Kesätuuli kantoiko luokseen sen

Anonyymi

Ohi kesälaidunten,
hulmuilevin piennarten,
horsmien, kissankellojen,
käy aatos luokse rakkaan.

37

<50

Vastaukset

  • Aatos? Kuka ihmeen Aatos? Ihan eri heppu piti olla!

  • Mun kummulle on kasvanut kesän eka herkkutatti:)

  • Kissankellot on rauhoitettuja nykyään. Lapsuudessani niitä oli vaikka kuin.

    Samoin mesku, mesimarja. Eipä oo ennää meskujakkaa niinku enne 😣

  • Viljapellon viherrykseen
    kypsyi kulta laitumen hiljalleen.
    Armaan piti sydämen suojassa
    kuin jyvät kovassa kuoressa.

    • Eipä ole paljoa kissan kelloja näkynyt täällä maalla. Lupiinit ovat pientareiden kunkkuja.


    • Villejä Lupiineja.


  • Aurinko laskee mailleen,
    luonto hiljenee aloilleen.
    Jokainen päivä yhä uudelleen.
    näen varjojen ylle langenneen.

  • Koko päivän aurinko hyväili,
    sormeili posket, silitti sääret,
    suuteli vartalon kaaret, ääret.

    Ilta kun saapui varjoineen,
    hiipi haikeus sydämeen.
    Jätti kengät eteiseen.
    Vanha tuttu.

  • Kiitos sinulle joka laitoit ketjuun videon jonka ehdin katsoa ja kiitin. Välittömästi ne sitten poistuivat🙄

    • Enpä moista itse nähnyt. Mitä linkissä oli?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Enpä moista itse nähnyt. Mitä linkissä oli?

      Snowman biisin versio mitä kaunein kuvin☀️


  • Heti aamusta lämpöä huokui maa
    Kylpi lämmössä iho sekä mieli.
    Talven varalle sitä varastoin
    Tulen lämpöä tarvitsemaan,
    niin sen sydämessä koin.

    Talven ja lumen tuiskeessa,
    kun halla hiipii sydämeen ja
    viima paiskoo eteiseen,
    silloin muistelen lämpöä
    tunteilen ja järkeilen.
    Jokainen kesä olen sen kokenut,
    tulee vielä lämmin,
    saan iloita, olla rakastunut.

  • Olen odottanut niin kauan
    Ei ole aikarajaa toivolla ei kaipuulla
    Jospa viimeistään taivaassa tai
    elämässä seuraavassa
    voisin sinun olla

    • Aikansa ottaa kun tuntemattomista haaveksii.


  • Kielon lehtiä polun varressa,
    kukkineet jo on hentoiset kukkaset.
    Palaan muistoihin menneeseen,
    kielon tuoksuun, kevääseen.

  • Jos purjehtisin kevyin poutapilvin,
    suvituulella rakkauden satamaan.
    Vai oliko se matka kuitenkin,
    mistäpä sen tietäisin.

  • Trolli ansaitsee runon,
    aloittaja kirjoittaa runon hänelle.

    Trolli ansaitsee runon,
    onhan hän täällä,
    vain meitä toisia varten.

    Hän näkee paljon vaivaa,
    valvoo myöhään
    vain herätäkseen ajoissa kommentoimaan,
    häiritäkseen edes yhtä ainoaa ihmistä.

    Trolli tekee niin tullakseen nähdyksi,
    että voisi kokea olevansa elossa,
    saadakseen huomion.

    He ovat täällä,
    elääkseen jonkun toisen elämää.
    Trollit ansaitsevat runon siksi.

  • Huomaamatta sulautuu,
    syksyyn kesä
    Halauksessa jäähyvästein tuntu

  • Mielen koukerot kuin vuodenajat,
    säilyykö mielessä kesän lämpö
    etäisyyksissä.
    Pitää mielessä kiertokulku,
    liike, vaihtelu.
    Palata yhä uudelleen tuoksuun kielon,
    kasvuun, lämpöön rakkauden.

  • Ilmassa loppukesän lämpö,
    haikeus viel seuranain.
    Haalistunut kesän lehti,
    vehreys muisto vain.

  • Olen nähnyt vuodenaikojen vaihtuvan,
    kauniisti niistä jokainen on tehnyt toiselle tilaa.
    Kesä talvea odottaa, valmistelee tulon sen.
    On laki luonnon kuin ihmisen,
    Kaikki vaiheet on kasvuun rakkauden.

  • Olen alkanut ymmärtää sen,
    sinua koskaan näe en.
    Et ole kuollut, nimesi löytyy kyllä.
    Et vain tule luokseni,
    et kesän lämmössä,
    et vuodenaikojen vaihtuessa.
    Sinä et kaipaa minua.

    • Niin, se on se vanha juttu täällä anonyymipalstoilla, ei se vieras, täysin tuntematon ihminen tule toisen yhtä vieraan luokse. Ja miksi tulisikaan. Jos kerran hän ( se oikea siis ) ei ole kuollut ja nimikin löytyy niin miksi silloin haikailla muitten perään. Jos toinen ( sinä ) on koko ajan olet muiden kimpussa niin mietihän miltä sitten tuntuu siitä hänestä. Miksi puhua ohi kun kerran voi puhua oikeallekin kohteelle.


    • On turha syyttää ketään kaipaamattomuudesta, etenkään kun itse toimii noin että kuka vaan on kuka vaan. Kukaan ei tule sinun ovesi taakse sillä perusteella että nettipalstalla huseeraat kaikkien naisten kimpussa.
      Se että kukaan tulisi luoksesi vaatisi hieman enemmän vaivannäköä kuin runoriimit kelle hyvänsä, se vaatisi myös hieman sen ihmisen huomioimista ja yhteydenpitoa
      häneenkin. Nettipelleys ei kauas kanna.


    • Sinulle minä olen ollut kuollut jo pitkän aikaa,
      kuolleillehan ollaan hiljaa ja puhumatta,
      eläville puhutaan
      niinkuin sinäkin teet urakalla.
      Kaipaus on herkkä tunne,
      sen saa helposti särkymään
      jatkuvilla rumilla sanoilla, ilkeydellä.
      Jokainen iloitsee kohdatessaan positiivista
      huomiota, edes pienesti,
      minä jäin paitsi siitä pienestäkin.
      Olin niin helposti korvattavissa kaikilla muilla.
      Siksi.


  • Herttainen runo heti aamusta. Olet parhaimmillasi. Kun olet oma itsesi, olet oikein suloinen.

  • Sateenkaari loisti aamun taivaalla
    ja minä kurja ehdin jo epäillä rakkautta.
    Olin synkkä, katkera, vihainen,
    kunnes näin kaaren taivaalla.
    Muistin näiden kolmen tärkeyden:
    uskon, toivon ja rakkauden.

    • Kunhan kysyn, oliko hän ansainnut sen kaiken , todella kaiken sen synkkyyden, katkeruuden ja vihan. Mitä hän teki että saatoit kaataa sen kaiken hänen niskaansa ja vielä aina uudelleen ja uudelleen.
      Kannattaa koittaa muistaa niiden kolmen tärkeys ja osoittaa myös se että tarkoittaa mitä sanoo.


    • Joo, mutta se mysteerinen hän josta kulho pöstää kirjoittelee ei loppujen lopuksi omaa yhtä identiteettiä vaan nujerruksen tunteen aiheuttava kohde vaihtuu useita kertoja päivässä, henkilöinti ei tarpeen siis


    • Mihin aikaan loisti sateenkaari taivaalla koska ainakin kuuden aikaan toisella palstalla ei ollut vielä tietoakaan uskosta, toivosta eikä rakkaudesta.
      " En ole tosikko mutta SUN huumorista en tykkää. " MOT.


    • Ja niin pienessä hetkessä ne kolme tärkeää
      haihtuvat taivaan tuuliin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mihin aikaan loisti sateenkaari taivaalla koska ainakin kuuden aikaan toisella palstalla ei ollut vielä tietoakaan uskosta, toivosta eikä rakkaudesta.
      " En ole tosikko mutta SUN huumorista en tykkää. " MOT.

      Kerrot sitten varmaan parhaat vitsit ym itse itsellesi ja ei tod kiinnosta millä kaikilla palstoilla käyt provoomassa


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kerrot sitten varmaan parhaat vitsit ym itse itsellesi ja ei tod kiinnosta millä kaikilla palstoilla käyt provoomassa

      Älä siinä vikise, ikäväpalstallahan se on nähtävissä ja onhan siellä monsterimunajuttukin. Turha se hernettä nenään on vetää omista tekemisistä, pitää olla sen mukaan ettei tuu sanomista. Ei kannata kirjottaa tyhmyyksiä jos ei oo kanttia seistä sanojensa takana.


  • Sateenkaari

    Kaari korkea kohosi,
    ihmislapset ihmetteli.

    Hetken heijastui, katosi,
    mylvähtipä myrskyn kannel,
    soi sävelet Luoja soitti,
    kajahteli kaikki taivas,
    ihmispeikkojen peloksi,
    sorasävelten säikkymiksi.

    Noin jos lauluni olisit
    kaari kaunis tai vahalla,
    enne ukkosen edellä,
    merkki rautasten rakeiden. (Eino Leino)

    - elämän haasteiden edessä ihminen on niin
    pieni ja hauras
    - hiljaisuus ja luonto hoitavat silloin ja
    kauniit sanat
    🌈

  • Sanoista rakennan seppeleen,
    voikukista sidon, armaallein teen.
    Näin tuon luoksein ainaisen kesän,
    luonaan olen, sanoista elän.

  • Olet se pehmeä osa minussa,
    sammal kiven päällä,
    metsän uumenissa,
    pahalta suojassa.

  • Tuulessa kaikki tunnelmat:
    hivelevät, ihanat, upottavat katalat.
    Tuulen tavoitteluako elämämme on?

    Hiljaisia unelmia, rakkauden poukamia,
    kylmiä tuulosia, myrskyjä hirmuisia.
    Kaikki sisään rakennettu, luontoon asetettu.

    Nähdä tuulessa muutosvoima.
    Suostua, yhä uudelleen hioutua,
    kasvaa, muuttua, hyväksyä.

    Rakkaudella hallinnassa kaikki tuulet.

SEISKA.FI

Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.