Olen aikuinen ihminen. Olen naimisissa, minulla on ammatti ja työ- ja elämänkokemusta ja nyt pääsin opiskelemaan jatkoa ammattiin.
Opinnot ovat toisella paikkakunnalla ja vaatii muuttoa. Olen itse valmis (totta kai) muuttoon ja puolisollani onkin jo työpaikka uudella paikkakunnalla.
Ongelmani on perheeni. Olen aina ollut kaikille perheessäni (isä, äiti, sisarukset) tukipilari. Autan kaikkia kaikessa ja apuani pyydetään jos nyt ei viikottain niin kuukausittain.
Minua ahdistaa ihan suunnattomasti kertoa heille tästä muutosta, sillä tiedän heidän loukkaantuvan ja mahdollisesti jopa suuttuvan. Koko ilo tästä uudesta mahdollisuudesta on peittynyt tämän ahdistuksen alle, kun mietin miten kertoa heille ja kuinka kestää se marttyyrius.
Samoja kokemuksia?
Marttyyriperheen vanki
12
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ei sinun mitään tartte aikuisena ja täysi-ikäisena kertoa perheellesi muutosta kun se ei heille kuulu. Kun olet muuttanut niin voi ilmoittaa uuden osoiteen perheellesi niin ei tule sanomista. Teet niinkuin itse haluat ja vähät välität mitä aitisi tai isäsi tai sisarukset ajattelevat ja elä omaa elämääsi.
- Anonyymi
Sinulla on perheessäsi auttajan rooli. On hyvä asia, että nyt sinulle tarjoutuu vihdoin mahdollisuus irrottautua siitä muuton kautta. Voit vähitellen antaa perheellesi viestiä, että asut nyt muualla etkä ole enää niin usein käytettävissä. Sinun täytyy muuttua ja heidän täytyy muuttua. Muutos on hyvästä, usko pois.
- Anonyymi
Muutos on sinullehyväksi, usko pois. Älä mieti miten muut pärjäävät tai rwagoivat, tunnistan itsestäni samoja piirteitä. Olen kiltti ja jietin liikaa perheeni parasta, toisin sanoen olen liian kiltti. Olen auttanut perhettäni rahallisesti jo vuosia ja lopulta jäljelle jää vain vihainen olo. Vaikka sitä haluaa auttaa läheisiää, mut lopulta miettii kuinka paljon he auttaisivat sinua? Oletko liian uhrautuva? Tee asiota joista nautit, äläkä välitä läheisten reagointia. Tämä on sinun elämäsi.
- Anonyymi
Kiitos asiallisesta vastauksesta!
Olet aivan oikeassa. Täytyy vaan opetella päästämään negatiiviset sanat läpi, eikä jäädä niitä miettimään.
Muutos varmasti tuo hyvää tullessaan.
- Anonyymi
Miksi teet tästäkin numeron. Normaaliahan tuo on. Mies on perheensä vanki ja sillä sipuli. Ei ne pärjää ilman tosimiestä.
Tämä on selvää kuin pässin liha.- Anonyymi
"Tästäkin"?
Et tainnut ymmärtää lukemaasi. Olen sitä paitsi nainen.
- Anonyymi
Kysy itseltäsi elätko itseäsi ja omia unelmiasi varten todella? ja oletko sinä itse tässä nyt se itsenäistymistä pelkäävä ..?
Vanhempasi ovat aikuisia ihmisiä jotka selkeästi haltsevat sinua vieläki ko pikkulasta ...
Et sä kuole ... opit vain vähä tervettä itsenäisyyttä jos et oo hetkeen tekemisissä ...
Kiukunpuuskat menee aina ohi ...
Mutta oma elämäton elämä mahdolisuuksineen tuo katkeran vanhuuden tulessaan... silloin ei oo enää perhettä mille elää.
jos ei oo eläny aikanaan itselle olet vanhana hukassa itsesi kanssa.
Oot nuori... eli miksi et elä kun sen aika on ?
Aikuinen ... hmmm tuskin oot ees 30 ko on nii nuoren ja omilleenmuuttavan puhetta ku olla ja voi.... tuitui pikusta XD.
Jos taat oot oikeasti joku äipän helmoihin jumittunut keskikäinen, niin kuolen nauruuni.
Terveisin oli 16 vuotiaana aikoinaan pakko lähteä kotoa.- Anonyymi
Onkohan sinulla kaikki hyvin itselläsi?
Olen muuttanut pois kotoa 16 vuotiaana, tehnyt aina töitä ja todellakin elänyt omaa elämääni. Et tainnut lukea koko aloitustani. Perheeni roikkuu minussa ja turvaa minuun todella paljon, ei toisinpäin. Jos en voi / suostu auttamaan saan lokaa päälleni. Siitä kyse. En jaksaisi kuunnella sitä narinaa "kun nyt hylkään" heidät.
Ja juu, olen kyllä yli 30.
Tui tui vaan. Ota päikkärit vaikka.
Itsestäni huomaan että omat ajatukset vangitsee eniten. Kyllä ne pärjää vaikka katoankin. Voivat kyllä loukkaantua mutta kestävät sen.
- Anonyymi
Hyvä näkökulma. Asiaa voi tarkastella myös niin, että omat ajatukset ovat liioiteltuja ongelman suhteen. Perhe voi loukkaantua, mutta he todellakin pärjäävät - eivät kuole tähänkään ongelmaan!
- Anonyymi
Kiitos vastauksesta!
Totta tuokin, että itse jää päänsä sisään kiertämään kehää niiden huonojen ajatusten kanssa, kun tottunut pelkäämään pahinta
Loukkaantunut varmasti ajan kanssa ymmärtää hölmöytensä.
- Anonyymi
Sano niille vaa et voi auttaa.
Jos ne suuttuu siitä ni sano et painuu helvettii.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei3834660Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2842584By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei1481857Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(1041598J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851473Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti611327- 601315
Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks601252Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut471243Rakkauden riemuvoitto
Valta voidaan voittaa tiedolla. Mutta tieto on huonompi kuin kauneus, hellyys ja rakkaus. Siksi kauneus on vallan ja tie3461073