Puolet seurakuntatalouksista tekee tappiota

Anonyymi

"Yhä useampi seurakuntatalous tekee miinusmerkkistä tulosta, kertoo Uutissuomalainen. Viime vuonna jo joka toinen seurakuntatalous teki negatiivisen tuloksen. Vielä vuonna 2015 vastaava osuus oli noin joka kolmas.

Toisaalta seurakuntatalouksien yhteenlasketut tulokset ovat edelleen kirkkaasti plussan puolella. Taseiden ylijäämien yhteismäärä on jopa kasvanut. --

Suuriin syy seurakuntien taloushaasteisiin on vähenevä jäsenmäärä. Runsas 70 prosenttia seurakuntien tuotoista kun tulee kirkollisveroista."

Koko juttu: https://yle.fi/uutiset/3-10868439

Kirkon tappioiden rahoittamisen voi lopettaa parissa minuutissa esimerkiksi osoitteessa https://eroakirkosta.fi/

23

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Nyt pitää olla tarkkana ettei kirkon bulvaanit kuntien päättävissä elimissä alla paikkaamaan seurakuntien tappiollista toimintaa erilaisilla kunnan subventaatioilla.

      • Anonyymi

        Poliitikot ja muut päättäjät tulevat kyllä junailemaan kirkolle lisää rahaa tavalla tai toisella. Se on nähty ja tullaan näkemään jatkossakin. Jokaisesta tapauksesta pitää nostaa kunnon metakka, jottei kirkko pääse niin helpolla.


      • Anonyymi

        En usko, että kirkolla tulee olemaan kovin kummoisia talousvaikeuksia vielä ainakaan vuosikymmeneen. Nytkin sille taitaa olla tulossa sote-uudistuksen kylkiäisenä kymmeniä miljoonia ilmaista rahaa, kirkkoon kuuluvilta verotettuna tietenkin. Kirkolla on miljardiomaisuus kiinteistöissä, metsissä, osakkeissa... Ja kristityt poliitikot ajavat sille koko ajan lisää etuja, vaikkapa nyt huokeita tonttivuokria.

        Tuskin kirkkoa edes kovin paljon kiinnostaa sen yksittäisten seurakuntien talous. Ei muitakaan firmoja lopulta kiinnosta kuin koko konsernin takoma tulos, yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ei niin kauheasti ole väliä.

        Ehkä joskus 2020-luvun loppupuolella kirkon talous alkaa vasta kunnolla niiata. Jäsenmäärä putoaa pomminvarmasti, mutta on eri asia, osaako kirkko varautua siihen.


    • Anonyymi

      Tuo juttu on monessa lehdessä, useassa hieman laajemmassa muodossa. Siellä esitetään se huvittava käyrä, jossa kirkon jäsenosuus laskee viivasuorana ja päätyy vasta 2036 alle 50%:n rajan.

      Se mikä ei juuri koskaan näy näissä kirkon talousselvityksissä, on miten paljon investointi- ja korjausvelkaa on syntynyt esim. viimeisen vuosikymmenen aikana.

      Jos se olisi mukana, olisivat näkymät huomattavasti karummat. Jossain vaiheessa nuo korjaus- ja investointipanttaamiset tulevat lyömään takaisin kuin piiskan sivallus.

      • Anonyymi

        Lisäksi kirkolle on muodostunut ja muodostumassa valtava eläkekupla. Kirkko joutuu nostamaan rajusti työntekijöidensä eläkemaksuja tai leikkaamaan rajusti eläkeöäistensä eläkkeitä. Koko viritelmä uhkaa levitä kirkon käsiin.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Kirkon tulontasausjärjestelmä ei selvästikkään toimi. Kirkko on selvästikin haluton kehittämään tulontasausjärjestelmäänsä tukemaan suurkaupunkien ulkopuolisia pienempiä väestötappiollisia seurakuntia. Tässäkin kirkko ajattelee vain omaa etua pitäen eurot väkirikkaissa ja väestöä kasvattavissa kaupunkeissa. Kirkolla ei ole mitään aluepolitiikkaa, on vain oman edun ajamisen politiikka. Tästä voi syntyä seurakuntien välille vielä iso tappelu kuinka kirkko antaa osan seurakunnista tahalleen nääntyä toimintakyvyttömiksi.

      • Anonyymi

        Ajattelin ihan samaa. On täysin mahdollista, että lähivuosina rutiköyhät ja ökyrikkaat seurakunnat alkavat tapella raha-asioista samaan tapaan kuin kirkko tällä hetkellä tappelee sisäisesti samaa sukupuolta olevien vihkimisestä.


    • Anonyymi

      Joo-o, siihen nähden 700 000 euroa tuloksena vaikuttaa kohtalaisen tiukalta (nollatulokselta) kun kuitenkin vuosi sitten vastaava tulos oli 43 MILJOONAA euroa
      https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=86
      Artikkelissa mainittu Helsingin alaskirjaus vaikutti niin paljon, että tulos olisi ollut 14 miljoonaa ilman sitä. Kuitenkin tässäkin on siis 30 miljoonan pudotus vuodessa. Se vastaa noin 3 %, joka tietysti on linjassa sen kanssa, että jäsenmäärä putosi 1,2 % vuodessa (vuonna 2017, joka vaikutti 2018 vuoden veroihin) ja inflaatio on suunnilleen samaa luokkaa. Eroajat on tietysti enimmäkseen palkansaajia (eikä lapsia ja eläkeläisiä), joten tuo 1,2 % jäsenmäärän alenema tuottaa vähän suuremman loven kirkon verotuloihin (1,8 %). Itse asiassa varsin suuren loven kun kuitenkin elimme voimakasta nousukautta, jolloin tulojen määrä ihmisillä nousi kovasti.

      Jos tuo kehitys jatkuu, niin 43 miljoonasta 14 miljoonaan vuodessa (tai 700 tuhanteen) tuottaisi sen, että kirkon tulos olisi jo tänä vuonna parikymmentä miljoonaa pakkasella. Saas nähdä, miten käy. Noi tulokset heiluu kuitenkin melkoisesti vuodesta toiseen.

      • Jep, yleinen taloustilanne vaikuttaa suuresti. Ja kirkollisveroprosentit. Mutta uskon kyllä että käy kuten arvelet, eli talous sukeltaa miinukselle.


      • Anonyymi

        Kirkon tulos tulee jatkossa sahaamaan nollan tuntumassa. Joskus ollaan hieman yli ja joskus hieman ali. Sitä mukaan kuin tulopuoli (kirkollisverot) sulaa on kirkko pakotettu sopeuttamaan (leikkaamaan) menopuolta. Sopeutustoimia on tehty jo kymmenisen vuotta, jos näin ei olisi tehty olisi kirkon talous jo nyt pahasti miinuksella. Helpoimmat sopeutus toimet on jo perattu pois ja kohta alkaa itku ja hammasten kiristys, koska joudutaan pakon edessä suorittamaan epämukavampia sopeutustoimia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirkon tulos tulee jatkossa sahaamaan nollan tuntumassa. Joskus ollaan hieman yli ja joskus hieman ali. Sitä mukaan kuin tulopuoli (kirkollisverot) sulaa on kirkko pakotettu sopeuttamaan (leikkaamaan) menopuolta. Sopeutustoimia on tehty jo kymmenisen vuotta, jos näin ei olisi tehty olisi kirkon talous jo nyt pahasti miinuksella. Helpoimmat sopeutus toimet on jo perattu pois ja kohta alkaa itku ja hammasten kiristys, koska joudutaan pakon edessä suorittamaan epämukavampia sopeutustoimia.

        << Kirkon tulos tulee jatkossa sahaamaan nollan tuntumassa. Joskus ollaan hieman yli ja joskus hieman ali. Sitä mukaan kuin tulopuoli (kirkollisverot) sulaa on kirkko pakotettu sopeuttamaan (leikkaamaan) menopuolta. Sopeutustoimia on tehty jo kymmenisen vuotta, jos näin ei olisi tehty olisi kirkon talous jo nyt pahasti miinuksella. >>

        Juuri näin. Tietenkin kirkko pyrkii supistamaan menoja, kun tulopuoli sakkaa - eikä taittumista ole näköpiirissä.

        << Helpoimmat sopeutus toimet on jo perattu pois ja kohta alkaa itku ja hammasten kiristys, koska joudutaan pakon edessä suorittamaan epämukavampia sopeutustoimia. >>

        Näinhän se on. Kirkkohan itse arvioi, että vuoden 2025 paikkeilla alkaa toden teolla tuntua tuo kuristus.

        Tosiaan, mistä karsitaan. Pitkäänhän kirkko on selittänyt (ja tietysti oikeasti yrittänytkin) karsivansa mieluiten turhia tiloja kuin ihmisiä. Mutta mutta, kun seurakunnat ovat alkaneet myydä esim. käyttämättömiä pappiloita tms., hinnat eivät vaan kohoa: kukaan ei oikein halua ostaa "Jumalan selän takana olevaa" kohdetta - siis juuri niitä, joita kirkko pitää turhina (niin muutkin pitää turhana sellaista ostaa). Tietysti näihin tiloihin liittyvät kulut poistuu, jos ottaa sen kannan, että annetaan pois vaikka lahjoittamalla. Tämä vaan ei tyypillisesti käy näistä myynneistä päättäville elimille. Ja toki tuollaiset rakennukset voivat olla jotenkin tunteita herättäviä seurakunnan aktiiveille. Tämä vaan tuottaa sen, ettei niistä oikein päästä eroon. Ja tosiaan, miettikää vaikka sitä, että joku seurakunta luopuisi jostain kirkostaan. Ne on vielä raskaampia päätöksiä - eikä niistäkään oikein rahaa saa. Tontit tietysti voi olla hyvinkin arvokkaita kirkkojen alla, että kyllähän kirkolla periaatteessa sidottua varallisuutta on vaikka kuinka helvetisti. [Pitäisi vaan saada aikaan joku vuosi oikein kunnon erovyöry, niin niitä jouduttaisiin myös realisoimaan.]

        Rakennuskanta siis pysyy suunnilleen vakaana, joten supistukset kohdistuu kuitenkin henkilöihin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        << Kirkon tulos tulee jatkossa sahaamaan nollan tuntumassa. Joskus ollaan hieman yli ja joskus hieman ali. Sitä mukaan kuin tulopuoli (kirkollisverot) sulaa on kirkko pakotettu sopeuttamaan (leikkaamaan) menopuolta. Sopeutustoimia on tehty jo kymmenisen vuotta, jos näin ei olisi tehty olisi kirkon talous jo nyt pahasti miinuksella. >>

        Juuri näin. Tietenkin kirkko pyrkii supistamaan menoja, kun tulopuoli sakkaa - eikä taittumista ole näköpiirissä.

        << Helpoimmat sopeutus toimet on jo perattu pois ja kohta alkaa itku ja hammasten kiristys, koska joudutaan pakon edessä suorittamaan epämukavampia sopeutustoimia. >>

        Näinhän se on. Kirkkohan itse arvioi, että vuoden 2025 paikkeilla alkaa toden teolla tuntua tuo kuristus.

        Tosiaan, mistä karsitaan. Pitkäänhän kirkko on selittänyt (ja tietysti oikeasti yrittänytkin) karsivansa mieluiten turhia tiloja kuin ihmisiä. Mutta mutta, kun seurakunnat ovat alkaneet myydä esim. käyttämättömiä pappiloita tms., hinnat eivät vaan kohoa: kukaan ei oikein halua ostaa "Jumalan selän takana olevaa" kohdetta - siis juuri niitä, joita kirkko pitää turhina (niin muutkin pitää turhana sellaista ostaa). Tietysti näihin tiloihin liittyvät kulut poistuu, jos ottaa sen kannan, että annetaan pois vaikka lahjoittamalla. Tämä vaan ei tyypillisesti käy näistä myynneistä päättäville elimille. Ja toki tuollaiset rakennukset voivat olla jotenkin tunteita herättäviä seurakunnan aktiiveille. Tämä vaan tuottaa sen, ettei niistä oikein päästä eroon. Ja tosiaan, miettikää vaikka sitä, että joku seurakunta luopuisi jostain kirkostaan. Ne on vielä raskaampia päätöksiä - eikä niistäkään oikein rahaa saa. Tontit tietysti voi olla hyvinkin arvokkaita kirkkojen alla, että kyllähän kirkolla periaatteessa sidottua varallisuutta on vaikka kuinka helvetisti. [Pitäisi vaan saada aikaan joku vuosi oikein kunnon erovyöry, niin niitä jouduttaisiin myös realisoimaan.]

        Rakennuskanta siis pysyy suunnilleen vakaana, joten supistukset kohdistuu kuitenkin henkilöihin.

        Lisäksi seurakunnat tekevät itsenäisesti päätöksiä mm. leirikeskusten myynnistä. Eli käytännössä päätyvät myymään suunnilleen samaan aikaan ja osittain kilpailevat keskenään siitä kuka myy halvimmalla.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Sopivan kirkollisverojen korotuksen jälkeen saamme taas seurakuntien talouden kohennettua.

      • Anonyymi

        Jäsenmäärä laskee ja jossain vaiheessa romahtaa, ei auta verojen nosto.


      • Anonyymi

        << Sopivan kirkollisverojen korotuksen jälkeen saamme taas seurakuntien talouden kohennettua. >>

        Ja nimenomaan tähän pitäisi tarttua. Joka kerta kun joku seurakunta korottaa veroa, siitä pitäisi tehdä jotenkin julkinen niin, että paikkakunnan kaikki ihmiset näkevät sen todellisen euromäärän, miten paljon kirkko aikoo ottaa "jäsenmaksua" seuraavana vuonna esim. keskimääräiseltä palkansaajalta.

        Pitäisi ryhtyä sellaiseen työhön, jolla seurakunta joutuisi aina punnitsemaan, kannattaako edes yrittää nostaa veroa, koska se tietäisi jo etukäteen, että veronnosto aiheuttaisi erovyöryn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        << Sopivan kirkollisverojen korotuksen jälkeen saamme taas seurakuntien talouden kohennettua. >>

        Ja nimenomaan tähän pitäisi tarttua. Joka kerta kun joku seurakunta korottaa veroa, siitä pitäisi tehdä jotenkin julkinen niin, että paikkakunnan kaikki ihmiset näkevät sen todellisen euromäärän, miten paljon kirkko aikoo ottaa "jäsenmaksua" seuraavana vuonna esim. keskimääräiseltä palkansaajalta.

        Pitäisi ryhtyä sellaiseen työhön, jolla seurakunta joutuisi aina punnitsemaan, kannattaako edes yrittää nostaa veroa, koska se tietäisi jo etukäteen, että veronnosto aiheuttaisi erovyöryn.

        Kirkollisveron korotus kerrottava prosentteina, ei prosenttiyksikköinä, niin kuin kirkko tekee.

        Nosto 1,50%::stä 1,65%:een on 0,15%_yksikkoö, mutta 10%.

        Ja tosiaan, samalla kerrottava mitä se korotus kirkollisveroon tekee käytännössä, kouriintuntuvasti - euroissa kullakin tulotasolla.

        Tuollainen 0,15%-yksikköä on monelle kaikkea muuta kuin konkreettista, Hetken kirpaisee, mutta poistuu pian mielestä - kuin vesi hanhen selästä.

        Kyllä tarvittaisiin lisää taloustietoa, kenties omana oppiaineenaan, kouluihin. Samalla voisi vastaavasti karsia uskontotuntien määrää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirkollisveron korotus kerrottava prosentteina, ei prosenttiyksikköinä, niin kuin kirkko tekee.

        Nosto 1,50%::stä 1,65%:een on 0,15%_yksikkoö, mutta 10%.

        Ja tosiaan, samalla kerrottava mitä se korotus kirkollisveroon tekee käytännössä, kouriintuntuvasti - euroissa kullakin tulotasolla.

        Tuollainen 0,15%-yksikköä on monelle kaikkea muuta kuin konkreettista, Hetken kirpaisee, mutta poistuu pian mielestä - kuin vesi hanhen selästä.

        Kyllä tarvittaisiin lisää taloustietoa, kenties omana oppiaineenaan, kouluihin. Samalla voisi vastaavasti karsia uskontotuntien määrää.

        << Tuollainen 0,15%-yksikköä on monelle kaikkea muuta kuin konkreettista >>

        Juuri näin. Se tuntuu varsin pieneltä (ja tietysti periaatteessa onkin), mutta jos sanoo ihan suoraan, että viime vuonna meni 450 euroa ja tulevana tulee menemään 500 euroa rahaa, niin kyllä sen luulisi pysäyttävän. Kuitekin kun katsoo vuosittaista kehitystä, paljonko sitä rahaa jää säästöön, niin 500 euroa on siinä aika merkittävä siivu. Siitä voi jopa antaa hyväntekeväisyyteen osan (jolloin tulee auttaneeksi huomattavasti enemmän kuin maksamalla pappien ja hallinnon julistustyöhön suurelta osin menevää kirkollisveroa).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jäsenmäärä laskee ja jossain vaiheessa romahtaa, ei auta verojen nosto.

        Minun mielestä kirkon tulisikin tehdä räväkkä peliliike juuri nyt.

        Nostaa kirkollisvero vaikkapa 15%tiin.
        Siinä erottuisi jyvät akanoista.
        True believerssit jäisivät jäseniksi ja feikkihurskastelijat lähtisivät lehtereitä kuluttamasta.

        Tämän jälkeen kirkko voisi organisoida toimintansa todellisen tarpeen mukaan.

        Tällä tavalla välttyisi tältä vääjäämättömältä hivutuskuolemalta ja saisi arvostusta niiden keskuudessa jotka vaativat sössöttävältä kirkolta vähän munaa toimintaansa.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Vuonna 2018 Oulun srky:n tulos oli 84 000 euroa tappiolla. Joten leikkuri saa viuhua kiivaaseen tahtiin tulevinakin vuosina.


    • Anonyymi

      Vau, onkohan tämä yhtään mihinkään asiaan liittymättömiä viestejä suoltava Salome joku ihmismäistä ulosantia harjoitteleva tekoälyspämmibotti, vai joku muuten vain persoonallinen tapaus. Hankala sanoa.

    Ketjusta on poistettu 37 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      90
      4020
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      43
      3872
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      606
      3794
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      17
      2518
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      74
      2380
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      329
      2017
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      123
      2000
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      188
      1839
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      28
      1529
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1392
    Aihe