Täää Kyseinen onneton filosofi taitaa ehkä sittenkin olla sekaisin......:

Anonyymi

"ja mitä pitämiseen jostakin musiikista tulee niin sanottakoon että Mozartista on helppoa pitää mutta hänen musiikkiinsa samastuminen ja korkeimmanasteisten transsinomaisten transkendentaalisten psykofyysisten tilojen saavuttaminen sen viekoittelevan pintakuoren alle kätkeytyviin metafyysisiin syvyyksiin ja emotionaaliseen sisältöön syventymällä edellyttää jo miltei yli inhimmillistä kontemplaatiota ja tahdon ulos tajunnasta tungetuksi tulemista tiedoitsemisen puhtaan subjektin älyllä etenkin kun mozart on luonut teoksiinsa lähes "

Joskus luulin että tää on läppää....mutta ei...ilmeisesti äijä kirjoittaa ihan tosissaan...sekaisin.

16

<50

Vastaukset

  • Jaa kuka?

  • LAINAUS toisesta ketjusta : "

    Olen päinvastaista mieltä. Mozartin musiikki subliimeimmillaan on niin yliaistillista ja tavoittamattoman tuntuista että jos sen sisälle pääsee siihen valettujen objektivoitujen emootioiden ottaessa kuulijan tajunnan ja kehon joka solua myöten kokonaan ja ehdoitta valtaansa niin että tämä tuntee tulleensa vedotuksi tunteisiinsa mitä syvimmällä tavalla tahtomisen ja minuuden kadotessa tajunnasta kun kuulija nostetaan pois tavanomaisesta minästään ei hän lopulta kuule enää laisinkaan musiikkia ja säveliä kuuloaistimuksen ollessa tajunnasta tahtona niinikään pois tungettu vaan on valtaisan tunnehehkun vallassa nivustaipeiden valtimoiden kiivaasti jyskyttävässä hurmiossa hikikarpaloiden valuessa pitkin sängyllä lepäävän kylmän kehon rintamusta."

    Ei ole normaalia kirjoittaa tai kokea musiikin aikana tuollaista. Kaveri on sekaisin, ihan oikeasti.

    • Kaveri kopioi kaikki jutut Muusikoiden.net sivuilta. Muutaman vuoden vanhoja....


    • ei se olekaan normaalia sillä nerous sisältyy täysin epänormaaliin älyn ylimäärään ja musiikkia kuunnellessamme koemme tai tässä tapauksessa minä koin pakostakin sen jonka nero on kokenut musiikkia luodessaan . siihen vaan ei kykene joka päivä vaan aniharvoin. yleensähän musiikki toimii vain ajanvietteenä ilman suuria emotionaalisia kokemuksia tai katharsista.tuolloin olin kyllä psyykkisesti terve eikä minulla ollut lieviäkään mielenterveydenhäiriötä vaan suoritin kunnialla koulunikin loppuun asti hyvillä arvosanoilla. normaaliälyiselle äly on lyhty joka valaisee hänen tietään kun nerolle se on aurinko joka ilmaisee maailman olemuksen.


  • Kannattaako noista välittää tai suuttua. Kumpikaan kirjoittaja ei osaa suomea. "Tiedoitseminen" ei ole suomen kielen sana, ja "samastumisesta" puuttuu i-kirjain.

    Muitakin hupaisia puutteita on, mutta en viitsi tuhlata aikaani tarkempaan analysointiin.

    • sanat tiedoita, tiedoitseva, tiedoitseminen sisältyvät schopenhauerin luoman filosofisen järjestelmän suomennokseeen.

      Itse koin mitä suurimman "kehosta irtautumisen" ekstaattisen hurmion F duuri konserton n:o 19 kv 459 taidokasta rakennesuunnittelua edustavaa allegrettoa sängyllä pitkällään kuulokkeet korvilla meditoidessani valtaisan valon ja rakkauden atmosfäärin ottaessa kirjaimellisesti heti valtoihinsa, hehkuvan valopallon loistaessa tajunnassani ja kylmien hikikarpaloiden valuessa vartaloani pitkin valtimoiden kiivaassa sykinnässä ulkoapäin musiikin muodossa tulleen geniuksen ottaessa valtoihinsa enkä muista kuulleeni siinä huumassa enää musiikkia tai ääniä lainkaan niin tuttua kuin kuuntelemani musiikki minulle entuudestaan olikin sen transformoiduttua kokonaan siksi poltteiseksi tunnehehkuksi jonka säveltäjä on ilmeisesti kokenut teostaan luodessaan mutta josta palasin maan pinnalle viimeistään ulkoisesti vaikuttavassa mutta aatesisällöltään köyhähkössä prestofinaalissa niin tarttuvia kuin sen monet livertävät aiheet ovatkin kontrapunktisen taidokkuuden ohella. kuuntelun jälken riensin parvekkeelle ja osoitin sormella ylös tähtitaivaalle sanoen: tuolla kävin äsken.

      Ensimmäistä kertaa mozartin kyseistä konserttoa kuunnellessani en voinut käsittää miten niin kepeältä kuulostava musiikki voi olla lähtenyt hänen kynästään kunnes opin rakastamaan kyseistä teosta marssirytmin apoteoosissa sen ekassa osassa.

      olen myös kokenut mitä suurimman kaytharsiksen beethovenin keisarikonsertosta, mozartin 3. viulukonserton adagiosta josta kerron klassisella foorumilla sekä schubertin 9. sinfoniasta valtaisan hurmion sen avausosassa ja haydnin 84 sinfoniasta ja luomisesta. myös oodi ilolle on kolahtanut mitä syvimmin. kerran jouduin peräti keskeyttämään beethovenin myöhäiskvartettojen meditoinnin nivustaipeiden valtimoiden jyskytyksen aiheuttaman epämiellyttävän tuntemuksen vuoksi kun olin matkalla tähtiin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      sanat tiedoita, tiedoitseva, tiedoitseminen sisältyvät schopenhauerin luoman filosofisen järjestelmän suomennokseeen.

      Itse koin mitä suurimman "kehosta irtautumisen" ekstaattisen hurmion F duuri konserton n:o 19 kv 459 taidokasta rakennesuunnittelua edustavaa allegrettoa sängyllä pitkällään kuulokkeet korvilla meditoidessani valtaisan valon ja rakkauden atmosfäärin ottaessa kirjaimellisesti heti valtoihinsa, hehkuvan valopallon loistaessa tajunnassani ja kylmien hikikarpaloiden valuessa vartaloani pitkin valtimoiden kiivaassa sykinnässä ulkoapäin musiikin muodossa tulleen geniuksen ottaessa valtoihinsa enkä muista kuulleeni siinä huumassa enää musiikkia tai ääniä lainkaan niin tuttua kuin kuuntelemani musiikki minulle entuudestaan olikin sen transformoiduttua kokonaan siksi poltteiseksi tunnehehkuksi jonka säveltäjä on ilmeisesti kokenut teostaan luodessaan mutta josta palasin maan pinnalle viimeistään ulkoisesti vaikuttavassa mutta aatesisällöltään köyhähkössä prestofinaalissa niin tarttuvia kuin sen monet livertävät aiheet ovatkin kontrapunktisen taidokkuuden ohella. kuuntelun jälken riensin parvekkeelle ja osoitin sormella ylös tähtitaivaalle sanoen: tuolla kävin äsken.

      Ensimmäistä kertaa mozartin kyseistä konserttoa kuunnellessani en voinut käsittää miten niin kepeältä kuulostava musiikki voi olla lähtenyt hänen kynästään kunnes opin rakastamaan kyseistä teosta marssirytmin apoteoosissa sen ekassa osassa.

      olen myös kokenut mitä suurimman kaytharsiksen beethovenin keisarikonsertosta, mozartin 3. viulukonserton adagiosta josta kerron klassisella foorumilla sekä schubertin 9. sinfoniasta valtaisan hurmion sen avausosassa ja haydnin 84 sinfoniasta ja luomisesta. myös oodi ilolle on kolahtanut mitä syvimmin. kerran jouduin peräti keskeyttämään beethovenin myöhäiskvartettojen meditoinnin nivustaipeiden valtimoiden jyskytyksen aiheuttaman epämiellyttävän tuntemuksen vuoksi kun olin matkalla tähtiin.

      Samalta palstalta tämäkin; ''Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että Mies on elävä puppulausegeneraattori taidemusiikin saralla, joka järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.''


  • Onhan selvää että emotionaalisissa kokemuksissakin on suuria aste eroja alkaen lievästä rinnassa tuntuvasta kuumotuksesta kuvaamani kaltaisiin syviin transsitiloihin.

    • kuuntelijan voi ottaa valtaansa myös jonkinasteinen lumontunne


    • Anonyymi kirjoitti:

      kuuntelijan voi ottaa valtaansa myös jonkinasteinen lumontunne

      podin kauan sitten jonkinlaista morkkista kun ryhdyin kuuntelemaan makuullani beethovenin keisarikonserton vaikuttavaa avausosaa etsiessäni siitä lohdutusta kun pääsin energisen allegron metafyysisiin syvyyksiin välittömästi sisälle ja koin osan loputtua katharsiksen, sielun kuorman kirvoittumisen ja puhdistumisen, jonka seurauksena morkkikseni oli tipotiessään ja olin kuin uudestisyntynyt.


  • NO jos olennaista on muutaman i kirjaimen puuttuminen niin ehkä sitten kannattaa kuitenkin kEKettyä vaikka siihen käteenvetämiseen, sen varmasti osaat kuitenkin--ihan ilman i-KiRiAmiakin.

    Nuo kaiken maailman katharsikset ja tunteiden kokemiset ovat outoja. Todennäköisesti niiden aiheuttaja on aivan joku muu kuin Mozartin musiikki. Omat psyykkiset asiat ovat niiden takana.

    Sib.Forever

    • hildesheimer kysyi mozart kirjassaan retorisesti että mihin sitten ylisummaan tarvitsisimme musiikkia ellei se tyydyttäisi emotionaalisten kokemusten tarvetta. sitä paitsi skitsofrenian oireistoon kuuluu tunteiden ja ajatusten latistuminen joten suuret emotionaaliset kokemukset ovat tavallaan todiste psyykkisen terveyden puolesta. jos siis pakostakin koemme sen minkä joku nero mozart tms on kokenut teostaan luodessaan kokiessamme katharsiksen voimme päätellä ettei nerokaan ollut hullu kyetessään valamaan objektivoitiua tunnnetta teoksiinsa johon tuskinmielenvikainen kykenisi. en minä itse sentään ole mikään nero vaan emotionaalisten kokemusten saaminen edellyttää samastumista johonkin taiteelliseen objektiin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      hildesheimer kysyi mozart kirjassaan retorisesti että mihin sitten ylisummaan tarvitsisimme musiikkia ellei se tyydyttäisi emotionaalisten kokemusten tarvetta. sitä paitsi skitsofrenian oireistoon kuuluu tunteiden ja ajatusten latistuminen joten suuret emotionaaliset kokemukset ovat tavallaan todiste psyykkisen terveyden puolesta. jos siis pakostakin koemme sen minkä joku nero mozart tms on kokenut teostaan luodessaan kokiessamme katharsiksen voimme päätellä ettei nerokaan ollut hullu kyetessään valamaan objektivoitiua tunnnetta teoksiinsa johon tuskinmielenvikainen kykenisi. en minä itse sentään ole mikään nero vaan emotionaalisten kokemusten saaminen edellyttää samastumista johonkin taiteelliseen objektiin.

      schubertin mukaan beethovenia ymmärtääkseen tulee olla onneton joka voi perustua siihen että epäsuotuisissa persoonallisissa olosuhteissa äly pääsee helpommin pakenemaan tahtoa ja ideoiden käsittäminen tulee mahdolliseksi kun tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti tahdon kadotessa tajunnasta.


    • Hildesheimerin mukaan edes mozartin vaimo konstanze ei aavistanut millaisia psyykkisiä kokemuksia hänen miehellään oli musiikkia luodessaan luomisaktin aikana älyn vapautumisen tuloksena pyhityksen tuokiossa.

      Yleensä mozartin kannattajat pätevän lausunnon sijaan tämän musiikista ilmaisevat tunneperäisenä reaktionaan mozartin olevan lähtöisin taivaasta, lähtöisin sieltä, kun toiset säveltäjät saattavat korkeintaan saavuttaa taivaan teoksillaan jossa taivas vertauskuvallisesti ilmaisee mainittuja voimakkaita emotionaalisia kokemuksia erityisesti ehkä mozartin saattaessa vastaanottajansa kokonaan toiseen psykofyysiseen tilaan joka ei ole tästä maailmasta.

      Tähän pystyvät tietenkin jollakin tavoin kaikki nerokkaat säveltäjät joilla on erityinen transkendentaalinen kyky ilmaista korkeimmanasteisten psykofyysisten tilojen sisimmän ytimen ja olemuksen musiikkiin valettuina objektivoituina tunteina ja sieluntiloina jotka puhtaan mielteen alueelle heijastuessaan kiihdyttävät älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita tiedoitsevan tullessa tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi mutta ehkä erityisesti mozart sublimoidessaan maailman koko universaalisuudessaan tiedostamattaan oopperoissaan


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hildesheimerin mukaan edes mozartin vaimo konstanze ei aavistanut millaisia psyykkisiä kokemuksia hänen miehellään oli musiikkia luodessaan luomisaktin aikana älyn vapautumisen tuloksena pyhityksen tuokiossa.

      Yleensä mozartin kannattajat pätevän lausunnon sijaan tämän musiikista ilmaisevat tunneperäisenä reaktionaan mozartin olevan lähtöisin taivaasta, lähtöisin sieltä, kun toiset säveltäjät saattavat korkeintaan saavuttaa taivaan teoksillaan jossa taivas vertauskuvallisesti ilmaisee mainittuja voimakkaita emotionaalisia kokemuksia erityisesti ehkä mozartin saattaessa vastaanottajansa kokonaan toiseen psykofyysiseen tilaan joka ei ole tästä maailmasta.

      Tähän pystyvät tietenkin jollakin tavoin kaikki nerokkaat säveltäjät joilla on erityinen transkendentaalinen kyky ilmaista korkeimmanasteisten psykofyysisten tilojen sisimmän ytimen ja olemuksen musiikkiin valettuina objektivoituina tunteina ja sieluntiloina jotka puhtaan mielteen alueelle heijastuessaan kiihdyttävät älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita tiedoitsevan tullessa tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi mutta ehkä erityisesti mozart sublimoidessaan maailman koko universaalisuudessaan tiedostamattaan oopperoissaan

      Voi ihmettä !!
      https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=9&t=235753&o=20


  • Nuorempana parikymppisenä tai jo ennen sitä hakemalla hain yliluonnollisia musiikillisia kokemuksia kuulokkeet korvilla sängyssä tuntikausia maaten suurista klassikoista jonnekin avaruuden tähtitarhoihin ajatukset keskittäen valtimot nivustaipeissa jyskyttäen kylmää hikeä valuen ja minuuden ollessa tajunnnasta irtitemmattuna ja usein kokonaisvaltaisen psykofyysisen kokemustilan vallassa tajuamatta kuka olin, jonka jälkeen minuus alkoi vähitellen palaamaan tajuntaan käsittäen kuka olen ja missä olen, käsien alkaessa vähin erin liikkumaan kuin kohmeessa enkä muistanut joskus edellä kuulemasta musiikista nuottiakaan kun sen sisin tunne ja olemus oli ottanut täysin valtoihinsa, objektivoitu valon ja rakkauden henki jonka mozart, haydn tai ludwig oli valanut musiikkiinsa oli tullut lihaksi.Kerran beethoven myöhäisiä kvartettoja kuunnellessa kun olin jossakin tuolla puolen tähtien kiinnitin hetkeksi huomion valtimoiden sykintään nivusissa joka oli siinä määrin voimakasta ja siksi vastenmielistä että jouduin keskeyttämään sielunripin ja tripin. On se hurjaa kun minuus katoaa kokonaan tajunnasta eikä enää tiedä kuka on. Siihen pystyy vain musiikki ja sen sielua järkyttävä ja kohottava vaikutus.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.