Purjeita virosta?

Olen ostanut Puolasta purjeita!Asiallisia ja edullisia!Uskomatonta ,että täällä pohjolassa kuvitellaan ,että ammattitaito loppuu Suomen rajojen ulkopuolella????

Pate

Anonyymi kirjoitti:

Olen ostanut Puolasta purjeita!Asiallisia ja edullisia!Uskomatonta ,että täällä pohjolassa kuvitellaan ,että ammattitaito loppuu Suomen rajojen ulkopuolella????

Pate

Lue lisää

Ammattitaito ei lopu Suomen rajoilla, mutta paikallinen palvelu loppuu. Läheskään aina et tiedä ostaessasi suomalaiselta purjeentekijältä, missä purje tehdään, mutta tiedät kenen puoleen kääntyä, kun vähäisempääkin asiaa on. Ja tilatessa tietenkin sinulla on jo ollut henkilökohtainen kontakti ja olet voinut kertoa toiveesi. Jos siis yleensä et ole ollut tekemässä vain "yksi purje, kiitos" -mallista tilausta.

Hintasi taitavat olla Resensails.eu:n?

Sieltä joo saa halvalla. Onnea ja menestystä. Ja Skoda on premiumauto.
Noista on kokemusta ja sanon, että ei kiitos.


Rullafokka 2300, Iso 2600, Spinnu 1900.
Päälle parit jalusköydet. Nämä ovat kevään 2019 hintoja kotimaassa.

Jokainenhan voi itse valita mitä ja mistä ostaa. Osta kolmet Tanskasta yhden kotimaisen satsin hinnalla. Ja ei kun kisaamaan. Tuliko mieleen, että joku voi ottaa skabaakin veneellä ja siksi kannattaa maksaa muustakin kuin halvimmasta purjemateriaalista?

Mulla 25 -jalkaisessa ranskiksessa (First 25.7) on iso 20 neliötä, fokka 17 neliötä ja spinnu 60 neliötä....
Vertailun vuoksi tuohon Albiniin.

Kulkupuolesta sanottakoon, että menee liukkaasti tämän kokoiseksi veneeksi :). Kaukalo painaa purjehduskunnossa kamoineen vajaat 2300 kg.

Purjeiden hinnoista sanottakoon, että Elvströmit, Northit ja WB-Sailsit ovat hyvin samanhintaisia tähän veneeseen ainakin ja sanottakoon vielä sekin, että 6000 euroa ei riitä lähellekään yhdenkään neulomon tekemänä, jos ottaa "vähän paremmat" kuin vaakaleikatut dacronit.
Kerrosrakenne radiaalina on joka neulomossa tuon seitsemisen tuhatta.

Kyllä lähtee. Mutta eihän jokainen halua kovempaa tasoa olevia kankaita. Kunnon paneelit olisivat maksaneet vielä muutaman satasen lisää, mutta niiden lyhyt käyttöikä otti vastaan.

Totta helkkarissa halvempiakin purjeita saa ja voi kernaasti käyttää.
Samoin voi ostaa Nissanin tai Dacian ja olla ihan tyytyväinen. Toinen haluaa Bemarin, joku Mersun ja maksaa siitä. Valintoja ne vain ovat.

Mikään ei estä lentämästä Norwegianilla korpikentälle, kun halvalla saa.

Ihan kokemuksesta voin sanoa, että potaskaa kirjoitit. Sekä kotimaassa että ulkomailla tehtyjä purjeita on nähty ja koettu. Ainakaan laadussa ja detaljeissa eivät kotimaiset jää jälkeen ulkomaisita laatupurjeista. Halpis on sitten halpa, ostaa sen mistä hyvänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan kokemuksesta voin sanoa, että potaskaa kirjoitit. Sekä kotimaassa että ulkomailla tehtyjä purjeita on nähty ja koettu. Ainakaan laadussa ja detaljeissa eivät kotimaiset jää jälkeen ulkomaisita laatupurjeista. Halpis on sitten halpa, ostaa sen mistä hyvänsä.

Lue lisää

Verotusmalli on tunnetusti eri maissa erilainen, ei sen kautta kannata purjeiden hankintaa kovasti miettiä. Vaikka olen itsekin purjehtija, niin en odota, että valtio subventoisi harrastustani. Toki hankintamenoissa säästäminen on aina tavoitteena.

Monissa muissakin maissa on korkea verotus, monissa jopa paljon korkeampi. Yritysten verotus on itse asiassa aika alhainen Suomessa. Suomessa on korkeasta verotuksesta huolimatta erittäin kilpailukykyinen vientiteollisuus. Miksi ulkomaalaiset tilaavat Suomesta tuotteita jos ne ovat kalliita ja lisäksi laadusta on tingitty ”verotuksen takia”? Suomalainen duunari tulee paljon halvemmaksi kuin saksalainen. Puolalainen ja virolainen on halvempi mutta jostain kumman syystä heidän tuotteet eivät ole vallanneet markkinoita vaikka toki niissä maissa paljon kokoonpanoa onkin. Jotkut hullut ovat jopa siirtäneet tuotantoa takaisin Suomeen halvoista maista, on ne yrittäjät tyhmiä.

Anonyymi kirjoitti:

Monissa muissakin maissa on korkea verotus, monissa jopa paljon korkeampi. Yritysten verotus on itse asiassa aika alhainen Suomessa. Suomessa on korkeasta verotuksesta huolimatta erittäin kilpailukykyinen vientiteollisuus. Miksi ulkomaalaiset tilaavat Suomesta tuotteita jos ne ovat kalliita ja lisäksi laadusta on tingitty ”verotuksen takia”? Suomalainen duunari tulee paljon halvemmaksi kuin saksalainen. Puolalainen ja virolainen on halvempi mutta jostain kumman syystä heidän tuotteet eivät ole vallanneet markkinoita vaikka toki niissä maissa paljon kokoonpanoa onkin. Jotkut hullut ovat jopa siirtäneet tuotantoa takaisin Suomeen halvoista maista, on ne yrittäjät tyhmiä.

Lue lisää

Yritysverotus on kilpailukykyinen, mutta siihen se sitten jääkin.
Täällä voidaan tehdä kilpailukykyisesti pääomavaltaisia korkean teknologian tuoteita, joissa palkan osuus on pieni.

Sen sijaan paljon työtä vaativia tuoteita täällä ei kannata omalle markkinalle tehdä koska meillä on korkea työn verotus ja korkea alv. Purjeet kuuluvat siihen ryhmään.

Virossa alv on 4% pienempi ja työn verotus 15% alempi. Nämä yhdessä mahdollistavat myös matalamman palkan ilman, että elintasosta tarvitsee tinkiä. Pelkästään nämä kaksi asiaa mahdollistaa 25% halvemmat hinnat ilman, että työntekijällä olisi yhtään huonompi ostovoima eikä raaka-aineiden laadusta tai työn määrästä tarvitse tinkiä lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yritysverotus on kilpailukykyinen, mutta siihen se sitten jääkin.
Täällä voidaan tehdä kilpailukykyisesti pääomavaltaisia korkean teknologian tuoteita, joissa palkan osuus on pieni.

Sen sijaan paljon työtä vaativia tuoteita täällä ei kannata omalle markkinalle tehdä koska meillä on korkea työn verotus ja korkea alv. Purjeet kuuluvat siihen ryhmään.

Virossa alv on 4% pienempi ja työn verotus 15% alempi. Nämä yhdessä mahdollistavat myös matalamman palkan ilman, että elintasosta tarvitsee tinkiä. Pelkästään nämä kaksi asiaa mahdollistaa 25% halvemmat hinnat ilman, että työntekijällä olisi yhtään huonompi ostovoima eikä raaka-aineiden laadusta tai työn määrästä tarvitse tinkiä lainkaan.

Lue lisää

Virossa on BKT per asukas 75% Suomen luvusta. Miksi Suomessa on niin korkea BKT vaikka täällä on korkealla verotuksella tukahdutettu kaikki yrittäjyys? Miksi Suomessa kannattaa tehdä isoja luksuspurjeveneitä, muttei Virossa?

Anonyymi kirjoitti:

Virossa on BKT per asukas 75% Suomen luvusta. Miksi Suomessa on niin korkea BKT vaikka täällä on korkealla verotuksella tukahdutettu kaikki yrittäjyys? Miksi Suomessa kannattaa tehdä isoja luksuspurjeveneitä, muttei Virossa?

Lue lisää

Bkt on huono mittari yhtään mihinkään koska se ei kerro ostovoimasta tai edes käteen jäävästä rahasta.

Meillä on sattumalta yksi ulkomaalaisten omistama veistämö, joka tekee luksusveneitä ja yleensä tappiota. Suomi on Viroa suurempi joten ei tiedä olisiko sielläkin sellainen, jos väkeä olisi enemmän :)
Aika näkemyksetön esimerkki.

Anonyymi kirjoitti:

Bkt on huono mittari yhtään mihinkään koska se ei kerro ostovoimasta tai edes käteen jäävästä rahasta.

Meillä on sattumalta yksi ulkomaalaisten omistama veistämö, joka tekee luksusveneitä ja yleensä tappiota. Suomi on Viroa suurempi joten ei tiedä olisiko sielläkin sellainen, jos väkeä olisi enemmän :)
Aika näkemyksetön esimerkki.

Lue lisää

Virossa keskipalkka ennen veroja on 1300 euroa, Suomessa 3300 euroa. Miten Virossa olisi isompi ostovoima? Etenkään veneiden suhteen, kun molempiin maihin purjeveneet tuodaan muualta?

Anonyymi kirjoitti:

Bkt on huono mittari yhtään mihinkään koska se ei kerro ostovoimasta tai edes käteen jäävästä rahasta.

Meillä on sattumalta yksi ulkomaalaisten omistama veistämö, joka tekee luksusveneitä ja yleensä tappiota. Suomi on Viroa suurempi joten ei tiedä olisiko sielläkin sellainen, jos väkeä olisi enemmän :)
Aika näkemyksetön esimerkki.

Lue lisää

Onhan Virossa Saare Paat Saarenmaalla. Sekin on siirtynyt saksalaisomistukseen 3- 4 v. sitten. Ihan varteenotettavia veneitä täysin toisella filosofialla kuin Swan ja Baltic. Jos valitsemaan pääsisin niin olisin valinnut virolaisen.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Virossa keskipalkka ennen veroja on 1300 euroa, Suomessa 3300 euroa. Miten Virossa olisi isompi ostovoima? Etenkään veneiden suhteen, kun molempiin maihin purjeveneet tuodaan muualta?

Lue lisää

Virolaisten ostovoima on 65% suomalaisten ostovoimasta ja keskiansio 40%.
Elinkustannukset ovat n.60% suomalaisten kustannuksista tai sama toisinpäin, virolaisen eurolla saa 1,5 kertaa sen, minkä suomalaisen eurolla.

Se tarkoittaa sitä, että virolainen voi saada 60% suomalaisen palkasta ja päästä samaan ostovoimaan. Sillä on suuri vaikutus tuotteiden hintoihin ja vaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän tuotteissa on työtä. Myös myyminen on työtä.

Ei ole ihme, että suomalaiset vievät omia rahojaan Viroon koska silloin eurolla saa paljon enemmän. Suomaisten kannattaa jopa viedä tuotteet Viroon ja käydä ostamassa ne takaisin Suomeen. On vaikea nähdä siinä mitään järkeä ellei sitten politiikkaa haluta kutsua järjeksi. Toisaalta kutsuvat poliitikot rahan käyttöäkin investoinniksi vaikkei se koskaan maksa itseään takaisin. Liike-elämä kutsuu sellaista virheinvestoinniksi :D

Anonyymi kirjoitti:

Bkt on huono mittari yhtään mihinkään koska se ei kerro ostovoimasta tai edes käteen jäävästä rahasta.

Meillä on sattumalta yksi ulkomaalaisten omistama veistämö, joka tekee luksusveneitä ja yleensä tappiota. Suomi on Viroa suurempi joten ei tiedä olisiko sielläkin sellainen, jos väkeä olisi enemmän :)
Aika näkemyksetön esimerkki.

Lue lisää

No Suomessa on kaksi maailman parhaita purjeveneitä valmistavaa veistämöä. Sen lisäksi kymmenisen huippuluokan moottoriveneitä valmistavia yrityksiä. Sen lisäksi maailman hienoimpia ja suurimpia risteilyaluksia valmistava yritys ja muutama muu huippuluokan telakka. Aikausemmin täällä tehtiin myös esim. maailman parhaat syvänmeren ja turistisukellusveneet. Eikä tämä ole muuten mitään sattumaa, Suomessa oli valtaisa purjeveneteollisuus jo ainakin 1300-luvulta lähtien.

Anonyymi kirjoitti:

No Suomessa on kaksi maailman parhaita purjeveneitä valmistavaa veistämöä. Sen lisäksi kymmenisen huippuluokan moottoriveneitä valmistavia yrityksiä. Sen lisäksi maailman hienoimpia ja suurimpia risteilyaluksia valmistava yritys ja muutama muu huippuluokan telakka. Aikausemmin täällä tehtiin myös esim. maailman parhaat syvänmeren ja turistisukellusveneet. Eikä tämä ole muuten mitään sattumaa, Suomessa oli valtaisa purjeveneteollisuus jo ainakin 1300-luvulta lähtien.

Lue lisää

Ja yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää.
Mutta silläkään ei ole yhtään mitään tekemistä hinnanmuodostuksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää.
Mutta silläkään ei ole yhtään mitään tekemistä hinnanmuodostuksen kanssa.

Tuo ryssä-vertaus on vain sanonta, kun taas kirjoittamani on puhdasta faktaa. Tällä on tekemistä asian kanssa siinä mielessä että joku väitti että täällä ei kannata valmistaa mitään.

"Suuremmasta hinnasta ei tuotteeseen päädy mitään. Suomalaiset joutuvat tinkimään enemmän kuluistaan ollakseen edes jotenkuten kilpailukykyisiä ja se voi näkyä laadussa.

Jokainen voi tykönään miettiä, onko meidän mallimme hintansa arvoinen. Matalamman verotuksen maissa vanhuksista pidetään huolta, sairaita parannetaan ja lapset käyvät koulua. Eroja toki on, muttei läheskään aina Suomen eduksi."

Onk jollain silmät ja korvat auki, ja järki leikkaa? Totta joka sana.

Pikavilkaisulla myös OneSailsin käyttämät materiaalit noin yleisesti näyttävät asialliselta, esim. triradiaalipurjeisiin tarjotaan Hydranet-kangasta joka kaiketi lienee yleisesti hyväksytysti yksi parhaista kankaista tuohon tarkoitukseen. Vaikea uskoa ettei noinkin iso firma onnistuisi hyviä purjeita neulomaan noista aineista...

Isojen kansainvälisten purjefirmojen paikalliset edustajat ovat kuin franchising -yrittäjiä, jotka käyttävät emoyhtiöiden suunnitteluohjelmistoja, venetietokantoja, prosesseja, puolivalmisteita ja materiaaleja.

Emoyhtiön tavoitteena tietysti on, että omalla logolla merkatut purjeet ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia riippumatta siitä, mistä maasta ne ostetaan. Vrt. McDonalds.

Nuo muotoon laminoidut purjeet tehdään kaikki samassa tehtaassa, enintään vahvikkeet ommellaan paikallisesti emon ohjeiden mukaan.

Paikallinen edustaja vaikuttaa lähinnä palvelun laatuun, mikä toki on iso osa sekin esim. jos pitää tehdä korjauksia.

WB on tässä porukassa piristävä poikkeus, kuin Jaskan grilli McDonaldsien ja Burger Kingien puristuksessa. Laatuun, hintaan ja suorituskykyyn kantaa ottamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Pikavilkaisulla myös OneSailsin käyttämät materiaalit noin yleisesti näyttävät asialliselta, esim. triradiaalipurjeisiin tarjotaan Hydranet-kangasta joka kaiketi lienee yleisesti hyväksytysti yksi parhaista kankaista tuohon tarkoitukseen. Vaikea uskoa ettei noinkin iso firma onnistuisi hyviä purjeita neulomaan noista aineista...

Lue lisää

"Hydranet-kangasta joka kaiketi lienee yleisesti hyväksytysti yksi parhaista kankaista tuohon tarkoitukseen. "
Mihin väite perustuu?. Hydranet ilmeisesti on vanha kudottu dyneema-dacronmateriaali. Päinvastainen huhutieto kokeneelta purjefirmalta on, että kestää enemmän repeytymättä muttei pidä muotoa?
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

"Hydranet-kangasta joka kaiketi lienee yleisesti hyväksytysti yksi parhaista kankaista tuohon tarkoitukseen. "
Mihin väite perustuu?. Hydranet ilmeisesti on vanha kudottu dyneema-dacronmateriaali. Päinvastainen huhutieto kokeneelta purjefirmalta on, että kestää enemmän repeytymättä muttei pidä muotoa?
seppomartti

Lue lisää

Valitettavasti Hydranetin kehuminen ei perustunut mihinkään muuhun kuin yleisiin laituripuheisiin ja omaan järkeilyyn. En ainakaan itse keksi mikä muu purjemateriaali kuin dacron jossa on vahvistuksena dyneema tai muuta matalan venymän kuitumateriaali olisi parempi matkapurjehduksessa erityisesti tropiikissa jossa laminaatit eivät liene optimiratkaisu. Jos parempi materiaali on niin kuulen kyllä mielelläni asiasta... :)

Mihin verrattuna ko. purjefirma kommentoi että Hydranet ei pitäisi muotoa? Lienee kuitenkin selvä että perus dacroniin verrattuna hydranetin tai muiden dyneeemaa, tms. sisältävien kankaiden pitäisi olla ylivoimaisia?

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti Hydranetin kehuminen ei perustunut mihinkään muuhun kuin yleisiin laituripuheisiin ja omaan järkeilyyn. En ainakaan itse keksi mikä muu purjemateriaali kuin dacron jossa on vahvistuksena dyneema tai muuta matalan venymän kuitumateriaali olisi parempi matkapurjehduksessa erityisesti tropiikissa jossa laminaatit eivät liene optimiratkaisu. Jos parempi materiaali on niin kuulen kyllä mielelläni asiasta... :)

Mihin verrattuna ko. purjefirma kommentoi että Hydranet ei pitäisi muotoa? Lienee kuitenkin selvä että perus dacroniin verrattuna hydranetin tai muiden dyneeemaa, tms. sisältävien kankaiden pitäisi olla ylivoimaisia?

Lue lisää

Purjeita ostaessa Hydranetistä puhuttiin materiaalivaihtoehtona. Kritiikki muodon säilyvyydestä meni suurin piirtein niin, että kudottu materiaali menettää muotonsa koska kestää diagonaalista vetoa huonosti, vaikka kuteen, loimen tai molempien suuntaan lisätään harvakseltaa dyneemalankaa. Muoto heikkenee hartsin heiketessä samalla mekanismilla kuin polyesterilangalla kudotussa kankaassa?. Siis dacroniin verrattiin ja laminaattia valittiin.

Anonyymi kirjoitti:

Purjeita ostaessa Hydranetistä puhuttiin materiaalivaihtoehtona. Kritiikki muodon säilyvyydestä meni suurin piirtein niin, että kudottu materiaali menettää muotonsa koska kestää diagonaalista vetoa huonosti, vaikka kuteen, loimen tai molempien suuntaan lisätään harvakseltaa dyneemalankaa. Muoto heikkenee hartsin heiketessä samalla mekanismilla kuin polyesterilangalla kudotussa kankaassa?. Siis dacroniin verrattiin ja laminaattia valittiin.

Lue lisää

OK, pystyn hyvin kuvittelemaan että on kudottu materiaali mikä vaan niin diagonaalinen veto on hankala. Tästä johtuen olisin ainakin itse vahvasti liputtamassa hydranet (tmv) triradiaalileikkauksella puolesta. En ole itse vakuuttunut laminaattien kestosta tropiikissa, mutta muoto on varmasti ylivoimainen kudottuihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti Hydranetin kehuminen ei perustunut mihinkään muuhun kuin yleisiin laituripuheisiin ja omaan järkeilyyn. En ainakaan itse keksi mikä muu purjemateriaali kuin dacron jossa on vahvistuksena dyneema tai muuta matalan venymän kuitumateriaali olisi parempi matkapurjehduksessa erityisesti tropiikissa jossa laminaatit eivät liene optimiratkaisu. Jos parempi materiaali on niin kuulen kyllä mielelläni asiasta... :)

Mihin verrattuna ko. purjefirma kommentoi että Hydranet ei pitäisi muotoa? Lienee kuitenkin selvä että perus dacroniin verrattuna hydranetin tai muiden dyneeemaa, tms. sisältävien kankaiden pitäisi olla ylivoimaisia?

Lue lisää

Purjeen muodon kestävyyden kannalta on tärkeää, että kangas on mahdollisimman stabiilia, eikä muuta muotoaan. Kaikille kankaille on ominaista, se, että ne ovat vahvoja siihen suuntaan, johon niissä kulkee lankaa tai kuitukimppuja. Muihin suuntiin materiaali joustaa selvästi enemmän. Kudotuissa kankaissa lankaa kulkee vain kahteen suuntaan, ja eniten ne venyvät 45 asteen kulmassa lankasuuntiin. Erityisesti vaakaleikatuissa purjeissa kulmittaisjoustavuuden ja lankasuunnan joustavuuden suhde on tärkeä purjeen toimivuuden kannalta, koska vahva lankasuunta on vakio kaikissa osissa purjetta, vaikka rasitukset eivät sitä ole. Jos kudotusta kankaasta tehdään triradial purje, on kulmittaislujuuden merkitys vähäisempi mutta ei suinkaan merkityksetön. Kun purjetta säädetään eri olosuhteisiin, rasitusten jakauma, määrä ja suunta muuttuvat alinomaa. Paraskaan triradial purje ei ole kovinkaan tarkasti suunnattu rasitusten mukaisesti. Siksin kankaaseen kohdistuu muutakin kuormitusta kuin suoraan lankoja pitkin. Jotta purjeen muoto kestää tätä, pitää kankaan olla riittävän vahvaa myös kulmittaissuuntaan.

Kulmittaisuunnan lujuus syntyy kudotuissa kankaissa siten, että kangas pyritään kutomaan mahdollisimman tiukaksi paketiksi, jossa langat ovat vierivieressä. Näin pyritään siihen, että langat pysyisivät mahdollisimman tarkkaan 90 asten kulmassa toisiinsa nähden. Tiheä kudonta aikaansaadaan käyttäällä sopivia lankapaksuuksia, oikeita kudontakoneen asetuksia ja tiukkaan kudontaa sopivaa konetta sekä polyesterin (dacron) kohdalla myös lämpökäsittelyä, jolla kudottu raakakangas kutistetaan mahdollisimman paljon. Kutistaminen tekee kudoksesta entistä tiiviimmän. Nämä ominaisuudet eivät juurikaan häviä kankaasta sen ikääntyessä. Näillä konsteilla yksistään ei saavuteta hyvää kulmittaislujuutta. Siksi kudottuihin kankaisiin lisätään kovikeainetta, jolla langat liimataan toisiinsa kiinni. Mitä enemmän kovikeainetta, sitä parempi kulmittaislujuus. Valitettavasti juuri kovikeaine on se, joka kuluu kudotuista kankaista pois niitä käytettäessä, ja kangas muuttuu pehmeämmäksi, jolloin kulmittaisjoustavuus kasvaa ja purjeen muoto muuttuu epäedullisesti. Usein on myös niin, että mitä kovemmaksi kangas on hartsattu sitä nopeammin se menettää ominaisuutensa.

Hydranet ja vastaavat kankaat, joihin on lisätty polyesterin joukkoon dyneemaa ovat siitä ongelmallisia, että niitä ei voida kutistaa samalla tavalla kuin pelkkää polyesteriä jolloin sekoitekankaan kudonta jää löysemmäksi. Tätä pehmeyttä ja suurempaa kulmittaisvenymää on paikattu lisäämällä kovikeaineen määrää. Uutena hyvin toimiva kangas venähtää sitten nopeasti, kun kovikeaine kuluu käytössä pois ja pehmenneen kankaan takia purjeen muoto menee pilalle. Rikki purje ei mene, koska kankaassa on reilusti murtolujuutta. Kudotun kankaa ehdoton etu se, että siinä lujuutta tuovat komponentit on lukittu toisiinsa mekaanisesti ja se hajoaa vasta kuitujen katketessa. Kysymys on siitä, halutaanko vain mahdollisimman paljon maileja ulos purjeista ja hyväksytään se, että iso osa käyttöiästä purjehtimaan repuksi venyneillä purjeilla.

Laminaattikangas ei edellytä millään lailla tiukkaa kudontaa eikä välttämättä kudontaa lainkaan. Langat tai kuituniput liimataan kalvoon kiinni. Kalvo on joka suuntaan suunnilleen yhtä vahvaa ja antaa laminaattikankaalle stabiilimman rakenteen verrattuna kudottuun. Laminaateissa kuituja voi olla myös eri suuntiin, jolloin kulmittaislujuutta voidaan parantaa muutenkin kuin pelkän kalvon avulla. Tästä syystä laminaatista saadaan stabiilimpi kangas erityisesti käyttämällä vähemmän joustavia materiaaleja kuin polyesteri.

Laminaattikankaan perusongelma on kalvo, johon kankaan eri kerrokset on liimattu. Kalvo kestää heikosti taittamista ja uv-säteilyä. Matkapurjelaminaateissa kalvon kulumista hidastetaan siten, että materiaalin pinnassa on kankaat ja kalvo on ”suojassa” välissä. Tällainen ratkaisu hidastaa kalvon kulumista, mutta ei poista sitä. Laminaattikangas hajoaa lähes aina siten, että kalvo pettää. Kalvon kulumiseen vaikuttaa paljon myös itse laminaattikankaan rakenne. Kun kalvo on murtunut, ei kuituja pidä enää mikään paikallaan toisiinsa nähden ja yleensä kangas itsessäänkin hajoaa varsin nopeasti tämän jälkeen. Kalvon ansiosta laminaattikankaan kulmittaislujuus ei heikkene läheskään niin nopeasti kuin kudotun kankaan, jolloin laminaattikankaisen purjeen muodon kestävyys on suuremmissa veneissä parempi kuin kudotuilla kankailla saadaan aikaiseksi.
Oikein tehty laminaattikangas ei ole tropiikissa juurikaan huonommassa asemassa kuin meidän vesillä. Laminaattikankaan lujuus tai kestävyys ei kärsi lämpötilasta eikä kosteudesta. Vain suurempi uv-rasitus vaikuttaa jossain määrin negatiivisesti, mutta isompi uv-rasitus syö myös kudottua kangasta.

Membraanit ovat kokonaan toinen juttu, koska niissä valmistusmenetelmä edellyttää kuumaliiman käyttämistä. Polyesteripohjaisten kuumaliimojen kestävyys on huono ja kosteus vanhentaa purjetta vaikka sitä ei käytettäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Isojen kansainvälisten purjefirmojen paikalliset edustajat ovat kuin franchising -yrittäjiä, jotka käyttävät emoyhtiöiden suunnitteluohjelmistoja, venetietokantoja, prosesseja, puolivalmisteita ja materiaaleja.

Emoyhtiön tavoitteena tietysti on, että omalla logolla merkatut purjeet ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia riippumatta siitä, mistä maasta ne ostetaan. Vrt. McDonalds.

Nuo muotoon laminoidut purjeet tehdään kaikki samassa tehtaassa, enintään vahvikkeet ommellaan paikallisesti emon ohjeiden mukaan.

Paikallinen edustaja vaikuttaa lähinnä palvelun laatuun, mikä toki on iso osa sekin esim. jos pitää tehdä korjauksia.

WB on tässä porukassa piristävä poikkeus, kuin Jaskan grilli McDonaldsien ja Burger Kingien puristuksessa. Laatuun, hintaan ja suorituskykyyn kantaa ottamatta.

Lue lisää

Myös North Sails Niiniranta ompelee Suomessa ainakin osan purjeistaan. Miksi tilata purjeet Virosta, jos ne samat purjeet voi tilata suoraan Kiinasta?

Bossu kirjoitti:

Myös North Sails Niiniranta ompelee Suomessa ainakin osan purjeistaan. Miksi tilata purjeet Virosta, jos ne samat purjeet voi tilata suoraan Kiinasta?

Kyllä peruspurjeita ommellaan emon ohjeiden mukaan, emon speksaamista materiaaleista myös Suomessa. Paistetaanhan McDonaldsin pihvitkin täällä. Mutta jos katsoo minkä tahansa maan North Sails -valikoimaa, löytyy sieltä samat materiaalit, purjemallit, ja detaljit. Ja purjeiden suunnittelussa käytetään samoja emon ohjelmia ja tietokantoja. Mutta sehän on vain hyvä asia, käytettävissä on paljon enemmän tietoa ja tuotekihitysvoimaa kuin itsenäisellä neulomolla.

Kiinasta tilaamisesta: jos Kiinan OneSails myy purjeita tänne Suomeen, niin mikä ettei. Samoja purjeitahan ne silloin ovat. Varsinkin, jos vielä tulevat tänne koerikaamaan ja testipurjehtimaan purjeet veloituksetta. Tuskin kuitenkaan tulevat.

Kuten tuolla ylempänä todetaan, OneSails on ihan varteenotettava toimittaja kilpapurjeille ja high-tech cruisingpurjeille, niistä heidät maailmalla tunnetaan:

https://www.onesails.com/

En pitäisi Viron OneSailsin vetäjää Mati Sepp:iä ihan kokemattomana näissä hommissa:

"OneSails Estonia is run by Mati Sepp a very experienced professional sailor, match race best ranking 18 in world 2013, World Champion as helmsman on X-41, match race Estonian champion, fleet race, offshore and olympic class Laser sailor. Working in sailing industry as X-yachts dealer since 2007. Published book about sailing in Estonian language."

Vaakaleikatut dacronit voi toki tilata ihan mistä vaan, tuskin muutos- ja korjaustöilläkään on niin väliä, jos venevauhti ei kiinnosta.

Anonyymi kirjoitti:

Purjeen muodon kestävyyden kannalta on tärkeää, että kangas on mahdollisimman stabiilia, eikä muuta muotoaan. Kaikille kankaille on ominaista, se, että ne ovat vahvoja siihen suuntaan, johon niissä kulkee lankaa tai kuitukimppuja. Muihin suuntiin materiaali joustaa selvästi enemmän. Kudotuissa kankaissa lankaa kulkee vain kahteen suuntaan, ja eniten ne venyvät 45 asteen kulmassa lankasuuntiin. Erityisesti vaakaleikatuissa purjeissa kulmittaisjoustavuuden ja lankasuunnan joustavuuden suhde on tärkeä purjeen toimivuuden kannalta, koska vahva lankasuunta on vakio kaikissa osissa purjetta, vaikka rasitukset eivät sitä ole. Jos kudotusta kankaasta tehdään triradial purje, on kulmittaislujuuden merkitys vähäisempi mutta ei suinkaan merkityksetön. Kun purjetta säädetään eri olosuhteisiin, rasitusten jakauma, määrä ja suunta muuttuvat alinomaa. Paraskaan triradial purje ei ole kovinkaan tarkasti suunnattu rasitusten mukaisesti. Siksin kankaaseen kohdistuu muutakin kuormitusta kuin suoraan lankoja pitkin. Jotta purjeen muoto kestää tätä, pitää kankaan olla riittävän vahvaa myös kulmittaissuuntaan.

Kulmittaisuunnan lujuus syntyy kudotuissa kankaissa siten, että kangas pyritään kutomaan mahdollisimman tiukaksi paketiksi, jossa langat ovat vierivieressä. Näin pyritään siihen, että langat pysyisivät mahdollisimman tarkkaan 90 asten kulmassa toisiinsa nähden. Tiheä kudonta aikaansaadaan käyttäällä sopivia lankapaksuuksia, oikeita kudontakoneen asetuksia ja tiukkaan kudontaa sopivaa konetta sekä polyesterin (dacron) kohdalla myös lämpökäsittelyä, jolla kudottu raakakangas kutistetaan mahdollisimman paljon. Kutistaminen tekee kudoksesta entistä tiiviimmän. Nämä ominaisuudet eivät juurikaan häviä kankaasta sen ikääntyessä. Näillä konsteilla yksistään ei saavuteta hyvää kulmittaislujuutta. Siksi kudottuihin kankaisiin lisätään kovikeainetta, jolla langat liimataan toisiinsa kiinni. Mitä enemmän kovikeainetta, sitä parempi kulmittaislujuus. Valitettavasti juuri kovikeaine on se, joka kuluu kudotuista kankaista pois niitä käytettäessä, ja kangas muuttuu pehmeämmäksi, jolloin kulmittaisjoustavuus kasvaa ja purjeen muoto muuttuu epäedullisesti. Usein on myös niin, että mitä kovemmaksi kangas on hartsattu sitä nopeammin se menettää ominaisuutensa.

Hydranet ja vastaavat kankaat, joihin on lisätty polyesterin joukkoon dyneemaa ovat siitä ongelmallisia, että niitä ei voida kutistaa samalla tavalla kuin pelkkää polyesteriä jolloin sekoitekankaan kudonta jää löysemmäksi. Tätä pehmeyttä ja suurempaa kulmittaisvenymää on paikattu lisäämällä kovikeaineen määrää. Uutena hyvin toimiva kangas venähtää sitten nopeasti, kun kovikeaine kuluu käytössä pois ja pehmenneen kankaan takia purjeen muoto menee pilalle. Rikki purje ei mene, koska kankaassa on reilusti murtolujuutta. Kudotun kankaa ehdoton etu se, että siinä lujuutta tuovat komponentit on lukittu toisiinsa mekaanisesti ja se hajoaa vasta kuitujen katketessa. Kysymys on siitä, halutaanko vain mahdollisimman paljon maileja ulos purjeista ja hyväksytään se, että iso osa käyttöiästä purjehtimaan repuksi venyneillä purjeilla.

Laminaattikangas ei edellytä millään lailla tiukkaa kudontaa eikä välttämättä kudontaa lainkaan. Langat tai kuituniput liimataan kalvoon kiinni. Kalvo on joka suuntaan suunnilleen yhtä vahvaa ja antaa laminaattikankaalle stabiilimman rakenteen verrattuna kudottuun. Laminaateissa kuituja voi olla myös eri suuntiin, jolloin kulmittaislujuutta voidaan parantaa muutenkin kuin pelkän kalvon avulla. Tästä syystä laminaatista saadaan stabiilimpi kangas erityisesti käyttämällä vähemmän joustavia materiaaleja kuin polyesteri.

Laminaattikankaan perusongelma on kalvo, johon kankaan eri kerrokset on liimattu. Kalvo kestää heikosti taittamista ja uv-säteilyä. Matkapurjelaminaateissa kalvon kulumista hidastetaan siten, että materiaalin pinnassa on kankaat ja kalvo on ”suojassa” välissä. Tällainen ratkaisu hidastaa kalvon kulumista, mutta ei poista sitä. Laminaattikangas hajoaa lähes aina siten, että kalvo pettää. Kalvon kulumiseen vaikuttaa paljon myös itse laminaattikankaan rakenne. Kun kalvo on murtunut, ei kuituja pidä enää mikään paikallaan toisiinsa nähden ja yleensä kangas itsessäänkin hajoaa varsin nopeasti tämän jälkeen. Kalvon ansiosta laminaattikankaan kulmittaislujuus ei heikkene läheskään niin nopeasti kuin kudotun kankaan, jolloin laminaattikankaisen purjeen muodon kestävyys on suuremmissa veneissä parempi kuin kudotuilla kankailla saadaan aikaiseksi.
Oikein tehty laminaattikangas ei ole tropiikissa juurikaan huonommassa asemassa kuin meidän vesillä. Laminaattikankaan lujuus tai kestävyys ei kärsi lämpötilasta eikä kosteudesta. Vain suurempi uv-rasitus vaikuttaa jossain määrin negatiivisesti, mutta isompi uv-rasitus syö myös kudottua kangasta.

Membraanit ovat kokonaan toinen juttu, koska niissä valmistusmenetelmä edellyttää kuumaliiman käyttämistä. Polyesteripohjaisten kuumaliimojen kestävyys on huono ja kosteus vanhentaa purjetta vaikka sitä ei käytettäisi.

Lue lisää

Pitkä hyvä selvitys anonyymipuskasta purjekankaan toiminnasta. Ehkä anonyymi purjemaakari kirjoittajana?.
Kirjoituksen kanssa poikkeavia havaintoja:
- kosteus ei vaikuta laminaattiin?. Minusta homehtumisriski on suurempi eikä homepilkku ole peatävissä laminaatista vaan leviää.
- laminaatti ei ole tropiikissa juurikaan heikommassa asemassa?. WB:n tekemä DP kruisinlaminaatti purjekerta kesti 3v ja olin vain osa- aikapurjehtija. Purjeet olivat satamassa ollessa uv- suojattut. UV huonontaa elinikää dramaattisesti dacroniin verrattuna.
- ohut dacronkerros suojaa mylarkalvoa?. Oma kokemukseni on päin vastainen!. Genoa oli rakennettu DP:n kahdesta erilaisesta laminaatista, joille kertyi yhtä paöjon maileja ja uv- säteilyä. Molemmin puolin taffeta hajosi genoassa ja isossa siten, että sormilla pystyi nyppimään sen tuppoina irti. Purjeisiin tuli tietenkin reikiä hetken kuluttua.
Taffetalla päällystämätön oli loppuun asti virheetön ja harkitsin jopa hajonneiden paneelien vaihtoa uusiin ennen kuin purjeet meni roskikseen.
- Asterian purjeet olivat ehkä tehty Contenderin dyneema-dacron hybridistä ja kuvista päätellen säilyttivät muotonsa.
Materiaalivalinta on hankala kysymys yhä edelleen.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Purjeen muodon kestävyyden kannalta on tärkeää, että kangas on mahdollisimman stabiilia, eikä muuta muotoaan. Kaikille kankaille on ominaista, se, että ne ovat vahvoja siihen suuntaan, johon niissä kulkee lankaa tai kuitukimppuja. Muihin suuntiin materiaali joustaa selvästi enemmän. Kudotuissa kankaissa lankaa kulkee vain kahteen suuntaan, ja eniten ne venyvät 45 asteen kulmassa lankasuuntiin. Erityisesti vaakaleikatuissa purjeissa kulmittaisjoustavuuden ja lankasuunnan joustavuuden suhde on tärkeä purjeen toimivuuden kannalta, koska vahva lankasuunta on vakio kaikissa osissa purjetta, vaikka rasitukset eivät sitä ole. Jos kudotusta kankaasta tehdään triradial purje, on kulmittaislujuuden merkitys vähäisempi mutta ei suinkaan merkityksetön. Kun purjetta säädetään eri olosuhteisiin, rasitusten jakauma, määrä ja suunta muuttuvat alinomaa. Paraskaan triradial purje ei ole kovinkaan tarkasti suunnattu rasitusten mukaisesti. Siksin kankaaseen kohdistuu muutakin kuormitusta kuin suoraan lankoja pitkin. Jotta purjeen muoto kestää tätä, pitää kankaan olla riittävän vahvaa myös kulmittaissuuntaan.

Kulmittaisuunnan lujuus syntyy kudotuissa kankaissa siten, että kangas pyritään kutomaan mahdollisimman tiukaksi paketiksi, jossa langat ovat vierivieressä. Näin pyritään siihen, että langat pysyisivät mahdollisimman tarkkaan 90 asten kulmassa toisiinsa nähden. Tiheä kudonta aikaansaadaan käyttäällä sopivia lankapaksuuksia, oikeita kudontakoneen asetuksia ja tiukkaan kudontaa sopivaa konetta sekä polyesterin (dacron) kohdalla myös lämpökäsittelyä, jolla kudottu raakakangas kutistetaan mahdollisimman paljon. Kutistaminen tekee kudoksesta entistä tiiviimmän. Nämä ominaisuudet eivät juurikaan häviä kankaasta sen ikääntyessä. Näillä konsteilla yksistään ei saavuteta hyvää kulmittaislujuutta. Siksi kudottuihin kankaisiin lisätään kovikeainetta, jolla langat liimataan toisiinsa kiinni. Mitä enemmän kovikeainetta, sitä parempi kulmittaislujuus. Valitettavasti juuri kovikeaine on se, joka kuluu kudotuista kankaista pois niitä käytettäessä, ja kangas muuttuu pehmeämmäksi, jolloin kulmittaisjoustavuus kasvaa ja purjeen muoto muuttuu epäedullisesti. Usein on myös niin, että mitä kovemmaksi kangas on hartsattu sitä nopeammin se menettää ominaisuutensa.

Hydranet ja vastaavat kankaat, joihin on lisätty polyesterin joukkoon dyneemaa ovat siitä ongelmallisia, että niitä ei voida kutistaa samalla tavalla kuin pelkkää polyesteriä jolloin sekoitekankaan kudonta jää löysemmäksi. Tätä pehmeyttä ja suurempaa kulmittaisvenymää on paikattu lisäämällä kovikeaineen määrää. Uutena hyvin toimiva kangas venähtää sitten nopeasti, kun kovikeaine kuluu käytössä pois ja pehmenneen kankaan takia purjeen muoto menee pilalle. Rikki purje ei mene, koska kankaassa on reilusti murtolujuutta. Kudotun kankaa ehdoton etu se, että siinä lujuutta tuovat komponentit on lukittu toisiinsa mekaanisesti ja se hajoaa vasta kuitujen katketessa. Kysymys on siitä, halutaanko vain mahdollisimman paljon maileja ulos purjeista ja hyväksytään se, että iso osa käyttöiästä purjehtimaan repuksi venyneillä purjeilla.

Laminaattikangas ei edellytä millään lailla tiukkaa kudontaa eikä välttämättä kudontaa lainkaan. Langat tai kuituniput liimataan kalvoon kiinni. Kalvo on joka suuntaan suunnilleen yhtä vahvaa ja antaa laminaattikankaalle stabiilimman rakenteen verrattuna kudottuun. Laminaateissa kuituja voi olla myös eri suuntiin, jolloin kulmittaislujuutta voidaan parantaa muutenkin kuin pelkän kalvon avulla. Tästä syystä laminaatista saadaan stabiilimpi kangas erityisesti käyttämällä vähemmän joustavia materiaaleja kuin polyesteri.

Laminaattikankaan perusongelma on kalvo, johon kankaan eri kerrokset on liimattu. Kalvo kestää heikosti taittamista ja uv-säteilyä. Matkapurjelaminaateissa kalvon kulumista hidastetaan siten, että materiaalin pinnassa on kankaat ja kalvo on ”suojassa” välissä. Tällainen ratkaisu hidastaa kalvon kulumista, mutta ei poista sitä. Laminaattikangas hajoaa lähes aina siten, että kalvo pettää. Kalvon kulumiseen vaikuttaa paljon myös itse laminaattikankaan rakenne. Kun kalvo on murtunut, ei kuituja pidä enää mikään paikallaan toisiinsa nähden ja yleensä kangas itsessäänkin hajoaa varsin nopeasti tämän jälkeen. Kalvon ansiosta laminaattikankaan kulmittaislujuus ei heikkene läheskään niin nopeasti kuin kudotun kankaan, jolloin laminaattikankaisen purjeen muodon kestävyys on suuremmissa veneissä parempi kuin kudotuilla kankailla saadaan aikaiseksi.
Oikein tehty laminaattikangas ei ole tropiikissa juurikaan huonommassa asemassa kuin meidän vesillä. Laminaattikankaan lujuus tai kestävyys ei kärsi lämpötilasta eikä kosteudesta. Vain suurempi uv-rasitus vaikuttaa jossain määrin negatiivisesti, mutta isompi uv-rasitus syö myös kudottua kangasta.

Membraanit ovat kokonaan toinen juttu, koska niissä valmistusmenetelmä edellyttää kuumaliiman käyttämistä. Polyesteripohjaisten kuumaliimojen kestävyys on huono ja kosteus vanhentaa purjetta vaikka sitä ei käytettäisi.

Lue lisää

Arvaushan tämä on, mutta luulenpa tuon kirjoittajan ennen anonyymikautta kirjoitelleen "kanpela" -nimimerkillä. Niin tai näin, noin ammattimaisia tietoiskuja on aina hyvä lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Pitkä hyvä selvitys anonyymipuskasta purjekankaan toiminnasta. Ehkä anonyymi purjemaakari kirjoittajana?.
Kirjoituksen kanssa poikkeavia havaintoja:
- kosteus ei vaikuta laminaattiin?. Minusta homehtumisriski on suurempi eikä homepilkku ole peatävissä laminaatista vaan leviää.
- laminaatti ei ole tropiikissa juurikaan heikommassa asemassa?. WB:n tekemä DP kruisinlaminaatti purjekerta kesti 3v ja olin vain osa- aikapurjehtija. Purjeet olivat satamassa ollessa uv- suojattut. UV huonontaa elinikää dramaattisesti dacroniin verrattuna.
- ohut dacronkerros suojaa mylarkalvoa?. Oma kokemukseni on päin vastainen!. Genoa oli rakennettu DP:n kahdesta erilaisesta laminaatista, joille kertyi yhtä paöjon maileja ja uv- säteilyä. Molemmin puolin taffeta hajosi genoassa ja isossa siten, että sormilla pystyi nyppimään sen tuppoina irti. Purjeisiin tuli tietenkin reikiä hetken kuluttua.
Taffetalla päällystämätön oli loppuun asti virheetön ja harkitsin jopa hajonneiden paneelien vaihtoa uusiin ennen kuin purjeet meni roskikseen.
- Asterian purjeet olivat ehkä tehty Contenderin dyneema-dacron hybridistä ja kuvista päätellen säilyttivät muotonsa.
Materiaalivalinta on hankala kysymys yhä edelleen.
seppomartti

Lue lisää

Kiitos hyvistä kommenteista. En ollut ajatellut että dyneeman tai vastaavan langan lisääminen vaikeuttaa kankaan kutistamista tiiviiksi.

Yhdyn seppomartin näkemykseen että materiaalin valinta cruising-käyttöön on edelleen vaikea jos haluaa, kuten itse, purjehtia kelvollisen muotoisilla purjeilla, ts. ei todellakaan riitä että purje on ehjä vaan myös muoto täytyy olla ok.

En ole myöskään edellä olevasti hyvästä ja asiantuntevasta kirjoituksesta huolimatta vakuuttunut, että laminaatit olisivat tropiikissa yhtä hyviä kestävyydeltään dacronin kanssa. UK:n nettisivuilla cruising-käyttöön olevien purjeiden vertailussa väittävät että X-drive ja tapedrive -laminaatit kestäisivät UV:a yhtä hyvin kuin perus dacron: https://www.uksailmakers.com/sails-overview-cruising-genoa

Omassa veneessäni on edellisen omistajan hankkima UK:n tapedrive-purjekerta viidettä vuotta. Muoto on edelleen erinomainen - jää nähtäväksi kauanko kestävät...

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos hyvistä kommenteista. En ollut ajatellut että dyneeman tai vastaavan langan lisääminen vaikeuttaa kankaan kutistamista tiiviiksi.

Yhdyn seppomartin näkemykseen että materiaalin valinta cruising-käyttöön on edelleen vaikea jos haluaa, kuten itse, purjehtia kelvollisen muotoisilla purjeilla, ts. ei todellakaan riitä että purje on ehjä vaan myös muoto täytyy olla ok.

En ole myöskään edellä olevasti hyvästä ja asiantuntevasta kirjoituksesta huolimatta vakuuttunut, että laminaatit olisivat tropiikissa yhtä hyviä kestävyydeltään dacronin kanssa. UK:n nettisivuilla cruising-käyttöön olevien purjeiden vertailussa väittävät että X-drive ja tapedrive -laminaatit kestäisivät UV:a yhtä hyvin kuin perus dacron: https://www.uksailmakers.com/sails-overview-cruising-genoa

Omassa veneessäni on edellisen omistajan hankkima UK:n tapedrive-purjekerta viidettä vuotta. Muoto on edelleen erinomainen - jää nähtäväksi kauanko kestävät...

Lue lisää

Mitenkäs muuten Vectron?
https://www.dimension-polyant.com/portfolio/vectron-en/?lang=en
https://forums.ybw.com/index.php?threads/sails-made-from-hoods-vectron-cloth.217718/

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkäs muuten Vectron?
https://www.dimension-polyant.com/portfolio/vectron-en/?lang=en
https://forums.ybw.com/index.php?threads/sails-made-from-hoods-vectron-cloth.217718/

Lue lisää

Vectran dacron kudottu hybridikangas. Vectran viruu ja venyy vähemmän kuin dyneema mutta ilmeisesti kestää huonommin uv-säteilyä. Outoa, ettei polymeereihin lisätä kunnollista kemiallista uv-blokkia, jota muissa yhteyksissä käytetään jopa 100% uv-estoon.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Pitkä hyvä selvitys anonyymipuskasta purjekankaan toiminnasta. Ehkä anonyymi purjemaakari kirjoittajana?.
Kirjoituksen kanssa poikkeavia havaintoja:
- kosteus ei vaikuta laminaattiin?. Minusta homehtumisriski on suurempi eikä homepilkku ole peatävissä laminaatista vaan leviää.
- laminaatti ei ole tropiikissa juurikaan heikommassa asemassa?. WB:n tekemä DP kruisinlaminaatti purjekerta kesti 3v ja olin vain osa- aikapurjehtija. Purjeet olivat satamassa ollessa uv- suojattut. UV huonontaa elinikää dramaattisesti dacroniin verrattuna.
- ohut dacronkerros suojaa mylarkalvoa?. Oma kokemukseni on päin vastainen!. Genoa oli rakennettu DP:n kahdesta erilaisesta laminaatista, joille kertyi yhtä paöjon maileja ja uv- säteilyä. Molemmin puolin taffeta hajosi genoassa ja isossa siten, että sormilla pystyi nyppimään sen tuppoina irti. Purjeisiin tuli tietenkin reikiä hetken kuluttua.
Taffetalla päällystämätön oli loppuun asti virheetön ja harkitsin jopa hajonneiden paneelien vaihtoa uusiin ennen kuin purjeet meni roskikseen.
- Asterian purjeet olivat ehkä tehty Contenderin dyneema-dacron hybridistä ja kuvista päätellen säilyttivät muotonsa.
Materiaalivalinta on hankala kysymys yhä edelleen.
seppomartti

Lue lisää

Matkapurjelaminaatteja on monen laisia. Jos tavoitteena on mahdollisimman pitkä käyttöikä, pitää rakenneratkaisuissa valita kestävyyttä lisäävät vaihtoehdot. Aivan ensimmäiset laminaatit olivat filmiin liimattua kangasta tehtynä siten, että kangas oli toisella puolella ja filmi toisella puolella. Eri paksuisilla kankailla ja filmeillä saatiin sitten eri vahvuisia kankaita. Aika pian huomattiin, että filmi kestää heikosti hankausta ja rypistämistä, joten matkapurjeissa kestävyys oli aika rajallista. Ei tarvinnut kovinkaan suurta ymmärrystä siitä, että ainoa tapa kasvattaa kestävyyttä on filmin suojaaminen molemmin puolin. Tämä onnistui tietenkin siten, että laminoitiin kahden kerroksen sijaan kolme. Kaksi ulkokerrosta kangasta ja kolmas materiaalin neutraaliakselilla filmiä. Näin filmin rypistyminen ja kulutus sekä uv-kestävyys kasvoivat selvästi. Kovin kevyitä kankaita ei tällä tavalla voinut tehdä, koska kangasta on vähintään kaksi kerrosta. Tällä tavalla syntyi Soft NorLam joka oli maailman ensimmäinen polyesterilaminaatti matkapurjehduskäyttöön. Sen eri paksuudet saatiin aikaiseksi eri paksuisilla pintakankailla. uv- ja kulutuskestävyys olivat siten maksimaaliset.

Myös kilpapurjelaminaatit koostuivat aluksi kankaasta ja filmistä. Kun kilpapurjeisiin haettiin yhä suorituskykyisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja, kehittyivät pikkuhiljaa erilaiset ”scrim” ratkaisut, joissa kangas korvattiin tukiverkolla, joka on harvahko paksumpien kuitunippujen rakenne. Näitä markkinoitiin usein sillä perusteella, että kuidut ovat suorempia ja kangas kevyempää ja vähemmän joustavaa. Aika nopeasti kuitenkin huomattiin, että verkkorakenne ja filmipintainen kangas kesti koossa aika paljon lyhyemmän aikaa kuin kangas/filmi yhdistelmä. Tukiverkon valmistaminen oli kuitenkin huomattavasti edullisempaa ja teoriassa suorituskykyisempää, joten tukiverkkoihin perustuva kangastyyppi valtasi markkinat ja samaa perusratkaisua alettiin käyttää lähes kaikissa kaupallisissa matkapurjelaminaateissa, kuten mm. D/P tuotteissa. Perusrakenteena näissä tukiverkkoon perustuvissa laminaateissa oli hyvin ohuet kangaspinnat, kaksi kalvokerrosta ja näiden välissä tukiverkko. Jotta komponentteja ja siten kokonaiskustannuksia saadaan alas, eri kangaspaksuudet syntyvät vain vaihtamalla tukiverkon ja kalvojen paksuutta. Pintakankaat kaikissa laaduissa ovat samoja.

Hyvin ohuen pintakankaan ongelma on se, että sen uv-kestävyys on varsin heikko. Ohuesta kuidusta UV menee läpi kun taas paksummasta kuidusta ommeltu kangas palaa puhki paljon hitaammin. Usein on tullut vastaan näitä vähän vanhempia polyesterilaminaatteja, joista pintakangas on kokonaan hävinnyt. Myöhemmin ainakin D/P on lisännyt pintakankaiden vahvistamiseksi niihin uv-pinnoitteen. Sinänsä ihan hieno ratkaisu, mutta kangas on entistä painavampaa, kun siihen on lisätty taas pari kerrosta pinnoitetta, joka ei mitenkään paranna venymäarvoja.

Viisikerroksisen rakenteen ongelma on myös tupla määrä liimakerroksia laminaatissa verrattuna kolmikerroksiseen. Kankaan painosta isompi osa on jotain, mikä ei paranna venymäominaisuuksia eikä uv-kestävyyttä.

Kestävyyden kannalta ehkä oleellisin miina on tukiverkkokankaissa filmin nopeampi hajoaminen. Viisikerroskankaassa filmi ei ole enää kankaan neutraaliakselilla vaan muodostaa tukiverkon kanssa sandwitch tyyppisen rakenteen. Kun tuota rakennetta taivutetaan, kohdistuu filmiin selvästi suurempaa kuormitusta. Taitokset kertyvät myös aina tukiverkon kuitunippujen reunaa samaan kohtaan kangasta aiheuttaen jatkuvaa taivutusta samaan kohtaan. Tämä kiihdyttää filmin hajoamista.

Viisikerroksinen ”perus” matkapurjelaminaatti ei missään päin maailmaa kestä läheskään yhtä kauan koossa kuin kudottu kangas, mutta ei se tropiikissa ole suhteessa juurikaan huonompaa kuin meillä. Varsin nopeasti ne hajoavat täälläkin. Homehtumisriski on kaikilla laminaateilla aika paljon suurempi kuin kudotuilla kankailla ja tämä on ehkä suurin haittapuoli kosteissa ja ravinnerikkaissa olosuhteissa. Home tosin ei purjetta hajota. Siitä kärsii lähinnä esteettinen silmä.

Anonyymi kirjoitti:

Matkapurjelaminaatteja on monen laisia. Jos tavoitteena on mahdollisimman pitkä käyttöikä, pitää rakenneratkaisuissa valita kestävyyttä lisäävät vaihtoehdot. Aivan ensimmäiset laminaatit olivat filmiin liimattua kangasta tehtynä siten, että kangas oli toisella puolella ja filmi toisella puolella. Eri paksuisilla kankailla ja filmeillä saatiin sitten eri vahvuisia kankaita. Aika pian huomattiin, että filmi kestää heikosti hankausta ja rypistämistä, joten matkapurjeissa kestävyys oli aika rajallista. Ei tarvinnut kovinkaan suurta ymmärrystä siitä, että ainoa tapa kasvattaa kestävyyttä on filmin suojaaminen molemmin puolin. Tämä onnistui tietenkin siten, että laminoitiin kahden kerroksen sijaan kolme. Kaksi ulkokerrosta kangasta ja kolmas materiaalin neutraaliakselilla filmiä. Näin filmin rypistyminen ja kulutus sekä uv-kestävyys kasvoivat selvästi. Kovin kevyitä kankaita ei tällä tavalla voinut tehdä, koska kangasta on vähintään kaksi kerrosta. Tällä tavalla syntyi Soft NorLam joka oli maailman ensimmäinen polyesterilaminaatti matkapurjehduskäyttöön. Sen eri paksuudet saatiin aikaiseksi eri paksuisilla pintakankailla. uv- ja kulutuskestävyys olivat siten maksimaaliset.

Myös kilpapurjelaminaatit koostuivat aluksi kankaasta ja filmistä. Kun kilpapurjeisiin haettiin yhä suorituskykyisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja, kehittyivät pikkuhiljaa erilaiset ”scrim” ratkaisut, joissa kangas korvattiin tukiverkolla, joka on harvahko paksumpien kuitunippujen rakenne. Näitä markkinoitiin usein sillä perusteella, että kuidut ovat suorempia ja kangas kevyempää ja vähemmän joustavaa. Aika nopeasti kuitenkin huomattiin, että verkkorakenne ja filmipintainen kangas kesti koossa aika paljon lyhyemmän aikaa kuin kangas/filmi yhdistelmä. Tukiverkon valmistaminen oli kuitenkin huomattavasti edullisempaa ja teoriassa suorituskykyisempää, joten tukiverkkoihin perustuva kangastyyppi valtasi markkinat ja samaa perusratkaisua alettiin käyttää lähes kaikissa kaupallisissa matkapurjelaminaateissa, kuten mm. D/P tuotteissa. Perusrakenteena näissä tukiverkkoon perustuvissa laminaateissa oli hyvin ohuet kangaspinnat, kaksi kalvokerrosta ja näiden välissä tukiverkko. Jotta komponentteja ja siten kokonaiskustannuksia saadaan alas, eri kangaspaksuudet syntyvät vain vaihtamalla tukiverkon ja kalvojen paksuutta. Pintakankaat kaikissa laaduissa ovat samoja.

Hyvin ohuen pintakankaan ongelma on se, että sen uv-kestävyys on varsin heikko. Ohuesta kuidusta UV menee läpi kun taas paksummasta kuidusta ommeltu kangas palaa puhki paljon hitaammin. Usein on tullut vastaan näitä vähän vanhempia polyesterilaminaatteja, joista pintakangas on kokonaan hävinnyt. Myöhemmin ainakin D/P on lisännyt pintakankaiden vahvistamiseksi niihin uv-pinnoitteen. Sinänsä ihan hieno ratkaisu, mutta kangas on entistä painavampaa, kun siihen on lisätty taas pari kerrosta pinnoitetta, joka ei mitenkään paranna venymäarvoja.

Viisikerroksisen rakenteen ongelma on myös tupla määrä liimakerroksia laminaatissa verrattuna kolmikerroksiseen. Kankaan painosta isompi osa on jotain, mikä ei paranna venymäominaisuuksia eikä uv-kestävyyttä.

Kestävyyden kannalta ehkä oleellisin miina on tukiverkkokankaissa filmin nopeampi hajoaminen. Viisikerroskankaassa filmi ei ole enää kankaan neutraaliakselilla vaan muodostaa tukiverkon kanssa sandwitch tyyppisen rakenteen. Kun tuota rakennetta taivutetaan, kohdistuu filmiin selvästi suurempaa kuormitusta. Taitokset kertyvät myös aina tukiverkon kuitunippujen reunaa samaan kohtaan kangasta aiheuttaen jatkuvaa taivutusta samaan kohtaan. Tämä kiihdyttää filmin hajoamista.

Viisikerroksinen ”perus” matkapurjelaminaatti ei missään päin maailmaa kestä läheskään yhtä kauan koossa kuin kudottu kangas, mutta ei se tropiikissa ole suhteessa juurikaan huonompaa kuin meillä. Varsin nopeasti ne hajoavat täälläkin. Homehtumisriski on kaikilla laminaateilla aika paljon suurempi kuin kudotuilla kankailla ja tämä on ehkä suurin haittapuoli kosteissa ja ravinnerikkaissa olosuhteissa. Home tosin ei purjetta hajota. Siitä kärsii lähinnä esteettinen silmä.

Lue lisää

Hyvä selostus vaikkakin rajallinen kokemukseni kruisinglaminaateista osin on poikkeava. Pari kommenttia. Edellisen esityksen luokitusta noudattaen samalla uv:llä ja taivutuksilla DPn 5- kerroslaminaatti oli roskiskunnossa 3v kuluttua, 3- kerroslaminaatti täysin ehjä. Alkuperältään tunnistamaton 2011 laminaatti kahdella taffetaa paksummalla kangaskerroksella ja ilman kuituja oli 2019 vielä Azoreilla käytössä 8v jälkeen. Laminaatit eivät ole samanlaisia. Kuntoa en tosin tiedä kun vene on myyty.
UV- estäjien vähäinen käyttö köysissä ja purjeissa on minusta ihmeellistä. Kemiallinen copolymeeri tuskin lisää painoa tai heikentää mutta estää 100% ko valonpituuksista. Ehkä on enemmänkin hintakysymys?.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä selostus vaikkakin rajallinen kokemukseni kruisinglaminaateista osin on poikkeava. Pari kommenttia. Edellisen esityksen luokitusta noudattaen samalla uv:llä ja taivutuksilla DPn 5- kerroslaminaatti oli roskiskunnossa 3v kuluttua, 3- kerroslaminaatti täysin ehjä. Alkuperältään tunnistamaton 2011 laminaatti kahdella taffetaa paksummalla kangaskerroksella ja ilman kuituja oli 2019 vielä Azoreilla käytössä 8v jälkeen. Laminaatit eivät ole samanlaisia. Kuntoa en tosin tiedä kun vene on myyty.
UV- estäjien vähäinen käyttö köysissä ja purjeissa on minusta ihmeellistä. Kemiallinen copolymeeri tuskin lisää painoa tai heikentää mutta estää 100% ko valonpituuksista. Ehkä on enemmänkin hintakysymys?.
seppomartti

Lue lisää

Laminaattipurjeiden rakenteesta voi kiinnostunut katsoa, vaikkei ostaisikaan:
https://www.rollytasker.com/en/news/new-generation-of-performance-and-club-race-sails/
6- kerroksisessa DP laminaatissa on veden ja UVn sietoon kiinnitetty huomiota jos mainoksiin uskoo.
seppomartti