Useampia akkuja veneessä

akkuja

Kysymys mihin en löytänyt vastausta googlaamalla, joten kysytään täältä,.
Tällä hetkellä veneessä 4 kpl akkuja joista 1 keulapotkurille, 1 startti ja 2 kpl kytketty rinnan hupikäyttöön. Hupiakut on 75Ah akkuja. Nyt jäi toisesta projektista ylimääräiseksi 2 kpl 185Ah akut ja ajattelin ne saada mahtumaan tuohon kokoonpanoon mukaan, Rinnan niitä ei noiden 75Ah akkujen kanssa ilmeiseti kannata laittaa, mutta onko muilla 2 erillistä hupiakkupiiriä. Ajatuksella, että jääkaappi ja lämppäri käyttäisi 2*185Ah piiriä ja muu hupipuoli olemassa olevaa 2*75Ah.
Miten tuo kannattaisi toteuttaa 4-akkujärjestelmä:)
Niin ja koneena AD41 vakio laturilla.

24

296

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tyrnäväntorpedo

      Aika paljon akkuja.
      Jos ne on ihan pakko laittaa, niin pistäisin ne hupiakkujen rinnalle toiseksi akkupankiksi, mutta todennäköisemmin korvaisin 75 akut 185 akuilla ja siinä kaikki. Silloin ei tarvitse miettiä miten akkuja lataa ja purkaa eli KISS-periaate.

    • yliamiraal

      Jos akut ovat konnossa niin miksei pienempikapasiteettista voisi laittaa isokapasiteettiseten kanssa rinnakkain. Niissä akuissahan on pienikapasiteettisia kennoja rinnan sisällä, jos siihen laittaa lisää kennoja rinnan niin miksei se toimisi. Kapasiteetti vain kasvaa niiden pienempien akkujen verran.

    • heleppoa

      Älä laita akkuja rinnan, laita ne isommat akut niiden 75 päälle.

    • Joakim1

      Jos haluat noista tehdä uuden pankin, tarvitset latauserottimen, joka erottaa nuo muista akuista. Lämppärin ja jääkaaapin -piuhat voit kytkeä sitten tähän pankkiin. Eihän tuo mitenkään poikkea siitä, että on jo hupi- ja starttiakku erikseen.

    • khftr55

      Onko sinulla todellakin erillinen starttiakku A41'ssä, mitenkä olet sen kytkenyt?

      • Mitä ihmeellistä siinä on? Minulla oli ennen moottorivene juuri tuolla moottorilla ja siinä oli alunperinkin startti- ja hupiakut eriseen. Erotinrele välissä.


      • khftr55
        10-14 kirjoitti:

        Mitä ihmeellistä siinä on? Minulla oli ennen moottorivene juuri tuolla moottorilla ja siinä oli alunperinkin startti- ja hupiakut eriseen. Erotinrele välissä.

        Minun 41'ssä laturin syöttö menee startiin ja siitä akkuun . Eli starttissa käytetään sitä akkua, joka on pääkytkimesstä valittu.
        Mihinkä akkuun laturisi oli kytketty?
        Mistä laturi otti jännitteen tunnistuksen?


      • khftr55 kirjoitti:

        Minun 41'ssä laturin syöttö menee startiin ja siitä akkuun . Eli starttissa käytetään sitä akkua, joka on pääkytkimesstä valittu.
        Mihinkä akkuun laturisi oli kytketty?
        Mistä laturi otti jännitteen tunnistuksen?

        Täytyy myöntää, etten muista enää ihan tarkasti, vaihdoin purjeveneeseen jo viitisentoista vuotta sitten. Joka tapauksessa molemmat akut olivat moottoritilassa ja niille oli omat pääkytkimet, tosin asensin uusiessani sähkökaapin käyttöakulle vielä toisen pääkytkimen sähkökaapin yhteyteen.

        Olisikohan ollut niin, että laturista lähti erikseen kaapelit, toinen startin kautta käynnistysakulle ja toinen releen kautta käyttöakulle. Eli rele katkaisi käyttöakun yhteyden silloin, kun laturi ei pyörinyt. Sitä en muista, miten jänniitteenhaistelu oli kytketty.


    • Laturin teho voi olla haaste, muistaakseni 41:sen laturi oli vain 50 tai 70 Ah . Suositus kai on, että ampeereita pitäisi olla vähintään neljännes akuston Ah-kapasiteetista. Et maininnut starttiakun ja keulapotkuriakun tehoja, mutta varmaanhan ne ovat yhteensä ainakin jotain 150 Ah . Eli kokonaisuutena sinulla olisi tuon virityksen jälkeen 150 150 370=670 Ah.

      Suosittelisin, että unohdat ja heität ne 185Ah akut vain nykyisten hupiakkujen tilalle,. Ja siinä sivussa voisi olla hyvä idea vaihtaa se moottorin laturi 100-ampeeriseen.

      • khgde3

      • khgde3 kirjoitti:

        Moottorilaturin vaihto on aivan turhaa.
        Sensijaan tällaisen lisääminen on paljon hyödyllisempää.
        https://www.navigreen.fi/tuotteet.html?id=4/

        Millä perusteella kiistät sen varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen?


      • Joakim1
        10-14 kirjoitti:

        Millä perusteella kiistät sen varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen?

        Mistä tulee tuo "varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen"? Ei sillä ole mitään perusteita laturin minimikooksi. Maksimiksi voisi jo ollakin, jotta akkuja ei ladata liian suurella virralla.

        Tietysti pienellä laturilla akkujen lataaminen on hitaampaa kuin isommalla, jos akut ottaisivat enemmän virtaa vastaan. Minulla on hupi startti kutukuinkin juuri tuon 25% säännön mukainen (180 60 Ah, 60 A laturi). Aika nopeasti tuollakin virta tippuu alle laturin maksimin. Starttiakku tuossa ei tietysti vaikuta mihinkään, koska se on aina täysi eli ei ota virtaa vastaan kuin hetken ajan muutaman A:n.


      • Joakim1 kirjoitti:

        Mistä tulee tuo "varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen"? Ei sillä ole mitään perusteita laturin minimikooksi. Maksimiksi voisi jo ollakin, jotta akkuja ei ladata liian suurella virralla.

        Tietysti pienellä laturilla akkujen lataaminen on hitaampaa kuin isommalla, jos akut ottaisivat enemmän virtaa vastaan. Minulla on hupi startti kutukuinkin juuri tuon 25% säännön mukainen (180 60 Ah, 60 A laturi). Aika nopeasti tuollakin virta tippuu alle laturin maksimin. Starttiakku tuossa ei tietysti vaikuta mihinkään, koska se on aina täysi eli ei ota virtaa vastaan kuin hetken ajan muutaman A:n.

        Se löytyy guuglaamalla mm. hyvin yleisesti lausuttuna mutta en todella onnistunut itsekään löytämään alkuperäislähdettä, siis jotensakin uskottavaa dokumenttia, jossa se kerrottaisiin. Mielestäni olen sen kuitenkin sellaisessakin nähnyt. Jatkan etsimistä ehtiessäni.

        Ajatus sen takana kai on, että liian pieni laturi ei ehdi ladata akkuja täyteen.


      • Joakim1
        10-14 kirjoitti:

        Se löytyy guuglaamalla mm. hyvin yleisesti lausuttuna mutta en todella onnistunut itsekään löytämään alkuperäislähdettä, siis jotensakin uskottavaa dokumenttia, jossa se kerrottaisiin. Mielestäni olen sen kuitenkin sellaisessakin nähnyt. Jatkan etsimistä ehtiessäni.

        Ajatus sen takana kai on, että liian pieni laturi ei ehdi ladata akkuja täyteen.

        Tässä tuo 25% mainitaan, mutta aika hihastavedetty luku se tuon perustelun mukaan on: http://sailingmagazine.net/article-1232-what-size-battery-bank-is-best-for-my-boat-.html

        Tuossa väitetään, että akku ottaisi vain 25% kapasiteetistaan vastaan, mikä ei pidä paikkansa. Sen sijaan moni akkuvalmistaja ilmoittaa tuon 25% suurimmaksi suositelluksi latausvirraksi. Esimerkiksi Vene 4/2000 akkutestissä kaikkiin 55-75 Ah akkuihin saatiin menemään 60 A latausvirta ja 80% varaustilaa vastaava Ah määrä saatiin tungettua niihin reilusti alle tunnissa.

        Isommasta laturista on siis hyötyä 25% jälkeenkin, mutta samalla tietysti akkuja rasitetaan suurella latausvirralla.

        Ehtii ladata täyteen on täysin subjektiivinen asia ja riippuu akkujen käytöstä ja moottoriajon määrästä. Jos mikään muu ei muutu kuin akkukapasiteettia lisätään, ovat akut aina täydempiä ja ottavat nopeammin vastaan saman Ah-määrän. Jos taas lisäkapasiteetti ulosmitataan kokonaan suuremmalla kulutuksella tai harvemmalla latauksella, saatetaan olla alueella, jossa laturin teho on aiempaa pidempään rajoittava tekijä.


      • Joakim1 kirjoitti:

        Tässä tuo 25% mainitaan, mutta aika hihastavedetty luku se tuon perustelun mukaan on: http://sailingmagazine.net/article-1232-what-size-battery-bank-is-best-for-my-boat-.html

        Tuossa väitetään, että akku ottaisi vain 25% kapasiteetistaan vastaan, mikä ei pidä paikkansa. Sen sijaan moni akkuvalmistaja ilmoittaa tuon 25% suurimmaksi suositelluksi latausvirraksi. Esimerkiksi Vene 4/2000 akkutestissä kaikkiin 55-75 Ah akkuihin saatiin menemään 60 A latausvirta ja 80% varaustilaa vastaava Ah määrä saatiin tungettua niihin reilusti alle tunnissa.

        Isommasta laturista on siis hyötyä 25% jälkeenkin, mutta samalla tietysti akkuja rasitetaan suurella latausvirralla.

        Ehtii ladata täyteen on täysin subjektiivinen asia ja riippuu akkujen käytöstä ja moottoriajon määrästä. Jos mikään muu ei muutu kuin akkukapasiteettia lisätään, ovat akut aina täydempiä ja ottavat nopeammin vastaan saman Ah-määrän. Jos taas lisäkapasiteetti ulosmitataan kokonaan suuremmalla kulutuksella tai harvemmalla latauksella, saatetaan olla alueella, jossa laturin teho on aiempaa pidempään rajoittava tekijä.

        "25% teoria" on mielestäni kuitenkin vanhempaa perua kuin tuo artikkeli.

        On täysin mahdollista, että se on luokkaa "kansanviisaus", jota kukaan sen eteenpäin kertoja (minäkään) ei ole tutkinut tarkemmin vaan on ottanut sen sellaisenaan vastaan.

        Tuossa moottoriajon määrässä saattaa muuten asua mielenkiintoinen paradoksi. Aloittajalla on lähes varmasti moottorivene (AD41 on jokseenkin epätodennäköinen vehje purkkarin koneeksi) ja suurella todennäköisyydellä liukuva sellainen => marssinopeus on parinkymmenen solmun seutuvilla. Siitä taas seuraa, että koneen käyntiaika eli akkujen latausaika per päivä tai per viikonloppu saattaa olla selvästikin lyhyempi kuin purjeveneessä. Jälkimmäisessä vaihteluväli on tietysti paljon laajempi.


      • 10_25
        10-14 kirjoitti:

        Millä perusteella kiistät sen varsin yleisesti esitetyn 25% suosituksen?

        Aika useassa lähteessä puhutaan 10% tehosta suhteessa kapasitettiin. Tämän nyrkkisäännön olen kuullut useasti, ensimmäisen keran kuulen tästä 25% suosituksesta. Tietysti parempi mitä nopeammin lataa, mutta paljonko siinä uhraa akun käyttöikää jne on sitten toinen asia, riippuu tietysti tilanteesta pitkälti.


      • Joakim1
        10_25 kirjoitti:

        Aika useassa lähteessä puhutaan 10% tehosta suhteessa kapasitettiin. Tämän nyrkkisäännön olen kuullut useasti, ensimmäisen keran kuulen tästä 25% suosituksesta. Tietysti parempi mitä nopeammin lataa, mutta paljonko siinä uhraa akun käyttöikää jne on sitten toinen asia, riippuu tietysti tilanteesta pitkälti.

        10% kai liittyy yleensä maasähkölaturin maksivirtaan vs. akkukapasiteetti. Sekään ei tietysi ole mitenkään ehdoton raja ja veneen 12 V sähkökulutus maasähkössä voi vaikuttaa oleellisesti siihen. Vaikkapa CTEKin laturikohtaiset kapasiteettirajat menevät jopa 3 % saakka (esim. M200, virta 15 A suositeltu kapasiteetti 28-500 Ah).

        Sekä laturin että maasähkölaturin maksimivirtavaatimus riippuu tietysti akkukapasiteetin lisäksi siitä miten tyhjäksi akkuja puretaan ja miten kauan latausta käytetään. Tulevathan akut täyteen aurinkopaneeleillakin, vaikka niiden maksimivirta on tyypillisesti vain 1-5% akkukapasiteetista. Aikaa vaan kuluu helposti viikko.

        Jos akku otetaan tyhjäksi saakka, vaatii 25% laturi n. 3 tunnin ja 10% laturi n. 7 tunnin koneajon, jotta akku on taas melko täysi. Jos ajon aikana on kulutusta vaikkapa 5% kapasiteetista, ajat ovat 4 ja 14 tuntia. Sisäkoneissa ei taida alle 35 A latureita olla, joten tuo puolet laturin kapasiteetista kulutukseen ei ole realistinen. Perämoottorilla niin voi jo helposti käydäkin.


      • BlueOcean
        Joakim1 kirjoitti:

        10% kai liittyy yleensä maasähkölaturin maksivirtaan vs. akkukapasiteetti. Sekään ei tietysi ole mitenkään ehdoton raja ja veneen 12 V sähkökulutus maasähkössä voi vaikuttaa oleellisesti siihen. Vaikkapa CTEKin laturikohtaiset kapasiteettirajat menevät jopa 3 % saakka (esim. M200, virta 15 A suositeltu kapasiteetti 28-500 Ah).

        Sekä laturin että maasähkölaturin maksimivirtavaatimus riippuu tietysti akkukapasiteetin lisäksi siitä miten tyhjäksi akkuja puretaan ja miten kauan latausta käytetään. Tulevathan akut täyteen aurinkopaneeleillakin, vaikka niiden maksimivirta on tyypillisesti vain 1-5% akkukapasiteetista. Aikaa vaan kuluu helposti viikko.

        Jos akku otetaan tyhjäksi saakka, vaatii 25% laturi n. 3 tunnin ja 10% laturi n. 7 tunnin koneajon, jotta akku on taas melko täysi. Jos ajon aikana on kulutusta vaikkapa 5% kapasiteetista, ajat ovat 4 ja 14 tuntia. Sisäkoneissa ei taida alle 35 A latureita olla, joten tuo puolet laturin kapasiteetista kulutukseen ei ole realistinen. Perämoottorilla niin voi jo helposti käydäkin.

        Koneella ajamalla ei akkuja saa lähellekään täyteen ainakaan omissa aikaisemmissa ja nykyisessäkään veneessä ja se on huono juttu AGM akuille jos ei pääse akkulaturilla tuuppaamaan täyteen.

        Itsellä victron phoneix 50A jossa akkuja saa olla max 800Ah, itselläni 860 ja victron lataa ne 14,40 saakka (noin 20C°) lämmössä, aika riippuu tietysti miten tyhjiä akut ovat, hieman yli puolet pankista on hupiakkuja loput muissa funktioissa.

        Koneessa 170Ah laturi, tänään, kun ajoin oli lämpötila akku varastossa 8,1C° ja akut täynnä ja Voltit nousivat V 14,12 ja lämpimämpänä kesä kelinä hieman päälle 14V. Jäävät lataukset aina vajaiksi koneella ajaessa vaikka maailman tappiin ...


      • Joakim1
        BlueOcean kirjoitti:

        Koneella ajamalla ei akkuja saa lähellekään täyteen ainakaan omissa aikaisemmissa ja nykyisessäkään veneessä ja se on huono juttu AGM akuille jos ei pääse akkulaturilla tuuppaamaan täyteen.

        Itsellä victron phoneix 50A jossa akkuja saa olla max 800Ah, itselläni 860 ja victron lataa ne 14,40 saakka (noin 20C°) lämmössä, aika riippuu tietysti miten tyhjiä akut ovat, hieman yli puolet pankista on hupiakkuja loput muissa funktioissa.

        Koneessa 170Ah laturi, tänään, kun ajoin oli lämpötila akku varastossa 8,1C° ja akut täynnä ja Voltit nousivat V 14,12 ja lämpimämpänä kesä kelinä hieman päälle 14V. Jäävät lataukset aina vajaiksi koneella ajaessa vaikka maailman tappiin ...

        14 V riittää aivan mainiosti akun saamiseen täyteen. Reilut 13 V on minimi, jolla akut saa täyteen. Viimeiset 20-30% menevät vaan paljon nopeammin suuremmalla jännitteellä.


    • Akkuja

      Saattaa olla parempi unohtaa moinen viritelmä ja vaihtaa nuo 75Ah akut. Siitä saadaankin seuraava ongelma aikaiseksi:) Akkukoteloon ei mahdu enää nuo 185Ah akut, joten ne on sijoitettava hieman "pidemmälle" (45cm) jolloin piuhat on liian lyhyet. Noh, en meinaa vetää piuhoja uusiks vaan jonkinlainen kytkentärima tms. pitää väliin keksiä, jotta saa eri kokoiset piuhat yhdistettyä ja siitä sitten yhdet piuhat uudelle akkupatterille. (-) puolellahan on noita rimoja käytetty, mutta mitenkäs on tuon ( ) puolen, voiko ne vetää samalla tavalla kytkentäriman kautta?

      • Tyrnäväntorpedo

        Toivottavasti tämä on vain pilailua.
        Onko uusissa akuissa kiinni jotkut piuhat, kun ne kerran ovat eri paksuisia?
        Oletko miettiny miksi kaapeleilla on eri paksuus ja jos ajatusta kehittää, niin oletko pohtinut mikä olisi oikea paksuus "piuhoille"?

        Sitten vastaukseen:
        Myös punainen sähkö kulkee rimaa pitkin ei pelkästään musta.
        Ruuvaa laipioon kytkentäpultti, johon saat piuhat kiinni. Valise sellainen, jossa on suoja.
        Kytkentäkisko on huono vaihtoehto suurelle virralle.


      • akkuja

        Ei ole pilaa. Uusissa akuissa ei ole nyt mitään piuhaa. Tarkoitin, että nykyisille akuille menee useampikin piuha, eri paksuisia, ja ne on mitoitettu nykyiseen akkukoteloon "määrämittaisiksi" nyt kun siirrän akkuja n. 45cm eri paikkaan, niin nuo olemassa olevat piuhat on liian lyhyitä. Nyt akuilta lähtee useampaankin paikkaan piuhat ja jos/kun siellä ei ole noin paljoa ylimääräistä jätetty, niin saman piuhan yhdistäminen akkuun ei onnistu.


    • Kylläkiitää

      Jos mulla ois neliykkönen niin ostaisin vielä pari isompaa akkua tuohon ”pankkiin”!

    • ACR

      Jos tuohon järjestelmään jossa useita pankkeja ja yksi laturi 230V ja koneen oma laturi laittaisi ACR valvomaan ja jakamaan latausta, ei pitäisi olla ongelmia rakentaa toimivaa systeemiä.

      Hyvä puoli tuossa myös, ACR voi säätää siten, että lataa ensin kaikkein tyjimmät akut ja sopivassa varaustilassa alkaa ladata muitakin akku pankkeja..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      139
      7840
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      41
      2019
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1950
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1663
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1585
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1040
    7. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      989
    8. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      50
      945
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      830
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      822
    Aihe