Hyvinvointivaltio on romahtanut

Ai vähän niin kuin kaksikielisyystukia ja pohjanmaalaisten etelänmatkojen maksuja kuten lehdessä kerrottiin?

Sven-Håkan kirjoitti:

Ai vähän niin kuin kaksikielisyystukia ja pohjanmaalaisten etelänmatkojen maksuja kuten lehdessä kerrottiin?

Jag vet inte vad du läser, men saken är den att man i Juntlandien får en del av budgeten avdragen då man inte når upp till par i ett tvåspråkigt land.
Skulle det inte vara vettigare att inse faktum istället för att försöka skylla på andra?

Faktaruta med förslag till förbättring:
Juntlandien har aldrig klarat sig på egna ben så det är dags för åtgärder. Denna gång får pjäällysmies från Savolax hitta på något annat än att kommendera riksdagen att gräva mera pengar ur andras fickor åt honom. En gratis vink till gubben: börja jobba!

Peppu-Reino kirjoitti:

Jag vet inte vad du läser, men saken är den att man i Juntlandien får en del av budgeten avdragen då man inte når upp till par i ett tvåspråkigt land.
Skulle det inte vara vettigare att inse faktum istället för att försöka skylla på andra?

Faktaruta med förslag till förbättring:
Juntlandien har aldrig klarat sig på egna ben så det är dags för åtgärder. Denna gång får pjäällysmies från Savolax hitta på något annat än att kommendera riksdagen att gräva mera pengar ur andras fickor åt honom. En gratis vink till gubben: börja jobba!

Lue lisää

Ja hyvin menee "Svensk Finlandin" pääkaupungilla?

"Vaasan kaupungin strategiasivuilla on asetettu muutama tavoite: 100 000 asukasta vuonna 2021, verokertymä top 6:n kaupungin joukossa, työllisyys yli 75 prosenttia ja talouden tasapaino, kertynyt ylijäämä suurten kaupunkien keskitasoa.

Olen viime aikoina verrannut eri kaupunkien taloutta: Vaasa vs. Seinäjoki vs. Jyväskylä. Olen käyttänyt kaupunkien talousarviota vuodelle 2018, vaikka tiedän, että tulopuolella vallitsee ikuinen optimismi, eli tulot yliarvioidaan ja kulut aliarvioidaan vuodesta toiseen ja luodaan kuva veronmaksajille, että kaikki on hyvin.

Yksityisellä sektorilla lukuja verrattaan yleensä best in class -periaatteella. Toisaalta olisi epäreilua valita Kauniainen, jossa on melkoinen pääkaupunki-etu tai Rovaniemi, jossa olisi Lapin lisää, joten Seinäjoki ja Jyväskylä ovat verrokkikaupunkeina.

Olen yrittänyt tehdä vertailun yksinkertaiseksi ja valinnut ainoastaan kolme mittaria; käyttökustannus per asukas, ostetut palvelut per asukas ja laina per asukas. Kaksi ensimmäistä lukua olen vallinnut sen takia, että kaupunkien kokonaiskulut olivat vertailukelpoiset ja veronmaksajien tiedossa, ts. mitä kaupungin tarjoamat palvelut maksavat.

Vaasan kohdalla tilanne on surkea, käyttökulut per asukas ovat 9 664,70 euroa, joka on 22 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylässä ja 28 prosenttia korkeampi kuin Seinäjoella.

Mikäli katsotaan tunnuslukua ostetut palvelut per asukas, Vaasan luku on 3 386,20 euroa, eli 22 prosenttia suurempi kuin Jyväskylän ja 17 prosenttia suurempi kuin Seinäjoen.

Mikäli muutetaan prosentit rahaksi, puhutaan 2 000 eurosta per asukas, eli 136 miljoonasta eurosta. Vaasa on siis 136 miljoonaa euroa kalliimpi kaupunki asua kuin Jyväskylä tai Seinäjoki.

Kysymys kuuluu; saammeko Vaasassa 22 prosenttia parempaa palvelua kuin Jyväskylässä? Vaasan kaupunki olisi velaton ja veroäyri olisi Kauniaisen luokkaa, mikäli kaupunkia johdettaisiin tehokkaasti.

Viimeinen vertailuluku on velka. Vaasan velka per asukas on 3 714,1 euroa, 20 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylän. Vaasan kaupungin velkataakka nousee seuraavien vuosien aikana tuntuvasti, kun päätökset investoinneista toteutuvat.

Valitettavasti kuntaliitos Mustasaaren kanssa ei paranna Vaasan kaupungin taloutta, pikemmin päinvastoin, velkataakka per asukas kasvaa ja kulupuoli pysyy nykyisellä tasolla.

Otin oheisen kumulatiivisen alijäämä käppyrän Vaasan kaupungin talousarviosta 2018. Kumulatiivisen alijäämän piti taittua tänä vuonna, mutta valitettavasti realismi puuttui talousarvioinnista ja alijäämä kasvaa noin 5 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna ainakin saman verran, jolloin valtiovalta puuttuu peliin ja Vaasan kaupungista tulee kriisikunta.

Vaasassa kumulatiivinen alijäämä ei taitu tällä vuosikymmenellä. Vertailun vuoksi voin mainita että Jyväskylän kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on 49,2 miljoonaa euroa.

Vaasa on ”ulkoistanut” kiinteistömassansa omaan liikelaitokseen, Vaasan Talotoimelle. Tiloja on 375 600 neliömetriä, josta valtaosa omassa käytössä.

Tämä massiivinen kiinteistömassa vaatii noin 15 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään peruskorjausinvestointeihin. Vuoden aikana kaupunki on hankkinut lisää kiinteistömassaa Runsorista. Ei ihme, että talot ränsistyvät ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Valitettavasti on pakko todeta, että strategiset kunniahimoiset ja epärealistiset tavoitteet eivät toteudu. Verokertymä ei ole top 6:n kaupungin joukossa. Taloudellinen tasapaino ja kertynyt ylijäämä ei ole suurten kaupunkien luokkaa, eikä asukasluku ole yli 100 000 vuonna 2021.

Jotain pitäisi nyt tehdä. Olemme Henrik Gräsbeckin kanssa yrittäneet vaikuttaa Vaasan kaupunginvaltuuston päätöksiin syksyn aikana, mutta turhaan. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja laivahankkeen 25 miljoonan investoinnin ja 35 miljoonan lainan.

Valtuuston jäsenet Mäkynen ja Akinyemi ovat vastanneet kirjoituksiimme poliittisilla kannanotoillaan ja puhtaalla vaalipropagandallaan, tasetaju ja talouden kokonaisnäkemys puuttuu täysin.

Hyvä Vaasan kaupunginvaltuusto, teidät on valittu valtuustoon tekemään päätöksiä, eikä diskuteraamaan ja väyrystelemään. Vaasan kaupungin talouden tulopuoleen ette enää voi vaikuttaa, joten jäljellä on menopuoli ja investoinnit. Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Ehdotan, että avaatte vuoden 2019 talousarvion uudestaan, nostatte veroäyrin 1–1,5 prosenttiyksiköllä ja leikkaatte samanaikaisesti kuluja 20 miljoonan euron verran vuonna 2019 ja saman verran vuonna 2020, niin saadaan kumulatiivinen alijäämä kääntymään ylijäämäksi ja vältytään joutumasta häpeäpaluun (kriisikunnaksi).

Vaihtoehtona on omaisuuden realisointi: 375 600 neliömetrin kiinteistömassa myyntiin tai luopuminen kruunujalokivestä Vaasan Sähköstä.

Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenien miljoonien korjauksesta tehtyyn talousarvioon 2019."

Sven-Håkan kirjoitti:

Ja hyvin menee "Svensk Finlandin" pääkaupungilla?

"Vaasan kaupungin strategiasivuilla on asetettu muutama tavoite: 100 000 asukasta vuonna 2021, verokertymä top 6:n kaupungin joukossa, työllisyys yli 75 prosenttia ja talouden tasapaino, kertynyt ylijäämä suurten kaupunkien keskitasoa.

Olen viime aikoina verrannut eri kaupunkien taloutta: Vaasa vs. Seinäjoki vs. Jyväskylä. Olen käyttänyt kaupunkien talousarviota vuodelle 2018, vaikka tiedän, että tulopuolella vallitsee ikuinen optimismi, eli tulot yliarvioidaan ja kulut aliarvioidaan vuodesta toiseen ja luodaan kuva veronmaksajille, että kaikki on hyvin.

Yksityisellä sektorilla lukuja verrattaan yleensä best in class -periaatteella. Toisaalta olisi epäreilua valita Kauniainen, jossa on melkoinen pääkaupunki-etu tai Rovaniemi, jossa olisi Lapin lisää, joten Seinäjoki ja Jyväskylä ovat verrokkikaupunkeina.

Olen yrittänyt tehdä vertailun yksinkertaiseksi ja valinnut ainoastaan kolme mittaria; käyttökustannus per asukas, ostetut palvelut per asukas ja laina per asukas. Kaksi ensimmäistä lukua olen vallinnut sen takia, että kaupunkien kokonaiskulut olivat vertailukelpoiset ja veronmaksajien tiedossa, ts. mitä kaupungin tarjoamat palvelut maksavat.

Vaasan kohdalla tilanne on surkea, käyttökulut per asukas ovat 9 664,70 euroa, joka on 22 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylässä ja 28 prosenttia korkeampi kuin Seinäjoella.

Mikäli katsotaan tunnuslukua ostetut palvelut per asukas, Vaasan luku on 3 386,20 euroa, eli 22 prosenttia suurempi kuin Jyväskylän ja 17 prosenttia suurempi kuin Seinäjoen.

Mikäli muutetaan prosentit rahaksi, puhutaan 2 000 eurosta per asukas, eli 136 miljoonasta eurosta. Vaasa on siis 136 miljoonaa euroa kalliimpi kaupunki asua kuin Jyväskylä tai Seinäjoki.

Kysymys kuuluu; saammeko Vaasassa 22 prosenttia parempaa palvelua kuin Jyväskylässä? Vaasan kaupunki olisi velaton ja veroäyri olisi Kauniaisen luokkaa, mikäli kaupunkia johdettaisiin tehokkaasti.

Viimeinen vertailuluku on velka. Vaasan velka per asukas on 3 714,1 euroa, 20 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylän. Vaasan kaupungin velkataakka nousee seuraavien vuosien aikana tuntuvasti, kun päätökset investoinneista toteutuvat.

Valitettavasti kuntaliitos Mustasaaren kanssa ei paranna Vaasan kaupungin taloutta, pikemmin päinvastoin, velkataakka per asukas kasvaa ja kulupuoli pysyy nykyisellä tasolla.

Otin oheisen kumulatiivisen alijäämä käppyrän Vaasan kaupungin talousarviosta 2018. Kumulatiivisen alijäämän piti taittua tänä vuonna, mutta valitettavasti realismi puuttui talousarvioinnista ja alijäämä kasvaa noin 5 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna ainakin saman verran, jolloin valtiovalta puuttuu peliin ja Vaasan kaupungista tulee kriisikunta.

Vaasassa kumulatiivinen alijäämä ei taitu tällä vuosikymmenellä. Vertailun vuoksi voin mainita että Jyväskylän kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on 49,2 miljoonaa euroa.

Vaasa on ”ulkoistanut” kiinteistömassansa omaan liikelaitokseen, Vaasan Talotoimelle. Tiloja on 375 600 neliömetriä, josta valtaosa omassa käytössä.

Tämä massiivinen kiinteistömassa vaatii noin 15 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään peruskorjausinvestointeihin. Vuoden aikana kaupunki on hankkinut lisää kiinteistömassaa Runsorista. Ei ihme, että talot ränsistyvät ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Valitettavasti on pakko todeta, että strategiset kunniahimoiset ja epärealistiset tavoitteet eivät toteudu. Verokertymä ei ole top 6:n kaupungin joukossa. Taloudellinen tasapaino ja kertynyt ylijäämä ei ole suurten kaupunkien luokkaa, eikä asukasluku ole yli 100 000 vuonna 2021.

Jotain pitäisi nyt tehdä. Olemme Henrik Gräsbeckin kanssa yrittäneet vaikuttaa Vaasan kaupunginvaltuuston päätöksiin syksyn aikana, mutta turhaan. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja laivahankkeen 25 miljoonan investoinnin ja 35 miljoonan lainan.

Valtuuston jäsenet Mäkynen ja Akinyemi ovat vastanneet kirjoituksiimme poliittisilla kannanotoillaan ja puhtaalla vaalipropagandallaan, tasetaju ja talouden kokonaisnäkemys puuttuu täysin.

Hyvä Vaasan kaupunginvaltuusto, teidät on valittu valtuustoon tekemään päätöksiä, eikä diskuteraamaan ja väyrystelemään. Vaasan kaupungin talouden tulopuoleen ette enää voi vaikuttaa, joten jäljellä on menopuoli ja investoinnit. Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Ehdotan, että avaatte vuoden 2019 talousarvion uudestaan, nostatte veroäyrin 1–1,5 prosenttiyksiköllä ja leikkaatte samanaikaisesti kuluja 20 miljoonan euron verran vuonna 2019 ja saman verran vuonna 2020, niin saadaan kumulatiivinen alijäämä kääntymään ylijäämäksi ja vältytään joutumasta häpeäpaluun (kriisikunnaksi).

Vaihtoehtona on omaisuuden realisointi: 375 600 neliömetrin kiinteistömassa myyntiin tai luopuminen kruunujalokivestä Vaasan Sähköstä.

Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenien miljoonien korjauksesta tehtyyn talousarvioon 2019."

Lue lisää

Vasa är inte diskussionsämnet, Juga är.

Jugas ekonomi är i ett uruselt tillstånd. Befolkningen minskar, jobben har halverats sedan 1988 och strukturen är åt fanders.
Kommunens utgifter är över 25 milj. € och intäkter 0,7 milj. €. Skillnaden täcks av de få som ännu bor i kommunen och har jobb på den privata sidan. Allt annat betalar vi andra. Det är merparten av utgifterna.

Läs mera om det du själv inledde med här: https://www.juuka.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=6534

Hur kunde de släppa sin tillvaro till denna nivå och hur täcks de kräva att andra ännu mera kommer till undsättning? Inget hut i kroppen?

Peppu-Reino kirjoitti:

Vasa är inte diskussionsämnet, Juga är.

Jugas ekonomi är i ett uruselt tillstånd. Befolkningen minskar, jobben har halverats sedan 1988 och strukturen är åt fanders.
Kommunens utgifter är över 25 milj. € och intäkter 0,7 milj. €. Skillnaden täcks av de få som ännu bor i kommunen och har jobb på den privata sidan. Allt annat betalar vi andra. Det är merparten av utgifterna.

Läs mera om det du själv inledde med här: https://www.juuka.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=6534

Hur kunde de släppa sin tillvaro till denna nivå och hur täcks de kräva att andra ännu mera kommer till undsättning? Inget hut i kroppen?

Lue lisää

"Vasa är inte diskussionsämnet, Juga är."

Ei tientenkään ole 😂😂😂

Hys, hys. Ei mahdu agendaan 😂

Peppu-Reino kirjoitti:

Vasa är inte diskussionsämnet, Juga är.

Jugas ekonomi är i ett uruselt tillstånd. Befolkningen minskar, jobben har halverats sedan 1988 och strukturen är åt fanders.
Kommunens utgifter är över 25 milj. € och intäkter 0,7 milj. €. Skillnaden täcks av de få som ännu bor i kommunen och har jobb på den privata sidan. Allt annat betalar vi andra. Det är merparten av utgifterna.

Läs mera om det du själv inledde med här: https://www.juuka.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=6534

Hur kunde de släppa sin tillvaro till denna nivå och hur täcks de kräva att andra ännu mera kommer till undsättning? Inget hut i kroppen?

Lue lisää

Miksi meidän pitäisi verrata "Svenks Finlandian" helmeä, jonka kai pitäisi olla kaupunki johonkin kuolevaan maalaiskuntaan? Oletko tosiaan noin epätoivoinen taistelussasi tuulimyllyjä vastaan? Maaseutu autioituu koko Euroopassa jos sinulla on mennyt viimeiset sata vuotta ohi.

Svensk Finlandialla on juuri arvoisensa pääkaupunki, elää tuilla :)

Sven-Håkan kirjoitti:

"Vasa är inte diskussionsämnet, Juga är."

Ei tientenkään ole 😂😂😂

Hys, hys. Ei mahdu agendaan 😂

Du är visst inte riktigt frisk?

Sven-Håkan kirjoitti:

Ja hyvin menee "Svensk Finlandin" pääkaupungilla?

"Vaasan kaupungin strategiasivuilla on asetettu muutama tavoite: 100 000 asukasta vuonna 2021, verokertymä top 6:n kaupungin joukossa, työllisyys yli 75 prosenttia ja talouden tasapaino, kertynyt ylijäämä suurten kaupunkien keskitasoa.

Olen viime aikoina verrannut eri kaupunkien taloutta: Vaasa vs. Seinäjoki vs. Jyväskylä. Olen käyttänyt kaupunkien talousarviota vuodelle 2018, vaikka tiedän, että tulopuolella vallitsee ikuinen optimismi, eli tulot yliarvioidaan ja kulut aliarvioidaan vuodesta toiseen ja luodaan kuva veronmaksajille, että kaikki on hyvin.

Yksityisellä sektorilla lukuja verrattaan yleensä best in class -periaatteella. Toisaalta olisi epäreilua valita Kauniainen, jossa on melkoinen pääkaupunki-etu tai Rovaniemi, jossa olisi Lapin lisää, joten Seinäjoki ja Jyväskylä ovat verrokkikaupunkeina.

Olen yrittänyt tehdä vertailun yksinkertaiseksi ja valinnut ainoastaan kolme mittaria; käyttökustannus per asukas, ostetut palvelut per asukas ja laina per asukas. Kaksi ensimmäistä lukua olen vallinnut sen takia, että kaupunkien kokonaiskulut olivat vertailukelpoiset ja veronmaksajien tiedossa, ts. mitä kaupungin tarjoamat palvelut maksavat.

Vaasan kohdalla tilanne on surkea, käyttökulut per asukas ovat 9 664,70 euroa, joka on 22 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylässä ja 28 prosenttia korkeampi kuin Seinäjoella.

Mikäli katsotaan tunnuslukua ostetut palvelut per asukas, Vaasan luku on 3 386,20 euroa, eli 22 prosenttia suurempi kuin Jyväskylän ja 17 prosenttia suurempi kuin Seinäjoen.

Mikäli muutetaan prosentit rahaksi, puhutaan 2 000 eurosta per asukas, eli 136 miljoonasta eurosta. Vaasa on siis 136 miljoonaa euroa kalliimpi kaupunki asua kuin Jyväskylä tai Seinäjoki.

Kysymys kuuluu; saammeko Vaasassa 22 prosenttia parempaa palvelua kuin Jyväskylässä? Vaasan kaupunki olisi velaton ja veroäyri olisi Kauniaisen luokkaa, mikäli kaupunkia johdettaisiin tehokkaasti.

Viimeinen vertailuluku on velka. Vaasan velka per asukas on 3 714,1 euroa, 20 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylän. Vaasan kaupungin velkataakka nousee seuraavien vuosien aikana tuntuvasti, kun päätökset investoinneista toteutuvat.

Valitettavasti kuntaliitos Mustasaaren kanssa ei paranna Vaasan kaupungin taloutta, pikemmin päinvastoin, velkataakka per asukas kasvaa ja kulupuoli pysyy nykyisellä tasolla.

Otin oheisen kumulatiivisen alijäämä käppyrän Vaasan kaupungin talousarviosta 2018. Kumulatiivisen alijäämän piti taittua tänä vuonna, mutta valitettavasti realismi puuttui talousarvioinnista ja alijäämä kasvaa noin 5 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna ainakin saman verran, jolloin valtiovalta puuttuu peliin ja Vaasan kaupungista tulee kriisikunta.

Vaasassa kumulatiivinen alijäämä ei taitu tällä vuosikymmenellä. Vertailun vuoksi voin mainita että Jyväskylän kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on 49,2 miljoonaa euroa.

Vaasa on ”ulkoistanut” kiinteistömassansa omaan liikelaitokseen, Vaasan Talotoimelle. Tiloja on 375 600 neliömetriä, josta valtaosa omassa käytössä.

Tämä massiivinen kiinteistömassa vaatii noin 15 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään peruskorjausinvestointeihin. Vuoden aikana kaupunki on hankkinut lisää kiinteistömassaa Runsorista. Ei ihme, että talot ränsistyvät ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Valitettavasti on pakko todeta, että strategiset kunniahimoiset ja epärealistiset tavoitteet eivät toteudu. Verokertymä ei ole top 6:n kaupungin joukossa. Taloudellinen tasapaino ja kertynyt ylijäämä ei ole suurten kaupunkien luokkaa, eikä asukasluku ole yli 100 000 vuonna 2021.

Jotain pitäisi nyt tehdä. Olemme Henrik Gräsbeckin kanssa yrittäneet vaikuttaa Vaasan kaupunginvaltuuston päätöksiin syksyn aikana, mutta turhaan. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja laivahankkeen 25 miljoonan investoinnin ja 35 miljoonan lainan.

Valtuuston jäsenet Mäkynen ja Akinyemi ovat vastanneet kirjoituksiimme poliittisilla kannanotoillaan ja puhtaalla vaalipropagandallaan, tasetaju ja talouden kokonaisnäkemys puuttuu täysin.

Hyvä Vaasan kaupunginvaltuusto, teidät on valittu valtuustoon tekemään päätöksiä, eikä diskuteraamaan ja väyrystelemään. Vaasan kaupungin talouden tulopuoleen ette enää voi vaikuttaa, joten jäljellä on menopuoli ja investoinnit. Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Ehdotan, että avaatte vuoden 2019 talousarvion uudestaan, nostatte veroäyrin 1–1,5 prosenttiyksiköllä ja leikkaatte samanaikaisesti kuluja 20 miljoonan euron verran vuonna 2019 ja saman verran vuonna 2020, niin saadaan kumulatiivinen alijäämä kääntymään ylijäämäksi ja vältytään joutumasta häpeäpaluun (kriisikunnaksi).

Vaihtoehtona on omaisuuden realisointi: 375 600 neliömetrin kiinteistömassa myyntiin tai luopuminen kruunujalokivestä Vaasan Sähköstä.

Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenien miljoonien korjauksesta tehtyyn talousarvioon 2019."

Lue lisää

Har inte Vasa finskspråkig majoritet ?

Anonyymi kirjoitti:

Har inte Vasa finskspråkig majoritet ?

Missä muussa kaupungiksi laskettavassa on ruotsinkielinen enemmistö?

Sven-Håkan kirjoitti:

Ja hyvin menee "Svensk Finlandin" pääkaupungilla?

"Vaasan kaupungin strategiasivuilla on asetettu muutama tavoite: 100 000 asukasta vuonna 2021, verokertymä top 6:n kaupungin joukossa, työllisyys yli 75 prosenttia ja talouden tasapaino, kertynyt ylijäämä suurten kaupunkien keskitasoa.

Olen viime aikoina verrannut eri kaupunkien taloutta: Vaasa vs. Seinäjoki vs. Jyväskylä. Olen käyttänyt kaupunkien talousarviota vuodelle 2018, vaikka tiedän, että tulopuolella vallitsee ikuinen optimismi, eli tulot yliarvioidaan ja kulut aliarvioidaan vuodesta toiseen ja luodaan kuva veronmaksajille, että kaikki on hyvin.

Yksityisellä sektorilla lukuja verrattaan yleensä best in class -periaatteella. Toisaalta olisi epäreilua valita Kauniainen, jossa on melkoinen pääkaupunki-etu tai Rovaniemi, jossa olisi Lapin lisää, joten Seinäjoki ja Jyväskylä ovat verrokkikaupunkeina.

Olen yrittänyt tehdä vertailun yksinkertaiseksi ja valinnut ainoastaan kolme mittaria; käyttökustannus per asukas, ostetut palvelut per asukas ja laina per asukas. Kaksi ensimmäistä lukua olen vallinnut sen takia, että kaupunkien kokonaiskulut olivat vertailukelpoiset ja veronmaksajien tiedossa, ts. mitä kaupungin tarjoamat palvelut maksavat.

Vaasan kohdalla tilanne on surkea, käyttökulut per asukas ovat 9 664,70 euroa, joka on 22 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylässä ja 28 prosenttia korkeampi kuin Seinäjoella.

Mikäli katsotaan tunnuslukua ostetut palvelut per asukas, Vaasan luku on 3 386,20 euroa, eli 22 prosenttia suurempi kuin Jyväskylän ja 17 prosenttia suurempi kuin Seinäjoen.

Mikäli muutetaan prosentit rahaksi, puhutaan 2 000 eurosta per asukas, eli 136 miljoonasta eurosta. Vaasa on siis 136 miljoonaa euroa kalliimpi kaupunki asua kuin Jyväskylä tai Seinäjoki.

Kysymys kuuluu; saammeko Vaasassa 22 prosenttia parempaa palvelua kuin Jyväskylässä? Vaasan kaupunki olisi velaton ja veroäyri olisi Kauniaisen luokkaa, mikäli kaupunkia johdettaisiin tehokkaasti.

Viimeinen vertailuluku on velka. Vaasan velka per asukas on 3 714,1 euroa, 20 prosenttia korkeampi kuin Jyväskylän. Vaasan kaupungin velkataakka nousee seuraavien vuosien aikana tuntuvasti, kun päätökset investoinneista toteutuvat.

Valitettavasti kuntaliitos Mustasaaren kanssa ei paranna Vaasan kaupungin taloutta, pikemmin päinvastoin, velkataakka per asukas kasvaa ja kulupuoli pysyy nykyisellä tasolla.

Otin oheisen kumulatiivisen alijäämä käppyrän Vaasan kaupungin talousarviosta 2018. Kumulatiivisen alijäämän piti taittua tänä vuonna, mutta valitettavasti realismi puuttui talousarvioinnista ja alijäämä kasvaa noin 5 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna ainakin saman verran, jolloin valtiovalta puuttuu peliin ja Vaasan kaupungista tulee kriisikunta.

Vaasassa kumulatiivinen alijäämä ei taitu tällä vuosikymmenellä. Vertailun vuoksi voin mainita että Jyväskylän kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on 49,2 miljoonaa euroa.

Vaasa on ”ulkoistanut” kiinteistömassansa omaan liikelaitokseen, Vaasan Talotoimelle. Tiloja on 375 600 neliömetriä, josta valtaosa omassa käytössä.

Tämä massiivinen kiinteistömassa vaatii noin 15 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään peruskorjausinvestointeihin. Vuoden aikana kaupunki on hankkinut lisää kiinteistömassaa Runsorista. Ei ihme, että talot ränsistyvät ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Valitettavasti on pakko todeta, että strategiset kunniahimoiset ja epärealistiset tavoitteet eivät toteudu. Verokertymä ei ole top 6:n kaupungin joukossa. Taloudellinen tasapaino ja kertynyt ylijäämä ei ole suurten kaupunkien luokkaa, eikä asukasluku ole yli 100 000 vuonna 2021.

Jotain pitäisi nyt tehdä. Olemme Henrik Gräsbeckin kanssa yrittäneet vaikuttaa Vaasan kaupunginvaltuuston päätöksiin syksyn aikana, mutta turhaan. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja laivahankkeen 25 miljoonan investoinnin ja 35 miljoonan lainan.

Valtuuston jäsenet Mäkynen ja Akinyemi ovat vastanneet kirjoituksiimme poliittisilla kannanotoillaan ja puhtaalla vaalipropagandallaan, tasetaju ja talouden kokonaisnäkemys puuttuu täysin.

Hyvä Vaasan kaupunginvaltuusto, teidät on valittu valtuustoon tekemään päätöksiä, eikä diskuteraamaan ja väyrystelemään. Vaasan kaupungin talouden tulopuoleen ette enää voi vaikuttaa, joten jäljellä on menopuoli ja investoinnit. Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Ehdotan, että avaatte vuoden 2019 talousarvion uudestaan, nostatte veroäyrin 1–1,5 prosenttiyksiköllä ja leikkaatte samanaikaisesti kuluja 20 miljoonan euron verran vuonna 2019 ja saman verran vuonna 2020, niin saadaan kumulatiivinen alijäämä kääntymään ylijäämäksi ja vältytään joutumasta häpeäpaluun (kriisikunnaksi).

Vaihtoehtona on omaisuuden realisointi: 375 600 neliömetrin kiinteistömassa myyntiin tai luopuminen kruunujalokivestä Vaasan Sähköstä.

Mikään kosmeettinen korjaus ei enää riitä, nyt puhutaan kymmenien miljoonien korjauksesta tehtyyn talousarvioon 2019."

Lue lisää

Tuon tekstin kirjoittaja on näkäjään "poliittisesti korrekti". kun ei kerro pääsyytä Vaasan heikkoon tilanteseen.

Sehän on tuo kielikaaos eli rusujen etuilu! Noilla muilla kaupungeilla ei ole sitä rasitetta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon tekstin kirjoittaja on näkäjään "poliittisesti korrekti". kun ei kerro pääsyytä Vaasan heikkoon tilanteseen.

Sehän on tuo kielikaaos eli rusujen etuilu! Noilla muilla kaupungeilla ei ole sitä rasitetta.

Lue lisää

Vaasassa kannattaa olla poliittisesti korrekti tai ura politiikassa niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla on nopeasti ohi.

Det är vad du tror. Vänta en stund så kommer IMF och berättar åt dig hur det står till på riktigt, sådär som åt grekerna och nu italienarna.
Grekerna fifflade med sin statistik och det gör Finland med. Grekerna åkte fast, vilket finnarna inte ännu har gjort eftersom det s.a.s. saknar allmänt intresse. Det är först då ett litet land trasslar till det som Island som det plötsligt inte finns pengar till alla lokalbefolkningens utgifter. Utgifter är det som dessa "hankkeet" är, inget annat.

Ja taas vertaat jotain pikkukuntaa Svenskfinlandian helmeen, säälittävää 😂

Sven-Håkan kirjoitti:

Ja taas vertaat jotain pikkukuntaa Svenskfinlandian helmeen, säälittävää 😂

Vasa har inget med Juga att göra men Loimaa har det att den är en enspråkigt finsk liten kommun. Till skillnad från Juga är Loimaa i väst. I väst verkar småkommuner som har dåligt med fyrk lägga av med lyx de inte har råd med medan motsvarande kommuner i öst kräver att riksdagen lyder dem och skickar mera av andras pengar åt dem. Skillnaden är fundamental.

Lite fakta om kommunerna:

Loimaa är en stad i landskapet Egentliga Finland. Loimaa har 16 150 invånare och omfattar en yta på 851,93 km². Loimaa är en enspråkigt finsk kommun.

Juga är en kommun i landskapet Norra Karelen i Finland. Juga har 4 817 invånare och har en yta på 1 846,56 km². Kommunen gränsar till följande kommuner: Kuopio, Kaavi, Kontiolax, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi och Rautavaara. Juga är enspråkigt finskt.

Peppu-Reino kirjoitti:

Vasa har inget med Juga att göra men Loimaa har det att den är en enspråkigt finsk liten kommun. Till skillnad från Juga är Loimaa i väst. I väst verkar småkommuner som har dåligt med fyrk lägga av med lyx de inte har råd med medan motsvarande kommuner i öst kräver att riksdagen lyder dem och skickar mera av andras pengar åt dem. Skillnaden är fundamental.

Lite fakta om kommunerna:

Loimaa är en stad i landskapet Egentliga Finland. Loimaa har 16 150 invånare och omfattar en yta på 851,93 km². Loimaa är en enspråkigt finsk kommun.

Juga är en kommun i landskapet Norra Karelen i Finland. Juga har 4 817 invånare och har en yta på 1 846,56 km². Kommunen gränsar till följande kommuner: Kuopio, Kaavi, Kontiolax, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi och Rautavaara. Juga är enspråkigt finskt.

Lue lisää

Mielestäni tuossa jutussa jonka laitoin tänne verrattiin oikeita asioita ja Svenskfinlandian helmen luvut olivat karmeita 😂

Sven-Håkan kirjoitti:

Mielestäni tuossa jutussa jonka laitoin tänne verrattiin oikeita asioita ja Svenskfinlandian helmen luvut olivat karmeita 😂

Som vanligt missas det väsentliga helt och hållet igen:

Vasa kommer självmant att sätta sin ekonomi i skick och har redan börjat på det med nedskärningar på 7 milj. €. Man kräver inte staten till undsättning och konstaterar kallt faktumet med statens försenade betalningar. Man är realister där.

I Juga kommenderar man riksdagen och kräver mera pengar. Själv nöjer man sig med att klaga, kräva och lyfta lön ur den gemensamma kassan.

Skillnaden är fundamental.

________________________________________________________________________________________

Yle i förrgår: Vasa tar i med hårdhandskarna för att vända trenden i stadens ekonomi. För nästa år föreslås såväl skattehöjningar som nedskärningar.
Det har knappast kunnat undgå någon att många kommuner kämpar med att få ekonomin att gå ihop, Vasa en av dem.
- Det här är ett historiskt dåligt år för hela kommunekonomin.
Att innevarande år inte gått enligt planerna skärper kraven på budgeten för nästa år. Det kumulativa underskottet uppgår till cirka 33 miljoner euro och nästa år måste det vända.

Budgetförslaget för 2020 skulle, om det förverkligas som sådant, ge ett plus på 20,5 miljoner euro, och året därpå skulle hela det kumulativa underskottet vara vänt till ett litet överskott.

Peppu-Reino kirjoitti:

Som vanligt missas det väsentliga helt och hållet igen:

Vasa kommer självmant att sätta sin ekonomi i skick och har redan börjat på det med nedskärningar på 7 milj. €. Man kräver inte staten till undsättning och konstaterar kallt faktumet med statens försenade betalningar. Man är realister där.

I Juga kommenderar man riksdagen och kräver mera pengar. Själv nöjer man sig med att klaga, kräva och lyfta lön ur den gemensamma kassan.

Skillnaden är fundamental.

________________________________________________________________________________________

Yle i förrgår: Vasa tar i med hårdhandskarna för att vända trenden i stadens ekonomi. För nästa år föreslås såväl skattehöjningar som nedskärningar.
Det har knappast kunnat undgå någon att många kommuner kämpar med att få ekonomin att gå ihop, Vasa en av dem.
- Det här är ett historiskt dåligt år för hela kommunekonomin.
Att innevarande år inte gått enligt planerna skärper kraven på budgeten för nästa år. Det kumulativa underskottet uppgår till cirka 33 miljoner euro och nästa år måste det vända.

Budgetförslaget för 2020 skulle, om det förverkligas som sådant, ge ett plus på 20,5 miljoner euro, och året därpå skulle hela det kumulativa underskottet vara vänt till ett litet överskott.

Lue lisää

Vähän faktaa

Yritystuet 2017

Ahvenanmaa 36,4 miljoonaa
Etelä-Pohjanmaa 31 miljoonaa
Kainuu 15.2 miljoonaa

Maataloustuet 2017

Etelä-Pohjanmaa 226 miljoonaa, asukkaita 192000
Kainuu 40 miljoonaa, asukkaita 72464
Ahvenanmaa 16 miljoonaa, asukkaita 30000

Sven-Håkan kirjoitti:

Vähän faktaa

Yritystuet 2017

Ahvenanmaa 36,4 miljoonaa
Etelä-Pohjanmaa 31 miljoonaa
Kainuu 15.2 miljoonaa

Maataloustuet 2017

Etelä-Pohjanmaa 226 miljoonaa, asukkaita 192000
Kainuu 40 miljoonaa, asukkaita 72464
Ahvenanmaa 16 miljoonaa, asukkaita 30000

Lue lisää

Jobbas visst inte så mycket i Kainuu ?

Sven-Håkan kirjoitti:

Vähän faktaa

Yritystuet 2017

Ahvenanmaa 36,4 miljoonaa
Etelä-Pohjanmaa 31 miljoonaa
Kainuu 15.2 miljoonaa

Maataloustuet 2017

Etelä-Pohjanmaa 226 miljoonaa, asukkaita 192000
Kainuu 40 miljoonaa, asukkaita 72464
Ahvenanmaa 16 miljoonaa, asukkaita 30000

Lue lisää

Sidu bara, igen ett nytt ämne när även det förra sjönk. Det är tydligen ingen idé i att försöka föra en diskussion om ens det som fennnopelle själv påbörjar. Har någon koll, hur många gånger typen har bytt samtalsämne i sin egen tråd då väggen alltid fort tenderar att komma emot?