Vaalien tarkastelua 2011, 2015, 2019

Vihräliitto sai v. 2011 213 172 ääntä, v. 2015 253 103 ääntä ja v. 2019 353 654

Vihreäliitto sai ytyä ilmastokeskustelusta, vaikka se myös herätteli vastustusta; he haluavat tukea rikkaita sähköauton ostajia, josta autosta ei lähivuosikymmeniin tule tavallisen kansan autoa, koska vaihtoakusto maksaa n. 30 000 euroa, joten käytetyn sähköauton ostajankin on oltava vähän tavallista tallaajaa rikkaampi.

Suomessa on hyvätuloisia ihmisiä ja ennen kaikkea naisia, joihin vihreän liiton teesit ilmastonsuojelusta uppoavat, vaikka heillä on tavoitteena panna tavalliset kansalaiset maksumiehiksi ja teollisuuden lakkauttaminen ilmastonsuojelun vuoksi.

Heidän naisedustajien enemmistö voi saada aikaan kaikenlaista hallituskeskusteluissa.

Demarit v 2011 561 138 ääntä, v 2015 490 102 ääntä, v. 2019 545 544 ääntä

Demarit on työntekijäväestön ja työttömien ja pienituloisten puolustaja profiloitunut, mutta hallituksessa ollessaan demarit joutuvat tekemään ikäviä kompromisseja ja siksi demarit aina hallituksessa ollessaan häviävät seuraavat eduskuntavaalit.

Leikkaukset koskettavat juuri pienituloisia ja veronkorotukset saattavat koskettaa osaa demareista, jolloin he vaihtavat puoluetta seuraavissa vaaleissa.

Alkavan vaalikauden eduskunta joutuu korottamaan veroja, tekemään leikkauksia ja se tulee vaikuttamaan seuraavissa vaaleissa heidän kannatukseensa; se on nähtävissä tuossa edellisissä kausissa. Hallitusvastuuss ollessaan demarit menettivät paljon ääniä, koska olivat kokoomuksen kanssa hallituksessa ja joutuivat antamaan liikaa periksi kokoomukselle.

Demareille on erittäin tuhoisaa olla kokoomuksen kanssa hallituksessa. Heille olisi paljon vähemmän tuhoisaa olla perussuomalaisten kanssa hallituksessa, koska heidän kanssaan he voisivat varmasti sopia monista asioista ihan kelvollisesti ja molempia puolueita hyödyntävästi. Demarien pitäisi vain unohtaa perussuomalaisten ääriainesten puheet ja kiinnittää huomiota siihen, että saavat hallitusohjelman mieleiseksi - lainsäädäntötyöstä on kysymys eduskunnassa, puheista ei niinkään!

Keskusta v. 2011 463 266 ääntä, v. 2015 626 218 ääntä, v. 2019 423 352 ääntä

Keskusta demarien tavoin hyötyy oppositiopolitiikasta, kun voi vastustaa vähän kaikkea sitä, mitä hallitus tekee. Keskustalle oli todella tuhoisaa olla kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa, samoin se oli demareille tuhoisaa.

Nykyisen hallituksen leikkaukset koskettivat paljolti keskustaa äänestäneitä ja tuo keskustan ja kokoomuksen sote mallin ikävä valmistelu ei ollut kansalle mieleen (puoluepoliittinen lehmänkauppa kokoomuksen kanssa). Sipilä ei ajatellut ollenkaan sitä, mitä hänen läpiajamansa toimet vaikuttaisivat puolueen kannatukseen. Vielä se mainos siitä, että hallitus loi työpaikat oli täysin valheellinen ja kun kansa totesi Sipilänkin puhuvan puuta heinää, se sai monet äänestäjät siirtymään toisiin puolueisiin tällä kertaa. Kyllä kansa tajuaa, että kysyntä luo työpaikkoja, ei hallitus - hallituksen toimeenpanemat leikkaukset vähensivät ostovoimaa ja sitä kautta kysyntää ja työpaikkoja. Maailmantalous vain elpyi tällä hallituskaudella ja se lisäsi kysyntää myös suomalaisista vientiyrityksistä ja lukuisista alihankintayrityksistä. Tottakai se lisää silloin myös ostovoimaa suomessa, kun kansalle tulee lisää rahaa käyttöön.

Keskusta miellettiin kokoomuksen linjan tukijaksi ja se ei ollut äänestäjien mieleen. Hallituksen ero tuli liian myöhään, jotta se olisi voinut pelastaa jotain.

Vasemmistoliitto v. 2011 239 039 ääntä, v 2015 211 702 ääntä ja v 2019 251 254 ääntä.

Vasemmistoliitto myös joutui kokoomuksen hallituksessa ollessaan seuraavissa vaaleissa häviäjäpuolueeksi. Oppositioasema antoi mahdollisuuksia haukkua sinne sun tänne ja nosti vasemmistonkin kannatusta.

Vasemmistoliiton pitäisi enemmän tuoda esille omia linjauksia ja siirtyä pois kokonaan toisiin puolueisiin keskittymisestä - siitä ei vasemmistoliitolle ole hyötyä. Omat tavoitteet pitäisi selvästi tuoda esiin ja kertoa ne siten, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä enää niitä 'kommunismin' aaveita.

Vasemmistoliiton ei kannattaisi koskaan mennä kokoomuksen kanssa hallitukseen, pitäisi aina hälytyskellojen soida silloin. Vasemmistoliittokin on samoin altis hallituksessa ollessaan menettämään äänestäjiä, koska aina on tehtävä kompromisseja ja annettava omista tavoitteista periksi, jotta voidaan asioita hoitaa. Valtion budjetilla on rajat, velkaa ei voi ottaa lisää loputtomasti ja silloin joudutaan tekemään politiikkaa, joka ei vasemmistoliiton äänestäjiä miellytä.

Ruotsalaisella kansanpuolueella on vakiintunut äänestäjäkunta, joka ei juurikaan luovu omasta puolueestaan, vaan äänestää sitä riippumatta siitä, onko ruotsalainen kansanpuolue hallituksessa vai ei.

Kristillisdemokraateilla on myös vakiintunut kannattajakunta, joka heitä äänestää. Kristillisdemokraateilla on sama ongelma kuin vasemmistoliitolla; heidän puolueensa profilointi jää epäselväksi - heidän pitäisi tuoda ajamansa politiikka selkeämmin esiin ja se, miten he erottuvat kokoomuksen linjasta, keskustan linjasta ja demarien linjasta.

Suomen vaalijärjestelmä suosii isoja puolueita. Pienten puolueiden on vaikea nousta eduskuntaan.

Jos olisi demokratiaa tukeva vaalijärjestelmä, eduskuntaan pääsisi puolue n. 15 000 äänelle.

Nyt sillä ei valitettavasti pääse lähellekään, koska pitää saada varsin suuri äänimäärä yhdessä vaalipiirissä.

Jos koko maan äänimäärän mukaan valittaisiin kansanedustajat, moni pieni puolue saisi sinne edustajan, joka olisi demokratialle eduksi.