Ihminen !

Voihan pekkapuupää.

Ei kait rakkaus eläiiin sulje ois rakkautta ihmisiin. Ja rakkaus eläimiin ei ole mikääm must . Ihmisrakkaus sen sijaan on suotavaa koska joudut olemaan pakosta tekemisissä ihmisten kanssa. Siis vähntään pitää toisia ihmisiä sietää.

Lienkö sitten puupää, mutta olen ajatellut joskus samaa ja yhdellä tapaa ratkaissutkin. He jotka rakastavat eläimiä enemmän kuin ihmisiä, torjuvat ihmissuhteita. On helpompi käsitellä eläimiä, ne tarvitsevat ruoan, ulkoilutuksen, rokotukset jne, eli kaikki on selitetty eläimenhoito-ohjeessa.
Vaan otapa lapsi, jokainen on erilainen, siinä pitää itse koko ajan muuttua sen lapsen mukana, toimia tarpeen ja muutosten mukaan, tehdä useita valintoja sen mukaan, mihin lapsi suuntautuu.
Entinen työkaveri sanoi; en koskaan tee lasta, koska siihen pitää uhrata koko elämä. Ja otti koiran.
Lapsenlapseni kysyi: miksei sinulla ole kotieläintä. Sanoin etten ymmärrä mitä se tahtoo, kun se ei puhu.. Lapsi: Jos eläin meuhkaa tyhjän ruokakupin ääressä, niin on selvä että sillä on nälkä.
Näin yksinkertaisesti ei lapsen kanssa voi toi toimia. En usko että eläin olisi kanssani onnellinen, lapsi sen sijaan kertoo, jos asiat eivät ole hyvin.
Mutta on hienoa että nykyään nainen saa valita lapsettoman elämän ilman syyllisyyttä ja selittelemistä.

Entä sitten,,,, kun tuntee vastenmielisyyttä silloin kun joku pussailee esm. koiraa suuhun,

sopertaa räpeltelee ,, " äidin kulta " " voi kulta kohta lähdetään "

koira kattelee kosteilla anovilla silmillään kohdetta,

työntää ensimäisenä kuononsa esm. ihmisen haarojen väliin muita tuttavia kohdatessa,

entä kun ajatus vanhusten palvelutaloissa tuodaan koira rakastamaan vanhuksia,

varsinkin jos vanhus tuntee vastenmielisyyttä eläimiä kohtaan,,,

eläimiä on nautinnollista katella kauempaa,
niitä voi seurata kauanki aikaa ,
mutta ei halua niitä lähelleen, iholle,
ei suukotellen, ei kosketellen,,

eläimet on eläimiä

ihminen pääsee iholle, lähelle, hellyytäkin tuntien,,,

outoja on nyky ihmiset, ne rakastaa eläintä enemmän kuin ihmistä,, jotenki menee yliymmärryksen,,

sori mutta jotkut tuntee vastenmielisyyttä koirien rakastajia kohtaan, hyiii,

Eläinrakkaus on menny liian pitkälle esm. kaupungeissa,
pieniinki asuntoihin tuodaa suuri koira lemmiksiksi,
jotenkin luonnonvastaista,


nykyään TV:ssäki tuodaan koiria moniin ohjelmiin,
niitä suukotellaan ym hullua lemmen luritusta kuulee, HYIIII
vastenmielisyys kasvaa kasvamistaan,
en halua nähdä enään ainuttakaan koiraa missään,
vastenmiesyydelle en kertakaikiaan voi mitään, hyyii

kun tulen vanhaksi
ainuttakaan kouraa ei tuoda minua nuolemaan
sen teen selväksi jos vielä olen senverran tolpillani että asian pystyn ilmaisemaan,

voin pahoin kun näen ihmeelisiä koiran rakastajia,

meneeköhän ne kohta koirienki kanssa naimisiin,
saavatkohan kohta kirkollisen vihkimisen osakseen,
luonnottomuus yhteiskunnassamme on lisääntyny rajähdysmäisesti,,,

anteeksi, mutt pahoivoinille en mahda mitään,,,

Yleisönosastot lehdissä pullistelee moiteita koirankakka juttuja,

ei tietenkään ole mukava tuoda kengissä koirankanaa autoihin ,
eikä kotiin, kynnysmatot haisee koirankakalle,
vaikkei ittellä olekkaan koiraa,
sori vaan usein auton matto haisee koirankakalle,
ei auta kuin pesemään.

Minulla on ollut opetteleminen ymmärtää koira ja kissaihmisiä. Meillä oli lapsuuden kodissa navetta ja elukoita, kissa ja kesäisin kaiken karvaisia lemmikkejä. Se oli silloi, mutta ajan saatossa koirat tulivat vastenmielisiksi. Ilmeisesti kuopuksen koirapelon myötä. Koirien kiinnipito kun ei näyttänyt koskevan kaikkia koirien omistajia ja ikäviä tilanteita, jopa vaarallisia sattui kun lapsi ryntäsi pakoon irtikulkevia koiria, esim. jalkakäytävältä ajotielle jne.

Nyt kumppanini lapsilla on koiria. Minun on ollut opetteleminen hyväksyä ne saman katon alle.

Olen oppinut. Ihastuin jopa tyttären vanhaa koiraherraan ja hän minuun. Meillä oli kivoja herkkuhetkiä keskenämme keittiössä.

No, nuoret koirat hötkyilee, mutta tämä vanha koiraherra oli rauhallinen.

Ei kai kukaan "rakastu" tai pidä eläimiä ainoina rakkainaan, no voin olla väärässä sillä meitähän taitaa olla joka junaan.

Vastustan pentutehtailua. Toki ymmärrän esim. palveluskoirien rotuvaatimukset. Tätä nykyä , jos joku lemmikikseen koiran haluaa suosittelisin noita pelastettuja koiria joita Suomeen on tuotu. Ne ovat leikattuja eivät sikiä enää. Jos/kun se elukka on pakko saada.

Mnaah.

Määrittele sanat "rakkaus" ja "eläin". Ensimmäinen tulkinnan varainen, voihan sitä sanoa "rakastavansa" kaurapuuroa, tai sitten ihamn miten tahansa. Jälkimmäinen täysin selkeä, eläin se ihminenkin on.

Että siinä mielessä aloitus on hölmö. Oisit ihmetellyt mieluummin, miksi elukka voi rakastaa kasvia.

=DW=

Lemmikit ovat eläimiä. Minusta niitä yritetään inhimillistää. Miksei koira voi olla koira? Vahti. Metsästysapu. Sokean opas.
Pussailu on outoa, koska se on voinnut nuolla itseään vaikka juuri sieltä. Yök.
Sitten hänittely. Eläin on Se.
Ymmärrän, että on eläinrakkautta.
Sitten tuotantoeläimet. Ovatko ne jotenkin erilaisia. Satapäinen karja.
Hyvä hoito ja kohtelu tietenkin kertoo omistajastaankin jotain.
Lapsena oli kiva rapsuttaa vasikoita ja antaa sen nuolla karhealla kielellä kättä tai leikkiä kissanpennulla mummolassa.
Ajattelen, että nykyinen punkkilevinneisyys on terveysriski.
Kuka putsaa lemmikkinsä tai hoitaa tarvittavilla aineilla tai laittaa punkkipannan.
Sitten vielä. Lemmikit sängyssä. Tv:sta tuli jokin välähdys, kun kaksi koiraa pyöri sängyssä, vuodevaatteissa. Ihan kun niillä olisi ollut kirppuja.
Sitten kovin syöpäsairaankoiran pitäminen edelleen hengissä on itsekästä.
Joo. Tykkään elämistä, mutta enemmän matkan päästä, luonnollisina luonnossa.
Ihmiseen rakastun.

Beng

Erilaisissa ja eri ihmisten kommuuneissa suurimman osan elämääni asuneena ja yli kolmevuosikymmentä erilaisia eläimiä hoitaneena en enää ehkä tunne rakkautta kuin lapsiini ja heidän lapsiinsa. Ei vaan enää jaksa!

Torstaina menin lapsenlapsieni kanssa kirkkoon tarkoituksena käydä pikaisesti pissalla, mutta ipanat keksivätkin mennä haastattelemaan pappia. Istuin siellä melkein tyhjässä kirkossa ipanoiden touhutessa papin kanssa. Siinä istuessani ja auringon valon siivilöityessä ikkunoista lasimaalausten läpi ajattelin, että kirkkokin on ihan kiva paikka, jos siellä ei olisi ihmisiä.

Paloma täällä, hyvää pääsiästä ja kiitos mielenkiintoisesta aiheesta ja aloituksesta.

Myös maalaistalossa ja metsän keskellä syntynyt ja kasvanut, olen tottunut eläimiin ja niiden läsnäoloon ihmisen elintilojen marginaalissa ja ympäristössä. Ei kuitenkaan samalla ruokakupilla tai lakanoiden välissä.
On minullakin ollut sekä kissoja että koiria lemmikkeinä, etenkin koiria, mutta niille on aina ollut se oma kategoriansa. Maalla eläimet olivat siksi että niistä oli jotain hyötyä: työn teossa, ruuan tuottajana, talon vahtina, villan ja nahan tuottajina vaatteisiin ja kenkiin, ajopelejä vetämässä, ratsuina. Ihmisen palveluksessa, ikäänkuin raamatullisessa mielessä missä meille oli tarinan mukaan annettu valta ja oikeus kaikkiin maailman eläimiin käyttää niitä hyödyksemme miten halusimme tai tarvitsimme. Vastuu loi myös velvollisuuksia ja oli itsestään selvää että eläimiä kohdeltiin hyvin ja niistä pidettiin huoli: niille vietiin ruokaa ja vettä, lehmät lypsettiin, kanat ruokittiin. Tämä on se mihin synnyin ja kasvoin. Normaalia talonpoikaiskulttuuria.
Nyt olen tullut siihen johtopäätökseen että ihmiset jotka ottavat mieluummin koiran kun tekevät lapsia, jotka syöttävät koirilleen parhaat palat filet mignonia ja laittavat timantteja kissojensa kaulapantoihin tekevät sitä täysin narsissisista syistä: heille lemmikkieläin on ikäänkuin imagoon kuuluva asuste; lemmikinpito on täysin itsekeskeistä ja itsekästä ajanvietettä joillekin: lemmikit eivät laita hanttiin ja koiran palvovat silmät seuraavat omistajaansa joka paikkaan vaikka olisit kuinka ääliö sille.
***
Ja sitten ennen kuin saan kaikkien koiran -ja kissanomistajien vihat niskoilleni, myönnän toki että tähän väliin mahtuu paljon aivan normaaleja lemmikkieläinten omistajia, joille eläin on seuraa, terapiaa, hyvä terveydellekin (kävelyttää omistajaansa useita kertoja päivässä, satoi tai paistoi).
P

Kyllä eläin on eläin
ja
ihminen ihminen

ne on täysin kaksi eri eläinrotua, jos ny ihmistä voi karehteerata eläinroduksi,

jotenkin sana ihminen on aivan eri merkitys kuin sana eläin,

sille ei voi mitään koirat TV:ssä jokaikisessä ohjelmassa on alkanu suorastaan oksettamaan,

jokin on menny pielee,

jokin on menny liian pitkälle,,

Mä näin kevään ensimmäisen sisiliskon.

Ihminen on ihminen ....eläin on eläin...vaikkakin kuinka rakas...



Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä,
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Tommy Tabermann

mimmimum-..mi

Kyllä kossuvissy on paikallaan noiden pohdintojen päälle. Ehtis tässä vielä tehdä pannukakun ennen jääkiekko-ottelua. Näin niiku asiasta toiseen.

Minä rakastan miestäni ja lapsiani. Tykkään kovasti ystävistäni ja heidän läheisistään. Eläimet ovat minulle eläimiä, enkä osaa niitä inhimillistää. Säälin niitä koiria ym. eläimiä, joita kohdellaan kuin ihmisiä.

En ole eläin vihaaja vaikken niistä pidäkään. Ihmettelen vain ihmisten halua antaa elämille ominaisuuksia, mitä niillä ei ole. Ja toisaalta pakotetaan elämiä elämään olosuhteissa, joissa niiden ei ole tarkoitus elää. Ihminen on usein itsekäs näissä eläin asioissa vaikka tietenkin väittää päinvastaista.

Kaikki johtuu alunperin seksistä toista sukupuolta kohtaan, sen jälkeen tulee kiintymys.

Naisten kiintymys koiriin johtuu hoivaamisen halusta " voi hellan lettas sentään tuleppa tänne niin äiti auttaa "

Voisiko aloittaja kertoa ikänsä. - Nm. Synnyt syvät sangen epäselviä

Rakkaus on suurin voima maailmankaikkeudessa.
Jos rakastamme ihmistä, eläintä, kasvia, maapalloa mitä hyvänsä, se kaikki lisää rakkautta tällä planeetalla.
Ei rakkautta voi arvottaa, jokainen rakkaus on arvokas ja lisää hyvää maapallolla.
Minulla on kissa, joka tulee viereeni, ei se ole sen saastaisempi, kuin minäkään.
Kaikki me olemme sitä samaa tähtipölyä.
Ei rakkaus toiseen, sulje pois rakkautta toiseen.

Myötätunto ja rakkaus heikompia ja avuttomampia eläviä olentoja kohtaan kertoo kyvystä myötätuntoon. Mitä pienempi ja mitä vähemmän valtaa(rahaa) jollain on, sitä heikommassa asemassa se tai hän on. Silloin toista vahvempaa olentoa tarvitaan avuksi. Jos auttaa heikompiaan, on mielestäni arvostettava olento. Eläimetkin kykenevät siihen, kaikki ihmiset eivät, vaikka voisi olettaa, että pystyvät.

alotukseen :

Kyllä se on enemmän normaalia ett´ ihminen rakastaa ihmistä enenmän kuin eläintä
eritoteen siis päästää iholle toisen ihmisen,

koira on ollu kauttaiaikain ihmisen kodin vahti metsästys kaveri,
koira on eläin ystävä,
ei puolison eikä lapsenasemassa oleva rakas,
kotieläimet voi olla kiintymyksen kohde hyötyeläiminä
koska niitä pitää hoitaa huolehtia niitten hyvinvoinnista jokaikinen päivä aamuin illoin, kiintymys ja hyvä huolenpito työnmerkeissä on eri asia kuin ihmisen asemassa oleva rakas,
myös naisen ja miehen välinen rakkaus on enemmän kuin normaalia, se on jumalan sinuamaa,
se on suurinta elämässä,
se tuottaa uutta elämää maailmaan,

näin aattelen,