Suomi on jo käytännössä Natossa

Miksi Nato on Suomelle tärkeä?

Kuluneelta kuulostava kysymys, miksi Nato on Suomelle tärkeä, saa Patomäen hetkeksi mietteliääksi. Hänet tiedetään Naton arvostelijaksi.

– Oletan, että Nato-yhteistyön hyödyksi nähdään lähinnä se, että armeijan sisällä ja osassa poliittista eliittiä ainoa uhkakuva on, että joudumme konfliktiin Venäjän kanssa. Silloin ajatuksena on, että Nato tuo turvaa. Oletetaan, että ainoa järkevä skenaario on se, että sota on Venäjää vastaan ja että jos Suomi aikoo siinä sodassa pärjätä, niin sen pitää toimia yhdessä Naton kanssa.

– Osallistuminen Naton harjoituksiin ja ylipäätänsä tällaisten viime vuosien sopimusten tekeminen sitoo Suomea yhä pidemmälle Naton sotilaalliseen toimintaan ilman muodollista jäsenyyttä. Jo se saattaa eskaloida
konfliktia. Se on huono asia, sekä Suomen että Ruotsin kannalta. Minusta se ei ole järkevää toimintaa eikä meidän tai kokonaisuuden etujen mukaista.

Suomen poliittisesta tilanteesta ja lännen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa sopimuksissa mukanaolosta on Patomäen mielestä Venäjällä suhteellisen selkeä kuva.

– Luulen, että Venäjälle on ainakin tähän asti ollut myös etua siitä, että se on ainakin jossain mielessä voinut ikään kuin pitää Suomea liittoutumattomana maana. Se on tarjonnut joitakin neuvottelun ja diplomatian mahdollisuuksia. Siinä mielessä ne jäänteet Suomen puolueettomuudesta ovat myös Venäjän intressissä. Niitä kulisseja pidetään yllä, vaikka Venäjällä on varmaan aika realistinen analyysi taustalla siitä, mikä on Suomen tilanne.

Patomäki arvioi, että jos oikeasti syttyisi sota, niin asetelma olisi aika epäsymmetrinen.

– Kyllähän Venäjä tämän hyvin tietää. Nato käyttää yli kymmenen kertaa enemmän varoja varustautumiseen kuin Venäjä.

Yhteistyön kruunaa Suomen hävittäjä kaupat F 35 koneesta

Suomen Nato-jäsenyys alkaa olla sivuseikka, koska Suomi on jo syvällä Nato-yhteistyössä, professori Heikki Patomäki arvioi.

”Pitää sanoa, että olen yllättynyt, ettei Suomi vielä ole Naton jäsen, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.

Vastikään Norjassa päättyneen Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton historiallisen suuren sotaharjoituksen jälkeen Patomäki ihmettelee Suomen Natoon liittymisprosessin hitautta.

– Oletin, että kun Sauli Niinistöstä tuli presidentti ja kokoomus veti hallitusta, siinä olisi sauma 2015 kieppeillä viedä Suomi Natoon. Edelleenkin tämä tilanne jatkuu, mutta Niinistö on ottanut muodollista jäsenyyttä jarruttavan tasapainottelevan valtiomiesroolin. Tämä on ollut käänne, jota en osannut ennakoida.

Patomäki arvioi, että läheinen Nato-kumppanuus on jäsenyyttä toimivampi ratkaisu molempien osapuolten kannalta. Silti hän ihmettelee, kuinka lähelle Natoa voi mennä ilman muodollista jäsenyyttä. Suomen lisäksi Ruotsi on samanlaisessa Nato-suhteessa.

Loka-marraskuun vaihteessa Naton laajaan kaksi viikkoa kestäneeseen Trident Juncture 2018 -sotaharjoitukseen osallistui parituhatta suomalaissotilasta maa-, meri- ja ilmavoimista. Suunnilleen saman verran sotilaita osallistui Ruotsista. Maat olivat ainoat muodollisesti liittoutumattomat harjoituksessa. Joukot toimivat Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Kaikkiaan mukana mukana oli 35 000 sotilasta 30 maasta.

Suomi liittoutuu

1994 Naton rauhankumppanuuden jäsenyys (PfP).

1997 Naton Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsenyys (EAPC).

2009 EU:n Lissabonin sopimus, artiklat keskinäisestä puolustuksesta (Lisbon Treaty).

2014 Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön jäsenyys (Enhanced Opportunities Partner, EOP).

2014 Naton ja Suomen välinen Isäntämaasopimus (HNS).

2016 EU:n ja Naton välillä sopimus strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2016).

2016 Yhdysvaltain ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja kehittämisestä (Statement of Intent between the U.S. DoD and the Finnish MOD).

2016 Iso-Britannian ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with United Kingdom).

2016 Saksan ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with Germany).

2017 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2017).

2017 EU-maiden (23/28) sopimus laajasta puolustusalan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PESCO).

2017 jäsenyys brittijohtoisiin JEF-sotilasjoukkoihin (Joint Expeditionary Force).

2018 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2018).

2018 EU:n ja Naton sopimus kumppanuudesta sotajoukkojen ja -tarvikkeiden vapaasta kuljettamista EU:n alueella (Military Mobility -hanke, EU-NATO joint declaration).

2018 jäsenyys Ranskan johtamaan Euroopan interventioaloitteeseen; EI2-maat jakavat keskenään tiedustelutietoa, suunnittelevat turvallisuusskenaarioita ja kehittävät yhteistä toimintadoktriinia Euroopan turvallisuuskriisien varalta. EI2 synkronoidaan PESCO:n kanssa (European Intervention Initiative, EI2).

Poliittisten puolueiden Nato-kannat ovat muuttuneet Nato-myönteisemmiksi 2000-luvun aikana, kertoo tuore väitöstutkimus.

Lukuaika noin 2 min
Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan Natosta on tullut Suomelle keskeinen kansainvälisen yhteistyön kumppani.

Väitöskirjatutkija Iro Särkkä tutki muutoksia, joita on tapahtunut Suomen Nato-politiikassa ja siitä käydyssä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kylmän sodan jälkeisenä aikana.

Nato-jäsenyyden tai mahdollisen Nato-option kannattajia on poliittisen eliitin keskuudessa enemmän kuin Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvia.

Olen toistuvasti ja avoimesti ilmaissut kantani Suomen Nato-jäsenyyden puolesta jo vuosien ajan. Viimeksi kaksi kuukautta sitten totesin, että Ukrainan kriisin ratkettua Nato-vaihtoehto tulee ottaa tosissaan esiin.

Suomen jäsenyyshakemuksen valmistelu tulee aloittaa kuitenkin heti. Poliittisen johdon tulee valmistella päätös mahdollisimman pitkälle ja liittyminen tulee toteuttaa heti kun se on seuraavan kerran mahdollista.

Syyt kantaani ovat lopulta yksinkertaiset. Viimeistään Venäjän toiminta Ukrainassa palautti reaalipolitiikan kansainvälisen politiikan keskiöön. Etupiiriajattelun paluu tarkoittaa uudenlaista painetta Suomea kohtaan. Paras ratkaisu jonka voimme tehdä on varmistaa, että Suomeen kohdistuva hyökkäys koituisi hyökkääjälle mahdollisimman kalliiksi.

Fakta on, ettei yhteenkään Naton turvatakuiden alaiseen maahan ole hyökätty järjestön ulkopuolisen valtion toimesta Naton historian aikana. Tilanteessa, jossa valintana on kohdistaa aggressiotaan liittoutumatonta rajanaapuria tai täysivaltaista Naton jäsentä kohtaan, on selvää että jälkimmäinen vaihtoehto on selvästi vähemmän houkutteleva.

Nykytilanteesta voinemme olla yhtä mieltä: Suomella ei tällä hetkellä ole uskottavaa kokonaisvaltaista maanpuolustusta. Tähän ovat päätyneet niin ruotsalaiset kenraalit kuin kotimaiset tutkijat ja päällystökin. Optimistisetkin arviot antavat meille kuukauden verran kestokykyä kriisin osuessa kohdalle. Kuukausi on tyhjää parempi, mutta uskottavasta pelotteesta ei voida puhua.

Jonkin on siis muututtava nykytilanteeseen nähden. Lisäpanostusten määrä on välttämätön. Olen vakaasti sitä mieltä, että investoinneille ei saada läheskään yhtä hyviä hyötyjä jos ne tehdään kansallisesti kalustoamme parantaaksemme kuin jos ne sijoitetaan strategiseen modernisointiin ja Nato-jäsenyyteen.

Moni vastustaa Natoa nimenomaan sen hintaan vedoten. Itse näen että se on lopulta kaikkein kustannustehokkain tarjolla oleva tapa parantaa Suomen turvallisuutta.

Turvatakuiden lisäksi liittoutuminen mahdollistaa kaluston ja osaamisen jakamisen. Yhteiset tiedustelutiedot ja satelliitit ovat kelpo esimerkki edusta jonka hyöty on kiistaton, mutta toteuttaminen kansallisesti on täysin mahdoton ajatus. Jäsenyyteen panostamisen hintalappu on mitätön verrattuna kansallisen puolustuskyvyn parantamiseen riittävälle tasolle jos toimimme yksin.

Puolustusvoimista on virallisen kannan puutteesta huolimatta kuulunut johdonmukaisesti argumentteja Nato-jäsenyyden puolesta. Viimeisimpänä esimerkkinä viime viikonloppuna julkaistiin tutkimus, jonka mukaan 66% Upseeriliiton kyselyyn vastanneista koki Naton jäsenyyden parhaana vaihtoehtona Suomen puolustuksen järjestämiseksi. Vertailun vuoksi liittoutumattomuus sai 24% kannatuksen.

Ehkä hämmentävin osa kotimaista turvallisuuspoliittista keskustelua onkin se varmuus, millä niin poliittiset toimijat kuin kansakin ovat sivuuttaneet nämä ulostulot. Eikö meidän nimenomaan pitäisi kuunnella heitä, joilla on paras ammattitaito ja strateginen osaaminen näissä asioissa? Heitä, jotka ovat elämäntyönsä tämän maan puolustuksen suunnittelun parissa tehneet?

Natolla on yhteiskunnassamme vakiintuneet ja asiaan perehtyneet kannattajansa sekä vastustajansa, mutta enemmistön keskustelua ohjaa turhan usein tietämättömyys ja vahvat tunteet, pelko ja inho.

Nyt myös perinteisten vastustajien joukosta on alkanut kuulua muutoksen ääniä. Vihreät päättävät kesäkuun puoluekokouksessaan, onko puolueen virallista kantaa syytä muuttaa. Vaikka kanta ei muuttuisikaan, on asiasta keskusteleminen puolueen sisällä jo suuri edistysaskel kun muistetaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden tilanne. “Ei Natolle” vaikutti ulospäin ajoittain lähes pyhältä totuudelta.

Juuri siksi Heidi Hautalan ulostulo ansaitsee kiitosta. Ympäröivä todellisuus on ajanut vanhoista totuuksista ohi ja meidän on sopeuduttava muutokseen. Todellisuus on toki näyttänyt tältä jo pidemmän aikaa, mutta toisesta ääripäästä liikuttaessa lisäaika asian ymmärtämiseen on ehkä tarpeellista.

Toivottavaa olisi, että moni muukin harkitsisi uudestaan kantaansa tässä valossa. Ennen kaikkea vastuu on hallituksella ja nykyisen eduskunnan voimahahmoilla. Poliitikot eivät voi enää todeta, ettei keskustelun aika ole nyt. Kantojen pitää tulla selvästi esiin, rehellisesti, kannatusluvuista välittämättä. Vain siten voi oikea keskustelu kehittyä.

Yllä on suhteellisen selkeä kuva siitä, miksi Suomen pitäisi liittyä jäseneksi. Miten vasta-argumenttien kanssa? Muutamaan toreilla useammin vastaan tulevaan väittämään on ehkä parempi ottaa kantaa jo etukäteen.

– “Suomi on ollut liittoutumaton aina ja meidän tulee liittoutumattomana pysyä. Paasikiven-Kekkosen linja on toiminut syystä.”

Suomi on virallisesti ollut liittoutumaton aina, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen olemme selvästi asemoineet itsemme länteen. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi osuvasti, että Venäjä näkee meidän jo nyt olevan lännen leirissä niin poliittisesti,

Hyvin yksinkertainen seikka analysoida, jos ja kun Venäjällä ei nähdä uhkaa Suomen alueelta, on konfliktin mahdollisuus minimaalinen.
Nythän oma politiikkamme on tuottamassa vakavan uhan Venäjälle.

Suomi ei liity koskaan NATOn jäseneksi.

Hyvä Suomi. Hyvä Nato!

Suomi ei ole natossa eikä tule olemaan. Kaikki muu on natottajien itsepetosta ja toiveajattelua.

Nato Natisee liitoksistaan. Nato on aivokuollut. Nato on hajoamassa.

Suomi liittoutuu

1994 Naton rauhankumppanuuden jäsenyys (PfP).

1997 Naton Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsenyys (EAPC).

2009 EU:n Lissabonin sopimus, artiklat keskinäisestä puolustuksesta (Lisbon Treaty).

2014 Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön jäsenyys (Enhanced Opportunities Partner, EOP).

2014 Naton ja Suomen välinen Isäntämaasopimus (HNS).

2016 EU:n ja Naton välillä sopimus strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2016).

2016 Yhdysvaltain ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja kehittämisestä (Statement of Intent between the U.S. DoD and the Finnish MOD).

2016 Iso-Britannian ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with United Kingdom).

2016 Saksan ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with Germany).

2017 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2017).

2017 EU-maiden (23/28) sopimus laajasta puolustusalan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PESCO).

2017 jäsenyys brittijohtoisiin JEF-sotilasjoukkoihin (Joint Expeditionary Force).

2018 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2018).

2018 EU:n ja Naton sopimus kumppanuudesta sotajoukkojen ja -tarvikkeiden vapaasta kuljettamista EU:n alueella (Military Mobility -hanke, EU-NATO joint declaration).

2018 jäsenyys Ranskan johtamaan Euroopan interventioaloitteeseen; EI2-maat jakavat keskenään tiedustelutietoa, suunnittelevat turvallisuusskenaarioita ja kehittävät yhteistä toimintadoktriinia Euroopan turvallisuuskriisien varalta. EI2 synkronoidaan PESCO:n kanssa (European Intervention Initiative, EI2).

Barentsinmeren ja Kuolan niemimaan sotilaallisen tilanteen kerrotaan huonontuneen oleellisesti.
– Norja pelkää sitä, että pienet tapahtumat voivat kasvaa suuriksi konflikteiksi. Esimerkiksi sellaiset, jotka koskevat Huippuvuoria, kalastusta, luonnonvaroja tai jotain, joka tapahtuu Venäjän ja Norjan yhteisellä rajalla, sanoo Fridtjof Nansen -instituutin ulkopolitiikan tutkija Andreas Østhagen Yle Uutisille.
Barentsinmeren ja Kuolan niemimaalla on sotilaallista toimintaa ja varustautumista enemmän kuin vuosiin. Venäjällä on parhaillaan käynnissä maan Pohjoisen laivaston suurin sukellusveneharjoitus sitten kylmän sodan. Samaan aikaan Nato harjoittelee pohjoisessa aiempaa enemmän ja lähempänä Venäjää.
Norjassa pidetään mahdollisena esimerkiksi tilannetta, jossa Huippuvuorilla syntyisi kiistaa venäläisten kalastajien ja Norjan merivartioston välille. Norja aikoo osallistua vahvemmin pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön Suomen ja Ruotsin rinnalle.
– Jos Venäjän kanssa syntyisi konflikti, Norja haluaa saada yhteisen rintaman. Norjan toiveena on saada naapurit sitoutumaan Norjan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön ja intresseihin, Østhagen sanoo.
Naton ja Venäjän välien kiristymistä seuraavan The Independent Barents Observer -uutissivuston mukaan sotilaallinen toiminta Barentsinmerellä ja Kuolan niemimaalla on huolestuttavaa.
– Sotilaallisesti tilanne on oleellisesti huonontunut kuluneen vuoden aikana. Venäläisiä sukellusveneitä ei liiku pelkästään Barentsinmerellä, vaan myös Norjanmerellä, aivan Norjan länsirannikon tuntumassa. Myös Naton ja Norjan puolelta on toiminta kiihtynyt ja he harjoittelevat varsin lähellä Venäjää, kertoo The Independent Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen.

Nato valmistautuu vahvistamaan Baltian puolustusta

Viro toivoo lisäpanostusta etenkin ilmatilansa turvaamiseen.
Viron presidentti Kersti Kaljulaid sanoo Naton olevan edelleen eurooppalaisen ja transatlanttisen turvallisuuden kulmakivi. Läntisen puolustusliiton joulukuussa järjestettävältä Lontoon huipputapaamiselta hän odottaa selvää viestiä jäsenvaltioiden yhtenäisyydestä ja niiden sitoutumisesta yhteiseen puolustukseen.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Brysselissä tavannut Kaljulaid nosti jälleen esille Viron ilmapuolustuksen vahvistamisen.
– Nato työskentelee sen varmistamiseksi, että Viroa kyetään puolustamaan ilmasta ja että Viro saa joukkovahvistuksia, jos ongelmia ilmenee. Tämä työ jatkuu suunnitelmien mukaan. Kukaan ei ole siitä luopunut eivätkä prosessit ole seisahtuneet, yleisradioyhtiö ERR:n lainaama Kaljulaid toteaa.
Pääsihteeri Stoltenberg vakuuttaa Viron toiveiden olevan Naton asialistalla.
– Käsittelemme kysymystä ilmapuolustuksesta, sillä meidän on oltava jatkuvasti varmoja sen riittävyydestä ja asianmukaisuudesta. Olemme kasvattaneet läsnäoloamme Baltian alueella Baltic Air Policing -ilmavalvontamission puitteissa, mutta myös lisäämällä harjoittelua ja merellistä läsnäoloa. Kaikki tämä liittyy ilmapuolustuksen haasteisiin, Stoltenberg sanoo.
Kehotus Baltialle
Brittiläinen kenraaliluutnantti Sir Christopher Harper kehottaa kolmea Baltian maata ottamaan itse aiempaa enemmän vastuuta omasta ilmapuolustuksestaan.
– Viron, Latvian ja Liettuan on oltava valmiita ottamaan ilmapuolustuksensa rakentamisessa johtava ja aloitteellinen rooli. Niiden tulee osoittaa oma sitoutuneisuutensa tämän haasteen ratkaisemiseen, neljänkymmenen vuoden uran Britannian kuninkaallisissa ilmavoimissa tehnyt Harper toteaa virolaisessa Diplomaatia-lehdessä.
Baltian maiden on hänen mukaansa syytä myös tiivistää keskinäistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään yhteisten ratkaisujen löytämiseksi kaikkialla, missä se on mahdollista. Esimerkkeinä yhteistyöalueista hän mainitsee järjestelmähankinnat, koulutuksen, ylläpidon ja logistiikan.
Jos Itämeren alueella puhkeaisi laajamittainen konflikti, Suomen ja Ruotsin ilmapuolustuksen tavoitteet olisivat kenraaliluutnantti Harperin mukaan todennäköisesti hyvin samanlaiset kuin Naton tavoitteet.
– Jo vähäisimmänkin Baltian ja sen ympäristön maantieteen tarkastelun perusteella on selvää, että käsitys Ruotsin ja Suomen rajojen sisällä tai niiden tuntumassa tapahtuvasta ilmatoiminnasta olisi Naton ilmapuolustuksen kannalta elintärkeää, Harper huomauttaa.

Venäjän tiedustelun kenraalia epäillään Espanjan horjuttamisesta

Kataloniassa tunnistettu GRU-upseeri on operoinut Euroopassa vähintään kymmenen vuoden ajan.
Espanjan oikeusviranomaiset ovat ryhtyneet selvittämään Venäjän sotilastiedustelu GRU:n kenraalin osallisuutta epävakauden lietsomiseen Kataloniassa.
– Kenraali Denis Sergejev – venäläisvakooja, joka matkusti Barcelonaan vuoden 2017 lokakuun 1. päivän Katalonian laittoman kansanäänestyksen aattona – on toteuttanut kumouksellisia operaatioita noin tusinassa Euroopan ja Aasian valtioita, espanjalaislehti El País kertoo.
Lehden mukaan kenraali Sergejev on tunnistettu muun muassa Britanniassa ja Bulgariassa, joissa hän on toiminut peitehenkilöllisyyden Sergei Fedotov turvin. Läntiset tiedustelupalvelut ovat yhdistäneet GRU:n yksikkö 29155:een linkitetyn Sergejevin useisiin Euroopassa tapahtuneisiin murhayrityksiin.
– Tämä agentti on operoinut vähintään vuosikymmenen ajan kenraalin arvoisena eri maissa. Aluksi hän toimi todellisella identiteetillään, myöhemmin Sergei Fedotovina, El País toteaa.
Nyt Espanjan korkein oikeus tutkii lehden mukaan vaaralliseksi luokitellun agentin roolia Katalonian ja välillisesti koko Espanjan poliittisiin horjuttamispyrkimyksiin.
– Vielä alkuvaiheessa oleva tutkinta viittaa siihen, että venäläisvakoojan toimet Kataloniassa eivät olleet koordinoituja itsenäisyysliikkeen johtohahmojen kanssa, vaan tavoitteena oli pikemminkin hyödyntää kriisiä Espanjan epävakauttamiseksi, lehti kirjoittaa.
Espanjalaisen Real Instituto Elcano -ajatushautomon vanhempi tutkija Félix Arteaga sanoo kenraali Sergejevin ja tämän GRU-yksikön toiminnan asemoituvan osaksi Venäjän yleisempää toimintamallia Euroopassa. GRU ja Venäjän muut tiedustelupalvelut ovat hänen mukaansa vuodesta 2014 alkaen laajentaneet toimintaansa ulkomailla.
– Ne ovat siirtyneet tiedonhankintaan liittyvistä peitetyistä toimista näkyvämpiin. Tarkoituksena on osoittaa niiden vaikuttamiskyky, Arteaga arvioi.

Iloinen Nato.
Suomi on jo käytännössä Natosta erossa, mutta Nato Britannia on syvällä Nato Tiltun ahterissa.

Saksan puolustusministeri: Haluamme vahvistaa Natoa
Saksan tavoitteena on Kramp-Karrenbauerin mukaan Naton vahvistaminen. Eurooppalainen yhteistyö tukee hänen mukaansa tätä tavoitetta.
– Tarkoitan sitä, että mikä tahansa eurooppalaisen puolustuksen vahvistaminen vahvistaa myös Naton eurooppalaista pilaria
Saksan näkökulmasta katsottuna Nato on meidän etujemme mukainen. Se on meidän turvallisuusliittomme.

Kun sotilasliitto NATOn pintaa vähän raapii, sen alta löytyy luonteeltaan äärioikeistoa ymmärtävä, väkivaltainen ja epädemokraattinen organisaatio, joka sekaantuu itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin.

Kylmän sodan aikana USA:n johtama NATO ohjaili ja manipuloi eurooppalaisia kansallisvaltioita sisältäpäin salassa kansalaisilta ja parlamenteilta. Sen salaiset armeijat harjoittivat myös yhteistyötä vakaumuksellisten oikeistoterroristien kanssa. Kylmän sodan jälkeen Yhdysvaltojen johtama NATO on liittynyt USA:n julistamaan terrorismin vastaiseen sotaan. Tähän sodankäynnin oheistoimintaan liittyy laittomia pidätyksiä, valeoperaatioita, kauhun kylvöä, salaisia kidutusvankiloita ja salamurhia. Näyttää siltä, että NATO jatkaa edelleen salaisia operaatioitaan, mutta sen itsensä määrittelemä vihollinen on vain vaihtunut.

itä vinkuja lähti heti valehtelun tielle joka vaatii tarkempaa perkausta r...än kätyri väittää että

"Kun sotilasliitto NATOn pintaa vähän raapii, sen alta löytyy luonteeltaan äärioikeistoa ymmärtävä, väkivaltainen ja epädemokraattinen organisaatio, joka sekaantuu itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin. "

Perustele väitteesi ja todisteita pöytään nopeasti.

"Kylmän sodan aikana USA:n johtama NATO ohjaili ja manipuloi eurooppalaisia kansallisvaltioita sisältäpäin salassa kansalaisilta ja parlamenteilta. Sen salaiset armeijat harjoittivat myös yhteistyötä vakaumuksellisten oikeistoterroristien kanssa."

Milloinka saamme Rysäpöksyn X-files sarjaan uuden jakson?
Vai pyöriikö tämä sama seuraavatkin 20 v.??

NATO suhtautui välinpitämättömästi YK:n päätöslauselmiin. Todistaakseen voimansa sotilasliitto suoritti ensimmäisen sotatoimensa helmikuussa 1994 Bosnia-Hertsegovinassa. Sittemmin NATO ja sen jäsenvaltiot ovat edistäneet maailmanrauhaa ja aseidenriisuntaa hyökkäämällä Irakiin, Afganistaniin ja Libyaan. NATO on laajentunut 29 valtion aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on integroinut itseensä sotilaallisen kriisinhallinnan nimissä lukuisia sitoutumattomiksi itseään kutsuvia valtioita, Suomi mukaan lukien. Syyriassa ja Ukrainassa käydään edelleen sisällissotaa. Yhdysvaltojen johtama NATO ei ole pysytellyt näidenkään sotien ulkopuolella.

itä vinkujat ei osaa muuta kun valehdella ja vääristellä totuutta. ja kehua r.....ä

Koko nykyinen Afaganistan on perimmiltään Venäjän luomus. Se sinne ensin tunki ja loppu on historiaa.

Sotilasliitto NATOn jäsenvaltioiden usko YK:n päätöksiin ja päämääriin on horjunut toistamiseen viimeisen 25 vuoden aikana. Sotilasliitto on syyllistynyt USA:n johdolla lukuisia kertoa edustamiensa valtioiden vapauden, yhteisen perinnön, kulttuurin ja sivistyksen suojelun nimissä kulloisessakin kohdemaassa tapahtuvaan demokratian loukkaamiseen, henkilökohtaisen vapauden riistoon ja oikeusvaltion periaatteiden tietoiseen karttamiseen. NATO luo itse vihollisensa. Se ei edistä maailman rauhaa. Kuka kaipaa maahamme NATOn sotilastukikohtia tai sotilaittemme osallistumista NATOn kohdemaiden siviilikohteiden aktiiviseen tuhoamiseen?

"Suomi voi hyvin joutua mukaan konfliktiin Naton puolelle ihan riippumatta siitä, onko Suomi muodollisesti Naton jäsen."

Pahinta tässä on että Suomi joutuu sotaan mukaan vaikka nykyjohto ei ole onnistunut hankkimaan Suomelle yhtäkään vihollista.
Pääsemmehän sotimaan.
Sopimukset jotka ketjussa lueteltiin on värkkäilty pettureita häikäilemättömästi hyvaksikäyttöen .
Mutta kansa on rauhantahtoinen ja valpas.
Mistähän saataisiin kansan veroiset johtajat pois potkittujen ja potkittavien tilalle.

Kerram Suomi on natossa voitte lopettaa natottamisen ja keskittyä johonkin muuhun.

NATO antaa rauhan Venäjälle.

Periaatteessa ollaan.

Vahvistusta vaille.

Kohta jo ollaan.

Naton täysjäsenyys olisi meidän lopullinen kohtalomme, nyt olisi toimittava ja nopeasti.
Irtisanoutua kaikista sopimuksista, jotka luovat yhteuden natoon ja sen operaatioihin.

Suomella ei ole uhkaa idästä, ellemme itse sitä aiheuta omilla sopimuksillamme.
Paasikivi.Kekkonen tajusivat tämän faktan, joka pätee nykymaailmassa, nyt vieläkin polttavammin.

Onko tullut aatoksiin, mitä kauaskantoista on Venäjän demonisoinnissa ja luoda sillä uhkaa Suomelle?
Eikö demonisoinnin tilalle olisi saatava keskinäinen luottamus?

Diplomatiaa ne fiksuimmat käyttävät.

Sotaisa venäjä

Rauhaarakastavanaapuri

Ilmoita
Ydinaseen omistaminen on yksi asia. Ydinaseesta jankuttaminen on toinen. Putinin toistuvasta ydinaseuhittelusta tulee mieleen murrosikäinen, joka koulun pihamaalla peittää huonon itsetuntonsa pullistelemalla pumpattuja lihaksiaan. Mutta tämä menee jo kyökkipsykologian puolelle.

GRIGORY DUKOR / REUTERS
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Lisää kyökkipsykologiaa: asemahdin merkitystä saattaa korostaa se, ettei Venäjä ole koskaan elänyt pitkää ajanjaksoa turvautumatta asemahtiin. Jos käy läpi Venäjän historiaa, sieltä ei löydy yhtä ainutta vuosikymmentä, jolloin Venäjä ei olisi sotinut joko omalla alueellaan tai vieraassa maassa.

Laaditaanpa lyhennetty lista 1900-luvun alusta alkaen: Venäjän–Japanin-sota 1904–1905. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Venäjän sisällissota 1918–1921. Puolaan tunkeutuminen 1939. Talvisota Suomea vastaan 1939–40. Viron, Latvian ja Liettuan miehitys 1940. Sota natsi-Saksaa vastaan 1941–45 ja sen liittolaista Suomea vastaan 1941–44. Korean sota 1950–53. Unkarin kansannousun murskaaminen 1956. Prahan kevään murskaaminen 1968. Afganistanin sota 1979–1989. Kaksi sotaa Tšetšeniassa alkaen 1994. Georgian sota 2008. Ukrainan sota 2014.Sekä Syyrian sota

Yli puolet Venäjän nuorista harkitsee muuttoa pois
ANTTI KIRKKALA | 28.11.2019 | 23:55
Maastamuuttoa harkitsevien osuus on kasvanut nopeasti kuluvan vuoden aikana.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suurin osa venäläisnuorista haluaa muuttaa ulkomaille.

Itsenäisen Levada-tutkimuskeskuksen kyselyssä 53 prosenttia 18–24-vuotiasta ilmaisi halukkuutensa poistua Venäjältä. Osuus on kasvanut 16 prosenttiyksikköä vain viiden kuukauden aikana. Maastamuuttoa harkitsevien nuorten määrä oli edellisen kerran yhtä korkea vuonna 2009.

Talvisota-kommentti Venäjältä: Suojeluskunta oli Suomen SS
Heikki Hakala | 30.11.2019 | 09:22
Talvisodan ja sen taustan uudet tulkinnat ovat osa Kremlin informaatiosotaa länttä vastaan.
Talvisodan alkamisesta tulee lauantaina kuluneeksi 80 vuotta. Sota syttyi 30.9.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta.
Muistopäivä ei ole jäänyt huomaamatta myöskään Venäjällä. Nežavismija Gažetassa muistopäivän aattona julkaistu artikkeli kertoo sodasta ja sen taustoista tavalla, joka on huomattavan kaukana yleisesti tunnustetuista faktoista. Artikkelin kirjoittajan, professoriksi ja sotatieteiden tohtoriksi esitellyn Anatoli Malyševin mukaan talvisodasta on Venäjällä pitkälti vaiettu, koska se ei ollut Neuvostoliiton kannalta kovin menestyksekäs ja koska Neuvostoliitto piti vuoden 1945 jälkeen Suomea liittolaisenaan.
Laajan artikkelinsa Malyšev aloittaa kertomalla lukijoilleen, että ”suomalaisilla heimoilla” ei ennen Venäjän vuoden 1917 bolševikkivallankumousta ollut omaa valtiota, mutta jakso osana Venäjän keisarikuntaa oli ollut Suomelle ilon ja onnen aikaa. Suomea ei hänen mukaansa pyritty venäläistämään eikä minkäänlaisesta sorrosta ollut aihetta valittaa.
Vuoden 1918 sisällissodassa oli Malyševin mukaan osin kyse Suomen venäläisväestön tuhoamisesta. Hän viittaa diplomaattikirjeeseen, jonka mukaan valkoisen osapuolen pyrkimyksenä olisikin ollut tappaa venäläisiä vanhuksia, naisia, upseereita ja opiskelijoita.
“Suojeluskunnat olivat Suomen SS”
Itsenäistymisensä jälkeen Suomi harjoitti Malyševin mukaan tiivistä yhteistyötä Saksan kanssa ja sai kupari- ja nikkelitoimitustensa vastineeksi muun muassa saksalaisia hävittäjiä ja ilmatorjuntatykkejä. Hän väittää Suomen myös toteuttaneen säännöllisiä provokaatioita itärajallaan. Vuoden 1939 alkuun mennessä Suomen ilmavoimien tukikohdat oli hänen mukaansa rakennettu saksalaisten neuvonantajien antamien ohjeiden mukaisesti. Näille väitteilleen Malyšev ei esitä
mitään lähteitä.
Suojeluskunnat olivat hänen mukaansa tosiasiallisesti natsi-Saksan SS-joukkojen suomalainen vastine. Hän väittää suojeluskuntien todellisten tehtävien olleen SS:n kanssa identtiset sekä ennen sotaa että sen aikana. Marsalkka C.G.E. Mannerheimin Malyšev leimaa Suomen ”führeriksi” ja ”ruotsalaiseksi paroniksi”.
Mainilan laukaukset ampui Malyševin mielestä suomalainen tykistö, eikä Neuvostoliitolle niiden jälkeen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hyökätä Suomeen.
Suomalaisia sotilaita kaatui hänen mukaansa yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä Suomi on ilmoittanut. Väite on raju. Jos se olisi totta, yli 25 000 kaatuneen suomalaissotilaan omaiset eivät koskaan olisi kyselleet kaatuneen perheenjäsenensä perään.

Talvisodan ja sen taustan uudet tulkinnat ovat osa Kremlin informaatiosotaa länttä vastaan.

r....ä on kun koulukiusaaja kiusaa pienempiään Ukraina, Georgia sitten tulee Kylän sheriffi paikalle NATO joka opettaa huonolla itsetunnolla varustettua r....ä tavoille. Isot pojat pelaa eri sarjassa r...än kanssa

Nato on Tiltun selässä ja syvällä Nato Tiltussa.

Venäjä menossa kuuhun ja maan meijeriteollisuus on 1800 luvulla??? Juustot pitää hakea Suomesta??? Kuulostaa kehitysmaa toiminnalta

Yli puolet Venäjän nuorista harkitsee muuttoa pois
ANTTI KIRKKALA | 28.11.2019 | 23:55
Maastamuuttoa harkitsevien osuus on kasvanut nopeasti kuluvan vuoden aikana.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suurin osa venäläisnuorista haluaa muuttaa ulkomaille.

Itsenäisen Levada-tutkimuskeskuksen kyselyssä 53 prosenttia 18–24-vuotiasta ilmaisi halukkuutensa poistua Venäjältä. Osuus on kasvanut 16 prosenttiyksikköä vain viiden kuukauden aikana. Maastamuuttoa harkitsevien nuorten määrä oli edellisen kerran yhtä korkea vuonna 2009.

Nato-jäsenyys on jo sivuseikka

Suomen Nato-jäsenyys alkaa olla Patomäenkin mielestä sivuseikka, koska Nato USA tulee etunojassa tänne vaikka tuhoamaan isistä tai jollain muulla tekosyyllä, jos se haluaa Suomen miehittää ja tukikohtiaan tänne haluaa perustaa.

!Nato-jäsenyys on jo sivuseikka

Suomen Nato-jäsenyys alkaa olla Patomäenkin mielestä sivuseikka, koska Nato USA tulee etunojassa tänne vaikka tuhoamaan isistä tai jollain muulla tekosyyllä, jos se haluaa Suomen miehittää ja tukikohtiaan tänne haluaa perustaa."

Näin se on. Kannattaa pysytellä Nato USA:n pidättelemisessä Suomen rajojen ulkopuolella.

Miksi USA tulisi Suomeen? Hernekeittoa syömään?

Ei ne ole Norjassakaan.

Nyt ei taida auttaa mikään muu kuin kieltää taas että siellä oli Wagnerin miehiä. Itsepintaisesti .

itä trollit yrittää valehdella kaikesta mikä liittyy Läntiseen puolustusliittoon ja yhteistyöhön ja samalla kehua r..ä, Yhtälö ei toimi niin onneksi Suomalaiset on fiksuja eikä mene r...än trollien valehteluun

Tärkeintä että olemme liitossa Vapaan maailman kanssa.

Saksa karkottaa kaksi venäläisdiplomaattia berliiniläisessä puistossa tehdyn polkupyörämurhan takia

Saksa karkottaa kaksi venäläisdiplomaattia Berliinissä elokuussa tehdyn murhan takia.
Veriteon uhri oli 40-vuotias entinen tshetsheenikapinallinen. Polkupyörällä liikkunut mies ampui häntä lähietäisyydeltä kaksi kertaa päähän Berliinin Kleiner Tiergarten -puistossa elokuun lopulla.
Teosta epäiltynä on vangittu venäläismies, jota vastaan on nostettu syyte murhasta.
Saksan ulkoministeriön mukaan Venäjä ei ole tehnyt riittävästi yhteistyötä murhan tutkinnassa Saksan toistuvista pyynnöistä huolimatta. Tutkinta on siirretty tiedustelutapauksiin erikoistuneille syyttäjille.
–  Meillä on todisteita, joiden perusteella on syytä epäillä, että surma tehtiin joko Venäjän tai (Venäjään kuuluvan) Tshetshenian tasavallan viranomaisten toimesta, syyttäjät sanoivat.
Epäillyltä löytyi paljon rahaa ja tekaistu passi

ENATOon liittymisen uho on Suomen tuho

Natoon mennään ja hippulat vinkuu sekä balalaikka laulaa myrkkyä mutta liian myöhään.

Näin on käynyt muissakin maissa ja tulee käymään myös Suomessa.

Nuorissa on voimaa, alkumiehen roimaa

seuraava PS/Kokoomus hallitus lisää Nato yhteistyötä ja hakee jäsenyyttä. r...än trollien tukema viherpuna hallinto romahtaa