Olisi tarkoitus varustaa pieni raceri 1-2 hengen retkiveneeksi asentamalla siihen reiskan st 2000 pilotti helpottamaan retkiseilausta. Perämoottori käytössä ja aurinkopaneelin kiinteälle asennukselle heikosti tilaa, kotisatamassa verkkosähkö latausta varten käytössä. Sähkönkulutus nyt lämppärille, plotterille, led valoille ja satunaisille kännykän latauksille hoidettu 1x100ah vapaa-ajanakulla ja ladattu satamassa. Käyttö max 3-4vrk per reissu, onko kokemusta ns. joustavien aurinkopaneelien käytöstä irtoasennuksena tarvittaessa, lataako oikeasti ja kuinka suuri pitäisi olla vai kannattaisiko laittaa sovinnolla toinen samanlainen akku ja irtopaneeli? Kokemuksia virrantuotosta tai riittävyydestä autopilottikäytössä?
Sähkön riittävyys
Anonyymi
731046
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Minulla on H-veneessä pinnapilotti ja sähköä tuottaa takakannelle asennettu lituskainen, taipuisa 30 watin Sunwindin paneeli. Akun kapasiteettia en muista. Auton starttiakku kuitenkin.
Sähköä käytetään lisäksi lähinnä ipadiin, joka toimii plotterina. Lisäksi käsi-vhf on päällä. Kulkuvalot ledejä, mutta eipä niitä kovin paljoa käytetä.
Lisälatausta ei ole paneelin asentamisen jälkeen tarvinnut käyttää. Purjehduspäiviä tulee 20-30 kaudessa. Keskimäärin ehkä 5-6 tunnin siivuja.
Oletettavasti retkiveneellä ei tehdä pitkiä matkapurjehduksia, eli autopilotin ei tarvitse olla töissä vuorokauden ympäri. Käyttö lienee sellaista, että maksimissaan hommissa 1-2 tuntia päivässä. ST2000 kuluttaa työtkennellessään noin 1A eli päiväkulutus olisi 1-2 Ah. Jos lähdet täydellä 100Ah akulla retkeilemään niin voit purjehtia siis n. 25 päivää ennen kuin autopilotti on tyhjentänyt akkusi puolilleen. Aivan varmasti riittää - näillä oletuksilla. Pienikin aurinkopaneeli kattaa tuon kulutuksen ja saavutat omavaraisuuden. Toimii varmasti myös siten että lataat viikon välein maasähköllä.
Vein aikanani Scanper 22:n Espoosta Turkuun kolmena päivävetona. Bilteman 45Ah akku, Raymarinen vanha tonninen pinnapilotti, valopetroli-Wallas öisin päällä, hiukan hehkulankapolttimoita ym. Akun kapasiteetti riitti hyvin.
100Ah akun luulisi siten riittävän.
Hommaa vaikka joku pankkiakku sitä tablettia varten. Tabletti on kuitenkin sähkövermeistä se ainut jollain tavalla tärkeä. Kaikki muu hoituu akkukuoliossakin käsivoimin / lyhdyllä/ taskulampulla.
Myrskylyhty ripustettuna kattoventtiilin alle pitää ilmankierron ja kuivuuden yllä jos lämppäriin ei riittäisi sähköt joskus. Ero on uskomaton vs. luukut kiinni ja nukkumaan ilman lyhtyä.
Käsi-VHF on nykyäänkin ainut radio itselläni. Siinä on patteripaketti, 6×AA. Se on riittänyt aina koko kauden.
Perämoottorin mahdollisen latauspuolan toimintaan ei paljoa kannata laskea. Jos hankit aurinkopaneelin, lataile silti ihan vanhaan malliin akkua aina kun se on mahdollista. Paneeli näissä kokoluokissa on ennemminkin ylläpito- kuin latausväline.
Ariel 371
Suuret kiitokset vastauksista, nyt riittää omakin usko sähkön riittävyyteen. Koitin kyllä laskeskella, mutta tuo pilotin kulutuslukema vaikutti esitteessä myyntimiesten kuorrutukselta. Pitäydyn siis nykyisessä akussa, mutta hankin jonkun pienehkön joustavan paneelin tukemaan sitä tarvittaessa. Hyvää alkanutta vuotta kaikille, t. aloittaja.
Pelkkä 50w paneeli luukkutallin päällä olen pärjännyt loppukesään asti ilman maasähköä johonkin elokuun loppupuolille asti. Keväällä parhaat tuotot paneelista, koska ilma on viileä ja UV:t tapissa. Toki veneessä sisämoottori ja reipas laturi, mutta maasähköä ei ole kaivannut vaikka JK, lämmitin, pilotti, satunnainen plotterin käyttö ja valaistus löytyykin. Hupiakku 100Ah startti 60Ah, starttiakkua ei ole käytetty muuhun kuin starttiin. Reissussa noin 3 viikkoa putkeen.
-Avance245
Kannattaa myös noteerata litiumakkujen hinnan nopea lasku ja vaihtaa akku lähitulevaisuidessa. Nyt 1€/Ah maailmalla.muttei vielä Suomessa.
Epäilyttää sen sijaan ST 2000 ilmoitettu virran kulutus 0,5-1,5 A, millä luvataan 77kp vääntöä pinnaan. Vääntö on tosiaan enemmän kuin ihmisellä käsissä. Mutta 1A virtaa olisi ehkä vain 10 W luokkaa sähkömoottorista. Pitkillä johdoilla ja laitteen mekaanisella kitkalla epäillyttää. Mahtaakohan noin mitättömällä moottorilla pinna kääntyillä ?. Vai kuvaako virran kulutus jotain keskiarvoa koska pilotti kuluttaa vain ajottain. Isommassa veneessä ja aallokossa autopilotin kulutus ja teho ovat toista luokkaa.
seppomartti
Tuota kulutusilmoitusta itsekkin epäilin, kokemuksen mukaan st2000 on voimaa jopa ylimitoitetusti pikku raceriin, eli virrankulutus 0,5-1,5A on varmaan joku keskiarvo. Tuo litiumakku asia täytyy pistää mietintään, hyvä huomio.
-aloittaja
Muistaakseni ST2000 riittää 4500Kg veneeseen. Kyllä sitä voimaa siellä tuntui olevan.
Se ohjaustappi siinä pinnassa asennettiin n. 0,5 m päähän peräsinakselista eli momentti tulee melko suureksi useilla pinnan pituuksilla.
Omassa veneessä oli yli metrinen pinna, joten se vääntöpiste ei ollut edes puolessa välissäkään.
Mitä käyttöö tulee, niin herkkyyssäädöt täytyy hakea huolella ja sittenkin sen työn laatu oli melko heikko.
Sivumyötäisessä aallokossa se ei pystynyt pitämään suuntaa lainkaan.
Minä kytkin sen myös plotteriin ja ajoin koneella reittipisteeltä toiselle. Reittiviivalla tai edes lähellä sitä, se pystynyt venettä pitämään.
Vasta parinsadan metrin päässä viivasta se alkoi kääntämään takaisin reitille.
Saaristossa aivan toivotonta yrittää käyttää sitä XTR ominaisuutta.
Hulluin mitä se teki siinä reittipisteen kohdalla oli, sen taipumus kääntää rajusti 45˚ oikealle.
Säikäyttävä tilanne, etenkin jos siinä lähellä oli vaikka reimari vieressä.
Minulla oli siinä järjestelmässä myös se kallis kaukosäädin mukana, joka toimi hyvin ja oli muutenkin kätevä.
Ajoin sillä kerran pimeässä ja istuin keulassa valonheitin kädessä verkkomerkkejä väistellen.
Puutteistaan huolimatta pinnapilotti on yksin purjehdittaessa aivan välttämätön.
Bootmann
En usko, että tuo 0,5-1,5 A keskivirta on lainkaan pielessä. Itselläni on Raymarinen lineaarinen työyksikkö systeemipilotissa ja akuissa tarkka virtamittaus. Ei tuo vie keskimäärin juuri amppeeria enempää ellei keli ole Itämerelle keskimääräistä pahempi. Kulutushan on olematon ellei peräsintä liikuteta. Liikuttaessa vie ehkä 5 A paikkeilla, sekin riippuu vastuksesta.
ST2000 :lle kehotetaan laittamaan 12 A sulake ja 1,5 mm2/2,5 mm2 kaapeli pituudesta riippuen. Suurinta virtaa ei kerrota, mutta harvemmin ollaan lähelläkään täyttä työntövoimaa, tuolloinhan saisi kaksin käsin pitää pinnasta kiinni. Ja silloinkaan virta ei ole läheskään 12 A, jos 12 A sulake on sopiva.
Edellisessä veneessä oli ST2000 , mutta se ohjasi niin surkeasti, että käyttö oli vähäistä. Jos se olisi vienyt keskimäärin läheskään 5 A, olisi se kyllä näkynyt 75 Ah akun nopeana tyhjenemisenä.
Olen tässä jo pitkän tovin haaveillut litiumista surkeiden lyijyakkujen tilalle mutta hinta osaltaan panttaa hankintaa. Kerrotko mistä maailmankolkasta löytyy 1e/Ah litiumakkuja? Halvimmat lifepo4 kennot mitä olen alle 250Ah akkupaketeissa tavannut on Aliexpressissä noin 2,6e/Ah. Tähän saakin sitten latausjärjestelmän käytännössä kokonaan uusia/muokata, mikäli akkujen on tarkoitus pidempään palvella.
-TT
Lyijyakku on akkuna ihan erinomainen koska se sietää lähes rajattomasti latausta ja tyhjentämistä eikä ole kovin kranttu olosuhteille.
Lyijyakun huonona puolena on koko ja paino ja jossain määrin myös hidas lataaminen. Toinen huono puoli on ettei sitä saa päästää tyhjäksi. Käytössä se ei ole kuin mitoitusongelma, mutta talven aikana se pitäisi ladata tai tuoda sisälle. Siinä on hiukan jumppaa.
Lyijyakku ei kestä läheskään rajattomasti syklejä, vaan tyypillisesti satoja syklejä. Normaalissa suomalaisveneilyssä syklejä ei toki hirveästi tule, joten niiden puolesta järkevästi mitoitettu akku kestää yli 10 vuotta. Kuolevat yleensä muuhun kuin syklien täyttymiseen.
Akkuja ei ole mitään järkeä raahata sisälle. Itsepurkautuminen on paljon hitaampaa kylmässä ja latausta ei yleensä tarvita, kunhan akku on täysi syksyllä. Itse en ole ladannut nykyistä akkua koskaan talvella ja akku on 2010 tai vanhempi (edellisen omistajan hankkima). Tosin viimeisen puoliskon ajan on ollut aurinkopaneeli, joka alkaa ladata akkua helmikuussa pressun alta. Marras-tammikuun säädin vie enemmän kuin paneeli tuottaa.
Tuossahan lueteltiin jo lähes kaikki lyijyakun huonot puolet, jotka ovat juurikin ne miksi lyijyakku on surkea verrattuna nykyaikaisempiin vaihtoehtoihin. Väite käytön rajattomuudesta ei pidä lainkaan paikkaansa, kuten ei myöskään olosuhteista riippumaton toiminta.
Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton. Venekäytössä tällä ei niinkään ole merkitystä, koska käyttö yleisesti sijoittuu kevät-syksy välille.
-TT
Jyrkästi näytät tuomitsevan lyijyakun. Tavallinen veneilijä pärjää kyllä sen kanssa vielä
pitkään.
Minun puolestani saavat edelläkävijät testailla nämä uudet systeemit aivan rauhassa ja aivan hyvä niin.
Yksi asia kuitenkin kiinnitti huomiota postauksessasi: ” Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton.”
Kun akut säilyttää veneessä talven, siis täynnä - niin niitä ei tarvitse talvella ladata.
Kengät irti ja kannet puhtaana itse purkautuminen kylmässä on todella vähäistä.
Tuossa on sitten todella positiivinen puoli lyijyakulle.
Reiska2K
Ei+lyijyakku+nyt+niin+huono+ole.+Oikealla+hoidolla+kestää+helposti+10+vuotta+Itämerikäyttöä.+Ja+tuolloin+ei+puhuta+mistään+kalliista+lyijyakusta.+Hinta+on+ehdottomasti+lyijyakun+etu.+
Lifepo4-akun itsepurkautuminen on pienempää, kuin lyijyakun. En edellisessä puhunut talvisäilytyksestä tai itsepurkautumisesta, koska talvella veneen käyttöä ei juuri ole.
Lasken itseni "tavalliseksi veneilijäksi" mutta silti olen kiinnostunut korvaamaan vanhan ja vähemmän hyväksi todetun lyijyakun nykyaikaiseen versioon. Pärjätä voi vaikka ilman akkua, myrkkymaalia tai pelastusliivejä mutta onko se sitten mielekästä tai järkevää onkin toinen asia.
Hinta noissa hirvittää, se on myönnettävä. Toki lifepossa ei tarvita niin suurta Ah-määrää, koska käytössä on lähes koko kapasiteetti.
Ensi kaudeksi pitäisi hankkia uusi akku vanhan kuolleen tilalle, joten jos joltain löytyy enemmän kokemusta litiumista, kuuntelen mielelläni.
-TT
Lataussäätimellä+on+mahdollista+säätää+jännitettä,+jolloin+akku+ei+lataudu+missään+vaiheessa+100%+asti.+
Ilman pelastusliivejä tuskin kannattaa yrittää selviytyä missään.
Mikä+nyt+kellekin+on+raaseri.+Jollekin+se+on+vaikkapa+X-35+tai+H-vene.+Molemmat+niistä+hyötyvät+painosta+pilssissä+keskimäärin.
Kuitenkin lyijyakku kestää autossa, jolla ajetaan päivittän 5 vuotta. Siinä on ainakin kaksi, mutta useimmiten neljä käynnistystä päivässä eli purjkamista ja lataamista. Syklejä tulee äkkiä laskettuna 7000, joista ei yksikään ole akun alarajalle.
Jos on nuuka eikä tilasta ole pulaa, niin lyijyakku kestää erinomaisesti.
Litium akku kestää 300-500 sykliä tai kolmisen vuotta. Toki silloin voi ottaa suhteessa enemmän irti ja selviää pienikokoisemmalla akulla, mutta riippuu täysin tilanteesta onko se järkevää.
Käynnistystäessä+ehjää+konetta+ei+juuri+Ah:ta+kulu.+Alle+1+Ah+eli+aivan+olematon+purkaus.+Start-stop+-autoilla+tuo+tulee+joka+liikennevaloissa+eli+helposti+kymmeniä+päivässä.
Meillä oli tanskalaisessa First 31.7 -harrastekisaveneessä ST 2000 -pinnapilotti.
Sitä ei oltu asennettu kiinni pinnaan, vaan sen alapuolelle rakennettuun rosterihelaan joka ulottui ehkä 30cm peräsinakselin etupuolelle. Tällöin pilotin kääntövoima ja -nopeus pystyivät pitämään veneen hanskassa Algarven välillä railakkaissakin tuulissa ja swellissä. Pinnaa pystyi näin pitämään pystyssä, pois miehistön tieltä pilottiajossa.
Teetän suht samanlaisen helan jos pinnaveneen ostan. Erona ehkä se että helan varressa saisi olla muutama vaihtoehtoinen reikä eri etäisyyksillä akselista johon pilotin toisen pään kiinnittää. Silloin on pelivaraa enemmän.
Ariel 371
Minä puolestani oletan, että lyijyakku on piankin historiaa veneakkuna. Alibabaa, Aliexpressiä, eBayta ja Amazonia selaamalla löytyy 12V 100 Ah akkuja 250-750€. Kaikissa BMS mukana. Osassa akun voi avata ja vaihtaa kennon jos joku osa menee rikki. Kaikki "deep cycle", ainakin mainoksessa. Ostin 2018 2x 110Ah Vetuksia a 230€ koska litiumit maksoivat silloin n. 2000. Jälkiviisaana totean, että olisi pitänyt ajella entisillä hetki ja odottaa kunnes hintataso vakiintuu.
seppomartti
Voiko sitten luottaa halvimpien LiFePo4-akkujen BMS-elektroniikan toimivuuteen 10 vuotta veneessä? Kennojen hyvä kestävyys on kerrasta pilattu, jos BMS ei suojele syväpurulta tai ylilataukselta.
Itse en ainakaan usko, että nuo kestävät 20 vuotta. Jos lyijyakulla pääsee 10 vuotta, onko siirtymisestä hyötyä? Seppomartti ehkä purjehtii niin paljon isommilla vesillä, että ehkä on. Itämeren saaristopurjehtijalle yleensä eu.
Yhtälailla lyijyakku ottaa nokkiinsa vääränlaisesta käytöstä. Molemmissa voi käyttää akkuvahtia mainitun ongelman varmistamiseksi.
Kestostahan ei ole mitään takeita, mutta kuten seppomartti mainitsi, on litiumakusta mahdollista vaihtaa yksittäinen kenno tai rikkoontunut BMS,
En ymmärrä mitä eroa on saaristoseilorilla ja avomeripurjehtijalla sähköntarpeessa?
Eikö olisi mukavampaa, kun ei tarvitse olla niin riippuvainen satamien sähköntarjonnasta?
-TT
Erona on se, että isommilla merillä purjehditaan pidempiä legejä, jolloin syklistä käyttöä tulee enemmän ja nopeasta latauksesta moottorilla on suurta hyötyä. Akun lataus on paljolti moottorin varassa ja moottoria joutuu käynnistämään jopa päivittäin latausta varten, Tai voi myös olla hydrogeneraattori tai suuret aurinkopaneelit. Niilläkin suuri latausvirta pitää saada akkuun.
Itse en ole moneen vuoteen käynnistänyt moottoria latausta varten, vaikka välillä tulee tehtyä Itämeren mittakaavassa pidempiä legejä eli 1-2 yön purjehduksia. Päiväpurjehduksilla minulla tulee väkisin sen verran koneella-ajoa satamien läheisyydessä tai pläkässä, että se on riittänyt lataukseksi, vaikka oltaisiin useampi päivä marinoiden maasähköjen ulottumattomissa. Yksi yö maasähkössä riittää aina lyijyakun saamiseen täyteen.
Tietysti olen omassa veneessäni kiinnittänyt huomiota siihen, että sähkökulutus on kohtuullista eli varusteita ostettaessa olen pitänyt kulutusta yhtenä tärkeänä kriteerinä. On tuossa kuitenkin 80 l kylmäboksi, 4 kW lämmitin, laaja mittaristo kahdella plotterilla jne., mutta 180 Ah lyijyakulla ollaan hyvin pärjätty enkä ole kaivannut LiFePo4:n etuja. 50 W paneeli tietysti hiukan auttaa, mutta luukkutallin päällä se on usein varjossa ja tuotto jää keskimäärin alle 10 Ah/vrk kesälläkin.
Meneehän lyijyakkukin tietysti huonoksi, toistuvasta tai pitkäaikaisesta tyhjäksi päästämisestä. Selviää kuitenkin siitä, että sähkön loppuessa lataa täyteen. Lithium ei selviä, ellei BMS ole katkaissut virtaa ennen kuin akku on tyhjä. Sama ylilatauksessa. Lyijyakku kestää ylilatausta, varsinkin avonaisena, melko hyvin. Jossain vaiheessa sitten kuivuu. Lithium ei kestä ylijännitettä. LiFePo4 menettää nopeasti kapasiteettinsa ja saattaa pullistua tai muuten vaurioitua, Li.-ion saattaa palaa tai jopa räjähtää ylijännitteestä. Tietysti BMS suojaa ylijännitteeltäkin toimiessaan. Kaikissa BMS:ssä tosin ei ole ylijännitesuojausta.
Jätä silti kuitenkin edes yksi perinteinen akku ja sen latausäädin varalle veneeseen. Lyijyakun etu hinnan lisäksi on se että se on totaalisen tollo laatikko, ilman mitään elektroniikkaa. En uskaltaisi lähteä kauemmas reissuun akustolla jossa saattaa olla käytetty heikkoja elektroniikkakomponentteja. Joku sopiva kaputt ja se on sitten totaalinen black-out.
Korkillisen lyijyakun sielunelämän vaiheista pysyy hyvin tietoisena veneen mittarien ja ominaispainomittarin satunnaisotannan avulla. Touhu on ennustettavaa kokemuspohjalta. Jos jotain kennokyykkää sattuu, sen huomaa ja voi kytkeä ko. akun irti.
Joitain vuosia sitten seilailin jokusen kuukauden pelkän 180 Ah starttiakun varassa kun hupipuoli alkoi nuutumaan ja akkujen hinnat olivat rantapaikoissa hirmuiset. Lopulta löytyi se klassinen <1eur/Ah -satsi Portosta.
Tuossa on myös yksi järkisyy käyttää starttiakkuna siihen hommaan sinällään ylikokoista akkua. Starttiakku kestää aina kauemmin kuin hupipuoli ja siten sitä voi käyttää varalla hupiakuston elinkaaren jo päättyessä.
Ariel 371
Purjevenekäytössä on tärkeää nopea alkulataus moottorilla. Usein ajetaan puolen tunnin pätkiä moottorilla pari kertaa päivässä, eikä välttämättä ole älylaturi yön yli kiinni. Mikä akku on silloin paras?
Litium ja siksi siihen kääntymässä. Ottaa virtaa lähes alusta loppuun sen mitä laturi pystyy tuottamaan. Omassa tapauksessa 35Ah, joka tarkoittaa, että tuolla 2 kertaa puolentunnin nykäisyllä saisi helposti vuorokauden sähköntarpeen kuitattua.
-TT
Tottahan Lithium -akut lyijyakkuja etevämpiä monessa suhteessa on, mutta turha luulla, että ne autuaaksi tekee.
Mulla on matkapurressa hupipuolella 170 Ah lyijyakusto joka maksaa n. 200 € ja kestää lähes 10 vuotta. Hyvin pärjää ilman ylimääräisiä ohjelmanumeroita. Akkumonitoria ei ole. Napajännitettä seurailen silloin tällöin niin, että pysyy tuntuma yllä. Maasähkölaturi on sopiva (lataa yössä täyteen) ja aurinkopaneeli kiinteästi luukkutallin päällä.
Tällä hetkellä en näe ensinkään varteenotettavana huomattavasti isompaa investointia Lithiumakustoon. Minun oletus on, että hinta olisi nyt nelinkertainen ja käyttöikä n. 1,5 kertainen. Viiden vuoden päästä tilanne voi olla ratkaisevasti edullisempi jonkun muun kuin lyijyakuston puolesta. Tulevaisuuden energiavarasto veneessä tai autossa ei muuten luultavasti tule olemaan mikään akusto vaan esim polttokenno, nanoreaktori tai joku muu akustoa järkevämpi ratkaisu suuren energiamäärän varastoimiseen.
35+A+laturilla+saa+täyden+virran+vähänkin+isompaan+lyijyakkuunkin.+Minulla+on+60+A+laturi+ja+180+Ah+akku.+Antaa+pitkään+täyttä+virtaa,+jos+aloittaa+50%+varaustilan+paikkeilta.
Lyijyakku pystyy ottamaan aivan saman määrän energiaa ja luovuttamaan sen ihan samalla tavalla.
Akkupaketti on vain isompi. Lyijyakku ei pahastu siitä ettei sitä lataa ihan piripintaan koska sillä ei ole muistia kuten monella hybridiakulla.
Litiumakun kanssa siis voisi kannattaa isompi laturi. Oheisessa taulukossa, jos se näkyy, on listattu eroja lyijyakun ja LiFePO4-akun välillä. Litium-akun kanssa voi käyttää tunnin pikalatausta. Jos tunnissa haluaa 100Ah akun täyteen, pitäisi olla vähintään 100A laturi. Tuossa taulukossa self-discharge ilmoitetaan litiumille suuremmaksi, toisessa lähteessä oli toisin päin.
https://ieeexplore.ieee.org/mediastore_new/IEEE/content/media/8241143/8257212/8257424/8257424-table-1-source-large.gif
Taulukko on tästä lähteestä. Se on varmaan maksumuurin takana.
https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/8257424/references#references
Mielestäni on selvää, että hinta on lyijyakun ainoa etu.
Tuossa yllä koetin todistella, että se hintaetukin pian on mennyt. Vakiona Volvossani on 115A laturi ja Yanmarinissa 120A mutta eihän 1/2 - 1 tunnin latauksilla saa lyijyakkuun paljoakaan enempää ängettyä kuin pienemmällä.
Kuinkahan luotettavaa on tieto, että litiumakun voi asentaa mihin asentoon tahansa?.Ajattelen turkin alle maaten makoilemaan.
seppomartti
Miten iso akusto sinulla on ja missä varaustilassa se on kun aloitat latauksen? Mikä on latausjännite tuolloin virran alkaessa tippua. Ilmeisesti nuo koneiden mukana tulevat tehokkaat peruslaturit eivät myöskään oikeasti anna pidempään läheskään ilmoitteua virtaa, vaikka akku ottaisi. Kuumenevat ja alkavat rajoittamaan virtaa kuulemma.
Ainakaan tuossa kaverin veneessä ei LiFePO4 akustokaan ota rajattomasti virtaa vastaan. Tai ottaisi varmaan, mutta latausjännitteestä nuo ovat todella tarkkoja ja latausjännitteen rajoittaminen turvalliselle alueelle helposti johtaa samaan kuin lyijyakulla eli virta alkaa tippumaan kauan ennen kuin akku on täysi ja lataus lopussa hidasta. Tavallisissa Li-ion akuissa jännite nousee paljon enemmän varaustilan mukaan ja noita saa helposti ladattua suurella virralla.
Tai ehkä kaverin veneessä lataussäädin ei ole alkuunkaan optimaalinen LiFePO4-akustolle. Latausjännite on kyllä sopiva eli lataa melko tarkasti 14 volttiin.
Luotettavaa tietoa ei ole antaa mutta äkkiseltään ajateltuna litiumakku ei olisi kovinkaan kranttu asennolle, koska niitä käytetään monissa kulkupeleissä, joissa tärinä, heiluminen ja kallistelu ovat jatkuvaa. Toisaalta samoille altistuu lyijyakku eikä sitäkään saa katolleen laittaa.
-Finn
Isommissa veneissä litiumeissa ei ole nykyhinnoilla järjen hiventä. Onpahan taas vain yksi lisä, joka kasvattaa ongelmien todennäköisyyttä.
Sitten litiumit tietenkin ymmärtää, jos tilaa ei ole ja on kaikessa säästettävä painossa.
Pitää myös ottaa huomioon litiumin riskit. Suuri energiatiheys voi aiheuttaa palon, jota ei ole helppo sammuttaa ainakaan vedellä.
Lyijyakkua ei saa palamaan millään ja sen räjäyttäminenkin on työlästä.
Ei myöskään LiFePO4-akkua saa palamaan tai räjähtämään oikein millään. Tietysti se antaa suurempaa virtaa kauemmin kuin lyijyakku, mikä korostaa kaapeloinnin ja sulakkeiden laadun tärkeyttä.
Väärää "tietoa'
Se moninkertainen syklien määrä ja latauksen nopeus ei ole merkityksellistä? Jos rahaa on hankintaan, se voi hyvinkin olla merkityksellistä.
LiFePo4-akut ei ole lyijyakkuja vaarallisempia. Venettä ei ylipäänsä saa omatoimisesti vedellä sammumaan, kun se kerran on syttynyt. Ei ainakaan niin, että se olisi vielä korjattavissa.
Jos+vertaa+saman+hintaista+(ja+oikein+valittua)+lyijyakkua+LiFePO4-akkuun+ei+syklien+määrässä+tule+enää+merkittävää+eroa.+Yleisestikin+syklien+määrä+on+tyypillisessä+venekäytössä+varsin+pieni.+Kovasti+saa+yrittää,+että+saisi+50+sykliä+vuodessa.+10-20+syvempää+sykliä+taitaa+olla+jo+sekin+yli+keskiarvon.+1000+syklin+akku+siis+kestää+kovimmillakin+purjehtijoilla+20+vuotta+ja+keskimääräisillä+yli+100+vuotta,+JOS+syklit+olisi+se+akun+tappava+asia.+Tuossa+jo+aiemmin+kerroin+lyijy-akun,+joka+kestää+1000+60%+sykliä.+Se+ei+ole+edes+kallis,+reilusti+alle+2+€/Ah.+Jotenkin+kelvolliseksi+todettu+LiFePO4+12+V+akku+maksaa+kuitenkin+vähintään+3-kertaisesti.
Pelkkä mielipide.
Olisihan se aivan loistavaa, että pääsisi eroon vanhenevan lyijyakun hiipumisoireista, kuten pienenevästä kapasiteetista, äkillisestä sähköttömyydestä. Sähkön suhteen erittäin tärkeää on luotettavuus. Ei ole kiva kokemus luonnonsatamassa havahtua siihen, että startti jaksaa pyöräyttää konetta vain kolme kierrosta ennen kuin startti vain naksuu. Tai siihen, että jääkaappi on lämmennyt yöllä. Lyijyakun ainoa etu tässä on todellakin hinta.
"Olisihan se aivan loistavaa, että pääsisi eroon vanhenevan lyijyakun hiipumisoireista,"
Mikset vaihda sitä? Hiipuuhan se lifepokin varsin nopeasti. Sillä rajat eivät kuitenkaan tule vastaan sykleinä vaan muuna ikääntymisen aiheuttamana muutoksena.
Alle 10 vuotta on lifepon ikä. Siihen toki mahtuu valtava määrä syklejä, mutta sen jälkeen akku on kuitenkin mennyttä riippumatta siitä, kuinka paljon sitä on ladannut ja purkanut.
Tuntuu olevan lähinnä muutosvastarintaa lyijyakun puolesta puhuminen. Mikäli markkinoille tulisi lyijyakku, jolla on samat speksit ja ominaisuudet kuin LiFePo4-akuilla, samat ihmiset kehuisivat sitä maasta taivaaseen.
Onhan LiFePO4-akkujen hinnalla saanut jo pitkään aivan loistavia lyijyakkuja. Harvempi vaan niitä on ostellut Itämeri-veneilyyn. Erilaisia 2 V trukkiakkuja tms. on käytetty jo pitkään pidemmälle lähtevissä veneissä.
Paljolti on kyse hinnasta ja hintaa nostaa tarve muuttaa koko lataussysteemi hyvin noille sopivaksi. Halvin ratkaisu on heittää 12 V LiFePO4 suoraan tilalle, mutta sillä ei välttämättä saada kaikkia etuja ja lyijyakkua pidempää ikää.
"Paljolti on kyse hinnasta ja hintaa nostaa tarve muuttaa koko lataussysteemi hyvin noille sopivaksi"
Nyt on jäänyt litiumbroshyyrit lukematta, joissa nimen omaan sanotaan, ettei muutostarvetta ole.
seppomartti
Kyllä ne on luettu hyvin huolella. Jos ei tee muutoksia, ei tule saamaan alkuunkaan täyttä etua. Tuskin läheskään luvattua käyttöaikaakaan.
Tunnen monta venettä, johon on laitettu LiFePO4 suoraan tilallle. Kyllä se on mahdollista, mutta ei alkuunkaan optimaalista. Ylipäätänsä 12 V akut eivät ole optimaalisia, koska siinä luotetaan kennojen pysyvän tasapainossa. Ammattimaisissa LiFePO4-akustoissa on aina kennojen tasaussysteemi.
LiFePO4 tai mikään litiumakku ei tasapainoitu itsestään sarjassa ladattuna, kuten lyijyakku tekee. 12 V akussa on 4 kennoa sarjassa ilman mitään tasapainoitusta.
Eikö putkiakuilla ole huono startata moottoria? Se on kuitenkin tärkeä ominaisuus veneen hupiakuillekin.
Eikö veneissä ole erikseen starttiakkua?
Insinöörinäkökulmasta ongelma ei ole haastava.
Pitää päättää paljonko virtaa ja energiaa tarvitsee ja mahdollisesti paljonko on tilaa ja kuinka nopeasti pitää pystyä lataamaan ja valita halvin ratkaisu, joka täyttää vaatimukset.
Jos on tarpeen, voi laittaa muitakin reunaehtoja kuten luotettavuuden, lämmönkeston ym...
Tosin luottetavuutta voi aina parantaa tuplaamalla tai triplaamalla järjestelmän.
Käyttöikä on helppo ottaa huomioon laskemalla kulut vuotta kohden tai vaikka kWh kohden.
Täällä kiistellään siitä, mikä tekniikka on paras, kun todellisuudessa kyse on siitä, mikä täyttää vaatimukset. Tässä keskustyelussa luodaan vaatimukset vastaamaan tiettyä akkuteknologiaa eikä todellista tarvetta.
Muutokset, joita pitää latausjärjestelmään tehdä, ovat kokonaisuudessa pieni kustannus. En ymmärrä höpöpuheita "ammattimaisista" akuista, kaikissa 12v akuissa, joita Suomessa myydään on valmiina BMS, jos myydään erillisinä kennoina, aina suositellaan laittamaan.
Mututuntumalla tehtaan ilmoitusarvot teilaamalla ei taida kukaan paljon arvoa antaa.
Olisi hyvä jos jollain olisi omakohtaista kokemusta kerrottavana ja mielellään pidemmältä ajanjaksolta. Taitaa hinnat vaan olla pudonneet vasta lähiaikoina, jotenka ilmeisen hiljaista on toistaiseksi.
Omaa kokemusta ei ole kuin kavereiden veneistä, joissa 12 V akku ollut muutaman vuoden. Eihän noista oikein kellään ole Suomessa niin pitkäaikaista kokemusta, että voisi sanoa sen perusteella kestävän pidempään kuin hyvä lyijyakku.
Sen lisäksi olen seurannut kansainvälisillä palstoilla jne. tehtyjä asennuksia. Noissa on usein laitettu yksittäisiä kennoja 4 kpl sarjaan ja systeemi, jolla tasapainotetaan niitä. Lisäksi BMS on kennokohtainen eli jokainen kenno on erikseen suojattu yli- ja alijännitteeltä.
12 V akussa on BMS, mutta se on suojaa vain sarjassa olevia kennoja. Noissa kavereiden veneissä BMS on pelkkä alijännitesuoja. Noissa ei ole mitään tasapainoitusta.
Tästä voi katsoa miten tunnettu amerikkailainen avomeripurjehtija ja järjestöaktiivi on tehnyt oman veneensä systeemin. Ei ollut halpa! http://honeynav.com/lfp-battery/
Hinta tuollaisista 180Ah Calbin kennoista on näköjään aika tarkkaan puolittunut. Toivottavasti hintakehitys jatkuu.
Kennokohtaisia BMS:siä ei pääasiassa käytetä kuin 18650 li-ion akuissa.
BMS:n tärkeimmät tehtävät on hoitaa balansointi, yli- ja alijännitesuojaus, ylilämpösuojaus ja estää liian kylmässä lataaminen.
Kaverillasi on luultavasti akkuvahti, termit vaan mennyt sekaisin. Periaatteessa sekin riittää, jos kennojen välillä ei ole heittoa. Ylijännitesuoja toki pitää hankkia.
BMS= Battery Management System.
-TT
BMS ei ole muuta kuin yli- ja alijännitesuoja noissa 12 V akuissa. Tässä vain alijännitesuoja. Ylijännitteeltä suojautuminen pitää hankkia erikseen tai vain luottaa lataussäätimiin. https://lime-power.se/sv/batteripaket.html
LiFePO4:ssä ei ole mitään sisäistä mekanismia tasapainotukseen kuten lyijyakussa, NiMH ja NiCd, joissa pieni ylilataus samalla tasapainottaa kennot. Jos LiFePO4:ssä ei ole tasapainotusta, täytyy jännitesuoja ja latausjännite pitää kauempana ongelmarajasta, jotta yksittäinen kenno ei mene yli. LiFePO4 pysyy melkein vakiojännitteessä, kunnes tulee täyteen tai tyhjenee. Molemmissa jännite muuttuu paljon pienellä Ah-määrällä. Riskinä on, että yksi kenno täyttyy tai tyhjenee muita ennen, jolloin sen jännite menee yli rajan, vaikka 12 V paketti ei mene.
Noissa 12 V paketeissa vaan luotetaan siihen, että kennot ovat riittävän identtisiä. Hyvin pienikin ero kapasiteetissa kennojen välillä johtaa ongelmiin, joita ei ole erillisistä kennoista tehdyissä.
Noita 12 V lyijyakkujen suoria korvikkeita myyvät lähinnä kiinalaisfirmat. Perinteisemmät akkufirmat eivät väitä, että noita voi heittää suoraan lyijyakun tilalle.
Tuossa ylempänä jo kirjoitinkin termeistä ja BMS:än tehtävistä.
Linkkaamassasi Lime/Winston kennoissa ei itsessään mitään olekaan ja linkissäsi olikin vain jännitesuoja, ei mitään tekemistä BMS:än kanssa.
-TT
Jos BMS ei ole kennokohtainen, miten sen toiminta eroaa "jännitesuojasta" 12 V akkua käytettäessä 12 V systeemissä? Vai tarkoitatko vain, että 12 V akuissa ei yleensä ole koko BMS:ää? Alijännitesuoja on kutakuinkin pakollinen, koska akku on laakista vainaa, jos puretaan täysin tyhjäksi.
Tässä on kennokohtainen BMS 12 V paketti: https://www.ev-power.eu/Winston-12V-sets/12V-1-56kWh-LiFeYPO4-set-with-130Ah-cells-BMS-mobile-monitoring.html?cur=1
Hintaa tulee ja aika paljon saa tehdä töitä, että tuosta tulee veneeseen soveltuva luotettava paketti, jos tuolla BMS:llä edes mahdollista sellaista tehdä.
Tässäkin on BMS sisällä, mutta tuskin kukaan tuon näköistä romua toivoo veneeseensä
https://www.youtube.com/watch?v=6hgs2jQoEcI
Kannattaa etsiä LiFePO4 "tear down" youtubesta ja katsoa mitä on ostamassa, jos noihin halpoihin kiinalaisiin päätyy. Tai ei ne edes ole halpoja, vaan maksavat 5-10 €/Ah ilman veroja ja tulleja.
Winstonin nyt vielä voisi ostaa. Kiinalainenhan sekin on, mutta laatu ilmeisesti eri luokkaa kun monissa muissa.
Googlaa lifepo4 4s BMS tai vaikka lifepo4 balancer ja tutustu itse noiden sielunelämään. Turha vääntää enempää rautalangasta, kun netti on tietoa täynnä.
-TT
Mikä on vastarintaa?
Mökkini sähköntuotanto perustuu suurehkoon aurinkopaneelistoon ja puolentoista tuhannen ampeeritunnin akustoon. Akut ovat noita:
https://www.aurinkopaneelit.info/akut/putkilevyakut
Näillä pyörivät talvisin jääkaappi, valaistus, kännyköiden ja läppäreiden lataus ja töllö. Kesäisin ja myöhemmin keväällä lisänä ovat mikroaaltouuni, erillinen induktiolevy kaasurumban välttämiseksi, hiusten kuivaus ja huussin säteilylämmitin.
Kylmimpinä ja pimeimpinä kuukausina joudun pyöräyttämään silloin tällöin aggregaattia. Koska inhoan aggregaatin ääntä, harkitsin siirtymistä lifepoihin siinä toivossa, että lataus kävisi nopeasti.
Mutta eiväthän ne toimi kylmässä. Lisäksi ne ovat erittäin herkkiä säätöelektroniikalle.
Yleensäkin tuli tunne, että mitä enemmän akuista luin, sitä varmemmaksi tulin, että ainuttakaan rationaalista perustetta lifepojen hankinnalle ei ole. Paljon halvemmalla selviää, kun ostaa entistä suuremman akuston, jota pystyy lataamaan nopeammin. Se ei ole yhtä riskialtistakaan, koska perinteiset akut kestävät väärinkäyttöä paremmin kuin lifepot.
En siis todellakaan vastusta uutta tekniikkaa. Sen sijaan minusta usein tuntuu, että uuden tekniikan käyttöönottoa ei perustella järjellä vaan tunteella. Vaikka uudesta olisi objektiivisestikin mitaten hyötyä, niin hyöty saattaa jäädä kovin vähäiseksi suhteessa hintaan.
Aina on ihmisiä, joiden täytyy saada uusimmat lelut ja jotka keksivät perustelut niiden hankkimiseen. Tosiasiassa perustelut kuitenkin perustuvat tunteeseen eikä järkeen.
Mökkivaatimukset on vähän eri kuin veneissä, joissa ei yleensä pakkasella olla. Luin putkiakuista, ja niiden elinikä oli jollain ollut mökillä samat 5 vuotta kuin tavallisilla lyijyakuilla. Joihinkin kalliisiin LiFePo4-akkuihin taas saa 10 vuoden takuun. Se on hyvä asia, jos 5000 euroa on pikkuraha. Useimmille iso hintaero on tärkeä asia, ja valinta osuu litiumakkuun. Ei tässä keskustelussa ole tullut esille seikkoja, jotka veneessä puoltaisivat lyijyakkuja litiumin sijaan, jos jätetään hinta huomiotta. Ja kuulemma niitä saadaan jo halvemmallakin, Seppomartin mukaan.
Ei täällä ole tullut yhtään perustetta millekään akulle koska asiaa on lähestytty sillä periaatteella, että ensin valitaan mieleinen akkutyyppi ja sitten kehutaan sitä lähes uskonnollisella fanaattisuudella.
Mitä, jos joku, jolla on oikeasti vene ja akuntarve, esittäisi paljonko sitä virtaa tarvitsee ja sitten pohditaan, mikä tekniikka sopii todelliseen tilanteeseen?
Tämä akkukeskusteli alkoi hiukan toistaistoisesta veneettömän trollista, jossa etsi mahdollisimman isoa akkua ilman, mitään reunaehtoja. Tämä keskustelu jatkuu hiukan samaa rataa, kun veneenä voi olla mikä tahansa kumpparista lentotukialukseen :D
Noh, käsittääkseni keskustelu siirtyi aika nopeasti yleiselle tasolle.
Mitä tulee fanaattisuuteen, näyttää vahvasti siltä, että lyijyakku on juurtunut ihmisten mieliin ainoana oikeana vaihtoehtona. On sen yksinkertaisuudessa varmasti puolensa mutta tekniikka kehittyy ja parempaa tulee tilalle. Tuskin täällä kovin moni ajaa 80-luvun autolla, koska pelkää uudemman auton mahdollisesti hajoavia sähköjärjestelmiä?
Äkkiseltään tulee mieleen oleellisia vaatimuksia:
- Nopeahko lataus, koska moottorilla ajetaan vähän enkä roiku maasähkössä.
- Mahdollisimman paljon kapasiteettia kuitenkin tilanpuute huomioiden.
- Pitkä kestoikä
- Hinta
- Luotettavuus
- Jossain määrin paino
Hinta tuossa on suuri tekijä. Autoissa uudet ominaisuudet on tuotu hintaa nostamatta ellei sitten ole jonkun premium auton lisävarustelistalta ruksannut uusinta tekniikkaa. Ei kai kukaan kiellä, että turvatyynyt, ABS ja ilmastointi jne. ovat hienoja varusteita. Mutta tuskin monikaan niitä ostaisi, jos vastaavan auton saisi 1/3 hinnalla ilman.
Tuo on suunnilleen LiFePO4 vs. lyijy tilanne nyt. Lyijyllä pärjää hyvin ja se on paljon halvempi. On vielä todistamatta, että varsinkaan halvat LiFePO4-akut olisivat edes yhtä pitkäikäisiä kuin hyvät lyijyakut. Kalliita ne halvatkin ovat ja merkkiakut ovat poskettoman kalliita.
Halventuvat koko ajan ja joskus ne ehkä tulevat uusiin veneisiin ja vaihto vanhoihinkin yleistyy. Mielestäni vielä ei ole se aika kuin erikoistapauksissa.
Vielä en ole nähnyt lyijyakkua, kallista tai halpaa, jolle annettaisiin 10 vuoden takuu. Täytyyhän silloin valmistajan luottaa, että akuista melkein kaikki kestävät niin kauan. En itse edelleenkään ymmärrä, mikä muu ominaisuus kuin hinta puoltaisi lyijyakun valintaa veneeseen. Se sopii samaan tarkoitukseen kuin lyijyakku, mutta ominaisuudet on paremmat.
Onko LiFePO4-akkuja 10 vuoden takuulla? Millä ehdoilla ja mihin hintaan?
Tässä+esimerkki+10+v+LiFePO4-takuusta.+https://www.rollsbattery.com/wp-content/uploads/2019/11/Rolls-Battery-LFP-LiFePO4-Battery-Warranty.pdf
Samainen Rolls myöntää lyijyakuille 5 v täystakuun eli pidemmän.
ympärivuotista mökkikäyttöä veneen käyttöön on aika turha verrata. Lifepo tosiaan vaatii plussakelin, jotta sitä saa ladata. Ehdottomasti laittaisin mökin alle lyijyakkuja jo pelkästään siitä syystä, ettei tilankäytöllä ole mitään merkitystä. Veneessä taas alkaa 300Ah olla jo aikamoinen rasite pelkälle selälle, kun niitä sinne yrittää vanha mies kantaa. Saatika jos niille pitäisi löytää paikka jossa eivät painollaan ja koollaan häiritse.
Miksi nuo turvallisemmat mutta energiatiheydeltään vaatimattomat lifepot säilyisivät markkinoilla? Niiden käyttökohteet ovat hyvin rajatut eikä niillä ole kaupallista potentiaalia. Ja jos onkin, se on niin vähäistä, että akuista tullaan nyhtämään erikoistuotteen hinta.
Lifepot katoavat eikä jäljelle jää kuin vaarallisia vaihtoehtoja.
"Huonon" energiatiheyden lisäksi ne ovat paljon kalliimpia kuin li-ion, jota käytetään kännykästä autoon. Onko kalleus sitten pienen käytön vai valmistustekniikan syytä? Teslan 100 kWh akku kai maksaa n. 20 tonnia. Siis reilut 2 €/Ah 12 V. Halvimmatkin LiFePO4:t tuplasti tuon.
Sähkövenepuolikin on hypännyt aika pitkälti tavallisiin litiumeihin ohi turvallisemman LiFePO4:n, jota käytetään enää purjeveneissä ja muissa hyvin pienellä sähköteholla pärjäävissä, jossa paino ei ole kriittinen ja vaadittu kWh pienehkö.