Kysy mitä vain alkoholismista ja päihderiippuvuudesta! Asiantuntijat vastaavat 19.3. klo 14-16

Olen 18v poika. Minusta tuntuu että juomisestani on tullut pakonomaista. Esim perjantaisin minun on pakko juoda. jos en jostaki syystä juo viikonloppuna, alkaa minusta tuntua maanantai iltana että on pakko juoda. Ja sillon tulee kans juotua. Juominen saattaa myös riistäytyä käsistä kesken kouluviikon. Mitä minun pitäisi tehdä? Pelottaa että minusta kuoriutuu ihka aito alkkis.

Addiktio on sairaus, koskipa se mitä päihteitä tahansa, mutta siitä voi toipua. En usko, että toipuminen on mahdollista, jollei tunnista ja tunnusta omaa tilaansa. Ylpeys voi estää päihdepalveluihin hakeutumista ja voi olla, että omat voimat riittävät vielä vastustamaan avun hakemista.
NA- ja AA-ryhmät ovat "nimettömien" toipuvien vertaistukiryhmiä. Ns. katkaisuhoidot ovat vain katkaisuhoitoja, minkä jälkeen "kuivilla" pysymiseen tarvitaan tukea - itse sain parhaiten em. vertaistukiryhmistä - tosin vasta kaiken menettäneenä, viimeisenä oljenkortena.
Etsi lähin NA/AA-ryhmä ja juttele toipuvien kanssa. Kukaan meistä ei ole erikoistapaus ja meillä kaikilla on mahdollisuus toipua, mutta yksin ei siihen pysty. Käy NA:n ja AA:n sivuilla sieltä saa vinkit eteenpäin.
Nimimerkki:" Rohkeutta ei puuttu, mutta pelko estää toimimasta" (Aku Ankka)

Minä olen 56v alkoholisti, vuonna 2016 ex-avovaimo kysyi haluanko mennä avohoitoon? Halusin ja olin 7vk juttelemassa muiden alkoholistien kanssa. tuntui hyvältä mut sitten eräänä perjantaina sorruin kokeilemaan miten yks viinapullo vaikuttaa. no tuli kauhee morkkis ja soitin hoidon vetäjälle ja kerroin.. siitä tuli 2.n kuukauden karenssi ja olis pitänyt käydä yksin AA.ssa. lopetin. Meillä oli ryhmässä alkkislääkäri. Vaati lopettamaan rauhoittavat lääkkeet 2 viikossa. olin syönyt niitä 24v paniikihäiriöön. Lopetin ja tuli kauheat vieroitusoireet. Nyt juominen jatkuu enkä enää tiedä mitä tehdä?

Missä vaiheessa omasta alkoholinkäytöstä pitäisi huolestua? Kaarlo Simojoki mainitsi Ylen podcastissa olevansa eniten huolestunut siitä isosta määrästä ihmisiä, joiden elämä ei kärsi jopa päivittäisestä alkoholinkäytöstä.
Itselläni on tapana juoda lasi pari viiniä, kun lapset ovat menneet nukkumaan ja pitää vielä tehdä luovuutta vaativia työtehtäviä. En koe, että tämä vaikuttaisi elämääni tai muodostaisi riskin, mutta pitäisikö minun olla huolissani tai vaihtaa teen juomiseen? Miten riippuvuus syntyy ja mistä sen voi tunnistaa?

Sellaista sairautta kuin riippuvuus ei ole olemassakaan. Käsitteellä voi kuvata toisen ihmisen halua ja tai tapaa käyttää tai tehdä jotakin mistä arvioitsija ei itse pidä. Kysyisinkin minkä takia valtiovalta ja erilaiset järjestetöt edistävät kansan keskuudessa valheellista kuvaa siitä, että esimerkiksi alkoholin käyttö tai tiiviit kasinovisiitit olisivat henkilön oman kontrollin ulkopuolella, kuin sairaus. Totta kai, kaikki mitä me teemme on oma valintamme. Millä tavalla epärehellisyys edistää yhteiskunnallista keskustelua, ymmärrystä ja suhtautumista heihin, jotka haluavat huumausaineita käyttää tai varansa kasinopeleihin laittaa?

Minulle on kehittynyt tapa ottaa lähes päivittäin muutamia annoksia olutta. Se rentouttaa ja auttaa suuntaamaan ikäviä ajatuksia muualle, varsinkin jos on sattunut huono päivä. Koskaan en juo itsenäni humalaan ja osaan lopettaa mielestäni juomisen oikeassa kohtaa. Töissä käyn normaalisti enkä koe että harrastukseni oluen kanssa olisi mitenkään muutenkaan vaikeuttanut elämää. Ainut mikä vähän mietityttää, on se se tapa kun ei oikein osaa viettää iltaa ilman muutamaa olutta, ellei sitten tavallaan ole syytä siihen , esimerkiksi töiden vuoksi. Huonoina päivinä melkein jo odottaa, että pääsee sinne kotiin ja iltasella ottamaan oluen ja sitä kautta rentoutua ja unohtaa kaikki turha. Pitäisikö tätä omaa olut kulttuuria jo miettiä ihan vakavissaan vai annanko jatkua entiseen malliin?

Hei. Olen 19 -vuotias nainen, selkeä riskijuoja ja audit-testistä lähes täydet pisteet. Käyn kyllä myös a-klinikalla juttelemassa aina silloin tällöin. Kysymyksenäni olisi semmoinen, että miten voisin vähentää/lopettaa kaikista turvallisimmin? Kärsin aika voimakkaista vierotusoireista jo hyvin pian aina lopettamisen jälkeen, yleensä jo noin parin päivän päästä lopettamisesta. Runsasta hikoilua, näen harhoja, kuulen ääniä, en pysty nukkumaan enkä syömään ja saan paniikkikohtauksia ja hengitykseni katkeilee paniikin seurauksena. Haluaisin välttää muunmuassa viinakrampit, verenpaineen äkilliset nousut ja muut vaaralliset vieroitusoireet.

Pitäisikö minun vähentää vähitellen?
Mikä olisi hyvä määrä otettavaksi milloinkin kun en haluaisi enää todellakaan juoda humalahakuisesti. Oma juomiseni pelottaa jo hyvin paljon ja en halua enää tuhota terveyttäni. Olen ennenkin yrittänyt vähentää mutta vierotusoireet yleensä ajavat uudestaan juomaan.

Isä ja sen uusi vaimo juo viikonloppuisin, myös silloin kun olen heidän luonaan. Eivät yleensä sammu tai mitään sellaista, mutta välillä pelottaa kun ovat äänekkäitä ja arvaamattomia. Isä vaatii humalassa huomiota ja avautuu asioista, jotka eivät minulle edes kuulu. Nyt he suunnittelevat kesälle yhteistä etelänmatkaa mutta en haluaisi lähteä koska lomalla heillä on tapana ottaa viiniä joka päivä. Olen jo 14v, joten pärjään kyllä ilman valvontaa, mutta olisin siellä ihan yksin. Olen yrittänyt sanoa isälle juomisesta, mutta se vaan suuttuu. Onko isä alkoholisti? Mitä pitäisi tehdä?

Miten 60 jolla on riippuvuus 45 v?
Sydän meinaa tilttaa jos jättää väliin,
nukkumaan ei pysty !!
Mitä avuksi ???
Juoppo !!!!

Olen 22v nainen ja tulee juotua lähes joka viikonloppu (pe tai la). Oon alkanut huolestumaan kun tuntuu et unohtelen asioita. Onko liikaa jos juon kerran viikkoon (välillä 1-2 viikon tauko) viinipullon/n. 7-8 juomaa?

Olen 52 v. nainen. Koko ikäni olen käyttänyt alkoholia.Huolestuttaa kun nykyään juon melkein joka ilta n.2 dl viinaa..joskus enemmän, varsinkin viikonloppuisin ,toki pystyn olemaan illan pari juomatta jos tilanne vaatii..ilman alkoholia uni on huonoa,en saa unta..heräilen tuon tuosta ja vatsa on kipeä päivisin..ja joka paikkaan sattuu..Alkoholi poistaa kivut ja uni maistuu..Käyn kävelemässä reippaasti melkein päivittäin ja lavatansseissa..pudotan painoa..syön vähän , jätän tilaa juoman kaloreille..että saisin painon putoamaan..olen siinä jo onnistunutkin..-7kg..vielä n.toinen mokoma..Poltan tupakkaa askin päivässä..Tiedän kyllä mitä pitäis tehdä..mutta kuinka se asia onnistuisi..Pelottaa,ahdistaa tuleva..Kuinka minun käy..Mitä on edessä,elänkö kuinka kauan tällä menolla..mikä on mun tulevaisuuden terveydentila..

olen 30v ja juon joka päivä muutaman olusen illalla, työtön. tälläinen tapa ollut nyt jo puolivuotta ja minun on pakko saada joka päivä tätä olutta. syy löytyy masennuksesta koska tiedostan että maapallo tuhoutuu ilmastonmuutoksen takia ja joudun kärsimään

Minä vastaan! ikä ihiset jää yksin ja kuppiin on helppo tarttua. yksi päivä yksin eläessä on ohi. Parit eronneet ja Amerikkalinen perhe kirkko ovat suomesta loppuneet. mitä tässä muuta? Suomalaista perhepolitiikkaa.

Olen pitkään ihmetellyt sitä, miksi juomista väitetään riippuvuudeksi?

Kysehän on kuitenkin vain opitusta tavasta, josta voisi opetella poiskin. Lienee sosiaalista ja psyykkistä riippuvuutta (ajan myötä fyysistä riippuvuuttakin), mutta mekanismihan on opittu.

Pitäisi opetella nauttimaan elämästä selvinpäin.

Voinko päästä katkaisuhoitoon vaikka en juo alkoholia? Minusta täysraittiille pitäisi olla jonkinlainen kiintiö näissä hoidoissa.

Mistä alkoholismi johtuu?
Mitkä/mikä on havaittu tehokkaimmiksi tavoiksi hoitaa sitä?

Meillä on kaksi lasta, vanhin on alakoululainen ja nuorempi päivähoidossa. Vaimo tekee kotona etätöitä. Hän on usein jo pikku hiprakassa kun tulen töistä kotiin. Ruoka on valmiina ja koti kunnossa ja lapset haettuna kun tulen kotiin. Illan mittaan hän juo salaa ja sitten muka ottaa vasta viinilasin, kun lapset on nukkumassa. Kuvottaa tämä teeskentely, vaimo ei myönnä juovansa kuin ne iltasiiderit tai viinipullollisen. Ja riitahan siitä tulee kun epäilen.

Pelkään, että muutkin huomaa kuinka hän on kännissä jo kun hakee lapsia tarhasta. Hän ei rähjää humalassa, vaan on melko normaali ja hiljainen. Hänellä ei ole ajokorttia, joten rattijuoppoudesta ei onneksi tarvitse olla huolissaan.

Itse en juo kuin saunakaljat ja joskus työpaikan juhlissa. Emme käy yhdessä viihteellä tai ravintoloissa, alkoholi ei ole minulle ongelma, paitsi vaimon juominen.

Vaikea erotakaan, kun siitähän tilanne vain todennäköisesti pahenisi ja kuka sitten katsoisi lasten perään heidän ollessa äidillään. Mitä voin tehdä? Miten saan hänet lopettamaan salailun, myöntämään ongelman ja hakemaan apua? Ja minkälainen apu voisi sopia tähän meidän tilanteeseemme? Pelkään, että kierrämme vain samaa kehää ja tämä vain pahenee entisestään, enkä jaksa enää kauaa.

Miten kallista tällainen katkaisuhoito on? Kuka sen maksaa? Saako siihen yhteiskunnan tukea? Kuinka todennäköistä on että hoidosta on apua? Ja onko hoitoon pääsylle jotain kriteereitä tai ehtoja?

Onko väärin olla humalassa töissä jos osaa
Olen kovapalkkainen
https://www.youtube.com/watch?v=F9GfPY4D2Ss

Missä menee alkoholinkäytön riskirajat? Olen 80 kiloinen eläkkeellä oleva nainen ja otan silloin tällöin (1-2 kertaa kuukaudessa) lasin viiniä ja juhliessa saattaa mennä yli 10 annosta alkoholia, mutta sitä tapahtuu vain pari kertaa vuodessa. En ole riippuvainen, mutta välillä huolestustuttaa silti. Mitä tuhoja alkoholi ihmisen keholle aiheuttaa? Onko näillä määrillä syytä huoleen?

Mitä mieltä olette lukuisista tieteellisistä tutkimuksista, että monet laittomat päihteet ovat vähemmän vaarallisia kuin laillinen alkoholi?

Mitä mieltä olette ns. 'Portugalin mallista' eli huumeiden dekriminalisoimisesta ja sen positiivisesta vaikutuksesta huumeongelmiin?

Mitä mieltä olette epäonnistuneesta sodasta huumeita vastaan?

Mitä mieltä olette siitä, että sota huumeita vastaan on aloitettu poliittisin ja rasistisin syin?

Tunnen yhden ihmisen joka on selvinpäin mukava mutta humalassa sekaisin. Käyttää välillä unilääkkeitä ja jotain muitakin lääkkeitä niin Mietin että senkö takia hänellä menee muisti kun juo?

Hän yrittää lopettaa juomisen mutta ei pysty. Mitkään katkot tai muutkaan ei ole tehonnut...

Harmittaa kun fiksu ihminen ei tajua nyt hakea apua kun hänen juominen on pahentunut. On yhtä usein humalassa kuin muut käyvät töissä

Moi.Olen 37-vuotias ja sain ekan lapsen 19v. Sitä ennen jonkun verran biletin mutta kun tulin raskaaksi en tietenkään. Ja kun lapsi syntyi, en juonut n.2 vuoteen. Sen jälkeen pitkiä aikoja juomatta ja pitkiä aikoja juoden... Nt viimeiset 2 vuotta mennyt kaljan parissa kiihtyvään tahtiin. Ihan viimeisen puoli vuotta olen juonut vähintään joka toinen päivä ja nyt pahimmillaan menee kolmekin päivää putkeen,sitten yksi päivä välissä ja taas jatkuu. Oon ihan loppu tähän. Ja melkein varma että mun kaveri veti mut tähän suohon.

Mietityttää tuo erään läheisen juominen, enkä oikein tiedä miten pitäisi toimia. Pitäisikö puuttua suoraan siihen juomiseen ennen kuin on liian myöhäistä? Aina saa lähteä kauppaan hakemaan lisää.

Juoko alkoholisti aina koko ajan? Mieheni on usein tammikuun juomatta, eikä se vaikuta olevan hänelle vaikeaa. Mutta muina kuukausina hän juo liikaa, eikä vähennä vaikka pyydän.

Olen saanu diagnoosin keskivaikeasta masennuksesta ja minulla on siihen lääkitys, mutta tuntuu ettei siitä ole apua. Alkoholia käytän varmaankin monen mielestä liikaa ja olen lukenut että se voi pahentaa masennusta. Masentuneena sitten juon taas enemmän. Miten tätä vyyhtiä pitäisi lähtä ratkaisemaan? Voisiko jonkinlaisesta terapiasta olla apua?

Mistä alkoholistin tunnistaa?

Hei! Miksi juopoille sanotaan että "posket näkyy takaapäin"? Turpoaako sylkirauhaset alkoholinkäytöstä? Mietin vaan sitä kun itsellä on hyvin pyöreät posket ja sylkirauhaset ilmeisen turvonneet niin mistä se johtuu kun se ei voi johtua alkoholista? Olen sairastanut syömishäiriön ja siitä seurauksena posket (sylkirauhaset) jäivät turvoksiin. Miksi sylkirauhaset turpoavat syömishäiriössä ja alkoholismissa? Vai turpoavatko? Pitääkö mennä lääkäriin, voiko sylkirauhasille tehdä jotain? Ne vaivaavat minua päivittäin vieläkin vaikka olen ollut terveenä jo n. 20 vuotta. Ja sitten toinen kysy´mys että kun juo niin aivosoluja tuhoutuu joka kerta. Kun lopettaa juomisen niin voiko aivosoluja muodostua lisää vai onko ne tuhoutuneet pysyvästi = on tyhmempi kuin ennen?

Join vuosia, päivittäin ja yli riskirajan, mitään fyysistä riippuvuutta ei tosin ollut. Minulla on buprenorfiinilääkitys, joka siis estää humaltumista, samaan tapaan kuin alkoholismin hoidossa käytetty nalmefeeni. N. puoli vuotta sitten lopetin liiallisen kaljanjuonnin ja opettelin juomaan kohtuudella (käytännössä ehkä kerran kk:ssa, yksi tai kaksi olutta tai viinilasia). Nyt yritän lopettaa buprenorfiinilääkitystä. Onko mahdollista tai todennäköistä että juominen riistäytyy sen myötä hallinnasta? Onko liian aikaista juhlia onnistumista?

Huolena on puolison juominen. Nyt rupee itseltä voimat katoamaan sivusta seuraajana. Ongelmia ollut jo vuosia. Nyt viimeisen parin vuoden aikana joka päiväistä, valehtelua ja piilottelua. Odotan päivästä toiseen että ymmärtäisi lopettaa. Mutta ei. Rakastan häntä ja toisaalta vihaan sydämmeni pohjasta. Lupautunut hakeutua hoitoon. Mutta se on vain lupaus. Haluan erota mutta pelkään hänen juovan itsensä hengiltä. Vaikka pelkään joka päivä sitä. On työelämässä, mutta juo sielläkin salaa. Kotiin tullessaan useampi sixpäkki sidukkaa ja kun olen töissä hakee sitä lähikaupasta lisää. Mistä saisin apua?

Voiko alle kolmikymppinen olla alkoholisti?

Voiko alkoholismista parantua?

Voiko lapsuuden aikasilla traumoilla olla tekemistä alkoholismin syntymisen kanssa?

Onko alkoholismi oikeasti sairaus? Eikö siinä ole kyse vain huonosta itsekurista tai ettei halua lopettaa?

Poikaystäväni polttelee kannabista joka viikonloppu. Hän oli ensimmäistä kertaa vuosiin kuukauden polttamatta ja koki vieroitusoireina unettomuutta, ärtymystä ja jopa hallusinaatioita. Molemmat säikähdimme riippuvuuden vaikeutta ja itse olin sitä mieltä, ettei hänen kannattaisi aloittaa enää ollenkaan. Kuitenkin poikaystäväni on vähä vähältä lisännyt taas aineen käyttöä eikä jostain syystä nää sitä ongelmana? Hän pystyy hoitamaan työt erinomaisesti, mutta muuten olemus on väsynyt ja se näkyy myös esimerkiksi lihomisena. Poikaystäväni ei nää eikä koe haittavaikutuksia, mutta minun on kovin vaikea miettiä meille tulevaisuutta, ennen kuin hän pystyy todistamaan riippumattomuutensa kannabiksesta. Miten asiaa kannattaa lähteä käsittelemään ja mikä on paras lähestymistapa, ettei toinen pahoita mieltään? Kuinka kauan tarvitsisi olla ilman kannabista, että hyödyt alkavat näkymään?

Narkomaanipojalleni suositeltiin korvaushoitoa, onko se hyvä idea?

Moi. Olen mielestäni kyllä kova ottamaan mutta en pidä itseäni alkoholistina vaikka saan väillä lähipiiriltä kuulla. Mistä tietää että olen vain suur kuluttaja enkä alkoholisti.

Saako töistä potkut, jos kertoo olevansa alkoholisti?

Voiko eläkeläinen raitistua ja onko hyötyä?

Jos sairastaa alkoholismia, onko mahdollista juoda esim. tiettyinä juhlapäivinä vai pitäisikö päihteistä pidättäytyä kokonaan?

Mitä on minnesota-hoito ja miksi se on niin tehokasta? Vai onko? Miten saan miehen, joka ei myönnä alkoholisoituneensa, osallistumaan?

Kysymys aivojen plastisiteetista. Missä määrin aivot kykenevät "korjaamaan" vahingon, joka on aiheutettu esim muutaman vuoden runsaalla alkoholin/kannabiksen/stimulanttien käytöllä? Käsittääkseni kyse on mm. dopamiinireseptorien "turtumisesta", jonka vuoksi perinteinen palkintojärjestelmää stimuloiva toiminta (opiskelu, liikunta, lukeminen jne) ei tunnu miltään mutta kykeneekö aivot ennen pitkää palaamaan tasolle jolla se oli ennen rillutteluputken aloitusta?

Johtuuko alkoholismi asiantuntijoiden mukaan jostain synnynnäisestä riippuvuudesta vai onko kaikilla yhtäläinen mahdollisuus tulla riippuvaiseksi alkoholista?

Naisystäväni (12 v yhdess') kanssa olemme olleet tekemisissä juomisen kanssa. Kaksi viimeistä vuotta meni minulta hitaassa "junajarrutuksessa" vähentämisessä ja puolisoni jatkoi lähes päivittäin ja asuimme yhdessä. Nyt ole lopettanut kokonaan alkoholin käytön ja muuttanut omaan asuntooni. Kun vierailen, niin alkoholia ei käytetä lainkaan, paitsi, jos tulee pienikin hetki, missä vaimoni pääsee "karkuun" eli jää yksin, hän suuntaa ostamaan alkoholia. Voimakas addiktio ei anna muuta mahdollisuutta. Olisiko syytä jo kääntyä ammattilaisten puoleen. Voiko hoitoa saada tableteista. Maksimi raittius kestää 7-10 päivää ja sen jälkeen retkahdus.

Onko sairasta kun juo joka viikonloppu

Mistä johtuu, että monilla alkoholi pahentaa ahdistuneisuutta ja masennusta? Tuntuu että aika monella päihderiippuvaisella on taustalla mielenterveyden ongelmia, jolloin päihteiden käytöstä tulee kehä. Löytyykö suurimmalta osalta päihderiippuvaisista hoidossa jotain muutakin terapian tarvetta? Jos näin on, voisiko mielestänne kansan päihderiippuvuutta ehkäistä paremmilla mielenterveyspalveluilla?

Hei. Haluaisin selvyyttä tilanteeseeni. Olen 20 nuori mies. Elämäni on pääsääntöisesti hyvää ja ympärilläni on paljon hyviä asioita sekä ihmisiä. Minua on vain varjostanut monta vuotta jatkunut kannabiksen poltto. Olen miettinyt monesti että mitä haen tuolla mutta en ole siihen saanut sinänsä ihmeellisempää selvyyttä kuin että pyrin kaiketi omalla toiminnallani saamaan minulle jotain mitä en kuitenkaan voi saada. Tämä siis on enemmän mentaliteettisella tasolla. Tämän myötä olen menettänyt kontrollin tosi moneen asiaan. Minut valtaa flegmaattisuus,turhamaisuus ja ahdistus. Toisinaan olen ”päättänyt” että nyt lopetan tämän mutta no sitä sanotaan että tilaisuus tekee varkaan ja näin ollen toimintani on myös jatkunut. Haluaisin kyllä päästä näistä irti mutta en oikein tiedä miten minun kannattaisi edetä. Olen sairastunut myös erääseen sairauteen ja hoitoon liittyvissä jutuissa olisi ehdottoman tärkeää olla täysin päihteetön. Myös alkoholin kulutukseni on vuosien varrella kasvanut. Tosin se ei ole ikinä ollut niin isossa roolissa minun elämässäni mutta saatan sitäkin tehdä vaikka aamulla herätessäni. Otan mielelläni neuvoja vastaan.

Olen huolissani äidistäni.

Itse asun liian kaukana ymmärtääkseni hänen arkensa todellisuutta, mutta ilmeiseti viimeisten vuosien aikana äitini on löytänyt tavan kompensoida elämän raskauden tunnetta alkoholilla. Isäni ei varmasti osaa lähestyä aihetta rakentavasti, ja joskus kuulenkin puhelun taustalta moitteita, että lapselleen puhutaan silloin kun puhe sammaltaa. Myöhäisen keski-iän elämän muutokset ja terveydentilan heikentyminen ovat todennäköisesti olleet osaltaan vaikuttamassa tai vahvistamassa haitallista käyttäytymistä.

Täyttä varmuutta edes käytön riskitason ylittävyydestä ei ole, ja kaipaisinkin vaihtoehtoisia vinkkejä aran aiheen lähestymiseen ja keskustelun avaamiseen terveeltä pohjalta.

Miten saan alkoholistin lähtemään hoitoon?

Jos on masentunut ja juo liikaa, voisiko psykoterapiasta olla apua?

Voiko liikajuominen johtua stressistä?

Miksi toinen ei lopeta juomista, vaikka riitelemme asiasta jatkuvasti, eikö hän vain välitä minusta tarpeeksi?

Miten saan alkoholistin lopettamaan juomisen?

Mieheni juo silloin tällöin, mutta se venyy usein monen päivän putkeksi. Voiko hänellä olla ongelma?

Tarvitseeko alkoholistin raitistua, eikö hän voisi vain opetella kohtuukäyttöön?

Kuinka päästä eroon tramalista

Lopettaako alkoholisti juomisen, jos toteutan uhkaukseni ja jätän hänet? Voisimmeko sitten palata yhteen?

Onko rauhoittavat lääkkeet hyvä tapa saada juominen poikki?

Minkälainen hoito on Minnesota-mallinen hoito?