2019 GGR 12

Matkalla Suomeen Asteria nitisi ja notkui niin, että Tapio oli oikeasti huolissaan. Olisitko oikeasti sellaiselle lähtenyt Roaring Fortiesille? Ilman kummoisia maaleja pääsee Italiasta Suomeen, maailman ympäri ei. Eikä Asterian turvallisuus ole ollut ongelma, ainoastaan vauhti, eli ei se katsastus ihan huuhaata ole ollut.

Eipä tietenkään olisi tarvinnut epäasioihin asioilla vastata, tuli silti niin tehtyä.

Tyypillistä ryssintää nyky-Suomessa. Kai täällä on liikaa rahaa, kun niin monet asiat tehdään yli-kalliisti. Rahaa palaa ja silti lopputulos on sutta ja sekundaa. Julkinen rakentaminen lienee pahin esimerkki. Sähköverkkojen kaapelointi Kaukoidän sekundakaapelilla toinen ja hoiva-alan yksityiset palvelut kolmas. Millähän alalla Tapio muuten on työskennellyt? En vihjaa mitään, koska en vain oikeasti tiedä.

Kyllä kaikissa remonteissa säädettävää jää. Ekan kerran kun käydään merellä kirjataan viat ylös ja ne sitten korjataan ja vene on valmis. Aikataulu ei tällä kertaa sallinut sitä.

Finjääveli kirjoitti:

Tyypillistä ryssintää nyky-Suomessa. Kai täällä on liikaa rahaa, kun niin monet asiat tehdään yli-kalliisti. Rahaa palaa ja silti lopputulos on sutta ja sekundaa. Julkinen rakentaminen lienee pahin esimerkki. Sähköverkkojen kaapelointi Kaukoidän sekundakaapelilla toinen ja hoiva-alan yksityiset palvelut kolmas. Millähän alalla Tapio muuten on työskennellyt? En vihjaa mitään, koska en vain oikeasti tiedä.

Lue lisää

Veikkonen löysi internetistä tiedon, että HSS kommodori on koulutukseltaan tuotantotalouden DI, joka on toiminut liikkeenjohdollisissa tehtävissä. ”Nykyisin” (juttu kai noin viiden vuoden takaa, koska oli silloin 56-vuotias) oma konsultointiyhtiö.

Bossu kirjoitti:

Kyllä kaikissa remonteissa säädettävää jää. Ekan kerran kun käydään merellä kirjataan viat ylös ja ne sitten korjataan ja vene on valmis. Aikataulu ei tällä kertaa sallinut sitä.

Lue lisää

Jos viimeinen mahdollisuus käynnistää Olkiluoto 3 olisi ollut 10 v sitten, se olisi varmaan ontuen käynnistetty. Ja sitten oltaisiin 10 v manattu sekä ranskalaisia että suomalaisia ...tanan tunareita, jotka ei osaa tehdä eikä tilata kun laitos on jatkuvassa seisokissa. Varmaan tähän mennessä voimala jo toimisi toivotulla tavalla silläkin lähestymistavalla, riskit vain olisivat olleet aika paljon suuremmat kuin Asterian tapauksessa kiireestä johtuvat.

Bossu kirjoitti:

Kyllä kaikissa remonteissa säädettävää jää. Ekan kerran kun käydään merellä kirjataan viat ylös ja ne sitten korjataan ja vene on valmis. Aikataulu ei tällä kertaa sallinut sitä.

Lue lisää

Noin se kai toimii lyhyillä retkillä, esim. kesälomapurjehduksilla. Pitkillä valtameripurjehduksilla korjaukset on paras osata tehdä itse ja viat korjattava sitä mukaa, kun vikoja syntyy. Käsitys, että "vene on valmis", on illuusio. Tietysti uusia vikoja ilmaantuu vähemmän, kun ensin muutaman vuoden kuluessa on oppinut tuntemaan veneensä läpikotaisin ja tietää mitä voi olla odotettavissa.
Veneen työkalu- ja varaosavalikoima kasvaa, kun harjoitusreissut avomerellä pitenevät. Ehkä veneen kirjahyllyynkin alkaa kertyä muutakin kuin histoariallista kaunokirjallisuutta. Mielestäni esim. Nigel Calder: Boatowner´s Mechanical and Electrical Manual ja John C. Payne: The Marine Electrical and Electronics Bible sekä esim. Nick Calder: Marine Diesel Engines ovat pitkillä reissuilla kiinnostavampia opuksia kuin kentises Volter Kilpi: Alastalon salissa tms. Makuasiaoita nuo lukuharrastuksen aiheet varmaankin ovat samoin kuin se, tekeekö veneen ongelmista luetteloa korjaamoa varten vai korjaako merellä itse.

vain.purjehtimalla.oppii kirjoitti:

Noin se kai toimii lyhyillä retkillä, esim. kesälomapurjehduksilla. Pitkillä valtameripurjehduksilla korjaukset on paras osata tehdä itse ja viat korjattava sitä mukaa, kun vikoja syntyy. Käsitys, että "vene on valmis", on illuusio. Tietysti uusia vikoja ilmaantuu vähemmän, kun ensin muutaman vuoden kuluessa on oppinut tuntemaan veneensä läpikotaisin ja tietää mitä voi olla odotettavissa.
Veneen työkalu- ja varaosavalikoima kasvaa, kun harjoitusreissut avomerellä pitenevät. Ehkä veneen kirjahyllyynkin alkaa kertyä muutakin kuin histoariallista kaunokirjallisuutta. Mielestäni esim. Nigel Calder: Boatowner´s Mechanical and Electrical Manual ja John C. Payne: The Marine Electrical and Electronics Bible sekä esim. Nick Calder: Marine Diesel Engines ovat pitkillä reissuilla kiinnostavampia opuksia kuin kentises Volter Kilpi: Alastalon salissa tms. Makuasiaoita nuo lukuharrastuksen aiheet varmaankin ovat samoin kuin se, tekeekö veneen ongelmista luetteloa korjaamoa varten vai korjaako merellä itse.

Lue lisää

Vettä ruiskutuspumpussa tai sylinterissä, no can do at sea.
Ylipitkä staagi, no can do at sea.
Vuoto keulaboksiin, osittain can do at sea ja tehtykin.
Asennusvirhe vesigenussa, can do ja tehty.
Hajonnut aurinkopaneli, no can do at sea.
Vääräntyyppiset aurinkopanelit, no can do at sea.
Pätkittäin lataava aurinkopaneli, varmaan could do.
Virransyöttöongelma toisessa radiossa, can do at sea.

Itse olen kyllä purkanut Yanmarin ruiskutuspumpun ja kasannut takaisin toimivana. Eikä montaakaan sellaista sähkövikaa voi veneeseen tulla, jota en osaisi korjata. Silti kaksi kertaa on toppivalo sammunut niin, että vasta seuraavalla kaudella taas toimi. Kerran oli johtimen kupari mennyt vihreäksi pölyksi maston juuressa, toisella kerralla itse Lopolight pysyvästi pimennyt. Ne hienot opukset ovat lopulta hyödyllisempiä kotona kirjahyllyssä kuin mukana veneessä.

GGR-aloittaja kirjoitti:

Jos viimeinen mahdollisuus käynnistää Olkiluoto 3 olisi ollut 10 v sitten, se olisi varmaan ontuen käynnistetty. Ja sitten oltaisiin 10 v manattu sekä ranskalaisia että suomalaisia ...tanan tunareita, jotka ei osaa tehdä eikä tilata kun laitos on jatkuvassa seisokissa. Varmaan tähän mennessä voimala jo toimisi toivotulla tavalla silläkin lähestymistavalla, riskit vain olisivat olleet aika paljon suuremmat kuin Asterian tapauksessa kiireestä johtuvat.

Lue lisää

Niin no Olkiluodon ongelmat johtuivat yksinomaan ranskalaisista ja saksalaisista. Tyypit tulee Suomeen kuin kehitysmaahan ja tajuaa sitten että Suomessa Säteilyturvakeskus onkin tehtäviensä tasalla eikä sitä voikaan kusettaa. Syyttävät sitten suomalaista ”byrokratiaa”. Lisäksi toivat mukanaan halvimpaa mahdollista EU-työvoimaa Puolasta, Bulgariasta jne. Eivät osanneet kieltä eivätkö ohjeita eikä oikein töitäkään mutta halpaa oli.

Edelliset ydinvoimalat tehtiin suomalaisten johdolla, apuna neuvostoliittolaisia ja ruotsalaisia. Aikataulussa pysyttiin ja lopputuloksena tilastojen mukaan maailman parhaat ydinvoimalat. Sama muuten monessa muussakin, kun raitiovaunut ja junan veturit tehtiin Suomessa ne toimivat. Myös talvella.

vain.purjehtimalla.oppii kirjoitti:

Noin se kai toimii lyhyillä retkillä, esim. kesälomapurjehduksilla. Pitkillä valtameripurjehduksilla korjaukset on paras osata tehdä itse ja viat korjattava sitä mukaa, kun vikoja syntyy. Käsitys, että "vene on valmis", on illuusio. Tietysti uusia vikoja ilmaantuu vähemmän, kun ensin muutaman vuoden kuluessa on oppinut tuntemaan veneensä läpikotaisin ja tietää mitä voi olla odotettavissa.
Veneen työkalu- ja varaosavalikoima kasvaa, kun harjoitusreissut avomerellä pitenevät. Ehkä veneen kirjahyllyynkin alkaa kertyä muutakin kuin histoariallista kaunokirjallisuutta. Mielestäni esim. Nigel Calder: Boatowner´s Mechanical and Electrical Manual ja John C. Payne: The Marine Electrical and Electronics Bible sekä esim. Nick Calder: Marine Diesel Engines ovat pitkillä reissuilla kiinnostavampia opuksia kuin kentises Volter Kilpi: Alastalon salissa tms. Makuasiaoita nuo lukuharrastuksen aiheet varmaankin ovat samoin kuin se, tekeekö veneen ongelmista luetteloa korjaamoa varten vai korjaako merellä itse.

Lue lisää

Ihanko oikeasti joku ajattelee, että kun vene on täysin purettu ja koottu, siinä jäljellä olevat viat saa korjattua matkalla ilman testiajoa. Varmasti parempi on tehdä muutaman viikon kruisailu, palata telakalle ja kertoa, mitä kaikkea vielä pitää korjata. Näin saadaan asennusvirheet ja pieleen suunnitellut jutut korjattua. Sitten kun kaikki kriittiset viat on korjattu lähdetään vasta 9 kuukauden yhtämittaiselle korjaukselle.

no.can.do kirjoitti:

Vettä ruiskutuspumpussa tai sylinterissä, no can do at sea.
Ylipitkä staagi, no can do at sea.
Vuoto keulaboksiin, osittain can do at sea ja tehtykin.
Asennusvirhe vesigenussa, can do ja tehty.
Hajonnut aurinkopaneli, no can do at sea.
Vääräntyyppiset aurinkopanelit, no can do at sea.
Pätkittäin lataava aurinkopaneli, varmaan could do.
Virransyöttöongelma toisessa radiossa, can do at sea.

Itse olen kyllä purkanut Yanmarin ruiskutuspumpun ja kasannut takaisin toimivana. Eikä montaakaan sellaista sähkövikaa voi veneeseen tulla, jota en osaisi korjata. Silti kaksi kertaa on toppivalo sammunut niin, että vasta seuraavalla kaudella taas toimi. Kerran oli johtimen kupari mennyt vihreäksi pölyksi maston juuressa, toisella kerralla itse Lopolight pysyvästi pimennyt. Ne hienot opukset ovat lopulta hyödyllisempiä kotona kirjahyllyssä kuin mukana veneessä.

Lue lisää

No vastaanpa luetteloosi:
- jos moottori ei syystä tai toisesta heti käynnisty, kannattaa veden sisäänotto sulkea ennen uusia starttiyrityksiä ja avata, kun käynnistyy! (Huhun mukaan oli suljettu pakoputken sulkuventtiili, mutta ei veden ottoa koneeseen. Pakoputken sulkuhana on hyvä pitää suljettuna korkeassa peräntakaisessa aallokossa. Jos polttoaineessa on vettä, sen pitäisi näkyä vedenerottajan kupissa.)
- ylipitkien välistaagien ongelmaa voisi ratkaista laittamalla keulastaagiin toggle tai kaksi. Sen voi tehdä merellä! Kippari tietysti on päättänyt varustaako staaginsa vanttiruuveilla vai ei.
- vesigenun asennusvirhettä ei varmasti olisi tullut, jos asennusohjeita antaneella kipparilla tai korjaustelakalla olisi ollut vähänkin kokemusta tuuliperäsimistä
. raporttien mukaan aurinkopaneelit toimivat välillä, välillä ei. Mielestäni sellainen vika viittaa säätimeen, jonka voisi poistaa - ellei vika ole esim. hapettuneissa liitoksissa.
- radion virransyöttöongelma on todennäköisesti helppo korjata merellä, kunhan käyttää järkeä, yleismittaria ja tarvittaessa uutta kaapelia. Huhun mukaan yleismittari olisi jostain syystä unohtunut ottaa mukaan? Sulakkeita, johtimia yms tarvikkeita luulisi olevan jokaisen valtameriveneen varustelaatikossa.

Lopolightia ei voi korjata eikä ko tuotteen takuu lohduta merellä! Onneksi kaikki kulkuvalot eivät yleensä pimene kerralla. Jos topin tricolor sammuu, kannen kulkuvalot vielä toimivat ja niiden polttimoita/kytkentöjä voi vaihtaa veneen ollessa kulussa.
Vihreäksi pulveriksi hapettuvat kuparijohtimet tulevat ennenpitkää ongelmaksi, ellei sähkö- asennuksissa ei ole käytetty tinattua kuparikaapelia ja vesieristystä. Esim. Islannissa huviveneitä koskevat samat vaatimukset kuin ammattialuksia eivätkä tavanomaisilla tinaamattomilla johtimilla tehdyt sähköasennukset läpäise katsastusmääräyksiä, eivät edes upouusissa tuotantoveneissä!

Veneen kirjahyllyn sisältö on tietysti jokaisen oma asia. Joskus tietokirjoista on paljon enemmän hyötyä kuin romaaneista.

vain.purjehtimalla.oppii kirjoitti:

No vastaanpa luetteloosi:
- jos moottori ei syystä tai toisesta heti käynnisty, kannattaa veden sisäänotto sulkea ennen uusia starttiyrityksiä ja avata, kun käynnistyy! (Huhun mukaan oli suljettu pakoputken sulkuventtiili, mutta ei veden ottoa koneeseen. Pakoputken sulkuhana on hyvä pitää suljettuna korkeassa peräntakaisessa aallokossa. Jos polttoaineessa on vettä, sen pitäisi näkyä vedenerottajan kupissa.)
- ylipitkien välistaagien ongelmaa voisi ratkaista laittamalla keulastaagiin toggle tai kaksi. Sen voi tehdä merellä! Kippari tietysti on päättänyt varustaako staaginsa vanttiruuveilla vai ei.
- vesigenun asennusvirhettä ei varmasti olisi tullut, jos asennusohjeita antaneella kipparilla tai korjaustelakalla olisi ollut vähänkin kokemusta tuuliperäsimistä
. raporttien mukaan aurinkopaneelit toimivat välillä, välillä ei. Mielestäni sellainen vika viittaa säätimeen, jonka voisi poistaa - ellei vika ole esim. hapettuneissa liitoksissa.
- radion virransyöttöongelma on todennäköisesti helppo korjata merellä, kunhan käyttää järkeä, yleismittaria ja tarvittaessa uutta kaapelia. Huhun mukaan yleismittari olisi jostain syystä unohtunut ottaa mukaan? Sulakkeita, johtimia yms tarvikkeita luulisi olevan jokaisen valtameriveneen varustelaatikossa.

Lopolightia ei voi korjata eikä ko tuotteen takuu lohduta merellä! Onneksi kaikki kulkuvalot eivät yleensä pimene kerralla. Jos topin tricolor sammuu, kannen kulkuvalot vielä toimivat ja niiden polttimoita/kytkentöjä voi vaihtaa veneen ollessa kulussa.
Vihreäksi pulveriksi hapettuvat kuparijohtimet tulevat ennenpitkää ongelmaksi, ellei sähkö- asennuksissa ei ole käytetty tinattua kuparikaapelia ja vesieristystä. Esim. Islannissa huviveneitä koskevat samat vaatimukset kuin ammattialuksia eivätkä tavanomaisilla tinaamattomilla johtimilla tehdyt sähköasennukset läpäise katsastusmääräyksiä, eivät edes upouusissa tuotantoveneissä!

Veneen kirjahyllyn sisältö on tietysti jokaisen oma asia. Joskus tietokirjoista on paljon enemmän hyötyä kuin romaaneista.

Lue lisää

Aivan, jos tuo huhuttu tapahtumaketju meni moottorin osalta noin, se oli käyttäjävirhe. Lopputulos on kuitenkin se, että matkalla ei moottori korjaannu minkään oppaan avustuksella.

Toggleja on mukana ja sellaisen lisääminen on aivan triviaali toimenpide, siihen ei mitään opaskirjaa tarvita. On kuitenkin erittäin perusteltua uskoa, ettei se korjaava toimenpide toimi/ole toteutattavissa. Sitä ovat niin rikin- kuin purjeentekijäkin pohtineet.

Vesigenun asennukseen ei tarvita mitään kokemusta tuuliperäsimistä, asennusohje riittää. Mutta kun tulee viimehetken tuottama mittavirhe tai mikä lie, niin sitten tulee korjattavaa. Sekin korjaus on ilman opaskirjaa tehty jo alkumatkasta.

Mielestäsi ajoittain toimivien aurinkopanelien vika johtuu säätimestä. Mitä lie sähköopasta oletkaan lukenut, kun osaat diagnoosin täältä käsin tehdä. Jos jokin osa-alue minulle on tuttua, se on sähköpuoli. Silti minulla ei ole korjausehdotuksia asennusta näkemättä. Ehkä korjattavissa merellä, ehkä ei.

Yleismittari on todellakin jäänyt kotiin. Minulle se olisi yksi mukaanotettavista perustyökaluista. Helppo homma, mutta ei mikään akuutti ongelma, toimivakin HF-radio on.

Poroksi syöpynyt toppivalon johto oli tinaamatonta, siksi se syöpyikin kohdasta, jossa johto tekee mutkan ylöspäin. Korjaus oli mahdollista vasta kun masto oli laskettu. Nyt johto on vaihdettu tinattuun. Ne nyt olivat vain omia esimerkkejä siitä, ettei kaikkea voi merellä tehdä.

no.can.do kirjoitti:

Aivan, jos tuo huhuttu tapahtumaketju meni moottorin osalta noin, se oli käyttäjävirhe. Lopputulos on kuitenkin se, että matkalla ei moottori korjaannu minkään oppaan avustuksella.

Toggleja on mukana ja sellaisen lisääminen on aivan triviaali toimenpide, siihen ei mitään opaskirjaa tarvita. On kuitenkin erittäin perusteltua uskoa, ettei se korjaava toimenpide toimi/ole toteutattavissa. Sitä ovat niin rikin- kuin purjeentekijäkin pohtineet.

Vesigenun asennukseen ei tarvita mitään kokemusta tuuliperäsimistä, asennusohje riittää. Mutta kun tulee viimehetken tuottama mittavirhe tai mikä lie, niin sitten tulee korjattavaa. Sekin korjaus on ilman opaskirjaa tehty jo alkumatkasta.

Mielestäsi ajoittain toimivien aurinkopanelien vika johtuu säätimestä. Mitä lie sähköopasta oletkaan lukenut, kun osaat diagnoosin täältä käsin tehdä. Jos jokin osa-alue minulle on tuttua, se on sähköpuoli. Silti minulla ei ole korjausehdotuksia asennusta näkemättä. Ehkä korjattavissa merellä, ehkä ei.

Yleismittari on todellakin jäänyt kotiin. Minulle se olisi yksi mukaanotettavista perustyökaluista. Helppo homma, mutta ei mikään akuutti ongelma, toimivakin HF-radio on.

Poroksi syöpynyt toppivalon johto oli tinaamatonta, siksi se syöpyikin kohdasta, jossa johto tekee mutkan ylöspäin. Korjaus oli mahdollista vasta kun masto oli laskettu. Nyt johto on vaihdettu tinattuun. Ne nyt olivat vain omia esimerkkejä siitä, ettei kaikkea voi merellä tehdä.

Lue lisää

En ollut vänkäämässä saati haastamassa. Ajattelin vain antaa vinkkejä nuoremmilleni. Aurinkopaneeleista sattuu olemaan oman veneen kokemuksia yli 20 v. ajalta (mm. pallonkierto ja 4 Atlantin ylitystä) ja niiden tavallisin ongelma on ollut 1) paneelin johtoliitos ja 2) säädin - mutta ei itse paneeli. Siksi kannattaa keskittyä tavallisimpiin vikakohteisiin. Paneelia itsessään ei pysty korjaamaan, jos se on hajonnut. Eikä tämä ole kirjatietoa.
Varsinkin jos ilman aikaisempaa valtamerikokemusta on lähdössä pitkille reissuille, korjausoppaita ja kaikkien varusteiden manuaalit kannattaa ottaa mukaan. Moottorin varaosaluettelokin on hyödyksi, jos reissun aikana joutuu tilaamaan puuttuvia varaosia esim. seuraavaan satamaan. Miksi väheksyit?

vain.purjehtimalla.oppii kirjoitti:

En ollut vänkäämässä saati haastamassa. Ajattelin vain antaa vinkkejä nuoremmilleni. Aurinkopaneeleista sattuu olemaan oman veneen kokemuksia yli 20 v. ajalta (mm. pallonkierto ja 4 Atlantin ylitystä) ja niiden tavallisin ongelma on ollut 1) paneelin johtoliitos ja 2) säädin - mutta ei itse paneeli. Siksi kannattaa keskittyä tavallisimpiin vikakohteisiin. Paneelia itsessään ei pysty korjaamaan, jos se on hajonnut. Eikä tämä ole kirjatietoa.
Varsinkin jos ilman aikaisempaa valtamerikokemusta on lähdössä pitkille reissuille, korjausoppaita ja kaikkien varusteiden manuaalit kannattaa ottaa mukaan. Moottorin varaosaluettelokin on hyödyksi, jos reissun aikana joutuu tilaamaan puuttuvia varaosia esim. seuraavaan satamaan. Miksi väheksyit?

Lue lisää

Ilman muuta manuaalit mukaan, mutta yleistasoiset oppikirjat ovat kotiläksyjä ja siksi kirjahyllyn koristuksia. GGR:n osalta seuraava satama on lähtösatama ja siellä on aikaa odotella varaosiakin, niitä ei tarvitse etukäteen tilailla. Pallonkerto cruisingina on jotain muuta. Siinä kuitenkin enin osa huolloista tehdään satamissa.

vain.purjehtimalla.oppii kirjoitti:

En ollut vänkäämässä saati haastamassa. Ajattelin vain antaa vinkkejä nuoremmilleni. Aurinkopaneeleista sattuu olemaan oman veneen kokemuksia yli 20 v. ajalta (mm. pallonkierto ja 4 Atlantin ylitystä) ja niiden tavallisin ongelma on ollut 1) paneelin johtoliitos ja 2) säädin - mutta ei itse paneeli. Siksi kannattaa keskittyä tavallisimpiin vikakohteisiin. Paneelia itsessään ei pysty korjaamaan, jos se on hajonnut. Eikä tämä ole kirjatietoa.
Varsinkin jos ilman aikaisempaa valtamerikokemusta on lähdössä pitkille reissuille, korjausoppaita ja kaikkien varusteiden manuaalit kannattaa ottaa mukaan. Moottorin varaosaluettelokin on hyödyksi, jos reissun aikana joutuu tilaamaan puuttuvia varaosia esim. seuraavaan satamaan. Miksi väheksyit?

Lue lisää

Vika sekin on, että varaosapakki on puutteellinen. Sekin selviäisi testipurjehduksella, kun ne ekat viat tulisivat ilmi. Moottorikin oli uusi ja tuntematon. Siihen perehtymiseen olisi tarvittu aikaa ja käyttötunteja.

no.can.do kirjoitti:

Ilman muuta manuaalit mukaan, mutta yleistasoiset oppikirjat ovat kotiläksyjä ja siksi kirjahyllyn koristuksia. GGR:n osalta seuraava satama on lähtösatama ja siellä on aikaa odotella varaosiakin, niitä ei tarvitse etukäteen tilailla. Pallonkerto cruisingina on jotain muuta. Siinä kuitenkin enin osa huolloista tehdään satamissa.

Lue lisää

"Yleistasoisten oppikirjojen" väheksyminen "kotiläksyinä" on turhaa. Vaikka em. kirjat olisi joskus lukenut, en ainakaan itse osaisi ulkomuistuista sanoa vaikkapa moottorin lämpötilasensorin vastusmittauksen normaalikukemia. Niitä voit tarvita, jos haet syytä oudolle lämpötilahälyytykselle. En muista ulkoa Yanmarin, Bukhin, Volvon, Perkinsin tai Nannin moottoreiden sähköjärjestelmien värikoodeja, jotka nekin löytyvät "Marine electrical and electronics biblestä". Ko kirjassa on myös HF-sääasemien jaksolukuja yms. yleistasoista tietoa. Jotkut sanovat kirjan olevan "a must for professionals and long-distance cruisers". En pitäisi myöskään Nigel Calderin venehuolto-oppaita pelkkinä "kirjahyllyn koristeina" varsinkaan niille purjehtijoille, joilla ei ole vankkaa omaa kokemusta ennen valtamerille lähtemistä.

Sanot että "enin osa huolloista tehdään satamissa". Oman pallonkierto-cruisingin aikana tein kyllä korjaushommia merellä sitä mukaa, kun niihin tuli tarvetta, esim gps:n korjaus, moottorin startin korjaus, ankkurivinssin korjaus, puomihelan korjaus, aurinkopaneelin liitosten korjaus, tuuligeneraattorin korjaus, purjeiden paikkaus jne. Ulkopuoliseen apuun ei tullut tarvetta. Tietysti ei-kiireelliset hommat kuten watermakerin tiivisteiden vaihto, moottorin huollot tms. voi tehdä satamassa tai ankkurissa ollessa. Yleensä kuitenkin veneeni oli satamaan/ankkuripaikkaan tullessa kunnossa. Oli mukavampi keskittyä kaikkeen muuhun kuin tekemättömiin korjauksiin!

vain.purjehtimalla.oppii kirjoitti:

"Yleistasoisten oppikirjojen" väheksyminen "kotiläksyinä" on turhaa. Vaikka em. kirjat olisi joskus lukenut, en ainakaan itse osaisi ulkomuistuista sanoa vaikkapa moottorin lämpötilasensorin vastusmittauksen normaalikukemia. Niitä voit tarvita, jos haet syytä oudolle lämpötilahälyytykselle. En muista ulkoa Yanmarin, Bukhin, Volvon, Perkinsin tai Nannin moottoreiden sähköjärjestelmien värikoodeja, jotka nekin löytyvät "Marine electrical and electronics biblestä". Ko kirjassa on myös HF-sääasemien jaksolukuja yms. yleistasoista tietoa. Jotkut sanovat kirjan olevan "a must for professionals and long-distance cruisers". En pitäisi myöskään Nigel Calderin venehuolto-oppaita pelkkinä "kirjahyllyn koristeina" varsinkaan niille purjehtijoille, joilla ei ole vankkaa omaa kokemusta ennen valtamerille lähtemistä.

Sanot että "enin osa huolloista tehdään satamissa". Oman pallonkierto-cruisingin aikana tein kyllä korjaushommia merellä sitä mukaa, kun niihin tuli tarvetta, esim gps:n korjaus, moottorin startin korjaus, ankkurivinssin korjaus, puomihelan korjaus, aurinkopaneelin liitosten korjaus, tuuligeneraattorin korjaus, purjeiden paikkaus jne. Ulkopuoliseen apuun ei tullut tarvetta. Tietysti ei-kiireelliset hommat kuten watermakerin tiivisteiden vaihto, moottorin huollot tms. voi tehdä satamassa tai ankkurissa ollessa. Yleensä kuitenkin veneeni oli satamaan/ankkuripaikkaan tullessa kunnossa. Oli mukavampi keskittyä kaikkeen muuhun kuin tekemättömiin korjauksiin!

Lue lisää

"Aivan, jos tuo huhuttu tapahtumaketju meni moottorin osalta noin, se oli käyttäjävirhe. Lopputulos on kuitenkin se, että matkalla ei moottori korjaannu minkään oppaan avustuksella."

Tuo siteerattu tapaus ei osaavalle ole no can do at sea. Osaava ei olisi mokomaan tilanteeseen tuolla tavalla joutunutkaan. No.can.do tekee oman kokemuspohjan perusteella yleistyksiä.

vain.purjehtimalla.oppii kirjoitti:

"Yleistasoisten oppikirjojen" väheksyminen "kotiläksyinä" on turhaa. Vaikka em. kirjat olisi joskus lukenut, en ainakaan itse osaisi ulkomuistuista sanoa vaikkapa moottorin lämpötilasensorin vastusmittauksen normaalikukemia. Niitä voit tarvita, jos haet syytä oudolle lämpötilahälyytykselle. En muista ulkoa Yanmarin, Bukhin, Volvon, Perkinsin tai Nannin moottoreiden sähköjärjestelmien värikoodeja, jotka nekin löytyvät "Marine electrical and electronics biblestä". Ko kirjassa on myös HF-sääasemien jaksolukuja yms. yleistasoista tietoa. Jotkut sanovat kirjan olevan "a must for professionals and long-distance cruisers". En pitäisi myöskään Nigel Calderin venehuolto-oppaita pelkkinä "kirjahyllyn koristeina" varsinkaan niille purjehtijoille, joilla ei ole vankkaa omaa kokemusta ennen valtamerille lähtemistä.

Sanot että "enin osa huolloista tehdään satamissa". Oman pallonkierto-cruisingin aikana tein kyllä korjaushommia merellä sitä mukaa, kun niihin tuli tarvetta, esim gps:n korjaus, moottorin startin korjaus, ankkurivinssin korjaus, puomihelan korjaus, aurinkopaneelin liitosten korjaus, tuuligeneraattorin korjaus, purjeiden paikkaus jne. Ulkopuoliseen apuun ei tullut tarvetta. Tietysti ei-kiireelliset hommat kuten watermakerin tiivisteiden vaihto, moottorin huollot tms. voi tehdä satamassa tai ankkurissa ollessa. Yleensä kuitenkin veneeni oli satamaan/ankkuripaikkaan tullessa kunnossa. Oli mukavampi keskittyä kaikkeen muuhun kuin tekemättömiin korjauksiin!

Lue lisää

Värikoodit löytyvät manuaalista, ainakin minun manuaalissani. Muiden moottorien värikoodeista olisi hyötyä vain naapureita auttaessa, mikä sekin olisi tietysti hyvä. HF-taajuuksia etsisin mieluummin jostain päivitetystä luettelosta. Vaikka taajuudet ovat pitkäikäisiä, eivät ne sentään pysy muuttumattomina kuten vaikkapa logaritmitaulukot. Jos omat tiedot loppuvat, lisää löytyy helpoiten muulta cruising-väeltä radionetissä, olet kai sitä käyttänyt?

Onhan selvää, että akuutit matkantekoon liittyvät korjaukset tehdään matkalla. Mutta kuten tuhannen kertaa on tullut täälläkin mainittua, satamissa vietetään monin verroin enemmän aikaa kuin matkalla. Minäkin olen startin korjannut ihan perjantain menomatkalla viikonlopuksi. Siihen en manuaalia tarvinnut, kuten en olisi tarvinnut yleisopasta mihinkään mainitsemaasi korjaukseen.

kvs kirjoitti:

"Aivan, jos tuo huhuttu tapahtumaketju meni moottorin osalta noin, se oli käyttäjävirhe. Lopputulos on kuitenkin se, että matkalla ei moottori korjaannu minkään oppaan avustuksella."

Tuo siteerattu tapaus ei osaavalle ole no can do at sea. Osaava ei olisi mokomaan tilanteeseen tuolla tavalla joutunutkaan. No.can.do tekee oman kokemuspohjan perusteella yleistyksiä.

Lue lisää

Tuskinpa siinä oli osaamisesta kyse. Tilanteen hahmottaa ilman insinöörikoulutustakin, mutta osaavallekin sattuu virheitä, minulle ainakin. Ja seuraus onkin sitten "no can do"-tilanne.

no.can.do kirjoitti:

Värikoodit löytyvät manuaalista, ainakin minun manuaalissani. Muiden moottorien värikoodeista olisi hyötyä vain naapureita auttaessa, mikä sekin olisi tietysti hyvä. HF-taajuuksia etsisin mieluummin jostain päivitetystä luettelosta. Vaikka taajuudet ovat pitkäikäisiä, eivät ne sentään pysy muuttumattomina kuten vaikkapa logaritmitaulukot. Jos omat tiedot loppuvat, lisää löytyy helpoiten muulta cruising-väeltä radionetissä, olet kai sitä käyttänyt?

Onhan selvää, että akuutit matkantekoon liittyvät korjaukset tehdään matkalla. Mutta kuten tuhannen kertaa on tullut täälläkin mainittua, satamissa vietetään monin verroin enemmän aikaa kuin matkalla. Minäkin olen startin korjannut ihan perjantain menomatkalla viikonlopuksi. Siihen en manuaalia tarvinnut, kuten en olisi tarvinnut yleisopasta mihinkään mainitsemaasi korjaukseen.

Lue lisää

Nimimerkilläsi "no.can.do" viittasit osaamattomuuteen. Siksi laitoin muutaman kirjavinkin, joista voisi pitkillä reissuilla olla ehkä enemmän hyötyä kuin pelkästä kaunokirjallisuudesta. En kritisoinut henkilökohtaista sähkö- tai moottoriosaamistasi.
Oma periaatteeni kaikilla purjehduksilla on ollut ja on edelleen omavaraisuus eikä "cruising-väen" avun tai muunkaan ulkopuolisen avun kyseleminen mistään radionetistä. Miksi pitäisi toimia keskustelupalstan mukaisesti, vaikka siellä "on tullut tuhannen kertaan mainittua"? Jokainen kippari sittenkin ratkaisee tekemisensä ja varusteensa itse.

no.can.do kirjoitti:

Tuskinpa siinä oli osaamisesta kyse. Tilanteen hahmottaa ilman insinöörikoulutustakin, mutta osaavallekin sattuu virheitä, minulle ainakin. Ja seuraus onkin sitten "no can do"-tilanne.

Lue lisää

Siis se nyt puheena oleva tilanne, mihin osaava ei joutuisikaan, eli se että sylintereihin on päässyt vettä, ei osaavalle ole "no can do"-tilanne.

no.can.do kirjoitti:

Aivan, jos tuo huhuttu tapahtumaketju meni moottorin osalta noin, se oli käyttäjävirhe. Lopputulos on kuitenkin se, että matkalla ei moottori korjaannu minkään oppaan avustuksella.

Toggleja on mukana ja sellaisen lisääminen on aivan triviaali toimenpide, siihen ei mitään opaskirjaa tarvita. On kuitenkin erittäin perusteltua uskoa, ettei se korjaava toimenpide toimi/ole toteutattavissa. Sitä ovat niin rikin- kuin purjeentekijäkin pohtineet.

Vesigenun asennukseen ei tarvita mitään kokemusta tuuliperäsimistä, asennusohje riittää. Mutta kun tulee viimehetken tuottama mittavirhe tai mikä lie, niin sitten tulee korjattavaa. Sekin korjaus on ilman opaskirjaa tehty jo alkumatkasta.

Mielestäsi ajoittain toimivien aurinkopanelien vika johtuu säätimestä. Mitä lie sähköopasta oletkaan lukenut, kun osaat diagnoosin täältä käsin tehdä. Jos jokin osa-alue minulle on tuttua, se on sähköpuoli. Silti minulla ei ole korjausehdotuksia asennusta näkemättä. Ehkä korjattavissa merellä, ehkä ei.

Yleismittari on todellakin jäänyt kotiin. Minulle se olisi yksi mukaanotettavista perustyökaluista. Helppo homma, mutta ei mikään akuutti ongelma, toimivakin HF-radio on.

Poroksi syöpynyt toppivalon johto oli tinaamatonta, siksi se syöpyikin kohdasta, jossa johto tekee mutkan ylöspäin. Korjaus oli mahdollista vasta kun masto oli laskettu. Nyt johto on vaihdettu tinattuun. Ne nyt olivat vain omia esimerkkejä siitä, ettei kaikkea voi merellä tehdä.

Lue lisää

Eihän tätä voi kuin ihmetellä kun kokonaiskuva romanttisesta reissusta alkaa pikkuhiljaa valjeta:
"Yleismittari on todellakin jäänyt kotiin." No voi hyvänen aika - en kesälomareissulle lähde ilman, tietysti jos siihen suhtautuu samalla tavalla kuin kalastusvehkeisiin "lähdin purjehtimaan, en kalastamaan" - "lähdin purjehtimaan, en sähkötöitä tekemään" tai ei ole ennestään tietoa ja taitoa tehdä mitään kunnostustöitä :(
Ammattitaustan huomioiden olisi luullut että projektinhallinta olisi ollut kunnossa, mutta epärealistiset haaveet ehkäisivät rationaalisen toteutuksen :-/

Jurristikko kirjoitti:

Eihän tätä voi kuin ihmetellä kun kokonaiskuva romanttisesta reissusta alkaa pikkuhiljaa valjeta:
"Yleismittari on todellakin jäänyt kotiin." No voi hyvänen aika - en kesälomareissulle lähde ilman, tietysti jos siihen suhtautuu samalla tavalla kuin kalastusvehkeisiin "lähdin purjehtimaan, en kalastamaan" - "lähdin purjehtimaan, en sähkötöitä tekemään" tai ei ole ennestään tietoa ja taitoa tehdä mitään kunnostustöitä :(
Ammattitaustan huomioiden olisi luullut että projektinhallinta olisi ollut kunnossa, mutta epärealistiset haaveet ehkäisivät rationaalisen toteutuksen :-/

Lue lisää

Yhdellä jäi kotiin hanskat, toisella oli mukana vain yksi vinssinkampi, kolmannen muistilistasta puuttui yleismittari.... Eli onnettomia tumpeloita kaikki, joilla ei ole projektinhallinnasta hajuakaan.

Ilman sähköäkin muuten voi kierroksen tehdä. Tai cruisata vuosikaudet pitkin maailman meriä. Kesäloman vietto sen sijaan ilman sähköä on luonnollisesti tekemätön paikka täällä. Jopa paljon pienempikin sähköongelma, esim. mittariston pimeneminen estää purjehtimisen.

meollaantumpeloita kirjoitti:

Yhdellä jäi kotiin hanskat, toisella oli mukana vain yksi vinssinkampi, kolmannen muistilistasta puuttui yleismittari.... Eli onnettomia tumpeloita kaikki, joilla ei ole projektinhallinnasta hajuakaan.

Ilman sähköäkin muuten voi kierroksen tehdä. Tai cruisata vuosikaudet pitkin maailman meriä. Kesäloman vietto sen sijaan ilman sähköä on luonnollisesti tekemätön paikka täällä. Jopa paljon pienempikin sähköongelma, esim. mittariston pimeneminen estää purjehtimisen.

Lue lisää

Myönnetään että mitä tumpelompi porukka tai kippari ja mitä enemmän vastoinkäymisiä tulee - sitä mielenkiintoisempi purjehduskirja :)
Mutta, just niiden avulla ite oppii, ei joudu tilanteisiin tai ongelmiin joita esim. koneen käynnistys pakoputken läpivientihana suljettuna :-o (GGR) tai kippari hörppäsi spriit kompassista (Turen: Tuntsa) tai ankkuroinpa matalaan kuukauden korkeimman nousuveden aikaan (Duncker: Merivuokko) tai...
Valitettavasti tämänkertaisessa sopassa taitaa olla niin monta kokkia, että hyvää keittokirjaa on turha venttailla. Pohjamaalit oli valinnut joku tai sitten ei, aurinkopaneelit oli hyväksynyt ja suunnitellut joku tai sitten ei... Liian moni älähtää jos koko totuus hankkeesta paljastuu, hyvä (romanttinen ja idealistinen) approach, paljon pisneshakuista perskärpästä mukana vaikuttamassa valintoihin... jne.
En oikeastaan ihmettele ettei sieltä Atlantilta ole mikä hiton hoppu ylittämään muutama kuukausi aiemmin suljettua maaliviivaa :D
Sitäpaitsi - projektinhallinta ei katso yhtä unohtunutta yksityiskohtaa kuin ehkä siellä ydinvoimala tai Boeing hankkeissa, tärkeämpää on kokonaisuuden hallinta ja siinä kaikkein tärkeimpiä puolia on toteutettavuus budjetin ja aikataulun puitteissa. Jos lähdetään pallon ympäri kisaan veneellä jota ei ole koepurjehdittu - projektinhallinta on pettänyt ja pahasti!

meollaantumpeloita kirjoitti:

Yhdellä jäi kotiin hanskat, toisella oli mukana vain yksi vinssinkampi, kolmannen muistilistasta puuttui yleismittari.... Eli onnettomia tumpeloita kaikki, joilla ei ole projektinhallinnasta hajuakaan.

Ilman sähköäkin muuten voi kierroksen tehdä. Tai cruisata vuosikaudet pitkin maailman meriä. Kesäloman vietto sen sijaan ilman sähköä on luonnollisesti tekemätön paikka täällä. Jopa paljon pienempikin sähköongelma, esim. mittariston pimeneminen estää purjehtimisen.

Lue lisää

"Yhdellä jäi kotiin hanskat, toisella oli mukana vain yksi vinssinkampi, kolmannen muistilistasta puuttui yleismittari...."
Tuo on sellainen lista että kylmät väreet vaan selkäpiissä osanottajien turvallisuuden suhteen. Eikö todellakaan ollut minkäänlaista katsastusta veneille ennen pallon ympäri kisaa? Sellaista jossa olisi tarkastettu varajärjestelmät (mm. vinssikampi) tai riittävä työkaluvarustus ja varaosat (mm. yleismittari esim. tälläinen https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/axxel-10a-analoginen-yleismittari - digitaalistahan ei ole sallittu) ja sitten tuo tarina purjehtijasta joka menee etelämerelle ilman hanskoja - pitääkö ihan kaikki uskoa vaikka se netissä kirjoitetaan? Vähän sama kuin "läksin käymään pohjoisnavalla, mutta unohtui ottaa villasukat mukaan :-o )

meollaantumpeloita kirjoitti:

Yhdellä jäi kotiin hanskat, toisella oli mukana vain yksi vinssinkampi, kolmannen muistilistasta puuttui yleismittari.... Eli onnettomia tumpeloita kaikki, joilla ei ole projektinhallinnasta hajuakaan.

Ilman sähköäkin muuten voi kierroksen tehdä. Tai cruisata vuosikaudet pitkin maailman meriä. Kesäloman vietto sen sijaan ilman sähköä on luonnollisesti tekemätön paikka täällä. Jopa paljon pienempikin sähköongelma, esim. mittariston pimeneminen estää purjehtimisen.

Lue lisää

Kylläpä kirjoitit vähän mutta asiaa, joka kohtaan pitää kommentoida:
"Kesäloman vietto sen sijaan ilman sähköä on luonnollisesti tekemätön paikka täällä. Jopa paljon pienempikin sähköongelma, esim. mittariston pimeneminen estää purjehtimisen. "

Tuossa olet varsin oikeassa. Perheveneestä jos häviää sähköt, tai vaikka moottori ei käynnisty (startti sökö) niin kyllä se useimmissa perheissä aiheuttaa tauon purjehtimiseen kunnes ongelmat on selvitetty. Sikäli ymmärrän että yleismittari on minulle tärkeämpi kuin Tapiolle, ja myös kyky itse korjata kytkennöistä tai hapettumista tai muusta helposta syystä aiheutuneet ongelmat on oleellisempaa. Tapiolla loma ei keskeydy, vaikka mikä piuha kärähtäisi, perhepurjehtijalla on siinä suhteessa tiukempaa.

Jurristikko kirjoitti:

"Yhdellä jäi kotiin hanskat, toisella oli mukana vain yksi vinssinkampi, kolmannen muistilistasta puuttui yleismittari...."
Tuo on sellainen lista että kylmät väreet vaan selkäpiissä osanottajien turvallisuuden suhteen. Eikö todellakaan ollut minkäänlaista katsastusta veneille ennen pallon ympäri kisaa? Sellaista jossa olisi tarkastettu varajärjestelmät (mm. vinssikampi) tai riittävä työkaluvarustus ja varaosat (mm. yleismittari esim. tälläinen https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/axxel-10a-analoginen-yleismittari - digitaalistahan ei ole sallittu) ja sitten tuo tarina purjehtijasta joka menee etelämerelle ilman hanskoja - pitääkö ihan kaikki uskoa vaikka se netissä kirjoitetaan? Vähän sama kuin "läksin käymään pohjoisnavalla, mutta unohtui ottaa villasukat mukaan :-o )

Lue lisää

Todettakoon, että se, joka lähti ilman hanskoja, oli tekemäisillään voitosta vielä kisan loppumetreillä. Yleismittari tekisi elämästä helpompaa, mutta todella kaukana se on mistään kriittisen tärkeästä. Ilman vinssinkampia joutuisi improvisoimaan taljoja, mutta turvallisuuskysymys se on vain kotoiselle lomailijalle. Tuollaisten yksityiskohtien sisällyttäminen katsastukseen on paitsi mahdotonta, myös typerää. Katsastus on puhtaasti perusturvallisuuten tähtäävä toimenpide. Pienen lisän siihen tuovat kaupalliset näkökohdat, jollain tapaa pitää yhteydenpidon toimia julkisuuden vuoksi.

Taisi GGR-aloittaja jossain todeta, että tietyillä edellytyksillä OL3 olisi käynnistetty 10 v sitten, mutta ollut enimmän aikaa seisokissa. Projektinhallinnalla on aina tietyt rajaehdot. GGR:n tapauksessa yksi niistä oli monta vuotta etukäteen lukkoonlyöty starttipäivä. Olisiko ollut jotenkin parempaa projektin hallintaa nostaa vain kädet pystyyn, kun sponsoria ei löydy, eikä rahoitus muuten onnistu? Valmistautumisen osalta Tapio starttasi pitkältä takamatkalta, mutta starttasi, ja kaikesta päätellen vie myös projektin loppuun. Ei mikään luuseri, sanoisin.

meollaantumpeloita kirjoitti:

Todettakoon, että se, joka lähti ilman hanskoja, oli tekemäisillään voitosta vielä kisan loppumetreillä. Yleismittari tekisi elämästä helpompaa, mutta todella kaukana se on mistään kriittisen tärkeästä. Ilman vinssinkampia joutuisi improvisoimaan taljoja, mutta turvallisuuskysymys se on vain kotoiselle lomailijalle. Tuollaisten yksityiskohtien sisällyttäminen katsastukseen on paitsi mahdotonta, myös typerää. Katsastus on puhtaasti perusturvallisuuten tähtäävä toimenpide. Pienen lisän siihen tuovat kaupalliset näkökohdat, jollain tapaa pitää yhteydenpidon toimia julkisuuden vuoksi.

Taisi GGR-aloittaja jossain todeta, että tietyillä edellytyksillä OL3 olisi käynnistetty 10 v sitten, mutta ollut enimmän aikaa seisokissa. Projektinhallinnalla on aina tietyt rajaehdot. GGR:n tapauksessa yksi niistä oli monta vuotta etukäteen lukkoonlyöty starttipäivä. Olisiko ollut jotenkin parempaa projektin hallintaa nostaa vain kädet pystyyn, kun sponsoria ei löydy, eikä rahoitus muuten onnistu? Valmistautumisen osalta Tapio starttasi pitkältä takamatkalta, mutta starttasi, ja kaikesta päätellen vie myös projektin loppuun. Ei mikään luuseri, sanoisin.

Lue lisää

"Projektinhallinnalla on aina tietyt rajaehdot. GGR:n tapauksessa yksi niistä oli monta vuotta etukäteen lukkoonlyöty starttipäivä. Olisiko ollut jotenkin parempaa projektin hallintaa nostaa vain kädet pystyyn, kun sponsoria ei löydy, eikä rahoitus muuten onnistu?"
Hankkeilla on aina dead line ja budjetti. Käsittääkseni tämä Asteria-hanke meni vituralleen siinä vaiheessa kun selvisi että on tullut ostettua merikelvoton ja rakenteiltaan surkeassa kunnossa oleva vene, kuten tässäkin kerrottiin "Matkalla Suomeen Asteria nitisi ja notkui niin, että Tapio oli oikeasti huolissaan..." Siihen meni aika ja siihen meni rahat. Olisi ollut järkevää projektinhallintaa tuossa vaiheessa joko vaihtaa strategiaa kun oli vielä aikaa (myydä raasku pois tappiolla ja alkaa etsiä kunnollista lähempää eli Itämeren alueelta, esim. kuten Uku) tai sitten nostaa kädet pystyyn ja henkisesti valmistautua seuraavaan mahdolliseen kilpailuun tai purjehdukseen. Mutta itsetunto tai jääräpäisyy sai jatkamaan, epärealististen oletusten (aikataulu ja budjetti) siivittämänä? Pakkomielle sai lähtemään ilman että hanke olisi ollut valmis ja testattu. Mielenkiintoista, pitääkö olla huolissaan vai kunnioittaa tuollaista luonnetta?
Jos tulee viimeisenä maaliin, niin on kai luuseri sanan varsinaisessa merkityksessä? Mutta itepäinen luuseri, romantikko joka halusi purjehtia kilpaa mutta muutamat käytännön asiat veivät kilpavietin. Onneksi tuli kirjoja mukaan vaikka kalavehkeet jäivätkin kaupunkiasuntoon :)

Jurristikko kirjoitti:

"Projektinhallinnalla on aina tietyt rajaehdot. GGR:n tapauksessa yksi niistä oli monta vuotta etukäteen lukkoonlyöty starttipäivä. Olisiko ollut jotenkin parempaa projektin hallintaa nostaa vain kädet pystyyn, kun sponsoria ei löydy, eikä rahoitus muuten onnistu?"
Hankkeilla on aina dead line ja budjetti. Käsittääkseni tämä Asteria-hanke meni vituralleen siinä vaiheessa kun selvisi että on tullut ostettua merikelvoton ja rakenteiltaan surkeassa kunnossa oleva vene, kuten tässäkin kerrottiin "Matkalla Suomeen Asteria nitisi ja notkui niin, että Tapio oli oikeasti huolissaan..." Siihen meni aika ja siihen meni rahat. Olisi ollut järkevää projektinhallintaa tuossa vaiheessa joko vaihtaa strategiaa kun oli vielä aikaa (myydä raasku pois tappiolla ja alkaa etsiä kunnollista lähempää eli Itämeren alueelta, esim. kuten Uku) tai sitten nostaa kädet pystyyn ja henkisesti valmistautua seuraavaan mahdolliseen kilpailuun tai purjehdukseen. Mutta itsetunto tai jääräpäisyy sai jatkamaan, epärealististen oletusten (aikataulu ja budjetti) siivittämänä? Pakkomielle sai lähtemään ilman että hanke olisi ollut valmis ja testattu. Mielenkiintoista, pitääkö olla huolissaan vai kunnioittaa tuollaista luonnetta?
Jos tulee viimeisenä maaliin, niin on kai luuseri sanan varsinaisessa merkityksessä? Mutta itepäinen luuseri, romantikko joka halusi purjehtia kilpaa mutta muutamat käytännön asiat veivät kilpavietin. Onneksi tuli kirjoja mukaan vaikka kalavehkeet jäivätkin kaupunkiasuntoon :)

Lue lisää

Katsotaan nyt ensin, tuleeko maaliin, mutta tosiasia on se, että Tapio on kisassa viidentenä. Hän on siis päihittänyt kaikki häntä ennen keskeyttäneet. Mistään häviäjästä ei ole siis kyse - osallistumismaksunsa häviää kyllä kokonaan, kun ei ehdi ajoissa maaliin.

Siimajalka kirjoitti:

Katsotaan nyt ensin, tuleeko maaliin, mutta tosiasia on se, että Tapio on kisassa viidentenä. Hän on siis päihittänyt kaikki häntä ennen keskeyttäneet. Mistään häviäjästä ei ole siis kyse - osallistumismaksunsa häviää kyllä kokonaan, kun ei ehdi ajoissa maaliin.

Lue lisää

Osanottajamäärä oli rajoitettu kolmeenkymmeneen. Ilmoittautuessaan Tapio oli jossain jonotuslistalla, kun määrä oli jo täynnä. Lopulta linjalle tuli 18. Tai oikeastaan 17, yksi ei saanut venettään lähtövalmiiksi, kun linja sulkeutui viikko startin jälkeen. Vähän outo ajatus, että siitä joukosta viidentenä perille tuleva olisi häviäjä. Itse en ainakaan kokenut itseäni häviäjäksi, kun tulin viimeisenä maaliin kisassa, jossa suurin osa keskeytti.

No onhan tuo veneseura kunnostautunut tälläkin palstalla sen verran, että seurojen sisäisten asioiden käsittely palstalla erikseen kiellettiin.

Tuo veneseura on silti selvästi yksi pääkaupunkiseudun aktiivisimmista. Sen, ja erityisesti Tapion työ junioripurjehduksen eteen on ollut esimerkillistä. Sen suuren jupinan aiheutti pieni porukka, joka pahastui toiminnan vilkastuttamisesta sen tuomista uusista jäsenistä. Kummallisia kupruja on ollut sen jälkeenkin, mutta hyvin kunnioitettava pursiseura joka tapauksessa. Voisin vaikka liittyä, jos en olisi nykyiseeni aivan tyytyväinen.

hyvä.seura kirjoitti:

Tuo veneseura on silti selvästi yksi pääkaupunkiseudun aktiivisimmista. Sen, ja erityisesti Tapion työ junioripurjehduksen eteen on ollut esimerkillistä. Sen suuren jupinan aiheutti pieni porukka, joka pahastui toiminnan vilkastuttamisesta sen tuomista uusista jäsenistä. Kummallisia kupruja on ollut sen jälkeenkin, mutta hyvin kunnioitettava pursiseura joka tapauksessa. Voisin vaikka liittyä, jos en olisi nykyiseeni aivan tyytyväinen.

Lue lisää

Oliko se käsky vai toivomus, että pursisruran sisäisten asioiden repostelu loppuu?

ssppss kirjoitti:

Oliko se käsky vai toivomus, että pursisruran sisäisten asioiden repostelu loppuu?

Oli sitä tai tätä, ei tässä ainakaan sisäisiä asioita ole reposteltu, ainoastaan ulkoisia ja niitäkin oikeastaan enemmän seuroina yleensä.

Pakosulusta sinulla Ariel371 on omituinen ja jyrkkä mielipide: "Tuollaisia ei koskaan saa asennella veneeseen".
Valtameriveneisiin kuitenkin suositellaan sulkujen asentamista joka ainoaan runkoläpivientiin, myös vesilinjan yläpuolisiin. Itselläni on tunnetun brittiläisen veistämön valmistama, valtamerikäyttöön suunniteltu ja valmistustelakan varustama valtamerivene. Myös sen pakoputken runkoläpiviennissä on sulkuhana, samoin on tyhjennyspumppujen runkoläpivienneissä. Näiden läpivientihanojen kahvoissa on vahinkosulkemista estävä naru.

Asterian tapauksessa taisi käydä niin, että pakoputken sulkuhana ei ollut unohtunut kiinni. Radioamatöörien kautta oli kuulemma neuvottu sulkemaan moottorin jäähdytysveden sisäänoton hana, jotta toistuvat starttiyritykset eivät työntäisi vettä pakoputkeen. (Hyvä vinkki muillekin!). Kertoman mukaan kipparille olisikin tullut väärinkäsitys siitä, mikä hana pitikään sulkea. En tiedä oliko väsymyksellä osuutta. Tapion omassa tutussa 6mR-veneessä, v. 1936 valmistetussa May B IV:ssä, ei ollut lainkaan moottoria ja ainoa sähkövaruste oli kulkuvalot. Siksi varmaankin on ymärrettävää, että dieselmoottori öljyineen ja hanoineen taisi olla kummajainen?

Vesigeneraattori ei kuulunut GGR 2018:n pakollisiin varusteisiin. Aurinkopaneelit kuuluivat. Säännöissä muistaakseni suositeltiin myös erillistä irrallista varapaneelia (jota Asteriassa ei ole).
Mielestäni ei ollut kummallista, että raatona hankitun vanhan veneen täysremontissa myös moottori uusittiin. Sekin on turvallisuusvaruste paitsi sähkön tuotossa myös kulkuvoimana.

pakosulku kirjoitti:

Pakosulusta sinulla Ariel371 on omituinen ja jyrkkä mielipide: "Tuollaisia ei koskaan saa asennella veneeseen".
Valtameriveneisiin kuitenkin suositellaan sulkujen asentamista joka ainoaan runkoläpivientiin, myös vesilinjan yläpuolisiin. Itselläni on tunnetun brittiläisen veistämön valmistama, valtamerikäyttöön suunniteltu ja valmistustelakan varustama valtamerivene. Myös sen pakoputken runkoläpiviennissä on sulkuhana, samoin on tyhjennyspumppujen runkoläpivienneissä. Näiden läpivientihanojen kahvoissa on vahinkosulkemista estävä naru.

Asterian tapauksessa taisi käydä niin, että pakoputken sulkuhana ei ollut unohtunut kiinni. Radioamatöörien kautta oli kuulemma neuvottu sulkemaan moottorin jäähdytysveden sisäänoton hana, jotta toistuvat starttiyritykset eivät työntäisi vettä pakoputkeen. (Hyvä vinkki muillekin!). Kertoman mukaan kipparille olisikin tullut väärinkäsitys siitä, mikä hana pitikään sulkea. En tiedä oliko väsymyksellä osuutta. Tapion omassa tutussa 6mR-veneessä, v. 1936 valmistetussa May B IV:ssä, ei ollut lainkaan moottoria ja ainoa sähkövaruste oli kulkuvalot. Siksi varmaankin on ymärrettävää, että dieselmoottori öljyineen ja hanoineen taisi olla kummajainen?

Vesigeneraattori ei kuulunut GGR 2018:n pakollisiin varusteisiin. Aurinkopaneelit kuuluivat. Säännöissä muistaakseni suositeltiin myös erillistä irrallista varapaneelia (jota Asteriassa ei ole).
Mielestäni ei ollut kummallista, että raatona hankitun vanhan veneen täysremontissa myös moottori uusittiin. Sekin on turvallisuusvaruste paitsi sähkön tuotossa myös kulkuvoimana.

Lue lisää

Asteria ei suinkaan ole ensimmäinen Tapion vene, jossa on moottori ja sähköt. Perheessä oli varsin pitkään Shipman 28, joka kulkeutui isältä pojalle. Siitä eteenpäin tarina on hauska, mutta Kiplingin sanoin, another story Eli ei diesel mikään kummajainen ollut.

3600 rpm. täyskaasulla 3 -sylinterinen Yanmar pumppaa merivettä 3200 litraa tunnissa.
Starttimoottori pyörittää 200 rpm, jolloin pumpun tuntituotto olisi 180 litraa ja puolen minuutin pituisen startin 1,5 litraa. Tuostakin osa roiskuu ulos poistotahtien paineen mukana.

Ihan äkkiä merivesi ei siis tulvi ottokraana aukinaisenakaan koneeseen saakka, mutta ilman muuta niin käy jos starttaa minuuttitolkulla.

Itselläni on ilmausraja siinä että ehdinkö toisen naftatankin tyhjentyessä itse sammuttamaan koneen vai sammuuko se itse imettyään linjan tyhjäksi. Jos itse ehdin sammuttamaan niin kraana toiselle tankille ja startilla joku 10-15 sek sahaamalla kone käynnistyy. Jos kone sammuu itsestään, lattiat auki ja ilmaamaan.

Pakoaukon sulku on hyvä asia, kunhan sen toteuttaa hasardivapaasti, eli pakopaineella itseavautuvana.

Taas riittää ihmettelemistä klo 20 UTC Tapio ajaa 0.8s @79* vaikka Windy näyttää n 10 kts tuulta n 280-290*. Apparemntti lähellä myötätuulta huonoon suuntaan. Jos heräisi niin voisi ajaa kohti maalia paremmalla nopeudella.
Varmaan sisua riittää GGRmaaliin jos ruoka ja vesi riittää. Maalia ei tosin enää ole kun maalilinja yleensä jossain vaiheessa suljetaan ja kisa päättyy..
Sen verran erikoinen purjehdus, että mediahuomio on ansaittua. Ostan kirjan jos Tapio kirjoittaa.

seppomartti kirjoitti:

Taas riittää ihmettelemistä klo 20 UTC Tapio ajaa 0.8s @79* vaikka Windy näyttää n 10 kts tuulta n 280-290*. Apparemntti lähellä myötätuulta huonoon suuntaan. Jos heräisi niin voisi ajaa kohti maalia paremmalla nopeudella.
Varmaan sisua riittää GGRmaaliin jos ruoka ja vesi riittää. Maalia ei tosin enää ole kun maalilinja yleensä jossain vaiheessa suljetaan ja kisa päättyy..
Sen verran erikoinen purjehdus, että mediahuomio on ansaittua. Ostan kirjan jos Tapio kirjoittaa.

Lue lisää

Kai sinä nyt jo ymmärrät, että Windy ja träkkeri eivät ole samassa tahdissa eikä tuulitieto ole kuin suuntaa-antava mallinnus niin nopeudesta kuin suunnastakin. Ei siis kannata ihmetellä sen enempää yli- kuin alinopeuksiakaan, varsinkaan lyhyellä aikavälillä.

Jos vauhti on 0,8 solmua, niin silloin siellä ei todennäköisesti tuule viittä metriä sekunnissa.

Tänään näytti aamupäivällä myös siltä, että Istvan olisi ajanut tyvenessä neljää solmua. Ei ollut tyventä.

Siimajalka kirjoitti:

Kai sinä nyt jo ymmärrät, että Windy ja träkkeri eivät ole samassa tahdissa eikä tuulitieto ole kuin suuntaa-antava mallinnus niin nopeudesta kuin suunnastakin. Ei siis kannata ihmetellä sen enempää yli- kuin alinopeuksiakaan, varsinkaan lyhyellä aikavälillä.

Jos vauhti on 0,8 solmua, niin silloin siellä ei todennäköisesti tuule viittä metriä sekunnissa.

Tänään näytti aamupäivällä myös siltä, että Istvan olisi ajanut tyvenessä neljää solmua. Ei ollut tyventä.

Lue lisää

" eikä tuulitieto ole kuin suuntaa-antava mallinnus niin nopeudesta kuin suunnastakin. Ei siis kannata ihmetellä". Kyllä hyvinkin voi ihmetellä Asterian purjehduksen etenemistä. Tuo väite tuuliennusteiden epäluotettavuudesta on täyttä puppua. Jollei ole mitään poikkeuksellista paikallista sääilmiötä valtamerellä niin tuuliennusteet pitävät hämmästyttävän hyvin paikkansa, paljon paremmin kuin kotisaaristossa. Asterian merialueella vallitsee edelleen sama tuuli kuin eilen, nyt ennuste 12 kts eli veneessä muutama solmu enemmän.
Aikaisemmin mainitsemani ajankohdassa tuulienuste oli 1h vanha, trakkerin tieto alle 4 h, merivirrat 0 s. Tietojen aikaeron merkityksen tiedän ja korostin aikaisemmin kun ilmeisesti Asteriaa reititettiin kapeaan merivirtaan 5 vrk vanhoilla tiedoilla. "Siimajalalla" on jokin selvännäkijän kyky tuomita saatavilla oleva informaatio vääräksi.
Oma spekulationi 0,8 s vauhdista väärään suuntaan lähes myötätuuleen eilen klo 20 UTC: vahinkovenda , keulapurjeet pakissa, tuuliperäsin ei saa kääntymään suuntaansa, vene ajelehtii sivuttain ja kippari nukkuu. Kun veneen suunta myöhemmin samassa tuulessa on taaas ok niin ehkä piti paikkansa. Näitä ihmettelyn aiheita on ollut runsaasti GGR:ssa.
Istvanin suhteen väite tyynessä purjehtiminen ei pidä myöskään paikkansa. Vauhti putosi alle solmun, trackeri näytti tyvenen keskellä hetken suunnaksi n 300. Tyvenen keskusta väistyi pohjoiseen nopeasti kun 6-10 kts NW alkoi. Sillä tuulella luovii maaliin.

seppomartti kirjoitti:

" eikä tuulitieto ole kuin suuntaa-antava mallinnus niin nopeudesta kuin suunnastakin. Ei siis kannata ihmetellä". Kyllä hyvinkin voi ihmetellä Asterian purjehduksen etenemistä. Tuo väite tuuliennusteiden epäluotettavuudesta on täyttä puppua. Jollei ole mitään poikkeuksellista paikallista sääilmiötä valtamerellä niin tuuliennusteet pitävät hämmästyttävän hyvin paikkansa, paljon paremmin kuin kotisaaristossa. Asterian merialueella vallitsee edelleen sama tuuli kuin eilen, nyt ennuste 12 kts eli veneessä muutama solmu enemmän.
Aikaisemmin mainitsemani ajankohdassa tuulienuste oli 1h vanha, trakkerin tieto alle 4 h, merivirrat 0 s. Tietojen aikaeron merkityksen tiedän ja korostin aikaisemmin kun ilmeisesti Asteriaa reititettiin kapeaan merivirtaan 5 vrk vanhoilla tiedoilla. "Siimajalalla" on jokin selvännäkijän kyky tuomita saatavilla oleva informaatio vääräksi.
Oma spekulationi 0,8 s vauhdista väärään suuntaan lähes myötätuuleen eilen klo 20 UTC: vahinkovenda , keulapurjeet pakissa, tuuliperäsin ei saa kääntymään suuntaansa, vene ajelehtii sivuttain ja kippari nukkuu. Kun veneen suunta myöhemmin samassa tuulessa on taaas ok niin ehkä piti paikkansa. Näitä ihmettelyn aiheita on ollut runsaasti GGR:ssa.
Istvanin suhteen väite tyynessä purjehtiminen ei pidä myöskään paikkansa. Vauhti putosi alle solmun, trackeri näytti tyvenen keskellä hetken suunnaksi n 300. Tyvenen keskusta väistyi pohjoiseen nopeasti kun 6-10 kts NW alkoi. Sillä tuulella luovii maaliin.

Lue lisää

Tuuliennusteet eivät ole olleet kovin tarkkoja viime aikoina. Tapio on kertonut että ennustemallin esittämä joko reaaliaikainen tai ennuste ei ole osunut oikeaan. Eli ei kannata sokeasti luottaa GFS- tai ECMWF-mallien tuottamaan ennusteeseen ja päätellä sen perusteella että nyt kippari nukkuu kun vene liikkuu noin hitaasti.

seppomartti kirjoitti:

" eikä tuulitieto ole kuin suuntaa-antava mallinnus niin nopeudesta kuin suunnastakin. Ei siis kannata ihmetellä". Kyllä hyvinkin voi ihmetellä Asterian purjehduksen etenemistä. Tuo väite tuuliennusteiden epäluotettavuudesta on täyttä puppua. Jollei ole mitään poikkeuksellista paikallista sääilmiötä valtamerellä niin tuuliennusteet pitävät hämmästyttävän hyvin paikkansa, paljon paremmin kuin kotisaaristossa. Asterian merialueella vallitsee edelleen sama tuuli kuin eilen, nyt ennuste 12 kts eli veneessä muutama solmu enemmän.
Aikaisemmin mainitsemani ajankohdassa tuulienuste oli 1h vanha, trakkerin tieto alle 4 h, merivirrat 0 s. Tietojen aikaeron merkityksen tiedän ja korostin aikaisemmin kun ilmeisesti Asteriaa reititettiin kapeaan merivirtaan 5 vrk vanhoilla tiedoilla. "Siimajalalla" on jokin selvännäkijän kyky tuomita saatavilla oleva informaatio vääräksi.
Oma spekulationi 0,8 s vauhdista väärään suuntaan lähes myötätuuleen eilen klo 20 UTC: vahinkovenda , keulapurjeet pakissa, tuuliperäsin ei saa kääntymään suuntaansa, vene ajelehtii sivuttain ja kippari nukkuu. Kun veneen suunta myöhemmin samassa tuulessa on taaas ok niin ehkä piti paikkansa. Näitä ihmettelyn aiheita on ollut runsaasti GGR:ssa.
Istvanin suhteen väite tyynessä purjehtiminen ei pidä myöskään paikkansa. Vauhti putosi alle solmun, trackeri näytti tyvenen keskellä hetken suunnaksi n 300. Tyvenen keskusta väistyi pohjoiseen nopeasti kun 6-10 kts NW alkoi. Sillä tuulella luovii maaliin.

Lue lisää

Sitä se valtameren kokoinen tuulikartta tekee. Kartalta katsoen "Windy näyttää n 10 kts tuulta n 280-290*.

Todellisuus paikan päällä tarkastellen oli: "Tapio kertoi, että purjehduskelit ovat muutenkin hankalat. Tuulenpuuskia tulee vaihtelevista suunnista ja sadepilven mukana tulee pieni puhallus, häipyäkseen taas uudelleen. Välillä on taas täysin tyyntä. Ulkohommia
joutuu tekemään paljon ja purjeita säätämään jatkuvasti, eikä etenemistä
kuitenkaan paljon tapahdu työmäärään verrattuna."

Ei tuon mukaan huono edistyminen nukkumisesta johdu.

Yksi isolla katilla kaatunut oli Mike Birch, joka yritti ennätystä lännestä itään Atlantin yli. noin 60 ft katti ja 2h miehistö. Petasivat lattialaudoista bunkat vesipinan yläpuolelle ja sukeltelivat ruokavarastolleen. Taisi mennä vain runsas kuukausi ennen kuin löytyivät. Kirjoitti kirjan. Olikohan tuo kattitapaus?.
Robertsonien perhe Galapagossaarten länipuolella kellui kuukausia Pacificilla kun valas upotti purren, Pelastuslautta mureni alta ja ahtautuivat jollaan. Söivät kilpikonnia ja kalaa, jota löytettäessä oli kertynyt kuivakalavarasto eivätkä olleet ruokapulassa. Siitäkin on kirja.
Ranskalainen lääkäri ylitti idästä länteen jollain kelluntavälineellä Atlantin todistaakseen, ettei vettä ja ruokaa tarvitse ottaa mukaan selvitäkseen. Selvisi. Yksityiskohdat ovat jo unohduksissa.

Ei pidä unohtaa suomalaista selviytyjää, Ensio Tiiraa. Nordenskiöld miehistöineen asusteli laivassaan talven yli Siperian pohjoispuolella. He taisivat kyllä olla yhteydessä eskimoihin.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ensio_Tiira

Aikamääriä en tiedä, mutta pitkän legin teki Moitissierkin, kun teki puolitoista kierrosta ja lopetti Polynesiaan 50 v sitten.

Pitipä katsoa kirjahyllystä Robertsonien tarinaa. Seikkailu oli paljon lyhyempi kuin muistin, vain 38 päivää. Muistelisin yhtä toista tapausta, jossa vastaavasti ajelehdittiin 123 päivää. Se ranskalaisen lääkärin tarina pitäisi olla kirjahyllyssä, mutta en sitä löytänyt, lie jossain lainassa. Kumiveneellä Atlantin yli kellumisen täytyy joka tapauksessa viedä monta kuukautta. Hänellä oli ideana puristaa kaloista makeaa vettä juotavaksi, johon tarkoitukseen hänellä oli puristin mukana. Elossa tuli kirjaa kirjoittamaan, mutta aika tipalla se oli.

seppomartti kirjoitti:

Yksi isolla katilla kaatunut oli Mike Birch, joka yritti ennätystä lännestä itään Atlantin yli. noin 60 ft katti ja 2h miehistö. Petasivat lattialaudoista bunkat vesipinan yläpuolelle ja sukeltelivat ruokavarastolleen. Taisi mennä vain runsas kuukausi ennen kuin löytyivät. Kirjoitti kirjan. Olikohan tuo kattitapaus?.
Robertsonien perhe Galapagossaarten länipuolella kellui kuukausia Pacificilla kun valas upotti purren, Pelastuslautta mureni alta ja ahtautuivat jollaan. Söivät kilpikonnia ja kalaa, jota löytettäessä oli kertynyt kuivakalavarasto eivätkä olleet ruokapulassa. Siitäkin on kirja.
Ranskalainen lääkäri ylitti idästä länteen jollain kelluntavälineellä Atlantin todistaakseen, ettei vettä ja ruokaa tarvitse ottaa mukaan selvitäkseen. Selvisi. Yksityiskohdat ovat jo unohduksissa.

Lue lisää

Muistin virkistystä seppomartille:
Ranskalaislääkäri Alain Bombard oli tutkinut haaksirikkoja ja päätteli, että neuvokuudella ja rohkeudella moni kuolema olisi voitu välttää. Todistaakseen asian, hän ylitti kumiveneellä Atlantin eikä ottanut mukaan vesi- eikä ruokavarastoja. Bombard otti kumijollaan purjeen ja kalastusvälineet. Hän imeskeli nestettä tuoreista kaloista. Kaloista tuli myös riittävästi kalorita. Retki alkoi Gibraltarilta ja päättyi Karibialle. Bombard osoitti väitteensä oikeaksi, vaikka hanke sai etukäteen kovaa kritiikkiä.

Noin 100 päivää menee vielä perille, jos jatkaa 2,3 solmun keskinopeudella. eli heinäkuun alkupuolella.

100päivää kirjoitti:

Noin 100 päivää menee vielä perille, jos jatkaa 2,3 solmun keskinopeudella. eli heinäkuun alkupuolella.

Pätee sama kuin pörssikursseihin, mennyt kehitys ei takaa tulevaa. Varsinkin tässä edelliset tuhat mailia ovat tilastollisestikin erilaisissa tuulioloissa kuin seuraavat tuhannet. Edessäpäin ovat niin doldrumsit kuin pasaatitkin.

Aika edustavana pidän edellistä tuhannen mailin siivua: siihen sisältyi niin pläkää kuin vauhdikkaampia osuuksia. Samanlaista vaihtelua odotettavissa loppumatkallekin.

Kuten jo Etelämeren puolella ennustin, maalin tullaan ennemminkin heinäkuussa kuin lakkiaisiin mennessä. Pidän 12.7 arvaukseni edelleen voimassa.

Istvanin vene saattaa olla myynnissä, arvellaan GGR:n sivulla.

Miten mahtaa toimia myynninedistäjänä kisan lehdistötiedote, jossa Istvanin vastoinkäymisiä luetellessa mainittiin veneessä kasvaneen niin paljon mustaa hometta, että kipparin terveys alkoi reistailla?

Onko susiesta kuulunut mitään tuon voltin jlk ? Onko avannut tapahtumia ja kertonut onko suunnitelmia purjehduksen suhteen ?

gopro kirjoitti:

Onko susiesta kuulunut mitään tuon voltin jlk ? Onko avannut tapahtumia ja kertonut onko suunnitelmia purjehduksen suhteen ?

Oli ainakin Ukun maaliintulon aikaan paikalla rannalla Les Sables d’Olonnessa, kuten myös VDH ja Mark sekä Loïc Lepage. Palo purjehdukseen ei varmastikaan sammunut kuperkeikassa.

kvs kirjoitti:

Oli ainakin Ukun maaliintulon aikaan paikalla rannalla Les Sables d’Olonnessa, kuten myös VDH ja Mark sekä Loïc Lepage. Palo purjehdukseen ei varmastikaan sammunut kuperkeikassa.

Lue lisää

Vene siis upposi ?

gopro kirjoitti:

Vene siis upposi ?

Pari päivää kuperkeikan jälkeen Susie vinssattiin kiinalaiseen rahtilaivaan ja Susien vene jäi ajelehtimaan ja uppoamaan. Susie jätettiin laivasta Chilen Punta Arenasiin.

Hitain aika tulee joka tapauksessa. Tapsa hankkii itselleen jatkuvasti lisää vaikeuksia ajamalla väärällä halssilla suuntaan 110*. Hän on ollut kaakkoispasaatin eteläreunalla ja ajamalla toisella halssilla pohjoiseen pääsisi pasaatiin kunnolla kiinni ja maalin suuntaan. ITCZ eli päiväntasaajan tyynivyöhyke on yleensä kapeampi lännessä, leveämpi ja huonotuulisempi idässä. Vähemmän huono reitin valinta olisi ollut itään hakeutumisen sijaan pitkin Amerikan rannikkoa.
Säätila on noudattanut ennusteita hyvin monta vuorokautta, kuten aina, ja tuuli kääntynyt myötäpäivään. Vastakäännös on myöhässä. Jos ei mitään tulevasta säästä tiedä niin kannattaa tietenkin ajaa aina sillllä halssilla, minkä kulma maaliin on pienempi.

seppomartti kirjoitti:

Hitain aika tulee joka tapauksessa. Tapsa hankkii itselleen jatkuvasti lisää vaikeuksia ajamalla väärällä halssilla suuntaan 110*. Hän on ollut kaakkoispasaatin eteläreunalla ja ajamalla toisella halssilla pohjoiseen pääsisi pasaatiin kunnolla kiinni ja maalin suuntaan. ITCZ eli päiväntasaajan tyynivyöhyke on yleensä kapeampi lännessä, leveämpi ja huonotuulisempi idässä. Vähemmän huono reitin valinta olisi ollut itään hakeutumisen sijaan pitkin Amerikan rannikkoa.
Säätila on noudattanut ennusteita hyvin monta vuorokautta, kuten aina, ja tuuli kääntynyt myötäpäivään. Vastakäännös on myöhässä. Jos ei mitään tulevasta säästä tiedä niin kannattaa tietenkin ajaa aina sillllä halssilla, minkä kulma maaliin on pienempi.

Lue lisää

Tuleva sää on Tapiolla tiedossa ja tekee luultavasti juuri tätä kirjoitettaessa siellä vendaa. Lännempänä olisi edelleen nappivastainen, kuten ollut jo ainakin viikon. Tapion oman arvion mukaan Asterian kryssikulma on 50-60 astetta, tai sanotaanko 100-120 astetta, mieluummin ei siis kryssiä.Toiseksi tähtäin on otollisempaan rakoon päiväntasaajan virroissa. Jos ei mitään tiedä, mennään lähemmäs maalia, muutoin mennään tulevaa suotuista tuulta kohti.

Nyt olisi pitänyt kyllä jo tehdä se venda. Eilen illalla olisi ollut jo hyvä sauma.

GGR-aloittaja kirjoitti:

Tuleva sää on Tapiolla tiedossa ja tekee luultavasti juuri tätä kirjoitettaessa siellä vendaa. Lännempänä olisi edelleen nappivastainen, kuten ollut jo ainakin viikon. Tapion oman arvion mukaan Asterian kryssikulma on 50-60 astetta, tai sanotaanko 100-120 astetta, mieluummin ei siis kryssiä.Toiseksi tähtäin on otollisempaan rakoon päiväntasaajan virroissa. Jos ei mitään tiedä, mennään lähemmäs maalia, muutoin mennään tulevaa suotuista tuulta kohti.

Lue lisää

TS 110*-120*? sekin olisi 350 eli Asteria on ollut väärällä halssilla. "Suotuisat tuulet" ovat pohjoisessa ja tulevat olemaan vastakin. Eedessätuuli on monta solmua heikompaa ja tyynivyöhykeeseen vaara juuttua on idässä isompi. Virroilla ei ole merkitystä vaikka päiväntasaajalla toki on vakiovirta.

seppomartti kirjoitti:

TS 110*-120*? sekin olisi 350 eli Asteria on ollut väärällä halssilla. "Suotuisat tuulet" ovat pohjoisessa ja tulevat olemaan vastakin. Eedessätuuli on monta solmua heikompaa ja tyynivyöhykeeseen vaara juuttua on idässä isompi. Virroilla ei ole merkitystä vaikka päiväntasaajalla toki on vakiovirta.

Lue lisää

Pohjoisessa kyllä enemmän tuulta, mutta lännempänä puhaltaa jatkuvasti pohjoistuulet. Olemattomiksi niissä jää Asterian vmg. Ja päiväntasaajan virta näyttäisi virtakartan mukaan pulpahtelevan välillä pintaan, välillä katoaa.

Taitaa olla toivotonta minun jankuttaa, että matkan taittumisen kannalta olisi ollut kiire kaakkoispasaatiin. Sen kääntyminen pohjoistuuleksi on täysin harhainen kuvitelma. Kaakkoispasaatilla nousuu Asteriakin oikraan kurssiim. Nykyhalssilla päätyy keula lopulta etelään.
Saako Tapio sääkarttoja radiollaan ja Pactormodermilla vai minkä varassa hän harhailee?. ETA on jälleen siirtynyt myöhemmäksi eli keskinopeus putoaa. Suhaili ja Istvan näyttivät aikanaan etenevän samaa vauhtia muttei enää. Millä ihmeellä mekaaninen loki vielä voi pyöriä ellei mene veteen putsaamaan?. Keskellä Atlantia ei ole merkitystä mutta rannikoiden läheisyydessä gps:n puuttuessa huonolla ilmalla tai pimeässä elintärkeää.

Siimajalka kirjoitti:

Nyt olisi pitänyt kyllä jo tehdä se venda. Eilen illalla olisi ollut jo hyvä sauma.

Tapio nukkui yönsä huonosti shiftailevan tuulen takia. Ilmeisestikään sieltä katsoen tilanne ei ollut kypsä vendaan.

GGR-aloittaja kirjoitti:

Tapio nukkui yönsä huonosti shiftailevan tuulen takia. Ilmeisestikään sieltä katsoen tilanne ei ollut kypsä vendaan.

Sittenhän olisi ollut hyvää aikaa tehdä vastakäännös jos ei nukuttanut. Tilanne oli pikemmin ylikypsä. Nopeaan etenemiseen ei taida olla enää motivaatiota laisinkaan. Hyvä niin, ilmeisesti ruokaa ja juomaa riittää ja kippari viihtyy. Ei ollenkaan huono juttu. Pasaatissakin tuuliyllätykset illalla ja yöllä kuuluvat asiaan, niissä ei ole mitään ihmeteltävää.