yle.fi/uutiset/3-10846724
Posiva Oy tekee kapselointilaitoksen urakasta lähiaikoina sopimukset. Posivan omistavat Teollisuuden Voima TVO ja Fortum Power and Heat Oy.
Ylen uutisen mukaan laitoksen kustannusarvio on 500 miljoonaa euroa sisältäen 2500 henkilötyövuotta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Onkaloon on tarkoitus aloittaa 2020 - luvulla. Vihreät pääsevät tuon lupia hyväksymään hintana hallituspaikoistaan.
Ydinjätteen kapselointilaitoksen rakentaminen Olkiluodossa
Anonyymi
18
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ei hätää,
Vihreissä on nykyisin enemmän ydinvoiman kannattajia kuin vastustajia.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4073010-ydinvoiman-kannatus-ylitti-vastustuksen-myos-vihreissa-ja-vasemmistoliitossa- Anonyymi
Kerropa tuo änkyrävihreille kuten Hassille. Jos ne joutuisivat myöntämään olleensa väärässä ydinvoiman suhteen niin niiden elämältä putoaisi pohja.
Vihreiden mukaan uudet ydinvoimalat olisivat "liian hidas" ratkaisu ilmasto-ongelmiin. Oikeasti esimerkiksi Suomessa ne olisivat juuri oikea ratkaisu ja mahdollistaisivat päästöjen leikkaamisen toisin kuin tuulivoimapelleily, jossa taloudellisesti kannattamatonta toimintaa tuetaan tuotantotukena verovaroista kahden uuden ydinvoimalan hinnalla vuosikymmentä kohti. Mutta kun se antaa oikeaa signaalia niin...
Suomessa signaalipolitiikka tulee käsittämättömän kalliiksi.
- Anonyymi
" Suomessa signaalipolitiikka tulee käsittämättömän kalliiksi."
Mutta ei alkuunkaan niin sikakalliiksi kuin Saksassa, missä 2010-luvulla tuuli- ja aurinkovoimaa on tuettu jo yli 200 miljardilla eurolla ! Tulos: CO2-päästöt eivät Saksassa ole 2010-luvulla pienentyneet lainkaan !- Anonyymi
Se näkyy suoraan energian hinnassa Saksassa. Se kuuluisa Energiakäänne tarkoitti, että kauniilla puheilla käännettiin rahat saksalaisten taskuista taloudellisesti kannattamattomille "vihreille" energiantuottajille samaan aikaan kun käännettiin hiilidioksidipäästöt nousuun...
Toivoisin paria uutta ydinvoimalaa Suomeen pikaisesti. Loppuisi narina CO2 päästöistä ja meillä olisi vientivalttina sähköä pumpattavana naapurimaihin asti.
- Anonyymi
Ei ollut mainintaa mitä mieltä IAEA loppusijoituksesta on. Sillähän on ollut periaate että kaikki ydinpolttoaine on oltava nähtävissä, jos tarkastajat niin haluavat.
- Anonyymi
Kapseleiden sisällän verifioiminen ennen hautaamista bentoniittiin on sekin jonkinasteinen ongelma. Ehdotuksena on ollut mm. kosmisen säteilyn myonien (6 GeV) sironnan käyttämistä sisällön varmistamiseen.
10.1103/PhysRevApplied.9.044013
Tuon mukaan (artikkeli löytyy sci-hub palvelusta) myonimittauksella nähdään yhden ainoan polttoaine-elementin poistaminen kapselista todennäköisyydellä 2.3 sigmaa (poikkeama 2.3 keskihajontaa keskiarvosta) ja useamman elementin poistaminen viiden sigman todennäköisyydellä.
Jossakin vaiheessa laseria käyttävät lyhyet hiukkaskiihdyttimet muuttuvat labrakokeista todellisiksi tuotteiksi, jolloin myös niitä voi käyttää tämäntyyppiseen skannaukseen. Tällä hetkellä 10 - metrisellä laitteella on elektroneja saatu kiihdytettyä 2 GeV energiaan. - Anonyymi
Voidaanhan nippujen kapseliinlaiton yhteydessä katsoa niiden numerot. Ongelma on se, että hautaamisen jälkeen nippuja ei voi enää nähdä. Tätä tilannetta ei ole valvonnan piirissä aiemmin ollut, ja se aiheuttaa harmaita hiuksia..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voidaanhan nippujen kapseliinlaiton yhteydessä katsoa niiden numerot. Ongelma on se, että hautaamisen jälkeen nippuja ei voi enää nähdä. Tätä tilannetta ei ole valvonnan piirissä aiemmin ollut, ja se aiheuttaa harmaita hiuksia..
Eihän kapselin numero paljasta kapselin sisätöä edes maan pinnalla. Mistä tiedät ettei kapselia ole välillä avattu ja osaa polttoainesauvoista otettu sieltä pois? Säteilymittauksella sitä ei suojausten vuoksi pysty selvittämään, kun polttoainesauvoja on yhdessä kapselissa lukuisia. Siksi tarvitaan keinoja varmentaa kapselin sisältö sitä avaamatta.
Meillä tämä ei niinkään ole ongelmana kun käytettyä polttoainetta ei vielä ole kapseloitu. Mutta esimerkiksi USA:ssa käytetyn polttoaineen säiliöitä on säilytetty ulkovarastoissa todella pitkään taistelun käydessä kuumana loppusijoituspaikasta. Osa säiliöistä on ollut ulkona niin pitkään, että niiden sinetit ovat vaurioituneet eli periaatteessa joku olisi voinut avata ja sulkea ne ilman että se ulkopuolisen tarkastuksen perustella selviäisi.
Pitäisin aika epätodennäköisenä sitä, että Suomessa joku onnistuisi kaivamaan kiven sisälle jo bentoniitilla täytetyistä luolastoista esille kapseleita ilman että sitä huomattaisiin. - Anonyymi
Tuossa se juju onkin. Ulkona oleva säiliö voidaan upottaa altaaseen ja avata. Siten sen sisältö voidaan tarkastaa.
IAEAssa on monenlaisia sääntöjä. Yksi on tuo tarkastusmahdollisuus, ja mahdetaanko siitä luopua.
- Anonyymi
Lopulta lopputulos voisi olla ydinsulkusopimuksen vastainen heitteillejättö. Suomi on nimenomaan lähtenyt siitä, että kalmisto suljetaan pysyvästi, eikä ydinjätteen palautus maapinnalle ole enää mahdollista. Ruotsissa on taasen pohdittu sitäkin, että onko luolastoon johtava käytävä sellaisessa nousukulmassa, että yli 30-tonnisia kapseleita ylipäätänsä voitaisi hinata sieltä ulos.
Maahanhautaaminen (tai järviin ja mereen upottaminen) oli vanhastaan kätevä tapa päästä eroon ongelmallisista jätteistä, joten sieltähän se loistokas idea hallittuun loppusijoituksen uiskenteli ydinvoimasektorillekkin. Missä määrin tuo on sitten hallittu?- Anonyymi
Spontaani ketjureaktio teoriassa mahdollinen:
"Itse loppusijoitustilassa käytetty ydinpolttoaine on pakattu niin harvaan, että niin sanottu spontaani ketjureaktio ei ole mahdollinen. Se voisi kuitenkin teoriassa tapahtua, mikäli vapautuvat ydinfysikaalisesti halkeamiskelpoisetaineet uraani tai plutonium jollain tavalla keräytyisivät yhteen kriittiseksi massaksi loppuusijoitustilan ulkopuolelle."
https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1953.pdf
(VTT 1999) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Spontaani ketjureaktio teoriassa mahdollinen:
"Itse loppusijoitustilassa käytetty ydinpolttoaine on pakattu niin harvaan, että niin sanottu spontaani ketjureaktio ei ole mahdollinen. Se voisi kuitenkin teoriassa tapahtua, mikäli vapautuvat ydinfysikaalisesti halkeamiskelpoisetaineet uraani tai plutonium jollain tavalla keräytyisivät yhteen kriittiseksi massaksi loppuusijoitustilan ulkopuolelle."
https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1953.pdf
(VTT 1999)Samalla lailla on teoriassa mahdollista, että loppusijoituspaikkaan osuu esimerkiksi kilometrin halkaisijainen asterioidi. VTT:n raportissa kirjoitetaan näin:
"Yleensä loppusijoitustilan ulkopuolella syntyvää ketjureaktiota pidetään epätodennäköisenä eikä sitä ole tarkasteltu turvallisuusanalyysiessä. Joitakin hyvin yleisiä tarkasteluja on tehty (esim. Forsberg 1997); sen sijaan luonnossa aikanaan toimineita ydinreaktoreita on tutkittu varsin intensiivisesti, esim. Gauthier-Lafaye (1996). Suomessa on selvitetty, että kupari-rautakapseliin pakattu käytetty ydinpolttoaine täyttää kriittisyysturvallisuusvaatimukset (Anttila 1999)."
Tuo Anttila 1999 on luettavissa urly.fi/1fAu osoitteesta.
- Anonyymi
Ketjureaktio edellyttäisi kaiketi sitä, että uraanipolttoaine liukenisi veteen ja pääsisi sitä kautta rikastumaan ja muodostaman sellaisen geometrian, että reaktio olisi mahdollinen. Tästä varoitti joku Sellafieldin ydinfyysikoista joskus aikoinaan, Siellähän oli kokemusta asiasta, kun nestemäisiä ydinjätteitä kokeiltiin valuttaa maaperään, ikäänkuin turvallisena loppusijoitulsena. Maaperä alkoi lämpenemään.
Voiko polttoaine liueta ylipäätänsä? Kosovossa asiaa tutkittiin ihan käytännössä, koska köyhdytetystä uraanista tehdyt ammukset tuntuivat liukenevan pohjavesiin, jopa hyvin nopeasti. Posiva totesi, että polttoaineen matrikkeli(?) suhteessa köyhdytettyyn uraaniin on kokonaan erillainen ja jos köydytetty uraani voi liueta veteen muutamassa vuosikymmenissä, niin polttoaine ei liukene edes tuhansissa vuosissa. No, menepä siinä väittämään vastaan.- Anonyymi
Köyhdytetty uraani on ammuksissa alun perin mahdollisimman tiiviissä muodossa eli puhtaana metallina. Osuman jälkeen se on erittäin hienojakoisena metalli- tai metallioksidipölynä, jonka hiukkasten ulkopinta-ala on sen massaan nähden järjettömän suuri ja joka siksi liukenee hyvin happoihin.
Ydinpolttoaineen materiaalit ovat keraamisessa muodossa ja niiden ulkopinta-ala massaa kohti pieni. Ne siis ovat samalla lailla kiveä kuin luonnonuraania sisältävä malmi uraanipitoisissa kivissä. Jos keraamiset pelletit jauhaisi kauttaaltaan erittäin hienojakoiseksi pölyksi niin sitten niiden liukeneminen voisi olla ongelmana.
- Anonyymi
Ydinpolttoaineen materiaalit ovat keraamisessa muodossa ja niiden ulkopinta-ala massaa kohti pieni.
Uraani aerolisoituu ja muuttu pölyksi, kun se läpäisee panssarin. Mutta nyt ei ollut ehkä kyse pelkästään siitä, Myös ehjät uraaniammukset tuntuvat liukenevan veteen lyhyessä ajassa.
"Ydinpolttoaineen materiaalit ovat keraamisessa muodossa ja niiden ulkopinta-ala massaa kohti pieni. "
Mitä tämä keraamisuus oikeastaan tarkoittaa? Onko se vain sanahelinää, vai onko jokin keramisontilaitos olemassa?- Anonyymi
Keraamisuus tarkoittaa, että materiaali on sulasta jähmettynyt tai puristettu joko kiteiseksi tai sitten (amorfiseksi) lasimaiseksi hyvin tiiviiksi ja kovaksi korroosiota kestäväksi aineeksi, eräänlaiseksi keinotekoiseksi kiveksi. Esimerkiksi lautaset ja kahvikupit ovat lasitettua keramiikkaa. Paljonko niistä liukenee aineita?
Ajattele vaikkapa kalsiumkarbonaattia. Sama kemiallinen yhdiste CaCO3 on kalkkitableteissa helposti pureskeltavana ja vatsahappoihin liukenevassa hienojakoisessa muodossa mutta esiintyy luonnossa tiiviinä kalsiitti - nimisenä mineraalina (kalkkikivi) ja marmorina. Hapot liuottavat myös marmoria mutta useita kertaluokkia hitaammin kuin kalkkitabletin hienojakoista kalsiumkarbonaattia.
Saviesineiden polttaminen on keramiikan valmistusta. Keraamisia aineita voidaan valmistaa myös sintraamalla jauheista. Työkaluissa käytetty kovametalli, auton nastarenkaiden nastojen kova keskiosa ja ydinpolttoainepelletit valmistetaan sintraamalla. - Anonyymi
Näissä jutuissa kun on verrattu köyhdytettyä uraania ydinpolttoaineeseen, näyttää unohdetun että köyhdytetty uraani on käytännössä stabiilian ainetta. Sen sijaan käytetyssä ydinpolttoaineessa rektiot pelaavat koko ajan, ja sen seurauksena U235 tuppaa melko nopeasti häipymään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näissä jutuissa kun on verrattu köyhdytettyä uraania ydinpolttoaineeseen, näyttää unohdetun että köyhdytetty uraani on käytännössä stabiilian ainetta. Sen sijaan käytetyssä ydinpolttoaineessa rektiot pelaavat koko ajan, ja sen seurauksena U235 tuppaa melko nopeasti häipymään.
Uraanioksidi säilyttää keraamisen muotonsa silloinkin, kun siihen kertyy fissiotuotteita, joskin sen mikrorakenne muuttuu.
tel.archives-ouvertes.fr/tel-01692764/document
Tuossa on Ranskan puolella vuonna väitöskirjan laajuudessa vuonna 2017 tutkittu sitä mitä keraamiselle ydinpolttoaineelle tapahtuu kun se alkaa olla käyttöikänsä lopussa eli 235U on suureksi osaksi muuttunut fissiotuotteiksi. Aiheena on varsinaisesti LOCA - tyyppisen onnettomuuden (jäähdytysvesi häipyy reaktorista) vaikutukset eli se, mitä ydinpolttoaineelle tapahtuu sen ylikuumentuessa. Samalla tulee käsiteltyä se, miten polttoainepellettien rakenne muuttuu normaalissa käytössä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305045- 323177
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161827Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221790Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191655Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711501Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111275Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111266Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191257Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161247