta tai kolmea vaihetta
Sähkölaitoksells generaattori pyörittää aina kolmivaihekännittret joka paikassa myös USAMissä ne vaihteet on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vöörin menee taas amätööri netti asentajilta . Liesi toinii 230 v jännitteellä.
Esim yksi kahdenkyt ampeerin sulake riittää.
Elkiikä tarvitaan generattorin tähtupisteen nolla potentuaali ja käömin ääri johdin .
Jis liesi on jaettu useisiin 230v. Kurmiin voidaa niissä l öyttää erivaiheusa 230 jännitteitä
EdissonniMine kans hono somi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vöörin menee taas amätööri netti asentajilta . Liesi toinii 230 v jännitteellä.
Esim yksi kahdenkyt ampeerin sulake riittää.
Elkiikä tarvitaan generattorin tähtupisteen nolla potentuaali ja käömin ääri johdin .
Jis liesi on jaettu useisiin 230v. Kurmiin voidaa niissä l öyttää erivaiheusa 230 jännitteitä
EdissonniToivottavasti olet kuollut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esim liesi toimii usen kaksivaihe v irralla.
Keittolevyille on ky y kety kasi vaihetta ja uuniin sitten kolmas vaihe .
Esim. Jos on erillis uuni ja keisi niinkuin minun k eittilöissäni.
Kaksi vaihevirtaa voi köyttää kohtessa jossa tarvitaa 400v jännite tehollisaro
Kolmivaihe virtaa käytetään yleensä tehokkiasiin moottoreiden pyöritykseen.
Esim sahat , vesipumput, hissit , liukuportaat.Väärin amispoijat ei mee tutkinto ja sähköoppi läpi
Liesi toimii yksivaihevirrala jännite on aina kytkennässä 230 v tehollisarvo
Aina voidaan kytkeä leisi myös pelkällä yksivaihe johdolla kunhan sulakeet vaan kestää.
Itse olen käyttänyt vuosia liettä pelkällä normaalilla pistorasiaan kytketynä , toimii kunhan ei laita kaikki a. Levyjä päälle yhtaikaa täysillä.
Siis leidessä kytkentä on aina yksi vaiheine kuten kiukaassa vaikkapa vastuksille tuodaankin eeibaiheist johtimet. Vanhoissa taloissa liedelle tuodaan yksi aihe 20 a sukkella
Kysy vaikka amsi opeltas - Anonyymi
USA:ssa on ns. split phase. Se on yksivaihe, ei kaksivaihe. Koteihin tulee muuntajalta 240 V, mutta nollajohdin otetaan muuntajan keskipisteestä. Tällöin kahden vaiheen väliltä saa 240 V. Tätä käytetään liesissä, ilmastoinnissa, kuivaimissa ym. Normaalit pistorasiat ja valot toimivat 120 voltilla. Kyse on yksivaiheesta, koska kuormia ei mitenkään tarvitse tehdä erikoisiksi, ne on vain 120 V tai 240 V. Jotkut laitteet käyttävät molempia, 240 V itse vastuksille ja 120 V elektroniikalle.
Kolmivaiheessa jännite siellä in 208. Sitä käytetään huonosti hyväksi ja esimerkiksi liedet kyketään vain kahden vaiheen väliin ja koska ne on tehty 240 voltille putoaa teho 25 %. On olemassa myös 240 V high-leg delta, jossa jännite on 240 V ja nolla otetaan keskeltä, jolloin saadaan 120 V ja 240 V ja nollan ja high legin väliltä 208 V. Teollisuus käyttää siellä 480 V / 277 V kolmijännitettä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vöörin menee taas amätööri netti asentajilta . Liesi toinii 230 v jännitteellä.
Esim yksi kahdenkyt ampeerin sulake riittää.
Elkiikä tarvitaan generattorin tähtupisteen nolla potentuaali ja käömin ääri johdin .
Jis liesi on jaettu useisiin 230v. Kurmiin voidaa niissä l öyttää erivaiheusa 230 jännitteitä
EdissonniLiesi kytketään tähteen. Tällöin levyjen jännite on 230 V. Vaihtoehtoisesti voidaan kytkeä myös yksivaiheisesti. Kuormat, joissa vaiheita kuormitetaan tasaisesti voi kytkeä joko tähteen tai kolmioon, Kolmiossa vain vastusten tulee olla kolminkertaisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin amispoijat ei mee tutkinto ja sähköoppi läpi
Liesi toimii yksivaihevirrala jännite on aina kytkennässä 230 v tehollisarvo
Aina voidaan kytkeä leisi myös pelkällä yksivaihe johdolla kunhan sulakeet vaan kestää.
Itse olen käyttänyt vuosia liettä pelkällä normaalilla pistorasiaan kytketynä , toimii kunhan ei laita kaikki a. Levyjä päälle yhtaikaa täysillä.
Siis leidessä kytkentä on aina yksi vaiheine kuten kiukaassa vaikkapa vastuksille tuodaankin eeibaiheist johtimet. Vanhoissa taloissa liedelle tuodaan yksi aihe 20 a sukkella
Kysy vaikka amsi opeltasKyllä liesi yleensä toimii kolmivaiheella. Johdonsuojakatkasin on 3x16 A. Yksivaihe on poikkeustapaus vanhoja asuntoja varten.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä liesi yleensä toimii kolmivaiheella. Johdonsuojakatkasin on 3x16 A. Yksivaihe on poikkeustapaus vanhoja asuntoja varten.
Mutta mikä mielestäsi onkaan jännitte vastusten yli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mikä mielestäsi onkaan jännitte vastusten yli?
Koska kyse on tähtikytkennästä, on jännite 230 V. Ajatteletko, että vain kolmio on kolmivaihetta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska kyse on tähtikytkennästä, on jännite 230 V. Ajatteletko, että vain kolmio on kolmivaihetta?
En, mutta varmistin ettet sinä kuvittele, kun kirjoituksestasi voisi sellaisenkin käsityksen saada.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivottavasti olet kuollut.
Tyhmä toivoo toisen kuolemaa. Käyttäydy aikaisemmin. Älä ole idiootti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tyhmä toivoo toisen kuolemaa. Käyttäydy aikaisemmin. Älä ole idiootti.
Siis käyttäydy aikuisemmin. (Inhoan tätä tekstin ennakointia ja automaattista korjausta. Tästä johtuu typerät kirjoitusvirheet. )
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivottavasti olet kuollut.
Vanhat juopot ovat vailitettavasti usein sitkeähenkisiä.
- anoppirkm
Meilläpä on uuni, sekä keittotaso 2-vaihevirralla.
Että äläppä mutuile, kun et tiedä asioista yhtään mitään.
Ookkona Rane ?- Osa-aikaeläkeläinen
No joo, siinä uunissa on kaksi 1-vaihetta, käytännössä. Sähkömoottoreissa on yksi- tai kolme vaihevirta.
- Anonyymi
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
No joo, siinä uunissa on kaksi 1-vaihetta, käytännössä. Sähkömoottoreissa on yksi- tai kolme vaihevirta.
Mäin mullakin lieteen yulee kasi eri vaihetta missä 230 v
Miksi te suomaklislaiset työlöiperheet äänestää aina moni miljonäärin etujärtedtö
Ei ne ole teidän etu
Jos on pslkansaaja
Hamad
- RobotinSähköasennuLiike
Kyllä siis kaksivaiheista sähköä käytetään toisinaan, kerroinhan jo esimerkin hitsausmuuntajasta, mutta tiedätkö kaksivaihepistorasian? Millainen se on? kuva olisi kiva nähdä - siis Suomesta.
- huomioitsija
Ammattitasoinen kyssäri heti aamusta palstan herättelyyn
- 2000a
Yleensä kaksi levyä yhdestä vaiheesta, toiset kaksi toisesta ja uuniin yksi vaihe
- 5-johdinta
2 vaihevirtaa ei Suomessa käytetä. 3-vaihevirtaa käytetään melkein kaikkialla. Helpompi on luetella, missä sitä EI käytetä. Joku muinainen kesämökki tai 50-luvun kerrostalokämppä voi olla 1-vaihesähköön liitettynä.
Kaikki uudemmat asunnotkin liitetään 3-vaihesähköön. Systeemi on suunniteltu niin näppärästi, että kahden vaiheen välillä on aina 400 V jännite, mutta jos napataakin käytöön vain yksi noista kolmesta piuhasta ja kytketään toiseksi johtimeksi 0 (mikä on likiman maapotentiaalissa eli aina jännitteetön), niin nytpä onkin käsissämme tuttu 230 V.
Kolmivaihevirtaan kytketään kaikki isot sähkönkuluttajat ja erityisesti isot sähkömoottorit. Kolmivaihevirtaa käytettäessä moottori voi olla rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja toimintavarma - kuluvia osia ovat pelkästään laakerit. Laitteen sisäiset kytkennät voidaan tehdä kummin vaan, joko niin, että moottorin käämien tai lämmitysvastusten yli vaikuttaa 400 tai 230 V jännite. Kotikäyttöön tehdyt liedet on kytketty 230 V tyylillä, jotta samaa vekotinta voidaan käyttää myös asunnoissa, jonne tulee vain 1-vaihe eli 230 V jännite.
Asunnoissakin kolmivaihevirtaan kytketään suurimmat sähkönkuluttajat, kuten kiuas ja liesi. Loput kuormat jaetaan eri vaiheille suunnilleen noppaa heittämällä eli keittiön valot ja pistorasiat voi olla n:o 1 takana, OH n:o 2 takana jne. Kun kuormat jaetaan tasan eri vaiheille, 0-johtimen virta jää pieneksi. Ideaalitapauksessa (kaikkien vaiheiden kuormitus yhtä suuri) siinä ei kulje lainkaan virtaa. Toista ääripäätä edustaa tilanne, jossa kuormitusta on vaih yhdellä vaiheella. Tällöin nollajohtimessa kylkee yhtä suuri virta kuin ao. vaihejohtimessa.
Asuntojen sähköistyksessä tarvitaan siis 3 vaihejohdinta, 0- johdin ja vielä erikseen suojamaadotus eli kaikkiaan 5-johdinta. Tällainen kaapeli tuodaan myös kiukaalle ym. mutta olkkarin pistorasioille ym. riittää tietenkin 3-johdinta (vaihe, 0 ja maa).
Tasaisesti kaikkia kolmea vaihetta kuormittavat sähkömoottorit saattavat pärjätä ilman nollaakin.
Wanhoissa taloissa on myös kytkentöjä, jossa sama johdin hoitaa sekä nollan että suojamaan virkaa = 4-johdinjärjestelmä.- Osa-aikaeläkeläinen
Wanhaan aikaan sähkömoottoreille ei mennyt kuin kolme sähkölankaa. Tähti-kolmio-käynnistys tasasi virran käynnistyksessä.
Muuntajia kun aikoinaan oli harvassa, toisinaan ei näkynyt telkussa kuvaa, kun naapurissa sähkömoottori pyöritti puimakonetta. - Anonyymi
Nollala varmaan tarkoitat. generaattorin. nollapistettä.
Kolmevaihetsydeemin yksi suuri etu on se, että saadaan kokonaisuutena iso teho vain yhdellä nollajohtimella, jossa ei pitäisi edes kulkea virtaa. On lähinnä vinokuorman takia.
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Wanhaan aikaan sähkömoottoreille ei mennyt kuin kolme sähkölankaa. Tähti-kolmio-käynnistys tasasi virran käynnistyksessä.
Muuntajia kun aikoinaan oli harvassa, toisinaan ei näkynyt telkussa kuvaa, kun naapurissa sähkömoottori pyöritti puimakonetta.No ei ihan noinkaan. Tähtikolmio käynnistys perustuu siihen, että jos moottorin pääjännite on esim. 400V kytketään se ensin tähteen, jolloin se ikäänkuin käynnistyy alijännitteellä. Sillä saadaan pienempi käynnistysvirta, koska tähtikytkennässä moottorin jännitteen pitäisi olla se 690V. Startin jälkeen jytketään moottori nimellisjännitteelle kolmioon 400V.
- Anonyymi
Liesien kytkentä kertoo että olet hukassa.
- Nipsa
Eipä sitä 3-vaihevirtaa oikeasti tarvitse kuin AC-sähkömoottorit: 3 vaiheella saadaan pyörivä magneettikenttä => moottori pyörii. (AC moottori saadaan kyllä pyörimään yhdelläkin vaiheella, kun sille tehdään "toinen vaihe" kondensaattorilla, tätä käytetään vain pienissä moottoreissa.)
Muissa tapauksissa on kyse siitä, että tasataan kiinteistöön tulevan 3-vaihesyötön kuormitus jakamalla isot kuormat tasaisesti kaikille vaiheille, mutta tällöin kyseessä on siis 3 * 1-vaihekuorma.- Anonyymi
3-vaihevirralla on muitakin etuja
- 1 vaihesyötöllä teho sykkii - onhan sekä jännite että virta 100 kertaa sekunnissa 0
- 3-vaihevirralla teho pysyy vakiona koko ja jos ison tilan valaisimet kytketään eri vaiheille, niin sadaan ~tasainen valaistus, vaikka yksittäiset valaisimet "lepattavatkin" .. tietty tämä enempi sitä aikaa, kun ei ollut elektronisia liitäntälaitteita
- näin.on.jälleen.kerran
Eipä käytetä amerikoissa kaksivaihevirtaa sen enempää kuin Suomessakaan. Keskeltä tapitetusta yksivaihesyötöstä ei tapitus tee kaksivaiheista millään konstilla.
Joskus sata vuotta sitten käytettiin kaksivaihesyöttöä sähkömoottoreissa. Scottin kytkennällä saa kolmivaihesähköstä kaksivaiheista ja päinvastoin.
Automatiikassa, esimerkiksi tietokoneiden kovalevyasemissa käytettävät askelmoottorit ovat yleisimmät nykyään käytettävät kaksivaihemoottorit.
Ristipolarisoiduissa yagi-antenneissa on kaksivaihesyöttö käytössä ympäri maailman.- riippuu_katsantokannasta
Voihan tuon jenkkisysteemin esittää myös 2-vaihejärjestelmänä, jossa on 180° vaihe-ero. Vaikka käytännön toteutus onkin 1-vaiheinen muuntaja väliotolla / 2 käämiä sarjaan kytkettyinä.
Kohtalaisen hölmö ratkaisu, kun tuo ei tosiaan toimi oikosulkumoottorien pyörittelyssä (ilman lisäkikkailuja), joten teollisuuspuolella pitää sitten olla ihan eri systeemit. Ja onhan tässä sekin pieni ero, että 3-vaihevirtaa käyttävät laitteet (moottorit yms.) toimivat vakioteholla, kun 1-vaihevekottimissa teho sykkii (tippuu nollaan) 100 kertaa sekunnissa. - näin.on.jälleen.kerran
Ei todellakaan muutu yksivaiheinen jännite kaksivaiheiseksi sillä, että siihen lisätään toinen samanvaiheinen jännite.
Kaksivahesysteemissä jännitteillä on 90 asteen vaihe-ero. Ihan niinkuin kolmivaihesysteemissä on 120 asteen ero.
Kaikkein idioottimaisinta on tietysti väittää että kolmivaiheisesta jännitteestä saa kuusivaiheisen keskitapituksella. - vellit_housussa
Heh. 2 samanvaiheista jännitettä = ei jännitettä lainkaan. Vaan tuossa jenkkisysteemissä on vastakkaisvaiheiset jännitteet = 180° vaiheensiirto.
90° vaihe-eron käytössä taasen ei oikein tulkkua ole. Mutta tässähän joku sotki iloisesti puurot ja vellit eli sähköverkon ynnä radiosignaalien polarisaation. - näin.on.jälleen.kerran
Täsmälleen. Kaksi samanvaiheista jännitettä ei synnytä kaksivaihejännitettä. Eikä turhanaikaiset paskamölinät ilmastonmuutospalstan tapaan muuta tilannetta miksikään.
- Nipsa
Juu, maallikoille 3-vaiheverkon jännitteiden 120 asteen vaihe-ero taitaa olla hebreaa. Juuri tuosta vaihe-erosta johtuu, että kahden eri vaiheen välinen jännite on 400V, vaikka molempien jännite maata vasten on vain 230V. Jos halua opiskella asiaa niin tästä voi aloittaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta#/media/File:3_phase_AC_waveform.svg
Ja vaihe-eroissa täytyy huomioida, että muuntajalla saatava 180 astetta ei ole hyödyllinen muussa kuin jännitteen tuplauksessa tai puolituksessa. Kondensaattorilla tai induktanssilla saatavaa max. 90 asteen vaihe-eroa voi jo käyttää muissakin sovelluksissa. Mutta sähkömoottoreille ainoa oikea on se 3*120 astetta. - alkeellista_amerikassa
Lieneekö netissä missään tarkempaa selvitystä jenkkien sähköverkoista? Joissain valokuvissa on näkynyt sähkölinjoja joissa on vain kaksi suurjännitejohdinta ja talojen kohdalla pieni muuntaja pylväässä. Ilmeisesti näissä omakotitaloissa ei ole kuin 2x120 V yksivaihesähköt.
- Ip68
Jenkeissä nimen omaan käytetää kaksivaihejärjestelmää.
Jis halut 115 v. Vaiheen ja nollan välil t ä ja jos eurooppalaisia laitteita tulee säkäkäri kytkemään sulle 230 v kahden vaiheen välistä.
Tieto löytyy jopa you tubestakin miten siellä sähköt toimii.
Elikkä ranet ikuisilla luvilla vaan you t ubeen. Jos. Onnistuu yksivaiheisena. - Ip68
Ip68 kirjoitti:
Jenkeissä nimen omaan käytetää kaksivaihejärjestelmää.
Jis halut 115 v. Vaiheen ja nollan välil t ä ja jos eurooppalaisia laitteita tulee säkäkäri kytkemään sulle 230 v kahden vaiheen välistä.
Tieto löytyy jopa you tubestakin miten siellä sähköt toimii.
Elikkä ranet ikuisilla luvilla vaan you t ubeen. Jos. Onnistuu yksivaiheisena.Niin tietenkin jenkeissäkin sähkölaitoksella on generaattori jossa kolme käämiä ja nollapiste maadoitettu.
On käytössä myös kolmivaihevirtaa.
Samoin kuin s u omessa generaattorissa sähkölaitoksella on kolmivaihgeneraattori joka on kytketty tähteen ja nollapiste on maadoittettu josta tuleekin se toinen johdin elikkä neutral. - 3-vaihe_kansainvälisesti
riippuu_katsantokannasta kirjoitti:
Voihan tuon jenkkisysteemin esittää myös 2-vaihejärjestelmänä, jossa on 180° vaihe-ero. Vaikka käytännön toteutus onkin 1-vaiheinen muuntaja väliotolla / 2 käämiä sarjaan kytkettyinä.
Kohtalaisen hölmö ratkaisu, kun tuo ei tosiaan toimi oikosulkumoottorien pyörittelyssä (ilman lisäkikkailuja), joten teollisuuspuolella pitää sitten olla ihan eri systeemit. Ja onhan tässä sekin pieni ero, että 3-vaihevirtaa käyttävät laitteet (moottorit yms.) toimivat vakioteholla, kun 1-vaihevekottimissa teho sykkii (tippuu nollaan) 100 kertaa sekunnissa.Tuosta jenkkisysteemistä löytyy lisätietoja englanniksi täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Jenkkisäännöt ilmeisesti kieltävät asuinrakennuksissa tuon "punaisen" L3 -vaiheen käytön (lukuunottamatta 3-vaihekohteita).
Tuossa siis 3-vaiheisessa jakelumuuntajassa MYÖS toisiokäämit on kytketty kolmioon (Suomessa toisio tähteen).
Molemmissa maissa (Suomi, USA): jakelumuuntajassa ensiökäämit on kytketty kolmioon (koska keskijännitejohdoissa ei ole nollajohtoa).
Jenkkisysteemissä L1-L2 jakelumuuntajan toisiokäämissä on puolivälissä väliulosotto, ja se on kytketty maahan (kelluvan systeemin minkä tahansa YHDEN pisteen voi kytkeä maahan, mutta EI useampaa kuin yhden, koska tästä seuraisi oikosulku).
Filippiineillä sähköjärjestelmä on tehty muuten jenkkimalliin (ja siis samanlaisilla verkon rakenneosilla kuin USA:ssa), mutta siellä tuota nollaa (N) ei ole kytketty mihinkään (paitsi jakelumuuntajalla N on kytketty sähköyhtiön asentamaan maadoituselektrodiin).
Tavallinen pistorasia on Filippiineillä kytketty kahteen ERI vaiheeseen (L1-L2, L1-L3 tai L2-L3), kaikissa tapauksissa tästä tulee pistorasialle n. 240 V jännite.
USA:ssa sensijaan vaiheen L3 kytkeminen pistorasialle on (ainakin pääosin) kielletty.
110 - 120 V pistorasialle USA:ssa kytketään N ja sen lisäksi joko L1 tai L3.
(L3:a ei voi kytkeä, koska silloin pistorasialle tulisi n. 208 V jännite).
240V pistorasiat USA:ssa (esim. kuivausrummulle) on yleensä kytketty (L1 ja L2).
Teknisesti myös (L1, L3) tai (L2, L3) toimisi, mutta tämä on monin paikoin USA:ssa (varsinkin asuinrakennuksissa) kielletty.
Jenkit kai katsovat 208 V maahan nähden liian vaaralliseksi jännitteeksi.
Eli muuten ihan samanlainen 3 -vaihejärjestelmä kuin Suomessakin, MUTTA sillä erolla, että siinä missä Suomessa järjestelmän ns. tähtipiste on maadoitettu, niin USA:ssa vaiheiden L1-L2 puoliväli on maadoitettu.
Jos siis USA:n järjestelmää tarkastellaan N eli nolla keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 180 astetta.
MUTTA jos USA:n järjestelmää tarkastellaan vaiheiden (L1, L2, L3)-keskipiste keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 120 astetta.
Veikeä kytkentätapa, eikö?
Mutta jos teet vaihtovirtalaskentaa tuon linkatun wikipedia -sivun High-leg_delta mukaisesti, näin se vain on ! - plokiujyhtgr
3-vaihe_kansainvälisesti kirjoitti:
Tuosta jenkkisysteemistä löytyy lisätietoja englanniksi täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Jenkkisäännöt ilmeisesti kieltävät asuinrakennuksissa tuon "punaisen" L3 -vaiheen käytön (lukuunottamatta 3-vaihekohteita).
Tuossa siis 3-vaiheisessa jakelumuuntajassa MYÖS toisiokäämit on kytketty kolmioon (Suomessa toisio tähteen).
Molemmissa maissa (Suomi, USA): jakelumuuntajassa ensiökäämit on kytketty kolmioon (koska keskijännitejohdoissa ei ole nollajohtoa).
Jenkkisysteemissä L1-L2 jakelumuuntajan toisiokäämissä on puolivälissä väliulosotto, ja se on kytketty maahan (kelluvan systeemin minkä tahansa YHDEN pisteen voi kytkeä maahan, mutta EI useampaa kuin yhden, koska tästä seuraisi oikosulku).
Filippiineillä sähköjärjestelmä on tehty muuten jenkkimalliin (ja siis samanlaisilla verkon rakenneosilla kuin USA:ssa), mutta siellä tuota nollaa (N) ei ole kytketty mihinkään (paitsi jakelumuuntajalla N on kytketty sähköyhtiön asentamaan maadoituselektrodiin).
Tavallinen pistorasia on Filippiineillä kytketty kahteen ERI vaiheeseen (L1-L2, L1-L3 tai L2-L3), kaikissa tapauksissa tästä tulee pistorasialle n. 240 V jännite.
USA:ssa sensijaan vaiheen L3 kytkeminen pistorasialle on (ainakin pääosin) kielletty.
110 - 120 V pistorasialle USA:ssa kytketään N ja sen lisäksi joko L1 tai L3.
(L3:a ei voi kytkeä, koska silloin pistorasialle tulisi n. 208 V jännite).
240V pistorasiat USA:ssa (esim. kuivausrummulle) on yleensä kytketty (L1 ja L2).
Teknisesti myös (L1, L3) tai (L2, L3) toimisi, mutta tämä on monin paikoin USA:ssa (varsinkin asuinrakennuksissa) kielletty.
Jenkit kai katsovat 208 V maahan nähden liian vaaralliseksi jännitteeksi.
Eli muuten ihan samanlainen 3 -vaihejärjestelmä kuin Suomessakin, MUTTA sillä erolla, että siinä missä Suomessa järjestelmän ns. tähtipiste on maadoitettu, niin USA:ssa vaiheiden L1-L2 puoliväli on maadoitettu.
Jos siis USA:n järjestelmää tarkastellaan N eli nolla keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 180 astetta.
MUTTA jos USA:n järjestelmää tarkastellaan vaiheiden (L1, L2, L3)-keskipiste keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 120 astetta.
Veikeä kytkentätapa, eikö?
Mutta jos teet vaihtovirtalaskentaa tuon linkatun wikipedia -sivun High-leg_delta mukaisesti, näin se vain on !" jakelumuuntajassa ensiökäämit on kytketty kolmioon (koska keskijännitejohdoissa ei ole nollajohtoa)."
Ei tähtikytkentä nollajohtoa tarvitse ja on olemassakin jakelumuuntajia joiden ensiö tähdessä . - miten.on
3-vaihe_kansainvälisesti kirjoitti:
Tuosta jenkkisysteemistä löytyy lisätietoja englanniksi täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Jenkkisäännöt ilmeisesti kieltävät asuinrakennuksissa tuon "punaisen" L3 -vaiheen käytön (lukuunottamatta 3-vaihekohteita).
Tuossa siis 3-vaiheisessa jakelumuuntajassa MYÖS toisiokäämit on kytketty kolmioon (Suomessa toisio tähteen).
Molemmissa maissa (Suomi, USA): jakelumuuntajassa ensiökäämit on kytketty kolmioon (koska keskijännitejohdoissa ei ole nollajohtoa).
Jenkkisysteemissä L1-L2 jakelumuuntajan toisiokäämissä on puolivälissä väliulosotto, ja se on kytketty maahan (kelluvan systeemin minkä tahansa YHDEN pisteen voi kytkeä maahan, mutta EI useampaa kuin yhden, koska tästä seuraisi oikosulku).
Filippiineillä sähköjärjestelmä on tehty muuten jenkkimalliin (ja siis samanlaisilla verkon rakenneosilla kuin USA:ssa), mutta siellä tuota nollaa (N) ei ole kytketty mihinkään (paitsi jakelumuuntajalla N on kytketty sähköyhtiön asentamaan maadoituselektrodiin).
Tavallinen pistorasia on Filippiineillä kytketty kahteen ERI vaiheeseen (L1-L2, L1-L3 tai L2-L3), kaikissa tapauksissa tästä tulee pistorasialle n. 240 V jännite.
USA:ssa sensijaan vaiheen L3 kytkeminen pistorasialle on (ainakin pääosin) kielletty.
110 - 120 V pistorasialle USA:ssa kytketään N ja sen lisäksi joko L1 tai L3.
(L3:a ei voi kytkeä, koska silloin pistorasialle tulisi n. 208 V jännite).
240V pistorasiat USA:ssa (esim. kuivausrummulle) on yleensä kytketty (L1 ja L2).
Teknisesti myös (L1, L3) tai (L2, L3) toimisi, mutta tämä on monin paikoin USA:ssa (varsinkin asuinrakennuksissa) kielletty.
Jenkit kai katsovat 208 V maahan nähden liian vaaralliseksi jännitteeksi.
Eli muuten ihan samanlainen 3 -vaihejärjestelmä kuin Suomessakin, MUTTA sillä erolla, että siinä missä Suomessa järjestelmän ns. tähtipiste on maadoitettu, niin USA:ssa vaiheiden L1-L2 puoliväli on maadoitettu.
Jos siis USA:n järjestelmää tarkastellaan N eli nolla keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 180 astetta.
MUTTA jos USA:n järjestelmää tarkastellaan vaiheiden (L1, L2, L3)-keskipiste keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 120 astetta.
Veikeä kytkentätapa, eikö?
Mutta jos teet vaihtovirtalaskentaa tuon linkatun wikipedia -sivun High-leg_delta mukaisesti, näin se vain on !No jos tuota L1-L2 käämiä käytetään väliottoineen aina pistorasioille ja valaistukselle, eikö siitä seuraa muuntajalle suuri vinokuormitus?
- vinoutuma
Mille muuntajalle?
Jenkkisysteemissä nämä 120/240 V ulos pukkaavat muuntajat ovat milteipä talokohtaisia. Matala jännite = isot virrat ja siirtohäviöt, joten muuntaja killuu tolpassa miltei joka talon kohdalla. Talojen liitäntäkaapelit sitten suorinta tietä ja matalalla roikkuen talon seinälle. Aika kehitysmaameiningiltä näyttää suomalaisiin systeemeihin tottuneen silmin. Ei siis todellakaan parempi turvallisuuden kannalta, vaikka tätä korttia aina välillä yritetään tyrkyttää, "koska matalampi jännite".
Nämä tolppamuuntajat varmaankin kytketään vuoronperään eri vaiheisiin keskijänniteverkossa, jolloin ei tule vinokuormaa. - yksin.kertaista
On se sitten todella kehitysmaameininkiä jos taloissa on sähköt vaan yhdestä vaiheesta.
- Ikuisetluvatmies
Tietenkin ameriikassakin pyörii sähkölaitoksella kolm i vaiheheneraattoti. Ja käytösä kolmivaihe järjestelmä.
Mutta talossa köytössä. 120 v. Ja. 240 v
Euroopalainen. Jännite 230 saadaan kahden vaihejohtimen välistä.
You tubessa on useita opetusvideoita asiasta. - eimolempi
Ikuisetluvatmies kirjoitti:
Tietenkin ameriikassakin pyörii sähkölaitoksella kolm i vaiheheneraattoti. Ja käytösä kolmivaihe järjestelmä.
Mutta talossa köytössä. 120 v. Ja. 240 v
Euroopalainen. Jännite 230 saadaan kahden vaihejohtimen välistä.
You tubessa on useita opetusvideoita asiasta.Koeta päättää onko se 240V vai 230V.
- päättämättä_paras
Koita sinä puolestasi päättää, kommentoiko kotimaista vai trumpettimaan jännitettä.
- eimolempi
päättämättä_paras kirjoitti:
Koita sinä puolestasi päättää, kommentoiko kotimaista vai trumpettimaan jännitettä.
Luuletko sinäkin että amerikan järjestelmästä saisi 230 V
- arvelenpa.vain
eimolempi kirjoitti:
Luuletko sinäkin että amerikan järjestelmästä saisi 230 V
Varmaan siellä tuommoinenkin jännite voi olla. Ainakin johdon loppupäässä.
- Anonyymi
alkeellista_amerikassa kirjoitti:
Lieneekö netissä missään tarkempaa selvitystä jenkkien sähköverkoista? Joissain valokuvissa on näkynyt sähkölinjoja joissa on vain kaksi suurjännitejohdinta ja talojen kohdalla pieni muuntaja pylväässä. Ilmeisesti näissä omakotitaloissa ei ole kuin 2x120 V yksivaihesähköt.
Hyvin yleinen systeemi USA:ssa on tämä:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Filippiineillä muuten sama, mutta Filippiineillä KAIKKI pistorasiat 240V, kun USA:ssa vain ns. suuritehoisten 240V laitteiden pistorasiat ovat 240V, ja muut pistorasiat 120V. - Anonyymi
Ikuisetluvatmies kirjoitti:
Tietenkin ameriikassakin pyörii sähkölaitoksella kolm i vaiheheneraattoti. Ja käytösä kolmivaihe järjestelmä.
Mutta talossa köytössä. 120 v. Ja. 240 v
Euroopalainen. Jännite 230 saadaan kahden vaihejohtimen välistä.
You tubessa on useita opetusvideoita asiasta.Euroopalainen jännite 230 v saadaan vaiheen ja nollan välistä. Ei vaiheitten välistä mikä on 400v.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin yleinen systeemi USA:ssa on tämä:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Filippiineillä muuten sama, mutta Filippiineillä KAIKKI pistorasiat 240V, kun USA:ssa vain ns. suuritehoisten 240V laitteiden pistorasiat ovat 240V, ja muut pistorasiat 120V.Onko siitäkään päästy tässä selvyyteen onko se Amerikan jännite 110 V vai 120 V ?
- Anonyymi
Ameriikassa on 120 v kun on eurooppal i nen kone laitavat k u o t man kahden vaihen b å b äliin aivan ylinen käytäntö ameriikassa.
Katso vaikka you tubesta b ideoita k os olet noin pihalla kuin limi ukko - Anonyymi
Ameriikassa on 120 v kun on eurooppal i nen kone laitavat k u o t man kahden vaihen b å b äliin aivan ylinen käytäntö ameriikassa.
Katso vaikka you tubesta b ideoita k os olet noin pihalla kuin limi ukko - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ameriikassa on 120 v kun on eurooppal i nen kone laitavat k u o t man kahden vaihen b å b äliin aivan ylinen käytäntö ameriikassa.
Katso vaikka you tubesta b ideoita k os olet noin pihalla kuin limi ukkoOnko tällä hyypiöllä käytössään jokin kirjoitusvirhe-emulaattori, eihän kukaan pysty muuten jatkuvasti tuottamaan tuollaista tekstiä? Tai sitten on kestokänni päällä.
- Anonyymi
alkeellista_amerikassa kirjoitti:
Lieneekö netissä missään tarkempaa selvitystä jenkkien sähköverkoista? Joissain valokuvissa on näkynyt sähkölinjoja joissa on vain kaksi suurjännitejohdinta ja talojen kohdalla pieni muuntaja pylväässä. Ilmeisesti näissä omakotitaloissa ei ole kuin 2x120 V yksivaihesähköt.
Jenkkisysteemin kaavio löytyy täältä (englanniksi):
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta Anonyymi kirjoitti:
Onko siitäkään päästy tässä selvyyteen onko se Amerikan jännite 110 V vai 120 V ?
110 V se oli vielä 1930-luvun alussa, sitten se nostettiin 115 volttiin ja myöhemmin joskus 1960-luvulla kai 120 volttiin. Moni vielä puhuu 110 voltista. Käytännössä toki jännitteessä on vaihtelua niin kuin täälläkin.
Anonyymi kirjoitti:
Onko tällä hyypiöllä käytössään jokin kirjoitusvirhe-emulaattori, eihän kukaan pysty muuten jatkuvasti tuottamaan tuollaista tekstiä? Tai sitten on kestokänni päällä.
Repesin!
- Anonyymi
Minkä takia täällä jauhetaan Amerikan sähköistä? Yhtä hyvin voidaan puhua kuun kiertosuunnasta yhtä vähän mrkitystä lukijoille!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkä takia täällä jauhetaan Amerikan sähköistä? Yhtä hyvin voidaan puhua kuun kiertosuunnasta yhtä vähän mrkitystä lukijoille!
Minkä takia täällä pyörii ihmettelemässä ihminen joka ei ymmärrä minkään päälle mitään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko siitäkään päästy tässä selvyyteen onko se Amerikan jännite 110 V vai 120 V ?
Olisiko sama kuin Suomessa? Jännite on alun perin ollut 110 V, mutta nostettu syystä X 120 volttiin.
Suomessakin oli muinoin "valovirta" 220 V ja "voimavirta" 380 V. Toisaalta taisi olla niitäkin maita, missä oli 240 V. Joten hops, tehtiin kompromissi ja muutetiin speksiksi 230 V. Muistona jännitteen nostosta (80 ja 90 -lukujen vaihteessa) on epäsymmetriset raja-arvot; jännite saa vaihdella 5...-10 % nimellisarvostaan. Tällä varmistettiin, että wanhat 220/380 V jännitteelle speksatut laitteet ovat yhä käyttökelpoisia. - Anonyymi
vinoutuma kirjoitti:
Mille muuntajalle?
Jenkkisysteemissä nämä 120/240 V ulos pukkaavat muuntajat ovat milteipä talokohtaisia. Matala jännite = isot virrat ja siirtohäviöt, joten muuntaja killuu tolpassa miltei joka talon kohdalla. Talojen liitäntäkaapelit sitten suorinta tietä ja matalalla roikkuen talon seinälle. Aika kehitysmaameiningiltä näyttää suomalaisiin systeemeihin tottuneen silmin. Ei siis todellakaan parempi turvallisuuden kannalta, vaikka tätä korttia aina välillä yritetään tyrkyttää, "koska matalampi jännite".
Nämä tolppamuuntajat varmaankin kytketään vuoronperään eri vaiheisiin keskijänniteverkossa, jolloin ei tule vinokuormaa.Toisaalta ota huomioon, että siellä asuntojen sisääntulot ovat paljon suurempia. Normaali nykyään on 200 ampeeria, kun Suomessa moni kituuttelee 3x25 ampeerilla. Siis jenkkitalo saa 48 kW ja suomalainen 17 kW.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin yleinen systeemi USA:ssa on tämä:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Filippiineillä muuten sama, mutta Filippiineillä KAIKKI pistorasiat 240V, kun USA:ssa vain ns. suuritehoisten 240V laitteiden pistorasiat ovat 240V, ja muut pistorasiat 120V.High leg delta Ei todellakaan ole yleinen. Yleinen asunnossa on yksivaihe eli jännitteet 240 V ja 120 V.
- Anonyymi
3-vaihe_kansainvälisesti kirjoitti:
Tuosta jenkkisysteemistä löytyy lisätietoja englanniksi täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Jenkkisäännöt ilmeisesti kieltävät asuinrakennuksissa tuon "punaisen" L3 -vaiheen käytön (lukuunottamatta 3-vaihekohteita).
Tuossa siis 3-vaiheisessa jakelumuuntajassa MYÖS toisiokäämit on kytketty kolmioon (Suomessa toisio tähteen).
Molemmissa maissa (Suomi, USA): jakelumuuntajassa ensiökäämit on kytketty kolmioon (koska keskijännitejohdoissa ei ole nollajohtoa).
Jenkkisysteemissä L1-L2 jakelumuuntajan toisiokäämissä on puolivälissä väliulosotto, ja se on kytketty maahan (kelluvan systeemin minkä tahansa YHDEN pisteen voi kytkeä maahan, mutta EI useampaa kuin yhden, koska tästä seuraisi oikosulku).
Filippiineillä sähköjärjestelmä on tehty muuten jenkkimalliin (ja siis samanlaisilla verkon rakenneosilla kuin USA:ssa), mutta siellä tuota nollaa (N) ei ole kytketty mihinkään (paitsi jakelumuuntajalla N on kytketty sähköyhtiön asentamaan maadoituselektrodiin).
Tavallinen pistorasia on Filippiineillä kytketty kahteen ERI vaiheeseen (L1-L2, L1-L3 tai L2-L3), kaikissa tapauksissa tästä tulee pistorasialle n. 240 V jännite.
USA:ssa sensijaan vaiheen L3 kytkeminen pistorasialle on (ainakin pääosin) kielletty.
110 - 120 V pistorasialle USA:ssa kytketään N ja sen lisäksi joko L1 tai L3.
(L3:a ei voi kytkeä, koska silloin pistorasialle tulisi n. 208 V jännite).
240V pistorasiat USA:ssa (esim. kuivausrummulle) on yleensä kytketty (L1 ja L2).
Teknisesti myös (L1, L3) tai (L2, L3) toimisi, mutta tämä on monin paikoin USA:ssa (varsinkin asuinrakennuksissa) kielletty.
Jenkit kai katsovat 208 V maahan nähden liian vaaralliseksi jännitteeksi.
Eli muuten ihan samanlainen 3 -vaihejärjestelmä kuin Suomessakin, MUTTA sillä erolla, että siinä missä Suomessa järjestelmän ns. tähtipiste on maadoitettu, niin USA:ssa vaiheiden L1-L2 puoliväli on maadoitettu.
Jos siis USA:n järjestelmää tarkastellaan N eli nolla keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 180 astetta.
MUTTA jos USA:n järjestelmää tarkastellaan vaiheiden (L1, L2, L3)-keskipiste keskipisteenä, niin L1 ja L2 vaihe-ero on 120 astetta.
Veikeä kytkentätapa, eikö?
Mutta jos teet vaihtovirtalaskentaa tuon linkatun wikipedia -sivun High-leg_delta mukaisesti, näin se vain on !Siis sanot, että jenkeissä koteihin tulee kolmivaihe, muta yhtä vaihetta ei saa käyttää. Ei tässä olisi mitään järkeä. Normaaleihin koteihin tulee 240 V yksivaihe, jossa nolla on otettu keskeltä. Pistorasioille jaetaan 120 V niin, että kumpiakin legejä käytetään tasaisesti. Suuret kuormat suoraan 240 voltille. Pistorasioita, on monenlaisia. Normaali antaa 120 V, on myös samantyyppinen, joka antaa 240 V. Kuivaajille on oma nelireikäinen jne.
- Anonyymi
vinoutuma kirjoitti:
Mille muuntajalle?
Jenkkisysteemissä nämä 120/240 V ulos pukkaavat muuntajat ovat milteipä talokohtaisia. Matala jännite = isot virrat ja siirtohäviöt, joten muuntaja killuu tolpassa miltei joka talon kohdalla. Talojen liitäntäkaapelit sitten suorinta tietä ja matalalla roikkuen talon seinälle. Aika kehitysmaameiningiltä näyttää suomalaisiin systeemeihin tottuneen silmin. Ei siis todellakaan parempi turvallisuuden kannalta, vaikka tätä korttia aina välillä yritetään tyrkyttää, "koska matalampi jännite".
Nämä tolppamuuntajat varmaankin kytketään vuoronperään eri vaiheisiin keskijänniteverkossa, jolloin ei tule vinokuormaa.Tosin siellä normaali asunto saa 200-400 ampeeria (240 V) . Suomessa saa 3x25 A tai 3x35 A.
- Anonyymi
Ikuisetluvatmies kirjoitti:
Tietenkin ameriikassakin pyörii sähkölaitoksella kolm i vaiheheneraattoti. Ja käytösä kolmivaihe järjestelmä.
Mutta talossa köytössä. 120 v. Ja. 240 v
Euroopalainen. Jännite 230 saadaan kahden vaihejohtimen välistä.
You tubessa on useita opetusvideoita asiasta.Ainoa maa, jossa 230 V otetaan kahden vaiheen väliltä on Norja. Kaikkialla muualla se otetaan vaiheen ja nollan välistä.
- Anonyymi
näin.on.jälleen.kerran kirjoitti:
Ei todellakaan muutu yksivaiheinen jännite kaksivaiheiseksi sillä, että siihen lisätään toinen samanvaiheinen jännite.
Kaksivahesysteemissä jännitteillä on 90 asteen vaihe-ero. Ihan niinkuin kolmivaihesysteemissä on 120 asteen ero.
Kaikkein idioottimaisinta on tietysti väittää että kolmivaiheisesta jännitteestä saa kuusivaiheisen keskitapituksella.Ei taida tämä heppu tietää mihin käytetään muuntajia jotka on kytketty antamaan 6-vaihe sähköä.
- fgdfgdfgdfgdfgdf
Noniin, "Julia97" vai "Sanni94":kö sinä olitkaan.
- jokuviisaus
Asiasta kolmanteen, mikähän suurempi viisaus jenkeillä oli, kun valitsivat pistokerakenteensa siten että maadoittamaton pistotulppa sopii maadoitettuun pistorasiaan, mutta maadoitettu pistotulppa ei käy maadoittamattomaan pistorasiaan. Meillä euroopassa on justiin päin vastoin, ja sitä perustellaan sähköturvallisuudella. Kyllä sillä 120 V jännitteellä lähtee henki ihan hyvin, ettei oikein voi alhaisempaan jännitteeseenkään vedota.
- arvelenpa.vain
Olisihan se ns. helvetin noloa jos 99.999% pistokkeista ei sopisi pistorasiaan. Kun ei alunperinkään ollut tuo 120V vaarallinen. Eikä ole tuolla vieläkään.
- sähköimuuni
arvelenpa.vain kirjoitti:
Olisihan se ns. helvetin noloa jos 99.999% pistokkeista ei sopisi pistorasiaan. Kun ei alunperinkään ollut tuo 120V vaarallinen. Eikä ole tuolla vieläkään.
Amerikkalaisilla on joku geenimutaatio kun sähkö ei heitä puraise :D
Ihmisillä vaarallisuuden raja on 50 V vaihtojännitteellä. Tuossa jenkkysysteemissä (sama on myös Tanskassa) on se etu, että se rohkaisee pistorasioiden maadoittamiseen. USAssa maadoitus tuli tietääkseni normiksi 1960-luvulla. Tanskassa se tuli pakolliseksi 1973, Ruotsissa 1994 ja Suomessa 1997. Tanskalainen systeemi on siitä petollinen, että sukopistoke käy siihen, mutta ei maadoita.
Suomessa maadoitus myöhästyi, koska vanhat laitteet oli tiedostamattomia. Viihde-elektroniikassa siirryttiin suojaeristykseen 1970-luvun lopulla, mutta valaisimia tehtiin vielä 1990-luvulla leveillä pistoikkeilla. Lisäksi 1970-luvula lähes jokainen kiersi näitä turvakeinoja veistelemällä pistokkeita tai tekemällä jatkojohtoja.
USA:ssa on sallittua vaihtaa vanhoja pistokkeita kolmireikäsiin, jos käyttää vikavirtasuojaa ja merkitsee pistorasiaan: "No equipment ground".arvelenpa.vain kirjoitti:
Olisihan se ns. helvetin noloa jos 99.999% pistokkeista ei sopisi pistorasiaan. Kun ei alunperinkään ollut tuo 120V vaarallinen. Eikä ole tuolla vieläkään.
Suurin osa pistokkeista ei ole maadoitettuja. Itse laskin kerran omat pistokkeeni ilman jatkojohtoja ja sai 45 kpl. euro, 2 kpl. profiili ja 10 kpl. suko. Suurin osa maahdoitetuista on keittiössa ja pesuhuoneessa käytettäviä, ja näissä iloissa maadoitus on ollut pitkään. Poikkeus on lähinnä tietokoneet.
okaro kirjoitti:
Tuossa jenkkysysteemissä (sama on myös Tanskassa) on se etu, että se rohkaisee pistorasioiden maadoittamiseen. USAssa maadoitus tuli tietääkseni normiksi 1960-luvulla. Tanskassa se tuli pakolliseksi 1973, Ruotsissa 1994 ja Suomessa 1997. Tanskalainen systeemi on siitä petollinen, että sukopistoke käy siihen, mutta ei maadoita.
Suomessa maadoitus myöhästyi, koska vanhat laitteet oli tiedostamattomia. Viihde-elektroniikassa siirryttiin suojaeristykseen 1970-luvun lopulla, mutta valaisimia tehtiin vielä 1990-luvulla leveillä pistoikkeilla. Lisäksi 1970-luvula lähes jokainen kiersi näitä turvakeinoja veistelemällä pistokkeita tai tekemällä jatkojohtoja.
USA:ssa on sallittua vaihtaa vanhoja pistokkeita kolmireikäsiin, jos käyttää vikavirtasuojaa ja merkitsee pistorasiaan: "No equipment ground".Siis sallittua vaihtaa pistorasioita, ei pistokkeita.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Suurin osa pistokkeista ei ole maadoitettuja. Itse laskin kerran omat pistokkeeni ilman jatkojohtoja ja sai 45 kpl. euro, 2 kpl. profiili ja 10 kpl. suko. Suurin osa maahdoitetuista on keittiössa ja pesuhuoneessa käytettäviä, ja näissä iloissa maadoitus on ollut pitkään. Poikkeus on lähinnä tietokoneet.
Ei pistokkeet ole maadoitettuja. Ainoastaan pistorasiat voivat olla maadoitettua mallia.
Anonyymi kirjoitti:
Ei pistokkeet ole maadoitettuja. Ainoastaan pistorasiat voivat olla maadoitettua mallia.
Jo menee saivarteluksi. Kyllä suko on mielestäni maadoitettu. Pitkäsikö sitten muka sanoa maadoittuva.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Jo menee saivarteluksi. Kyllä suko on mielestäni maadoitettu. Pitkäsikö sitten muka sanoa maadoittuva.
Ei tämä Jonne ymmärrä sähköjutuista mitään, kuhan häiriköi huvikseen.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Jo menee saivarteluksi. Kyllä suko on mielestäni maadoitettu. Pitkäsikö sitten muka sanoa maadoittuva.
Suojakoskettimilla varustettu pistoke saattaa kytkeytyä PE- tai PEN-johtimeen jos sellainen on pistorasiaan kytketty. Suojakoskettimista tuo suko-nimitys tulee eikä mistään maadoituksesta.
Anonyymi kirjoitti:
Suojakoskettimilla varustettu pistoke saattaa kytkeytyä PE- tai PEN-johtimeen jos sellainen on pistorasiaan kytketty. Suojakoskettimista tuo suko-nimitys tulee eikä mistään maadoituksesta.
Saatko jotain tyydytystä tuollaisesta saivartelusta. Sukon olennainen turvapiirre on nimenomaan maadoitus. Toki muitakin on, kuten se, että pistorasia on kuopassa, eikä saa sormia väliin.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Saatko jotain tyydytystä tuollaisesta saivartelusta. Sukon olennainen turvapiirre on nimenomaan maadoitus. Toki muitakin on, kuten se, että pistorasia on kuopassa, eikä saa sormia väliin.
Vai on pistorasia kuopassa. Kannattaa varmistaa, että pistorasian suojausluokka on vähintään IPX8 tai kuoppa on varustettu vedenpoistolla.
- Anonyymi
arvelenpa.vain kirjoitti:
Olisihan se ns. helvetin noloa jos 99.999% pistokkeista ei sopisi pistorasiaan. Kun ei alunperinkään ollut tuo 120V vaarallinen. Eikä ole tuolla vieläkään.
"Kun ei alunperinkään ollut tuo 120V vaarallinen. Eikä ole tuolla vieläkään"
Onpa USA:ssa muutama pastori kuollut kastealtaassa sähköiskuun, kun joku on ojentanut pastorille mikrofonin.
Ilmeisesti jenkkiläiset vahvistimet on niin hälläväliä -meiningillä tehty, että vuotavat mikrofoniliitännästään sähköverkon vaihetta ulos, joskus tappavin seurauksin.
Eipä myönnettäisi FI -merkkiä tuolla tavalla tehdyille vahvistimille.
Eli kyllä se 120V AC voi olla tappava jännite, sopivissa olosuhteissa.
- Anonyymi
Liesiin menee kaksi vaihetta ja se kolmas sitten uuniin.
Ainakin minä pistin taloon vain maadoitettuja rasioita ja kaikki on vikavirtasuojilla. Talolle on vikavirtasuojia 11 kpl ja tallille sitten viisi lisää.- Anonyymi
> Liesiin menee kaksi vaihetta ja se kolmas sitten uuniin.
Hieman outo ratkaisu. Osti siis useamman kappaleen liesiä, mutta jätit niiden uunien virransyötön kytkemättä. Miksi halusit niemenomaan liesiä erillisuunin kaveriksi eitkä liesitasoja, joita yleensä näissä tapauksissa käytetään. Anonyymi kirjoitti:
> Liesiin menee kaksi vaihetta ja se kolmas sitten uuniin.
Hieman outo ratkaisu. Osti siis useamman kappaleen liesiä, mutta jätit niiden uunien virransyötön kytkemättä. Miksi halusit niemenomaan liesiä erillisuunin kaveriksi eitkä liesitasoja, joita yleensä näissä tapauksissa käytetään.Nykyään ostetaan paljon liesiä ja uuneja erikseen. Pari vaihetta liedelle, yksi uunille. Tiedä sitten käyttääkö liesi 230V vai 400V vai sekä että. Siellä sitä 2-vaihesta sähköä ehkä käytetään riippuen miten nuo on rakennettu. Osa liesistä toimii sekä 230V että 400V.
- Anonyymi
kivinentie kirjoitti:
Nykyään ostetaan paljon liesiä ja uuneja erikseen. Pari vaihetta liedelle, yksi uunille. Tiedä sitten käyttääkö liesi 230V vai 400V vai sekä että. Siellä sitä 2-vaihesta sähköä ehkä käytetään riippuen miten nuo on rakennettu. Osa liesistä toimii sekä 230V että 400V.
> Tiedä sitten käyttääkö liesi 230V vai 400V vai sekä että.
Liedet (ja liesitasot) ovat aina ja poikkeuksetta 230 V vehkeitä. Tavallaan useita 230 V laitteita nipussa ja niitä sitten kytketään kiinni eri vaiheisiin kuorman tasaamiseksi (uuni yhdelle vaiheelle, 2 levyä toiselle ja loput 2 kolmannelle), jos tarjolla onkin 400 V "voimavirta". Kas kun se 400 V löytyy vain vaiheiden väliltä (ns. pääjännite), mutta 230 V on aina tarjolla vaiheen ja nollan välissä. Samalla periaatteella voidaan esim. keittiön, MH ja OH sähköpatterit tai valaistus kytkeä eri vaiheisiin. (talolle tulee 400 V/3-vaihesyöttö, mutta pistorasiassa luuraa silti tuttu 230 V).
Järjestelystä on se etu, että wanhassa talossa, missä onkin tarjolla vain 1-vaiheliitäntä (yleensä 1x20 A, kun 3-vaihesyöttö liedelle on 3x16 A) kytketään kaikkien levyjen uunin syötöt hyppylangoilla rinnakkain -> kas kummaa, nyt "kolmivaiheliesi" toimiikin 230 voltilla. Tällöin se sulake saadaa ylikuormittumaan, jos on kaikki levyt täysillä samanaikaisesti - mitä ei käytännössä eteen tule. Ainakaan pitkäaikaisesti - sulakkeet (ja johdot) kestävät lyhytaikaisesti aika reiluakin ylikuormaa.
Jos levyt olisi mitoitettu 400 V pääjännitteelle eli kytkettäisiin 2 vaiheen väliin, niin 230 V jännitteellä (ne wanhat talot) lerpahtaisi kolmasosaan. Anonyymi kirjoitti:
> Tiedä sitten käyttääkö liesi 230V vai 400V vai sekä että.
Liedet (ja liesitasot) ovat aina ja poikkeuksetta 230 V vehkeitä. Tavallaan useita 230 V laitteita nipussa ja niitä sitten kytketään kiinni eri vaiheisiin kuorman tasaamiseksi (uuni yhdelle vaiheelle, 2 levyä toiselle ja loput 2 kolmannelle), jos tarjolla onkin 400 V "voimavirta". Kas kun se 400 V löytyy vain vaiheiden väliltä (ns. pääjännite), mutta 230 V on aina tarjolla vaiheen ja nollan välissä. Samalla periaatteella voidaan esim. keittiön, MH ja OH sähköpatterit tai valaistus kytkeä eri vaiheisiin. (talolle tulee 400 V/3-vaihesyöttö, mutta pistorasiassa luuraa silti tuttu 230 V).
Järjestelystä on se etu, että wanhassa talossa, missä onkin tarjolla vain 1-vaiheliitäntä (yleensä 1x20 A, kun 3-vaihesyöttö liedelle on 3x16 A) kytketään kaikkien levyjen uunin syötöt hyppylangoilla rinnakkain -> kas kummaa, nyt "kolmivaiheliesi" toimiikin 230 voltilla. Tällöin se sulake saadaa ylikuormittumaan, jos on kaikki levyt täysillä samanaikaisesti - mitä ei käytännössä eteen tule. Ainakaan pitkäaikaisesti - sulakkeet (ja johdot) kestävät lyhytaikaisesti aika reiluakin ylikuormaa.
Jos levyt olisi mitoitettu 400 V pääjännitteelle eli kytkettäisiin 2 vaiheen väliin, niin 230 V jännitteellä (ne wanhat talot) lerpahtaisi kolmasosaan.Mulla on juuri tuollainen liesi, alunperin oli 25 A sulakkeella, mutta keskuksen vaihdon jälkeen siinä on ollut 20 ampeerin virrankatkaisin. Nykyään kämppään tulisi kolme vaihetta, mutta en viitsi alkaa kaapeleita vetelemään. Kaikki täysillä menisi 40 A, mutta omassa käytössä maksimi on nimelliset 3 kW eli 3,3 kW tai 14 A. Liesi aikanaan on tehty 220 voltille, joten tehot on 10 % nimellistä suuremmat.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Mulla on juuri tuollainen liesi, alunperin oli 25 A sulakkeella, mutta keskuksen vaihdon jälkeen siinä on ollut 20 ampeerin virrankatkaisin. Nykyään kämppään tulisi kolme vaihetta, mutta en viitsi alkaa kaapeleita vetelemään. Kaikki täysillä menisi 40 A, mutta omassa käytössä maksimi on nimelliset 3 kW eli 3,3 kW tai 14 A. Liesi aikanaan on tehty 220 voltille, joten tehot on 10 % nimellistä suuremmat.
"20 ampeerin virrankatkaisin" -mikähän ihmetys tämäkin on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"20 ampeerin virrankatkaisin" -mikähän ihmetys tämäkin on?
Tuo voi olla esimerkiksi sulake tai johdonsuoja-automaatti. Voi se olla ylivirtarelekin.
Anonyymi kirjoitti:
"20 ampeerin virrankatkaisin" -mikähän ihmetys tämäkin on?
Virrankatkaisin (circuit breaker) on laite, joka on korvannut sulakkeet. Se on sulaketta parempi, koska oikosulussa se reagoi nopeasti magneettisesti. Jotkut nimittävät sitä automaattisulakkeeksi, mikä on tyhmä nimitys,koska se ei ole sulake, eikä yhtään normaalia sulaketta automaattisempi. Kumpikin katkaisee virran automaattisesti. Kumpikin edellyttää manuaalisia toimia, jotta virta saadaan päälle.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Virrankatkaisin (circuit breaker) on laite, joka on korvannut sulakkeet. Se on sulaketta parempi, koska oikosulussa se reagoi nopeasti magneettisesti. Jotkut nimittävät sitä automaattisulakkeeksi, mikä on tyhmä nimitys,koska se ei ole sulake, eikä yhtään normaalia sulaketta automaattisempi. Kumpikin katkaisee virran automaattisesti. Kumpikin edellyttää manuaalisia toimia, jotta virta saadaan päälle.
Yrität sitten ilmeisesti tarkoittaa johdonsuojakatkaisijaa noilla nimityksilläsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yrität sitten ilmeisesti tarkoittaa johdonsuojakatkaisijaa noilla nimityksilläsi.
Katkaisija katkaisee katkaisimella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katkaisija katkaisee katkaisimella.
Niin.... kerroppa lisää
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin.... kerroppa lisää
Sähkökeskuskaapissa saattaa olla katkaisimia ja usein onkin. Kukaan katkaisija siellä tuskin asuu.
- Anonyymi
Voihan venäjä ja huomenna kaatuu kanada :)
- Anonyymi
Minne se kaatuu?
- Anonyymi
täällä on kyllä montaa eri vaihetta puhuttu, mutta oleellisinta on se että 0-vaihteita te olette kaikki!
- Anonyymi
Nolla mikään vaihde ole, se on vapaa. Jos joku työntää tai vetää niin sitten liikkuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nolla mikään vaihde ole, se on vapaa. Jos joku työntää tai vetää niin sitten liikkuu.
Minäpä laitan käsijarrun päälle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäpä laitan käsijarrun päälle.
Minä en muistakaan milloin olisin viimeksi koskenut käsijarrukahvaan.
Se on katsastusvaruste, kuten äänimerkkikin, eli katsastusmiestä/naista varten. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en muistakaan milloin olisin viimeksi koskenut käsijarrukahvaan.
Se on katsastusvaruste, kuten äänimerkkikin, eli katsastusmiestä/naista varten.Niin, ei sitä käsijarrua tarvi käyttää. Helpompaa maksaa jarruremotti, kun käytön puutteessa jumiutunut käsijarru ei toimi katsastuksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, ei sitä käsijarrua tarvi käyttää. Helpompaa maksaa jarruremotti, kun käytön puutteessa jumiutunut käsijarru ei toimi katsastuksessa.
Armeijassa saa jarrua. Ei tarvi remontoida katsastukseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Armeijassa saa jarrua. Ei tarvi remontoida katsastukseen.
Armeijan jarrussa on viivesytytys. Alkaa vaikuttamaan vasta 30 vuoden kuluttua.
- Anonyymi
on viisainta tehdä heikkovirtasennukset, ja ihan 1.5v pattereille koko talo..
- Anonyymi
Minun pattereissa kiertää vesi.
- Anonyymi
Aloittjajahan kysyi ihan eri asiaa
Siis mitä on kolmivaihe ja kaksi baihe sähkö
Vastaajt lukutaidottomat vaan selitti filippiiniensähköaitä
Toivottavati kukaan bastaajiata ei ole bstuussa suimen sähköverkosta
Milläön tavallaan - Anonyymi
Kaksivaihetta käytettiin moottoreissa sata vuotta sitten. Sitä ei käytetä enää, joten on paras unohtaa se. Sähköverkossa sähkö on kolmivaiheisena eli vaiheiden summa on nolla, siis mitään paluujohtoa ei tarvita - tosin matalajänniteverkossa (400 V) sellainen on.
Suomessa tapana nykyään on tuoda joka taloon ja asuntoon kaikki kolme vaihetta, tyypilliset pääsulakkeet ovat 3x25 A tai 3x35 A. Talossa vaiheet jaetaan eri piireihin mahdollisimman tasaisesti. Normaalit pistorasiat ja valaisimet siis toimivat yksivaiheisesti 230 voltilla. Kolmivaihetta käytetään suurimmissa sähkösyöpöissä: hella, lämmitys, sauna. 3x16 ampeerilla saa jopa 11 kW tehon.
Vanhemmissa asunnoissa voi olla yksivaihesyöttö. Tällöin esim. hella on kytketty yksivaiheisesti esim. 20 ampeerilla. Tämä rajoittaa sitä, miten paljon levyjä voi pitää päällä yhtäaikaa
Kolmivaihetta käytetään myös sähkömoottoreissa. Kodin ulkopuolella sitä käytetään enemmän.
Toisissa maissa on eri tapoja, esimerkiksi Britanniassa yksivaiheinen syöttö on suosittua ja tulo voi olla esim. 100 ampeeria. Normaalit pistorasiatkin on suojattu 32 ampeerin johdonsuojilla. Pistotulpissa on erikseen max 13 ampeerin sulake rajoittamassa virtaa. USA:ssa yleinen syöttö on 240 V yksivaiheinen 100-200 ampeeria. Nolla otetaan käämin keskivälistä, jolloin normaalit pistorasiat ovat 120 V, mutta tarvittaessa on 240 V saatavilla. Siis on kaksi vaihetta ja nolla. Pienen jännitteen vuoksi siellä käytetään paljon piirejä. Esimerkiksi mikroaaltouunille voi olla olla piiri.
Kolmivaiheessa johtojen ei tarvitse olla niin paksuja, mutta toisaalta pitää tasata kuormia ja esimerkiksi sähköauton pitää tukea kolmivaihelatausta,- Anonyymi
En keksi mitään syytä miksei meilläkin asuintaloissa voisi käyttää pelkästään yksivaiheista sähköä muun maailman malliin. Pääsulake vaan pitäisi olla talosta koosta riippuen, 63A -- 100A.
Selkeyttäisi paljon sähköjärjestelmää, kun kolmivaiheisuus rajattaisiin vain jakeluverkkoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En keksi mitään syytä miksei meilläkin asuintaloissa voisi käyttää pelkästään yksivaiheista sähköä muun maailman malliin. Pääsulake vaan pitäisi olla talosta koosta riippuen, 63A -- 100A.
Selkeyttäisi paljon sähköjärjestelmää, kun kolmivaiheisuus rajattaisiin vain jakeluverkkoon.Minä veikkaan että on monta muutakin asiaa joille et pysty keksimään mitään syytä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä veikkaan että on monta muutakin asiaa joille et pysty keksimään mitään syytä.
Minä veikkaan että sinulle sähkössä kaikki on käsittämätöntä. 🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En keksi mitään syytä miksei meilläkin asuintaloissa voisi käyttää pelkästään yksivaiheista sähköä muun maailman malliin. Pääsulake vaan pitäisi olla talosta koosta riippuen, 63A -- 100A.
Selkeyttäisi paljon sähköjärjestelmää, kun kolmivaiheisuus rajattaisiin vain jakeluverkkoon.Tuo voisi toimia kaupungeissa, mutta maaseudulla jossa talot on kaukana toisistaan tulisi ongelmia. Tosi nykyään syötön tulisi sähköautojen takia olla suurempi. 200 A pitäisi olla minimi. On järjetöntä sallia jotain 3x25 A, kun pian perheessä voi olla kaksi sähköautoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo voisi toimia kaupungeissa, mutta maaseudulla jossa talot on kaukana toisistaan tulisi ongelmia. Tosi nykyään syötön tulisi sähköautojen takia olla suurempi. 200 A pitäisi olla minimi. On järjetöntä sallia jotain 3x25 A, kun pian perheessä voi olla kaksi sähköautoa.
Jos tuo yletön sähköntarve pitäisi paikkansa, ei kenelläkään olisi varaa pitää sähköautoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos tuo yletön sähköntarve pitäisi paikkansa, ei kenelläkään olisi varaa pitää sähköautoa.
Kyllä sähköautoja voi pihalla pitää. Jos niitä on monta niin varmaan jossain niistä on sen verran sähköä että sillä pääsee jonnekin latausasemalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo voisi toimia kaupungeissa, mutta maaseudulla jossa talot on kaukana toisistaan tulisi ongelmia. Tosi nykyään syötön tulisi sähköautojen takia olla suurempi. 200 A pitäisi olla minimi. On järjetöntä sallia jotain 3x25 A, kun pian perheessä voi olla kaksi sähköautoa.
200A pääsulake vaatii aika isoja kaapeleita sekä kestäviä ja isoja sähkökeskuksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
200A pääsulake vaatii aika isoja kaapeleita sekä kestäviä ja isoja sähkökeskuksia.
Siksi kolmivaihe onkin hyvä. 67 ampeerilla kolmivaiheessa riittää vaikka yhdestäkin vaiheesta tarpeeksi, USA:ssa joku sähkömies esitteli omaa taloansa. Teki 1000 ampeerin sisääntulon, jossa 400 A oli sähköautoille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi kolmivaihe onkin hyvä. 67 ampeerilla kolmivaiheessa riittää vaikka yhdestäkin vaiheesta tarpeeksi, USA:ssa joku sähkömies esitteli omaa taloansa. Teki 1000 ampeerin sisääntulon, jossa 400 A oli sähköautoille.
Suomen ampeerit on eri asia kuin USAn.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen ampeerit on eri asia kuin USAn.
Suomen ampeerit on ainakin kaks kertaa parempia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen ampeerit on ainakin kaks kertaa parempia.
Millä logiikalla? USA:ssa jännite on 240 V, Suomessa 230 V. USA;ssa siis taloon tulee yksivaiheinen sähkö, josta nolla otetaan käämin puolivälistä, Normaaleihin pistorasioihin laitetaan 120 V, mutta suuremmat laitteet toimivat 240 voltilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä logiikalla? USA:ssa jännite on 240 V, Suomessa 230 V. USA;ssa siis taloon tulee yksivaiheinen sähkö, josta nolla otetaan käämin puolivälistä, Normaaleihin pistorasioihin laitetaan 120 V, mutta suuremmat laitteet toimivat 240 voltilla.
Onko USAssa taloissa siis käämit?
- Anonyymi
Mulla uuni toimii 1:llä vaiheella ja liedet toisella
- Anonyymi
Mulla on uunissa kaksi vaihetta ja se pyörii välillä miten sattuu.
- Anonyymi
IT-sähkössä on kaksivaiheisia pistorasioita.
- Anonyymi
Mutta voiko olla vaihetta ilman nollaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta voiko olla vaihetta ilman nollaa?
Tietenkin voi olla kaksi vaihetta, sähkö on aina sähköä.
Tiedätkö edes mikä nolla on? Nollaa ei synny ellei sitä yhdestä vaiheesta vasiten tee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta voiko olla vaihetta ilman nollaa?
Sähköverkossahan on vain vaihejohtimia kunnes päästään kiinteistöihin ja niiden muuntajiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköverkossahan on vain vaihejohtimia kunnes päästään kiinteistöihin ja niiden muuntajiin.
😀😁😂🤣
- Anonyymi
Huuhaajutut on hauskoja. Keksi lisää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huuhaajutut on hauskoja. Keksi lisää.
Oletko sattumalta se aloituskitisijä? Samanlainen ainakin olet. Lyhyitä, tarpeettomia, sisällöttömiä ja heikkoälyisiä viestejä uudestaan ja uudestaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta voiko olla vaihetta ilman nollaa?
Voi... ett taida tietää yhtään mitään IT-sähköstä.
siinä on vaihe ja vaihe, kummassakin noin 115 V, joten mittaamalla 230 V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
😀😁😂🤣
meinaatko että sähkön jakelussa nollaa kuljetetaan ilmajohdoissa ?
että se tulee voimalaitokselta ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi... ett taida tietää yhtään mitään IT-sähköstä.
siinä on vaihe ja vaihe, kummassakin noin 115 V, joten mittaamalla 230 VIhan selvästi tuossa on kaksi vaihetta.
Jos yksivaihemuuntajaan laittaa kolme toisikäämiä niin saa kolmivaihevirtaa.
Jos toisiokäämejä on viisi, niin sittä on tarjolla viisivaihevirtaa.
Helppoa ja yksinkertaista.
- Anonyymi
Johtuu oikosulkumoottorista, vain monivaiheisella virralla saadaan aikaan pyörivä magneettikenttä.
- Anonyymi
senkö takia poistuu nollaluokan pistorasiat uusista taloista, kun niissä ei oo pyörivää magneettikenttää ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
senkö takia poistuu nollaluokan pistorasiat uusista taloista, kun niissä ei oo pyörivää magneettikenttää ?
Jos hörppää riittävästi kossua niin alkaa pistorasiatkin pyöriä sängyn lisäksi. Sitten voikin pyytää sähkömiehen poistamaan kaikki pistorasiat uudesta talosta.
- Anonyymi
3-vaihevirralla saadaan myös siirrettyä vakioteho.
- Anonyymi
Yksivaiheessa on kaksi johdinta, joiden välillä vaihtojännite. Johtimet yleensä ovat vaihe ja nolla, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Normaali pistorasia antaa yksivaiheista 230 V 50 Hz.
Kaksivaiheine on täysin vanhentunut systeemi, jota runsas sata vuotta sitten käytettiin moottoreiden käynnistysongelman ratkaisemiseen. Ei siitä sen enempää.
Kolmivaiheessa on kolme vaihtetta kukin omassa johdossaan. Se luotiin tuomaan moottoreille tasaisempi käynti kuin kaksivaiheisena. Lisäksi siinä vaiheiden summa on nolla, kun virrat ovat samat, joten erillistä nollajohdinta ei välttämättä tarvita tai vaikka tarvitaan siittää kolmelle vaiheelle yhteinen. Siis 3-4 johdolla välitetään sama teho, joka muuten edellyttäisi kuutta.
Suomessa taloon tai asuntoon tulee yleensä kolmivaihe. Vaiheet sitten hajautetaan eri piireihin. Isommat laitteet, kuten kiuas, lämmitys ja liesi saavat kolme vaihetta. Tosin liedet voi kytkeä myös yhteen vaiheeseen, jos kolmea ei ole tarjolla. Tällöin tosin täysiä tehoja ei saa irti.
Kolmevaihepistorasiassa on viisi johdinta: kolme vaihetta, nolla ja suojamaa. Tosin kolmevaihepistorasioita ei juuri kodeissa käytetä paitsi mahdollisesti autotallissa. Kiinteästi kytketyistä liesi tarvitsee nollan. Kiuas sen sijaan ei, koska se on vain joko päällä tai ei, kun liesi voi olla tuhansissa eri tiloissa.
Sinänsä kolmivaihe ei ole mikään välttämättömyys. Suomessa tyypillinen tulo on 3 x 35 A. Britanniassa taas yleinen on 100 A yksivaihe. Yksivaiheisen etuna on, ettei tarvitse miettiä kuormien tasaamista. Kolmivaihe voi nollavian sattuessa olla turvallisempi, koska kuoriin ei välttämättä tule koko 230 V.- Anonyymi
Sävellä lisää huuhaajuuttuja niin sitten taas nauretaan.
Tosiasiassa automaatiolaitteissa käytetyt askelmoottorit ovat kaksivaihekoneita.
Samoiin ovat yksivaiheverkkoon liitettävät induktiomoottorit. Niissä tehdään verkosta saatavan vaiheen lisäksi toinen vaihe kondensaattorilla tai oikosulkurenkaalla.
Nuo "yksivaihemoottorit" ovat taatusti yleisempiä kuin kolmivaihemoottorit. Niitä löytyy jokaisesta pesukoneestakin pari kappaletta.
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .452817Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen422815Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631232598Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3261654- 711064
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101041Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.191884Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että101752Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26750- 99681