Valtakunnan tasolla?
Suomenkielisissä kouluissa?
Ruotsinkielisissä kouluissa?
Jos olisit kielipolitiikan ja kieltenopetuksen yksinvaltias, mitä tekisit?
37
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ruotsia ei tarvita suurimmassa osassa maata. Amislaiset ovat usein hyvin heikkoja joten armosta sielläkin päästetään suurin osa läpi. Eivät osaa edes numeroita. Jos ei RKP:n pj keksi jotain järkevää tarkoitusta opetukselle niin en ymmärrä. Ne ei opi eikä halua oppia.
Valtakunnan tasolla?
Nostetaan saamet kansalliskieliksi ja määritellään kansalliskielistä erillään maan pääkieli, suomi, ja alueellinen vähemmistökieli, ruotsi.
Suomenkielisissä kouluissa?
Painopiste perustaitoihin, jotta saadaan kotoutettua suuri vieraskielisten joukko.
Kieltenopetus perustuu jatkossa valinnaiskieliin, vähän tai paljon oppilaan tarpeiden mukaan.
Englanti kaikille yhteinen kieli.
Ruotsinkielisissä kouluissa?
Jokaiseen ruotsinkieliseen päiväkotiin ja kouluun mahdollisuus kylpeä suomeksi.
Mihinkään vähemmistöön kuuluva lapsi ei saa jäädä vaille erittäin hyvää suomen kielen taitoa.Vapautetaan ainakin lapset välineellistämisestä. Heidän koulutuksensa ei saa olla alisteinen ruotsinkielisten palvelulle.
Muutama rekisteröityneen kirjoittajan vastaus tähän ketjuun näyttäisi jo, onko palstan vakiporukalla minkäänlaista kielipoliittista agendaa. Nyt näyttää siltä, ettei ole. "De aktiva igen" -viestit nostavat sisällyksettömät ketjut uudestaan ja uudestaan.
- Anonyymi
Suomen koululaitoksen kielipolitiikka on ollut ainakin hyvää myös kansainvälisesti ottaen jos katsotaan noita PISA tuloksia. Kolulaitos on paljon muutakin kuin pelkkiä kieliä: esim sometusta voitaisiin koulussa vähentää koska se heikentää oppimistuloksia. Ranskassahan on kouluissa älykännyköiden käyttökielto. Tärkeintä olisi saada oppilaat paremmin motivoitumaan esim matemaattisiin aineisiin ja myös kieliin. Kaikenmaailman elämys/ilmiöiden opetus kuulostaa aika ihmeelliseltä, mihinkähän tuo opetussuunnitelmat ovat menossa, toivottavasti eivät ojasta allikkkoon.
Pakkoruotsista meuhkaaminen on ihan lillukanvarsijuttuja joilla ei ole tuon taivaallista merkitystä kokonaisvaltaisesti!- Anonyymi
Samaa mieltä. Haluaisin tuoda tähän keskusteluun sen huolen, joka tuntui olevan kaikilla puoluejohtajilla. Peruskoulusta lähtevien heikko pärjääminen äidinkielessä ja matikassa. Halla-aho otti esiin myös koulukurin puutteen suurena ongelmana.
Minusta peruskouluun pitäisi saada päättökoe, jotta sieltä ei enää voisi valmistua osaamatta mitään. Sitten satsaisin eri aineiden tasokursseihin (kuten oli 80-luvulla), vaikka se luonnollisesti maksaa: matikkaa ja kieliä opiskeltaisiin eri tasoisissa ryhmissä, jolloin jokainen opiskelisi omalla tasollaan, saisi yksilöllistä opetusta ja häiriköinti vähenisi.
Nyt on menty päinvastaiseen suuntaan. Opetetaan kieliä etänä, mikä laskee opetuksen tasoa ja on hankalaa etenkin niille, jotka pärjäävät heikommin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Haluaisin tuoda tähän keskusteluun sen huolen, joka tuntui olevan kaikilla puoluejohtajilla. Peruskoulusta lähtevien heikko pärjääminen äidinkielessä ja matikassa. Halla-aho otti esiin myös koulukurin puutteen suurena ongelmana.
Minusta peruskouluun pitäisi saada päättökoe, jotta sieltä ei enää voisi valmistua osaamatta mitään. Sitten satsaisin eri aineiden tasokursseihin (kuten oli 80-luvulla), vaikka se luonnollisesti maksaa: matikkaa ja kieliä opiskeltaisiin eri tasoisissa ryhmissä, jolloin jokainen opiskelisi omalla tasollaan, saisi yksilöllistä opetusta ja häiriköinti vähenisi.
Nyt on menty päinvastaiseen suuntaan. Opetetaan kieliä etänä, mikä laskee opetuksen tasoa ja on hankalaa etenkin niille, jotka pärjäävät heikommin.Mihin tarvitaan päättökokeet?
Ne, joiden osaaminen ysillä ei riitä, ohjataan kymppiluokille tai ammattiin valmistavaan. Luokalle jääneet sekoittaisivat tuossa vaiheessa seuraavan ikäluokan opintoja pahasti.
Nythän niveltasojen (6. Ja 9.) ja toisinaan myös muiden luokkatasojen osaamista seurataan valtakunnallisin tai kunnallisin kokein, joihin osallistuu iso osa ikäluokasta, toisinaan kaikki. Näin opetuksen tarjoaja seuraa opetuksen vaikuttavuutta ja seuloo epäkohtia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin tarvitaan päättökokeet?
Ne, joiden osaaminen ysillä ei riitä, ohjataan kymppiluokille tai ammattiin valmistavaan. Luokalle jääneet sekoittaisivat tuossa vaiheessa seuraavan ikäluokan opintoja pahasti.
Nythän niveltasojen (6. Ja 9.) ja toisinaan myös muiden luokkatasojen osaamista seurataan valtakunnallisin tai kunnallisin kokein, joihin osallistuu iso osa ikäluokasta, toisinaan kaikki. Näin opetuksen tarjoaja seuraa opetuksen vaikuttavuutta ja seuloo epäkohtia.Päättökoe toimisi samalla tavalla kuin yo-koe. Se mahdollistaisi aidon kilpailemisen opiskelupaikoista ja työpaikoista. Peruskoulun taso nousisi. Tason nostaminen on äärimmäisen tärkeää. Ei 15-16-vuotiaita voi alkaa holhota ammattiopinnoissa, joissa heidän pitäisi jo itse kyetä ottamaan vastuu itsestään. Eli peruskoulun päättökoe osoittaisi opiskelukypsyyden - jos sitä ei ole, ei peruskoulusta pääse pois!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Haluaisin tuoda tähän keskusteluun sen huolen, joka tuntui olevan kaikilla puoluejohtajilla. Peruskoulusta lähtevien heikko pärjääminen äidinkielessä ja matikassa. Halla-aho otti esiin myös koulukurin puutteen suurena ongelmana.
Minusta peruskouluun pitäisi saada päättökoe, jotta sieltä ei enää voisi valmistua osaamatta mitään. Sitten satsaisin eri aineiden tasokursseihin (kuten oli 80-luvulla), vaikka se luonnollisesti maksaa: matikkaa ja kieliä opiskeltaisiin eri tasoisissa ryhmissä, jolloin jokainen opiskelisi omalla tasollaan, saisi yksilöllistä opetusta ja häiriköinti vähenisi.
Nyt on menty päinvastaiseen suuntaan. Opetetaan kieliä etänä, mikä laskee opetuksen tasoa ja on hankalaa etenkin niille, jotka pärjäävät heikommin.Kannatan peruskoulun tason nostamista!
Anonyymi kirjoitti:
Päättökoe toimisi samalla tavalla kuin yo-koe. Se mahdollistaisi aidon kilpailemisen opiskelupaikoista ja työpaikoista. Peruskoulun taso nousisi. Tason nostaminen on äärimmäisen tärkeää. Ei 15-16-vuotiaita voi alkaa holhota ammattiopinnoissa, joissa heidän pitäisi jo itse kyetä ottamaan vastuu itsestään. Eli peruskoulun päättökoe osoittaisi opiskelukypsyyden - jos sitä ei ole, ei peruskoulusta pääse pois!
Jatkopaikoista on jo aito kilpailu. Pääkaupunkiseudulla on vaikea päästä lukioon alle kiitettävän keskiarvolla.
Ysin oppilaat ovat jo erittäin stressaantuneita.- Anonyymi
RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:
Jatkopaikoista on jo aito kilpailu. Pääkaupunkiseudulla on vaikea päästä lukioon alle kiitettävän keskiarvolla.
Ysin oppilaat ovat jo erittäin stressaantuneita.En puhunut nyt lukioon menijöistä, vaan 5:n keskiarvolla peruskoulusta valmistuneista, jotka menevät ammattikouluun tai jäävät pahimmassa tapauksesa kaiken ulkopuolelle.
Anonyymi kirjoitti:
Kannatan peruskoulun tason nostamista!
Nostetaanko tasoa karsimalla rajummin?
Mikä on peruskoulun tarkoitus? Kapea akateemisuus vai eväät yhdessä elämiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen, niille rakentamiseen?- Anonyymi
RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:
Nostetaanko tasoa karsimalla rajummin?
Mikä on peruskoulun tarkoitus? Kapea akateemisuus vai eväät yhdessä elämiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen, niille rakentamiseen?Peruskoulun tarkoitus on antaa valmiudet selvitä jatkosta, eli opinnoista ja työelämästä. Nyt peruskoulussa on liikaa oppilaita, joiden oman äidinkielen ja matikan taidon taso ei riitä selviämiseen. Tämä on erittäin hälyttävää, ja johtaa pahimmassa tapauksessa oppilaan syrjäytymiseen. Se taas tulee yhteiskunnalle lopulta hyvin kalliiksi.
Anonyymi kirjoitti:
Peruskoulun tarkoitus on antaa valmiudet selvitä jatkosta, eli opinnoista ja työelämästä. Nyt peruskoulussa on liikaa oppilaita, joiden oman äidinkielen ja matikan taidon taso ei riitä selviämiseen. Tämä on erittäin hälyttävää, ja johtaa pahimmassa tapauksessa oppilaan syrjäytymiseen. Se taas tulee yhteiskunnalle lopulta hyvin kalliiksi.
"Peruskoulun tarkoitus on antaa valmiudet selvitä jatkosta, eli opinnoista ja työelämästä."
ja vielä hiukan enemmästä eli koulun on tarkoitus vahvistaa arjen taitoja: miten huolehtia itsestä, miten tulla toimeen toisten kanssa, miten olla osallistuva kansalainen, miten löytää omat arvot ja elämäntapa...Anonyymi kirjoitti:
Peruskoulun tarkoitus on antaa valmiudet selvitä jatkosta, eli opinnoista ja työelämästä. Nyt peruskoulussa on liikaa oppilaita, joiden oman äidinkielen ja matikan taidon taso ei riitä selviämiseen. Tämä on erittäin hälyttävää, ja johtaa pahimmassa tapauksessa oppilaan syrjäytymiseen. Se taas tulee yhteiskunnalle lopulta hyvin kalliiksi.
Kun oppilailla on ysillä ja nyt todella paljon kokeita, myös valtakunnallisia, niin mitä ylimääräisillä päättökokeilla tavoitellaan?
Yleensä kokeita kannattaa ennemminkin pitää pitkin lukuvuotta ja nimenomaan tavoitteena huomata, keillä on ongelmia ja millaisia ongelmia - ja puuttua niihin silloin. Näin itse asiassa koulussa tapahtuu.
Oppilaan jättäminen vuosiksi vaikkapa kuutosella tai ysillä siksi, että lukutaito ei kehity, voi jättää hänet kuutoselle lopuksi ikäänsä. Nyt on valittu se tie, että suuret ongelmat kuutosella johtavat usein joustavan opetuksen järjestelyihin, joissa oppilas on osin töissä ja suorittaa keskeisiä osia peruskoulusta sen ohessa. Ysillä suuret ongelmat siis johtavat joko kympille tai ammattiin valmistavaan opetukseen ammattikouluun.
Mitä sellaista päättökokeet tuovat tähän kuvioon, jota siinä ei jo ole? Mihin siis päättökokeissa heikot tulokset saaneet menisivät?- Anonyymi
RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:
Kun oppilailla on ysillä ja nyt todella paljon kokeita, myös valtakunnallisia, niin mitä ylimääräisillä päättökokeilla tavoitellaan?
Yleensä kokeita kannattaa ennemminkin pitää pitkin lukuvuotta ja nimenomaan tavoitteena huomata, keillä on ongelmia ja millaisia ongelmia - ja puuttua niihin silloin. Näin itse asiassa koulussa tapahtuu.
Oppilaan jättäminen vuosiksi vaikkapa kuutosella tai ysillä siksi, että lukutaito ei kehity, voi jättää hänet kuutoselle lopuksi ikäänsä. Nyt on valittu se tie, että suuret ongelmat kuutosella johtavat usein joustavan opetuksen järjestelyihin, joissa oppilas on osin töissä ja suorittaa keskeisiä osia peruskoulusta sen ohessa. Ysillä suuret ongelmat siis johtavat joko kympille tai ammattiin valmistavaan opetukseen ammattikouluun.
Mitä sellaista päättökokeet tuovat tähän kuvioon, jota siinä ei jo ole? Mihin siis päättökokeissa heikot tulokset saaneet menisivät?"Yleensä kokeita kannattaa ennemminkin pitää pitkin lukuvuotta ja nimenomaan tavoitteena huomata, keillä on ongelmia ja millaisia ongelmia - ja puuttua niihin silloin. Näin itse asiassa koulussa tapahtuu."
Päättökokeella nimenomaan vaikutettaisiin tähän asiaan. Eli jo hyvissä ajoin kouluaikaa sitä tasoa lähdettäisiin nostamaan, ja se kulminoituisi päättökokeessa.
Nyt on kyse faktoista, niistä 60 000 nuoresta, jotka ovat syrjäytymisuhan alla. Nyt ei voi teoretisoida ja yrittää selitellä asiaa. Tälle asialle on voitava tehdä jotakin! Tietysti, mutta koulu on paljon enemmän tänä päivänä. Alueesta riippuen lasten taustalla voi olla hyvinkin vaihtelevia perheitä, useamman polven syrjäytyneitä tai täysin vieraan kulttuurin edustajia. Tavisperheissäkään ei välttämättä ole riittävästi arjen läsnäoloa. Joissakin perheissä on vähän lapsia, joissakin paljon, Koulun on tarjottava myös elämäntaitoja.
- Anonyymi
RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:
Tietysti, mutta koulu on paljon enemmän tänä päivänä. Alueesta riippuen lasten taustalla voi olla hyvinkin vaihtelevia perheitä, useamman polven syrjäytyneitä tai täysin vieraan kulttuurin edustajia. Tavisperheissäkään ei välttämättä ole riittävästi arjen läsnäoloa. Joissakin perheissä on vähän lapsia, joissakin paljon, Koulun on tarjottava myös elämäntaitoja.
Koulun pitäisi tarjota enemmän kurinpitoa. Ja ennen on ollut enemmän sosiaalisia ongelmia. Niistä ei vain ole puhuttu. Nykyään vaikuttaa siltä, että kaikki on yhtä ongelmaa ja kaikki ovat ongelmaisia. Tämä ei pidä paikkaansa. Se johtuu siitä, että kaikista asioista puhutaan ja ongelmiin puututaan.
Anonyymi kirjoitti:
Koulun pitäisi tarjota enemmän kurinpitoa. Ja ennen on ollut enemmän sosiaalisia ongelmia. Niistä ei vain ole puhuttu. Nykyään vaikuttaa siltä, että kaikki on yhtä ongelmaa ja kaikki ovat ongelmaisia. Tämä ei pidä paikkaansa. Se johtuu siitä, että kaikista asioista puhutaan ja ongelmiin puututaan.
Kuri on ohjausta ja myötäelämistä. Sitä on tarjolla normioppilaille.
On kyseenalaista voidaanko kurilla auttaa niitä, joille rankka rajattomuus ja kyvyttömyys sietää pettymyksiä, on ominaista. Nuorisopoliisi on kyllä ahkerasti paikalla...- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päättökoe toimisi samalla tavalla kuin yo-koe. Se mahdollistaisi aidon kilpailemisen opiskelupaikoista ja työpaikoista. Peruskoulun taso nousisi. Tason nostaminen on äärimmäisen tärkeää. Ei 15-16-vuotiaita voi alkaa holhota ammattiopinnoissa, joissa heidän pitäisi jo itse kyetä ottamaan vastuu itsestään. Eli peruskoulun päättökoe osoittaisi opiskelukypsyyden - jos sitä ei ole, ei peruskoulusta pääse pois!
Oppivelvollisuus vain loppuu 16-vuotiaana joten millä ajattelit pakottaa oppilaat kouluun jos mikään laki ei sitä mahdollista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oppivelvollisuus vain loppuu 16-vuotiaana joten millä ajattelit pakottaa oppilaat kouluun jos mikään laki ei sitä mahdollista?
Miksi joku pakottaisi oppilaat kouluun? Koulustahan ei nimeomaan pääaisi enää ulos 5:n keskiarvolla.
- Anonyymi
"Tärkeintä olisi saada oppilaat paremmin motivoitumaan esim matemaattisiin aineisiin ja myös kieliin. "
Tämä olisi tärkeää. Suomessa on kielten opiskelu vähentynyt, mutta samalla on kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin laskenut. Huolestuttavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tärkeintä olisi saada oppilaat paremmin motivoitumaan esim matemaattisiin aineisiin ja myös kieliin. "
Tämä olisi tärkeää. Suomessa on kielten opiskelu vähentynyt, mutta samalla on kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin laskenut. Huolestuttavaa.oppilaat pitäisi jakaa pienempiin ryhmiin oman tason mukaan. häiriköt tunnilla estävät oppimisen.
Anonyymi kirjoitti:
Miksi joku pakottaisi oppilaat kouluun? Koulustahan ei nimeomaan pääaisi enää ulos 5:n keskiarvolla.
Meillä on peruskoulussa ns. pidennetty oppimäärä, jossa ollaan vaihtelevasti niin kauan, että perustaidot on hankittu, mutta kyse on silloin kehitysvammadiagnoosista.
Ne, joille koulunkäynti sopii vähiten, eivät tietenkään paranna suoritustaan lisäistuttamisella. Ei heitä pidä koulussa muu kuin siirto vankilaan ja vankilakouluun.
Edelleenkin paras tapa saada päättötodistus on esimerkiksi joustavan opetuksen järjestelyt, joissa nuori voi olla osin työharjoittelussa ja suorittaa vain keskeisiä osuuksia teoriaopinnoista.Anonyymi kirjoitti:
"Tärkeintä olisi saada oppilaat paremmin motivoitumaan esim matemaattisiin aineisiin ja myös kieliin. "
Tämä olisi tärkeää. Suomessa on kielten opiskelu vähentynyt, mutta samalla on kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin laskenut. Huolestuttavaa.On tietysti laaja-alaisesti kaikesta kiinnostuneita, mutta todellisuudessa koskaan ei päästä siihen, että kaikki sekä lukisivat kieliä että laajaa matematiikkaa, fysiikkaa ja teknisiä aineita ja vielä taloustiedettä, muotoilua ja viestinsää. Suurin osa ihmisistä valikoi viisaasti omien taipumustensa mukaan.
- Anonyymi
RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:
On tietysti laaja-alaisesti kaikesta kiinnostuneita, mutta todellisuudessa koskaan ei päästä siihen, että kaikki sekä lukisivat kieliä että laajaa matematiikkaa, fysiikkaa ja teknisiä aineita ja vielä taloustiedettä, muotoilua ja viestinsää. Suurin osa ihmisistä valikoi viisaasti omien taipumustensa mukaan.
"koskaan ei päästä siihen, että kaikki sekä lukisivat kieliä että laajaa matematiikkaa,"
1980-90-luvuilla pitkän matikan lukijat opiskelivat 3 vierasta kieltä, lyhyen matikan lukijat 4 vierasta kieltä. Kielet luettiin "loppuun saakka", koska niitä ei voinut keskeyttää. Lyhyiden kielten kirjoittaminen ylppäreissä oli myös erittäin yleistä, toisin kuin nyt. Anonyymi kirjoitti:
"koskaan ei päästä siihen, että kaikki sekä lukisivat kieliä että laajaa matematiikkaa,"
1980-90-luvuilla pitkän matikan lukijat opiskelivat 3 vierasta kieltä, lyhyen matikan lukijat 4 vierasta kieltä. Kielet luettiin "loppuun saakka", koska niitä ei voinut keskeyttää. Lyhyiden kielten kirjoittaminen ylppäreissä oli myös erittäin yleistä, toisin kuin nyt.Lyhyiden kielten kirjoittaminen oli aikana ennen ainereaalia ja ylioppilaskokeiden tulosten painoa pyrittäessä yliopistolle. Useimmat alat ovat määritelleen niin, ettei kielistä anneta pisteitä - koska kielten osaaminen ei korreloi yliopisto-opiskelussa menestymisen kanssa.
Anonyymi kirjoitti:
"koskaan ei päästä siihen, että kaikki sekä lukisivat kieliä että laajaa matematiikkaa,"
1980-90-luvuilla pitkän matikan lukijat opiskelivat 3 vierasta kieltä, lyhyen matikan lukijat 4 vierasta kieltä. Kielet luettiin "loppuun saakka", koska niitä ei voinut keskeyttää. Lyhyiden kielten kirjoittaminen ylppäreissä oli myös erittäin yleistä, toisin kuin nyt."1980-90-luvuilla pitkän matikan lukijat opiskelivat 3 vierasta kieltä"
Eivät välttämättä. Matemaattisluonnontieteellisten aineiden lukeminen mahdollisimman laajana mahdollisti kielten jättämisen kahteen. Nyt ne, jotka haluavat kirjoittaa laajan matematiikan ja fysiikan lukevat vielä laajemmat sisällöt kuin tuolloin.Anonyymi kirjoitti:
"koskaan ei päästä siihen, että kaikki sekä lukisivat kieliä että laajaa matematiikkaa,"
1980-90-luvuilla pitkän matikan lukijat opiskelivat 3 vierasta kieltä, lyhyen matikan lukijat 4 vierasta kieltä. Kielet luettiin "loppuun saakka", koska niitä ei voinut keskeyttää. Lyhyiden kielten kirjoittaminen ylppäreissä oli myös erittäin yleistä, toisin kuin nyt.Kun ylioppilaskoetta uusittiin 2005 ja vain äidinkieli jäi pakolliseksi, muutos tehtiin nimenomaan siksi, että haluttiin vähentää kielipainotusta, lyhentää opiskeluaikoja, vähentää reppuja ja tehdä tilaa ammatillista väylää yo-kokeeseen tulijoille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi joku pakottaisi oppilaat kouluun? Koulustahan ei nimeomaan pääaisi enää ulos 5:n keskiarvolla.
Näillä vitosen oppilailla vain on yleensä ongelmia muidenkin asioiden kanssa kun pelkän koulun. Jos oppilas käy muutenkin koulussa ehkä kerran viikkoon ja muuten aika kuluu lähinnä päihteiden kanssa niin siinä ei paljoa päättökokeet auta. Näillä oppilailla suunnitelmat koulun jälkeen eivät varsinaisesti tähtää mihinkään jatko-opisekeluun joten on aika turha sellaiseen kokeilla näitä keinoja. Eli käytännössähän näitä oppilaita voi jättää luokalle vaikka koko koulun ajan mutta viimeistään 16-vuotiaana ne kävelevät ulos joko peruskoulun suorittaneena tai sitten ilman tutkintoa.
Ilman tutkintoa kyseinen oppilas tulee olemaan läjes 100% varmuudella koko elämänsä veronmaksajien elättävänä, onko tämä sitten parempi vaihtoehto niin jää jokaisen omaan harkintaan.
"Nyt on kyse faktoista, niistä 60 000 nuoresta, jotka ovat syrjäytymisuhan alla. Nyt ei voi teoretisoida ja yrittää selitellä asiaa. Tälle asialle on voitava tehdä jotakin!"
Kyllä, mutta päättökokeet ei ole se tie, jollet pysty selittämään, mitä hyvää niistä seuraa.
Minä en todellakaan teoretisoi. Käden on syvällä savessa.
Kokeilla siis seurataan ja puututaan läpi koulupolun. Lopussa on turha mitata tuen vuoksi, karsinnan yhdenmukaistaminen on toinen asia, mutta sekin saattaa köyhdyttää koulua ja viedä koekeskeiseen suuntaan.
Lapsia ei auteta jättämällä ysillä luokalleen. Ammattiin valmistavat luokat ja kympit ovat parempi vaihtoehto.
Mitä konkreettista haet?- Anonyymi
"Kyllä, mutta päättökokeet ei ole se tie, jollet pysty selittämään, mitä hyvää niistä seuraa."
Olen jo selittänyt. Mutta kuten täällä on aiemminkin todettu, et suostu keskustelemaan etkä suvaitse eriäviä mielipiteitä. Anonyymi kirjoitti:
"Kyllä, mutta päättökokeet ei ole se tie, jollet pysty selittämään, mitä hyvää niistä seuraa."
Olen jo selittänyt. Mutta kuten täällä on aiemminkin todettu, et suostu keskustelemaan etkä suvaitse eriäviä mielipiteitä.Olet vasta heittänyt ilmaan ajatuksen päättökokeista. Se ei vielä aukea. Voidaan avata sille oma ketju.
"Päättökoe toimisi samalla tavalla kuin yo-koe. Se mahdollistaisi aidon kilpailemisen opiskelupaikoista ja työpaikoista. Peruskoulun taso nousisi."
Ajatuksesi jää kesken, koska et selitä, miten päättökoe nostaisi heikoimpien tasoa tai hyödyttäisi jo nyt pärjääviä.
Jokaisen oppilaan tasoahan mitataan koulussa jatkuvasti. Jokaisen oppilaan ja tämän vanhempien kanssa käydään kehityskeskustelut, sekä akateemisesta että sosiaalisesta kehityksestä. Jokaisen oppilaan tilannetta käsitellään erityisopettajan ja oppilashuollon kanssa. Tukitoimet tarkistetasn kahdesti vuodessa.
Päättökoe ei tuo uutta tähän kuvioon. Koulujen yleistä tasoa taas seurataan jo nyt valtakunnallisin kokein.
Mieti, mihin päättökokeet veisivät. Peruskoulu siirtyisi lukion ja yliopistojen suuntaan, tämä ei suinkaan tukisi heikoimpia. Muillakin stressi kasvaisi, teoreettiset sineet painottuisivat laaja-alaisuuden sijaan.
Luokalle on jätettävä ennen ysin kevättä, mieluiten alakoulussa, jos siltä näyttää. Ysin kertaamisen sijaan kympit ja ammattiin valmentavat palvelevat paremmin. Yläkoulussa joustavan opetuksen luokat toimivat luokan kertaamista paremmin.
Jos olen ymmärtänyt ehdotuksesi väärin, korjaa toki."Eli peruskoulun päättökoe osoittaisi opiskelukypsyyden - jos sitä ei ole, ei peruskoulusta pääse pois!"
Tietysti oppilaat, erityisesti ne, joilla on oikeasti oppimisen ongelmia, äänestäisivät jaloillaan. He jäisivät sitten vain peruskoulutodistusta vaille. Ja sehän on varmin tapa syrjäytyä.
Tästä poistettiin hyvä suunnitelma, jossa ei ollut mitään sääntöjen vastaista. Pakko rekisteröityä, jos haluaa viestien jäävän.
Nyt tämä ketju meni aika lailla sivupoluille. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä suunnitelmia tähän tapaan (nyt se ainoa vastaava suunnitelma sensuroitiin muka sääntöjen vastaisena):
Valtakunnan tasolla?
Nostetaan saamet kansalliskieliksi ja määritellään kansalliskielistä erillään maan pääkieli, suomi, ja alueellinen vähemmistökieli, ruotsi.
Suomenkielisissä kouluissa?
Painopiste perustaitoihin, jotta saadaan kotoutettua suuri vieraskielisten joukko.
Kieltenopetus perustuu jatkossa valinnaiskieliin, vähän tai paljon oppilaan tarpeiden mukaan.
Englanti kaikille yhteinen kieli.
Ruotsinkielisissä kouluissa?
Jokaiseen ruotsinkieliseen päiväkotiin ja kouluun mahdollisuus kylpeä suomeksi.
Mihinkään vähemmistöön kuuluva lapsi ei saa jäädä vaille erittäin hyvää suomen kielen taitoa.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174766
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2012581Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731687Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella291615- 211409
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon251342Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641227- 1471101
Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42962Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74932