Iäkkäänä elämme aikaa "yhdessä yksin". Etäällä toisistamme.
Ihminen on laumalaji. Se haluaa kuulua joukkoon, porukkaan jo nuoresta alkaen.
Sosiaalisen elämän ulkopuolelle jääminen voi tehdä meistä yksinäisiä
jo nuorena.
Elämä yksin on ilotonta.
Yksinäisyyden kytkös masennukseen on kiistaton.
Kun ikää tulee, sukulais- ja ystäväpiiri väistämättä vähenee.
On vaikea tottua siihen, ettei ole porukassa,
ettei sitä porukkaa enää ole paljon eikä tapaa juuri koskaan ketään.
Nuoremmilla on omat menonsa ja elämänsä.
Siinä vaiheessa kun alkaa ajatella "mitä väliä on enää millään"
olisiko ehkä jonkinlaisesta "hengellistymisestä" tai filosofisesta ajattelusta
yhtään apua ?
Mitenpä sitä yksin itseään auttaisi kuin yrittämällä jotenkin sopeutua
tähän elämänvaiheeseen, joka on monin tavoin vaikein elämänvaiheista.
Ihmisellä on entiset tarpeensa ja tunteensa,
mutta ei ole ketään kenen kanssa jakaa ne.
Tämä palsta on jonkinlainen yhteys toisiin ihmisiin,
kaikille ei ole tätäkään.
Toivotan hyvää tätä päivää ja siunausta sinne itse kunkin sydämeen ja ajatuksiin
jokaiselle joka tähän asti jaksoi lukea.
Kirjoita sinäkin tänne, jos puolestasi haluat yhteyden "ulkomaailmaan"
edes "nettiavaruuden" kautta !
Miten absurdiksi elämä onkaan mennyt ?
terveisin ja kaiken hyvä toivotuksin
"tavallinen ihminen"
Voimme kokea yksinäisyyttä jo nuoruudesta lähtien
32
<50
Vastaukset
- Anonyymi
"Henkisyys" tai hengellisyys ja filosofointi voivat auttaa,
mutta ei ole mitenkään helppoa yksinäisyydessään "filosofoida" itseään "iloisemmaksi".
Ns. hengellisyys on ehkä "helpointa" jos sillä tarkoitetaan avun saamista uskosta.
Suomessa saatetaan tosin suhtautua vähän kielteisestikin uskomiseen johonkin minkä ei todistettu olevan olemassa eli Jumalaan.
Säveltäjä Aulis Sallinen totesi minusta viisaasti kirjassaan:
"Jos ihminen saa lohtua uskosta, usko on täyttänyt tehtävänsä." - Anonyymi
Jeesus Kristus on Jumalan poika ja uskomalla Jumalaan ja Jeesukseen saat varmasti avun ja et milloinkaan kulje yksin missää,.
Toisinaan ajttelen, miten jotkut ihmiset voivat olla uskomatta Jumalan poikaan Jeesukseen ja kulkea täällä ateisteina tai Jumalankieltäjinä puhumattakaan, kun on niitä, jotka pilkkaavat Jumalaa ja kieltävät Jeesuksen.- Anonyymi
Kaikilla on uskonvapaus ja vapaus olla uskomatta.
Sana "usko" kertoo sen mihin se perustuu, uskoon.
Joko uskoo tai ei.
Ihmisellä voi olla jotain muitakin henkisiä tukipylväitä elämässään.
Jokainen saa valita omansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikilla on uskonvapaus ja vapaus olla uskomatta.
Sana "usko" kertoo sen mihin se perustuu, uskoon.
Joko uskoo tai ei.
Ihmisellä voi olla jotain muitakin henkisiä tukipylväitä elämässään.
Jokainen saa valita omansa.tottakai jokainen valitsee, mihin uskoo, vaikka puupylvääseen. jokainen voi myöskin sananvapauden maassa kehoittaa toisia uskomaan johonkin, mutta oma valinta ottaako kehoituksen vastaan vaiko hylkää.
- Anonyymi
Olisiko kellään tiedossa ja ehdottaa jotain mukavaa helppotajuista kirjaa
siihen tilanteeseen jos "filosofista lohtua" tai ajattelun alkua tarvitsisi ?
Jotain "arkipäivän filosofiaa". Ei liian korkealentoista eikä oppikirjaa.
Jotain mukavaa tarinaa joka kuljettaisi ajatuksia muihin sfääreihin. - Anonyymi
Minulle tuli heti mieleen Inkeri Kilpeläisen kirjat.
Inkeri Kilpeläinen on kirjoittanut ainakin parikymmentä mukavaa
kirjaa elämän eri aiheista.
Monet ovat "sielunhoidollisia" ja elämänläheisiä,
ne tuovat iloa arjen harmauteen.
Inkeri Kilpeläinen oli teologi ja kirjailija,
joka kirjoitti Kotimaa-lehteen pakinoita monta kymmentä vuotta
nimimerkillä "Naapurin Liisa".
Pakinakokoelmaa saa kirjastosta ja sitä myydään mielestäni vieläkin.
Pakinat ovat mukavasti humoristisiakin.
Olen lukenut monta Inkeri KIlpeläisen kirjaa.
Minusta ne ovat erikoisen rauhoittavia yksinäisyyteen.
Hänellä on paljon ajatuksia yksinäisyydestä ja
kun niitä lukee, tuntee olonsa henkisesti paremmin voivaksi ja rohkeammaksi.
Joku pelko ikäänkuin hälvenee.
Luin ensimmäisenä Kilpeläisen kirjan "Ajatuksia yksinäisyydestä".
Siinä on erilaisia parin sivun pituisia mukavia tarinoita tavallisista arjen tapahtumista mietiskelyineen. Tykkäsin sen kerronnasta.
Siitä innostuin tilaamaan muitakin Kilpeläisen kirjoja kirjastosta.
Kirjat ovat kiinni arkipäivässä.
En itse luokittelisi niitä uskonnollisiksi kirjoiksi,
vaikka kristinusko kulkee niissä mukana
koska hän oli teologi, joka toimi muuten myös sairaalapappina.
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan Kilpeläisen kirjoja !
Jos kirjastosta tilaa, kannattaa tilata useampi saman tien.
Kirjat eivät ole paksuja.
Yhden voi lukaista päivässä parissa
miten kukin jaksaa ja aikaa on.
Olisiko muilla lisää kirjaehdotuksia ? - Anonyymi
Googlaa:
Inkeri kilpeläinen wikipedia
Siellä on lista kaikista Inkeri Kilpeläisen kirjoista,
joita on ainakin 30 kpl. - Anonyymi
Kiitoooos kivasta kirjavinkistä,
joka olis pitänyt laittaa omana aloituksena
moni voisi saada iloa
mutta vinkki "hukkuu" tänne.
Laitoin listalleni Naapurin Liisan pakinat
ja yksinäisyyskirjan aluksi.
Toivottavasti eivät ole kovin pientä pränttiä.- Anonyymi
Normaalipränttiä on eikä ole kiiltävälehtisiä,
eli on helppo lukea ja tykkään kun useimmissa noissa kirjoissa on lyhyitä juttuja,
vaikka aihepiiri kussakin on kirjassa liikkuu yhdessä asiassa eri tavoin esiintulevana.
Kilpeläisen kirjat on jollain lailla kotoisia kirjoja,
ihmiseltä ihmiselle jutustelua. - Anonyymi
Oiskohan niitä äänikirjoina. Kirjastoissa on paljon äänikirjoja, joita lainataan. YouTubessa on myöskin paljon äänikirjoja kuultavaksi. Kannattaa käydä katsomassa.
- Anonyymi
Vääjäämätön tosiasia sekin, niin ihmiset vähenevät ympäriltä. Saa oikein ihmetellä, kun on niin paljon siirtynyt jo pois. Mutta voidaan iloita heistä, jotka käyvät luonamme. Uusia ihmisiä on tullut tilalle niinkuin luonnonlaki onkin.
Kaikki me iäkkäät ihmiset joudumme tähän samaan tilanteeseen. Muutama tuttavani on kertonut myös kuinka paljon on niitä sukulaisia ja tuttuja jo pois. Mutta aina kuitenkin on joku, joka soittaa ja käy.
Tosin on heitä, jotka viihtyvät yksin pitkästymättä eivätkä kaipaa porukoita ja ihmismassoja.
Rauhassa ja hiljaisuudessa on monesti oikein hyvä olla, voi tehdä itse mitä haluaa. Ja onahn meillä palsta, jonne kirjoittaa.- Anonyymi
Viihdyn yksinkin, mutta huolehdin ihmissuhteistani aktiivisesti. Nyt olen päättänyt, että lopetan, jos vain minä olen aloitteellinen. Siten ns ystäviä tippuu pois pikkuhiljaa, mutta uusia olen saanut koko elinkaareni ajan. Olemme miesystäväni kanssa tajunneet, että elämä on nyt, ei sitkun. Emme asu yhdessä, vaan meillä on muitakin ihmissuhteita.
- Anonyymi
Ajatelkaas niitä aikoja joskus 1950-luvulla kun ei ollut nettejä, ei kaikilla edes puhelimia.
Asuttiin jossakin mailla takahikiällä. Kauppaan oli matkaa, oli apteekki, oli pankki ja postikin hyvässä lykyssä. Mutta,...
kun perheen lapset lähtivät maailmalle, oli vanhuksilla sama tilanne kuin on nytkin. Muistan itse, kun tuolla kaukana lähestulkoon metsän korvessa asui iäkkäitä ihmisiä ilman puhelinta, puhumattakaan tämän päivän netistä. Eräskin mummu asusteli aivan yksin noin 50 neliön mökissä, joka siihen maailman aikaan oli jo melko suuri talo. Ei hänellä ollut edes sähköä. Veden hän kantoi kaivosta. Lähin naapuri oli kahden kilometrin päässä.
Tilanne tänäpäivänä on todellakin hyvä. Harva jää mökkiin asumaan jonnekin maaseudun metsikköön. Asutaan lähellä isoja kaupunkeja ja vaikka sitten olisin mökkiasunto maaseudulla yksinkin pärjää, kun voidaan jutustella netin kautta ja olla täällä palstoilla, kirjoittaa muille asioita. Ja kirjoittaa ihan omaksi iloksemmekin.- Anonyymi
Kerroin 1952 luvun Suomesta, jolloin oli Olympialaiset ja millainen menttaliteetti siihen aikaan oli Suomessa. Kirjoitukseni poistettiin koska rikkoi sääntöjä, tällä kirjoitus palstalla,mutta silloin elettiin niin eikä se rikkonut Suomen lakiakaan.
Suomi oli rasistinen maa,viattomia tuntemattomia ihmisiä ei kuitenkaan tapettu kadulla niinkuin nyt,puukko kyllä heilui mutta pääasiassa viina porukoissa. Sodasta tulleet useat miehet olivat traumatisoituja vaimoa ja lapsia pahoinpidelttiin aika paljon ,kotiasioista ei puhuttu vieraille.
Jos löydät jostain aikakauslehtiä niiltä ajoilta näet mistä naisia ja nuoria tyttöjä varoiteltiin. Asuntoja tarjottiin sanomalehdissä vuokralle ehdoin, ei lapsiperheille.
Nykyään muistellaan vuosikymmeniä ja niiden elämän menoa, ei kuitenkaa juuri Suomen 50 luvun elämää,joskus jotain muodista ja taiteesta,muistan kuulleeni.
Sen ajan lapset kehittyivät hitaammin, minäkin leikin viellä14 vuotiaana nukella ,nyt lapset ovat mielestäni älykkäämpiä ,pieniä aikuisia
Joka vuosikymmenellä on elämän menonsa,minä muistan niitä 40 luvulta lähtien mielipiteenäni voin sanoa, että nyt voin parhaiten,saan apua yhteiskunnalta,tunnen itseni vapaaksi ja vahvaksi tässä hauraassa kehossani ,siis la dolce vita
.-pysyykö palstalla vai meneekö pois,jos niin toivon selityksen.-
- Anonyymi
Yksinäisyys heikentää henkistä kuntoamme.
Yksinäisyydellä ja masennuksella on kiistaton yhteys.
Kirjan kanssa ei ole yksin.
Lukeminen lievittää yksinäisyyttä.
Minäkin koin sen lukiessani edellä mainittuja Kilpeläisen kirjoja.
Luin niitä kymmenkunta.
Hän oli suunnilleen omaa ikäluokkaani
hänen kirjoissaan voi kulkea "samaa matkaa"
toisen ihmisen kanssa. - Anonyymi
Hyvä, itsekkin pidän lukemisesta.
- Anonyymi
On myöskin ihmisiä, joilla on huono näkö eikä saa enää sellaisia silmälaseja, jotta voisi lukea kirjoja, vaikka koko ikänsä olisi lueskellut.
- Anonyymi
Näön huononeminen niin huonoksi, ettei voi lukea kirjoja on tosi kurjaa.
Minullakin on näkö mennyt aika huonoksi, mutta vielä voin lukea,
joskin ajatukset ei tahdo pysyä mukana enää kaikissa kirjoissa ja
lukeminen on hidastunut paljon.
Kuuloni on niin huono, että äänikirjaa en ole ajatellut kokeilla,
eikä ole sitä paitsi laitettakaan millä kuuntelisi.
Olen ihan jälkeenjäänyt.
Toinen korva on ihan kuuro,
toisella kuulisin,
jos kykenisin lähtemään viemään kuulokojeen huoltoon.
Se ei toimi.
Varmaan tiedät, että heikosti näkeville on olemassa kirjoja, joissa on oikein iso teksti ? En tiedä onko niissä paljon valikoimaa.
Yksinäisyys tuntuu pelottavan monia, kun uskaltaa ketjuunkin mukaan vain anonyyminä.
Tuntuu siltä, että joskus yksinäisyys tunnetaan häpeälliseksi ja noloksi. Vakuutetaan, että sukulaiset käyvät ja pitävät yhteyttä. Naapuritkin . . . Vaikka se on vain toive-ajattelua.
"Siis kuka lohduttaisi Nyytiä ja sanoisi: Ei kukaan sinua huomaa, ellet itse mene mukaan." (Tove Jansson)Minä en häpeä yksinäisyyttäni, koska jotenkin tunnen, että en ole yksin, jos haluan lapseni, tai lapsenlapseni tavata, koska asuvathan he tuo
ssa (10 km)lähellä, mutta täytyy myöntää, että kerran olen vain käynnyt heidän uudessa kodissaan johon he muuttivat jo Tamminuussa.
Naapureitani moikkailen ohikulkiessa ja kaupankassalla tulee vaihdettua jokunen sana, mutta ketään en kotiini kutsu ja sukulaiset ovat toiset kaukana, jotka ei soita minulle, joten en minäkään heille, paitsi siskolleni joskus..
Jotenkin on alkanut ahdistamaan, kuten joitain ilmaston muutos, koska peloitellaan yksinäisyydestä, et se vasta tappaakin?
Minulla on hyvä olla, koska voin lukea täältä kirjoittajien mietteitä ja kirjoitella tänne nettiin halutessani ja tämä on kuin keskustelisi jonkun kanssa, mutta pitää oma suu supussa, että ei mene "töräyttelemään" rehellisyyden nimissä mielipiteitään.
Tuo "töräyttely" tuli nyt esille, koska PUHE-radiossa oli keskustelu sivistyksestä, että mitä se on? Ei se ollut sitä, että hallitsee Kreikan- ja Latinan ielen, mutta ei se ole sitäkään, että rehellisyyden nimissä töräyttelee epämiellyttävän mielipiteensä "päin naamaa", vaan jotain hienotunteisuutta on osattava käyttää.
En sitäkään jäänyt pahemmin miettimään siinä unen- ja valveen välillä yöllä, mutta omaltakohdaltani on parempi, kun mietin pari päivää, jos minun kirjoitukseeni on vastattu mielestäni ilkeästi, mikä voi vastaajan mielestä olla hyvinkin oikeudenmukainen, joten meillä on siis jo siinä kaksi mielipidettä, minun ja hänen.Kristiina23 kirjoitti:
Minä en häpeä yksinäisyyttäni, koska jotenkin tunnen, että en ole yksin, jos haluan lapseni, tai lapsenlapseni tavata, koska asuvathan he tuo
ssa (10 km)lähellä, mutta täytyy myöntää, että kerran olen vain käynnyt heidän uudessa kodissaan johon he muuttivat jo Tamminuussa.
Naapureitani moikkailen ohikulkiessa ja kaupankassalla tulee vaihdettua jokunen sana, mutta ketään en kotiini kutsu ja sukulaiset ovat toiset kaukana, jotka ei soita minulle, joten en minäkään heille, paitsi siskolleni joskus..
Jotenkin on alkanut ahdistamaan, kuten joitain ilmaston muutos, koska peloitellaan yksinäisyydestä, et se vasta tappaakin?
Minulla on hyvä olla, koska voin lukea täältä kirjoittajien mietteitä ja kirjoitella tänne nettiin halutessani ja tämä on kuin keskustelisi jonkun kanssa, mutta pitää oma suu supussa, että ei mene "töräyttelemään" rehellisyyden nimissä mielipiteitään.
Tuo "töräyttely" tuli nyt esille, koska PUHE-radiossa oli keskustelu sivistyksestä, että mitä se on? Ei se ollut sitä, että hallitsee Kreikan- ja Latinan ielen, mutta ei se ole sitäkään, että rehellisyyden nimissä töräyttelee epämiellyttävän mielipiteensä "päin naamaa", vaan jotain hienotunteisuutta on osattava käyttää.
En sitäkään jäänyt pahemmin miettimään siinä unen- ja valveen välillä yöllä, mutta omaltakohdaltani on parempi, kun mietin pari päivää, jos minun kirjoitukseeni on vastattu mielestäni ilkeästi, mikä voi vastaajan mielestä olla hyvinkin oikeudenmukainen, joten meillä on siis jo siinä kaksi mielipidettä, minun ja hänen.Eihän yksinäisyys tai yksin olo olekaan mikään vika tai moitittava asia.
Joskus vain se voi tulla niin ylivoimaiseksi, ettei sitä haluta myöntää. Silloin on jaksettava lähteä ulos ja muiden joukkoon.
Joskus nuorena olen tuntenut itseni äärettömän yksinäiseksi, kun olen ollut jossakin iloisessa tilaisuudessa, jossa nauru raikaa ja soitto soi, mutta minulla ei ole ollut ketään, jonka kanssa olisin osallistunut. Lähdin nuorena toiseen kaupunkiin ilman tuttavia ja läheisiä. Se on vaikeaa varmasti monelle muullekin.
Jäin leskeksi nelisen vuotta sitten, mutta yksinäisyyttä en ole tuntenut, koska olin jo osannut asennoitua tulevaan ja näin ja näen edelleenkin mahdollisuuksia harrastuksiin ja yhdessäoloon.
Mutta yksinkin viihdyn. Johtunee siitä, että en ole pakotettu neljän seinän sisään. Ulos voin lähteä, enkä enää välttämättä tarvitse seuralaista vierelleni, vaikka enhän toki vastaan pane.Minut kai teki tähän yksinelämiseen myös minun työni silloin aikoinaan, koska oli taloushallinnon puolella kirjanpitäjä ja palkan laskija ja aina oli oma huone yksin.
Toisaalta olen hyvinkin puhelias ja sosiaalinen ystävien kanssa, joten on sitä tullut "töräyteltyä" yhtä sun toista siinä rehellisyyden nimissä joskus nuorena (15-19v), mutta sitten avioiduin ja menin/pääsin ruotsinkieliseen firmaan ja siellä oli kyllä mielestäni sitä sivistynyttä porukkaa kaikki.
Siellä kyllä hioitui pois nuo "mie ja sie" sanonnat, vaikka sitä ruotsia en halunutkaan oppia, mutta senverran se kismitti, että lapseni ovat käyneet ruotsinkieliset koulut Maistereiksi ja hyvän kielitaidon ovat saaneetkin, jota minä en tarvitse täällä yksin eläessä.
Onneksi asun nyt lapseni lähellä täällä Hämeessä, jossa ollaan aika mykkiä vieraille, joten hyvä minulle.
Minähän jäin leskeksi vasta viimme Tammikuussa, mutta entiseen kotiini en ole viellä rohjennut mennä, vaikka lapseni käy siellä melkein viikottain.
- Anonyymi
Yksin jo yli 12 vuotta ei tavallaan naisseuraa on aina ollut , oli vain vaikeaa löytää älykästä.
- Anonyymi
Mutta jospa et huomannut monia hyvin älykkäitä naisia ympärilläsi? Se voi olla niinkin, että itsellä on matalampi äly kuin muilla, mutta kuvittelee olevansa hyvinkin älykäs.
- Anonyymi
Kyllähän uuninpankolta pudonneen holhouksenalaisen juntin on nykyään hieman vaikea saada edes samantasoistakaa naisseuraa, saati sitten ketään vähä-älyisempääkään seurakseen.
- Anonyymi
Lukeminen on hyvä harrastus!
- Anonyymi
Seurakunnat ovat hyviä paikkoja. Evlut srk:sta löytyy jopa kotiin kävijä. Tarvii olla vain seurakunnan puhelinnumero, johon pirauttaa ja keskustelee asioista. Sitä voi ihan rehellisesti pyytää apua, jos tuntee yksinäisyyttä.
On myös ihmisiä, jotka jo nuoresta asti ovat halunneet olla vain muutaman hyvän ystävän kanssa tai sitten on ollut työ, jonka on tehnyt, mutta ei ole halunnutkaan solmia sen kummemmin mitään ihmissuhteita.
Meitä kun on joka junavaunuun ja joka penkkiin omanlaisensa yksilö.- Anonyymi
Tuleeko seurakunnasta ihan oikeasti joku vaikka kotiin juttelemaan
vai saako keskustella vain puhelimessa klo 12-13 maanantaisin
ja linja on varattu koko ajan ?
- Anonyymi
Ainakin osa ortodoksista papeista käy kotona. Papit ovat töissä 24 H päivässä.Heilläkin on tietysti omat asiansa hoidettavana.
Ortodoksit käyvät myös ev.luterilaisten luona. Molemmat ovat valtion kirkkoja. Itse olen käynyt ortodoksien luostareissa hiljentymässä, ev.luterilaiset ovat tervetulleita luostariin.
Merimieskirkossa vapaaehtoiset suorittavat diakonin kanssa laivakäyntejä, on oma kioski ja kyytipalveluita satamasta kaupunkiin.- Anonyymi
Kiitos kirjoituksestasi !
Ortodoksisuudessa on jotain maanläheisempää ja ihmisläheisempää
kuin kuivakassa ev.lut. kirkossa.
- Anonyymi
Niin meni kesä 2019. Istuin kesämökkimme saunan portailla. Jo syksyisiä lehtiä maassa ja iltakin alkaa hämärtää.
Kun pimeys hiljaa laskeutuu on sen suojassa mukava olla. Siitä taskulampun valossa kohti kesämökkiä. Vedän lämpöiset peitot ylleni ja muistelen menneitä kesiä.
Poissa ovat elämän äänet ja menneet kesät. Tulin kun kevät puro lirisi järveen ja lähden kun syys saapuu.
Yksin täällä olla saa. Ovat rakkainpani poistuneet, niin kesäkin hiljaa pois menee menojaan. - Anonyymi
Miten uskallat yksin olla mökillä, itse en uskalla tässä iässä. Olet sankari, nostan hattua! :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61247Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän181241Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11159- 41154
Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01134Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,01133Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11130Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411124Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21115Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11100