Sähkön riittävyys

Tuota kulutusilmoitusta itsekkin epäilin, kokemuksen mukaan st2000 on voimaa jopa ylimitoitetusti pikku raceriin, eli virrankulutus 0,5-1,5A on varmaan joku keskiarvo. Tuo litiumakku asia täytyy pistää mietintään, hyvä huomio.
-aloittaja

Muistaakseni ST2000 riittää 4500Kg veneeseen. Kyllä sitä voimaa siellä tuntui olevan.
Se ohjaustappi siinä pinnassa asennettiin n. 0,5 m päähän peräsinakselista eli momentti tulee melko suureksi useilla pinnan pituuksilla.
Omassa veneessä oli yli metrinen pinna, joten se vääntöpiste ei ollut edes puolessa välissäkään.

Mitä käyttöö tulee, niin herkkyyssäädöt täytyy hakea huolella ja sittenkin sen työn laatu oli melko heikko.
Sivumyötäisessä aallokossa se ei pystynyt pitämään suuntaa lainkaan.
Minä kytkin sen myös plotteriin ja ajoin koneella reittipisteeltä toiselle. Reittiviivalla tai edes lähellä sitä, se pystynyt venettä pitämään.
Vasta parinsadan metrin päässä viivasta se alkoi kääntämään takaisin reitille.
Saaristossa aivan toivotonta yrittää käyttää sitä XTR ominaisuutta.
Hulluin mitä se teki siinä reittipisteen kohdalla oli, sen taipumus kääntää rajusti 45˚ oikealle.
Säikäyttävä tilanne, etenkin jos siinä lähellä oli vaikka reimari vieressä.
Minulla oli siinä järjestelmässä myös se kallis kaukosäädin mukana, joka toimi hyvin ja oli muutenkin kätevä.
Ajoin sillä kerran pimeässä ja istuin keulassa valonheitin kädessä verkkomerkkejä väistellen.
Puutteistaan huolimatta pinnapilotti on yksin purjehdittaessa aivan välttämätön.
Bootmann

En usko, että tuo 0,5-1,5 A keskivirta on lainkaan pielessä. Itselläni on Raymarinen lineaarinen työyksikkö systeemipilotissa ja akuissa tarkka virtamittaus. Ei tuo vie keskimäärin juuri amppeeria enempää ellei keli ole Itämerelle keskimääräistä pahempi. Kulutushan on olematon ellei peräsintä liikuteta. Liikuttaessa vie ehkä 5 A paikkeilla, sekin riippuu vastuksesta.

ST2000 :lle kehotetaan laittamaan 12 A sulake ja 1,5 mm2/2,5 mm2 kaapeli pituudesta riippuen. Suurinta virtaa ei kerrota, mutta harvemmin ollaan lähelläkään täyttä työntövoimaa, tuolloinhan saisi kaksin käsin pitää pinnasta kiinni. Ja silloinkaan virta ei ole läheskään 12 A, jos 12 A sulake on sopiva.

Edellisessä veneessä oli ST2000 , mutta se ohjasi niin surkeasti, että käyttö oli vähäistä. Jos se olisi vienyt keskimäärin läheskään 5 A, olisi se kyllä näkynyt 75 Ah akun nopeana tyhjenemisenä.

Olen tässä jo pitkän tovin haaveillut litiumista surkeiden lyijyakkujen tilalle mutta hinta osaltaan panttaa hankintaa. Kerrotko mistä maailmankolkasta löytyy 1e/Ah litiumakkuja? Halvimmat lifepo4 kennot mitä olen alle 250Ah akkupaketeissa tavannut on Aliexpressissä noin 2,6e/Ah. Tähän saakin sitten latausjärjestelmän käytännössä kokonaan uusia/muokata, mikäli akkujen on tarkoitus pidempään palvella.

-TT

Anonyymi kirjoitti:

Olen tässä jo pitkän tovin haaveillut litiumista surkeiden lyijyakkujen tilalle mutta hinta osaltaan panttaa hankintaa. Kerrotko mistä maailmankolkasta löytyy 1e/Ah litiumakkuja? Halvimmat lifepo4 kennot mitä olen alle 250Ah akkupaketeissa tavannut on Aliexpressissä noin 2,6e/Ah. Tähän saakin sitten latausjärjestelmän käytännössä kokonaan uusia/muokata, mikäli akkujen on tarkoitus pidempään palvella.

-TT

Lue lisää

Lyijyakku on akkuna ihan erinomainen koska se sietää lähes rajattomasti latausta ja tyhjentämistä eikä ole kovin kranttu olosuhteille.

Lyijyakun huonona puolena on koko ja paino ja jossain määrin myös hidas lataaminen. Toinen huono puoli on ettei sitä saa päästää tyhjäksi. Käytössä se ei ole kuin mitoitusongelma, mutta talven aikana se pitäisi ladata tai tuoda sisälle. Siinä on hiukan jumppaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lyijyakku on akkuna ihan erinomainen koska se sietää lähes rajattomasti latausta ja tyhjentämistä eikä ole kovin kranttu olosuhteille.

Lyijyakun huonona puolena on koko ja paino ja jossain määrin myös hidas lataaminen. Toinen huono puoli on ettei sitä saa päästää tyhjäksi. Käytössä se ei ole kuin mitoitusongelma, mutta talven aikana se pitäisi ladata tai tuoda sisälle. Siinä on hiukan jumppaa.

Lue lisää

Lyijyakku ei kestä läheskään rajattomasti syklejä, vaan tyypillisesti satoja syklejä. Normaalissa suomalaisveneilyssä syklejä ei toki hirveästi tule, joten niiden puolesta järkevästi mitoitettu akku kestää yli 10 vuotta. Kuolevat yleensä muuhun kuin syklien täyttymiseen.

Akkuja ei ole mitään järkeä raahata sisälle. Itsepurkautuminen on paljon hitaampaa kylmässä ja latausta ei yleensä tarvita, kunhan akku on täysi syksyllä. Itse en ole ladannut nykyistä akkua koskaan talvella ja akku on 2010 tai vanhempi (edellisen omistajan hankkima). Tosin viimeisen puoliskon ajan on ollut aurinkopaneeli, joka alkaa ladata akkua helmikuussa pressun alta. Marras-tammikuun säädin vie enemmän kuin paneeli tuottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lyijyakku on akkuna ihan erinomainen koska se sietää lähes rajattomasti latausta ja tyhjentämistä eikä ole kovin kranttu olosuhteille.

Lyijyakun huonona puolena on koko ja paino ja jossain määrin myös hidas lataaminen. Toinen huono puoli on ettei sitä saa päästää tyhjäksi. Käytössä se ei ole kuin mitoitusongelma, mutta talven aikana se pitäisi ladata tai tuoda sisälle. Siinä on hiukan jumppaa.

Lue lisää

Tuossahan lueteltiin jo lähes kaikki lyijyakun huonot puolet, jotka ovat juurikin ne miksi lyijyakku on surkea verrattuna nykyaikaisempiin vaihtoehtoihin. Väite käytön rajattomuudesta ei pidä lainkaan paikkaansa, kuten ei myöskään olosuhteista riippumaton toiminta.
Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton. Venekäytössä tällä ei niinkään ole merkitystä, koska käyttö yleisesti sijoittuu kevät-syksy välille.

-TT

Anonyymi kirjoitti:

Tuossahan lueteltiin jo lähes kaikki lyijyakun huonot puolet, jotka ovat juurikin ne miksi lyijyakku on surkea verrattuna nykyaikaisempiin vaihtoehtoihin. Väite käytön rajattomuudesta ei pidä lainkaan paikkaansa, kuten ei myöskään olosuhteista riippumaton toiminta.
Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton. Venekäytössä tällä ei niinkään ole merkitystä, koska käyttö yleisesti sijoittuu kevät-syksy välille.

-TT

Lue lisää

Jyrkästi näytät tuomitsevan lyijyakun. Tavallinen veneilijä pärjää kyllä sen kanssa vielä
pitkään.
Minun puolestani saavat edelläkävijät testailla nämä uudet systeemit aivan rauhassa ja aivan hyvä niin.
Yksi asia kuitenkin kiinnitti huomiota postauksessasi: ” Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton.”
Kun akut säilyttää veneessä talven, siis täynnä - niin niitä ei tarvitse talvella ladata.
Kengät irti ja kannet puhtaana itse purkautuminen kylmässä on todella vähäistä.
Tuossa on sitten todella positiivinen puoli lyijyakulle.
Reiska2K

Anonyymi kirjoitti:

Tuossahan lueteltiin jo lähes kaikki lyijyakun huonot puolet, jotka ovat juurikin ne miksi lyijyakku on surkea verrattuna nykyaikaisempiin vaihtoehtoihin. Väite käytön rajattomuudesta ei pidä lainkaan paikkaansa, kuten ei myöskään olosuhteista riippumaton toiminta.
Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton. Venekäytössä tällä ei niinkään ole merkitystä, koska käyttö yleisesti sijoittuu kevät-syksy välille.

-TT

Lue lisää

Ei lyijyakku nyt niin huono ole. Oikealla hoidolla kestää helposti 10 vuotta Itämerikäyttöä. Ja tuolloin ei puhuta mistään kalliista lyijyakusta. Hinta on ehdottomasti lyijyakun etu.

Toinen merkittävä etu tyypillisessä käytössä on se, että lyijyakku kestää parhaiten täytenä, jolloisena se on 99% vuodesta. Lithiumakut eivät pidä täytenä olemisesta, vaan puolillaan olosta. Ylityhjäksi päästyään ne hajoavat kertalaakista. Niiden luvattu käyttöikä ei toteudu nykyisenlaisella käytöllä, jossa ne ovat täysiä 99% ajasta.

Talveksi olisi tietysti helppo purkaa sopivasti. Purjehduskaudella kuitenkin tarvitaan koko kapasiteetti käyttöön.

Paino ei ole mikään etu tyypillisessä purjeveneessä, joka on raskas ja joka hyötyy alhaalla olevasta painosta. Pienemmästä tilavuudesta on toki etua, mutta LiFePo4 ei ole tuossa hirveästi parempi.

Itse ainakin ostaisin vielä lyijyakut, jos vaihtaa pitäisi. Varmaan lähivuodisina pitää, kun nykyisillä akuilla on jo yli 10 kautta takana ja ovat ihan perusakkuja.

Anonyymi kirjoitti:

Jyrkästi näytät tuomitsevan lyijyakun. Tavallinen veneilijä pärjää kyllä sen kanssa vielä
pitkään.
Minun puolestani saavat edelläkävijät testailla nämä uudet systeemit aivan rauhassa ja aivan hyvä niin.
Yksi asia kuitenkin kiinnitti huomiota postauksessasi: ” Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton.”
Kun akut säilyttää veneessä talven, siis täynnä - niin niitä ei tarvitse talvella ladata.
Kengät irti ja kannet puhtaana itse purkautuminen kylmässä on todella vähäistä.
Tuossa on sitten todella positiivinen puoli lyijyakulle.
Reiska2K

Lue lisää

Lifepo4-akun itsepurkautuminen on pienempää, kuin lyijyakun. En edellisessä puhunut talvisäilytyksestä tai itsepurkautumisesta, koska talvella veneen käyttöä ei juuri ole.

Lasken itseni "tavalliseksi veneilijäksi" mutta silti olen kiinnostunut korvaamaan vanhan ja vähemmän hyväksi todetun lyijyakun nykyaikaiseen versioon. Pärjätä voi vaikka ilman akkua, myrkkymaalia tai pelastusliivejä mutta onko se sitten mielekästä tai järkevää onkin toinen asia.

Hinta noissa hirvittää, se on myönnettävä. Toki lifepossa ei tarvita niin suurta Ah-määrää, koska käytössä on lähes koko kapasiteetti.

Ensi kaudeksi pitäisi hankkia uusi akku vanhan kuolleen tilalle, joten jos joltain löytyy enemmän kokemusta litiumista, kuuntelen mielelläni.

-TT

Anonyymi kirjoitti:

Ei lyijyakku nyt niin huono ole. Oikealla hoidolla kestää helposti 10 vuotta Itämerikäyttöä. Ja tuolloin ei puhuta mistään kalliista lyijyakusta. Hinta on ehdottomasti lyijyakun etu.

Toinen merkittävä etu tyypillisessä käytössä on se, että lyijyakku kestää parhaiten täytenä, jolloisena se on 99% vuodesta. Lithiumakut eivät pidä täytenä olemisesta, vaan puolillaan olosta. Ylityhjäksi päästyään ne hajoavat kertalaakista. Niiden luvattu käyttöikä ei toteudu nykyisenlaisella käytöllä, jossa ne ovat täysiä 99% ajasta.

Talveksi olisi tietysti helppo purkaa sopivasti. Purjehduskaudella kuitenkin tarvitaan koko kapasiteetti käyttöön.

Paino ei ole mikään etu tyypillisessä purjeveneessä, joka on raskas ja joka hyötyy alhaalla olevasta painosta. Pienemmästä tilavuudesta on toki etua, mutta LiFePo4 ei ole tuossa hirveästi parempi.

Itse ainakin ostaisin vielä lyijyakut, jos vaihtaa pitäisi. Varmaan lähivuodisina pitää, kun nykyisillä akuilla on jo yli 10 kautta takana ja ovat ihan perusakkuja.

Lue lisää

Lataussäätimellä on mahdollista säätää jännitettä, jolloin akku ei lataudu missään vaiheessa 100% asti.

Ei auta yhtään, että akku on 99% vuodesta täynnä, jos se tyhjenee 1% käytön aikana. Ketjun aloittaja puhuu raaserista, jossa ei taatusti ylimääräisestä painosta ole hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Lifepo4-akun itsepurkautuminen on pienempää, kuin lyijyakun. En edellisessä puhunut talvisäilytyksestä tai itsepurkautumisesta, koska talvella veneen käyttöä ei juuri ole.

Lasken itseni "tavalliseksi veneilijäksi" mutta silti olen kiinnostunut korvaamaan vanhan ja vähemmän hyväksi todetun lyijyakun nykyaikaiseen versioon. Pärjätä voi vaikka ilman akkua, myrkkymaalia tai pelastusliivejä mutta onko se sitten mielekästä tai järkevää onkin toinen asia.

Hinta noissa hirvittää, se on myönnettävä. Toki lifepossa ei tarvita niin suurta Ah-määrää, koska käytössä on lähes koko kapasiteetti.

Ensi kaudeksi pitäisi hankkia uusi akku vanhan kuolleen tilalle, joten jos joltain löytyy enemmän kokemusta litiumista, kuuntelen mielelläni.

-TT

Lue lisää

Ilman pelastusliivejä tuskin kannattaa yrittää selviytyä missään.

Anonyymi kirjoitti:

Lataussäätimellä on mahdollista säätää jännitettä, jolloin akku ei lataudu missään vaiheessa 100% asti.

Ei auta yhtään, että akku on 99% vuodesta täynnä, jos se tyhjenee 1% käytön aikana. Ketjun aloittaja puhuu raaserista, jossa ei taatusti ylimääräisestä painosta ole hyötyä.

Lue lisää

Mikä nyt kellekin on raaseri. Jollekin se on vaikkapa X-35 tai H-vene. Molemmat niistä hyötyvät painosta pilssissä keskimäärin.

Lähinnä tarkoitin sitä, että purjeet nostettaessa olisi hyvä olla koko kapasiteetti käytettävissä. Jos lataa vain 70% varaukseen (jonka yli lithiumin käyttöikä lyhynee progressiivisesti), pitää olla sitten isompi akusto samaan käyttötarkoitukseen.

Siis vähän sama juttu kuin lyijyakun purkamisessa. Kyllä lyijyakun voi purkaa täysin tyhjäksi, mutta käyttöikä lyhynee. Siksi yleensä suositellaan ostamaan niin iso lyijyakku, ettei tarvitse purkaa alle 50% tai ainakaan alle 30% varaustason. Tuossakin on vielä se etu, että ongelmatapauksessa virtaa riittää vielä akku aivan tyhjäksi saakka. Vaikkapa moottori ei käynnistykään latausta varten.

Usein ajatellaan, että kapasiteetin voi jopa puolittaa lithiumilla. Tämä ei oikein sovi edelliseen. BMS vie jo yleensä n. 10% lithiumin nimelliskapasiteetista ja sen katkastessa virran ei mikään enää toimi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossahan lueteltiin jo lähes kaikki lyijyakun huonot puolet, jotka ovat juurikin ne miksi lyijyakku on surkea verrattuna nykyaikaisempiin vaihtoehtoihin. Väite käytön rajattomuudesta ei pidä lainkaan paikkaansa, kuten ei myöskään olosuhteista riippumaton toiminta.
Ainut positiivinen mitä tulee mieleeni on, että lyijyakkua saa pakkasella rauhassa ladata, joskin virranottokyky on onneton. Venekäytössä tällä ei niinkään ole merkitystä, koska käyttö yleisesti sijoittuu kevät-syksy välille.

-TT

Lue lisää

Kuitenkin lyijyakku kestää autossa, jolla ajetaan päivittän 5 vuotta. Siinä on ainakin kaksi, mutta useimmiten neljä käynnistystä päivässä eli purjkamista ja lataamista. Syklejä tulee äkkiä laskettuna 7000, joista ei yksikään ole akun alarajalle.
Jos on nuuka eikä tilasta ole pulaa, niin lyijyakku kestää erinomaisesti.

Litium akku kestää 300-500 sykliä tai kolmisen vuotta. Toki silloin voi ottaa suhteessa enemmän irti ja selviää pienikokoisemmalla akulla, mutta riippuu täysin tilanteesta onko se järkevää.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin lyijyakku kestää autossa, jolla ajetaan päivittän 5 vuotta. Siinä on ainakin kaksi, mutta useimmiten neljä käynnistystä päivässä eli purjkamista ja lataamista. Syklejä tulee äkkiä laskettuna 7000, joista ei yksikään ole akun alarajalle.
Jos on nuuka eikä tilasta ole pulaa, niin lyijyakku kestää erinomaisesti.

Litium akku kestää 300-500 sykliä tai kolmisen vuotta. Toki silloin voi ottaa suhteessa enemmän irti ja selviää pienikokoisemmalla akulla, mutta riippuu täysin tilanteesta onko se järkevää.

Lue lisää

Käynnistystäessä ehjää konetta ei juuri Ah:ta kulu. Alle 1 Ah eli aivan olematon purkaus. Start-stop -autoilla tuo tulee joka liikennevaloissa eli helposti kymmeniä päivässä.

Veneissä lyijyakkuja korvaaavat LiFePO4-akut kestävät 2000-5000 sykliä varsin syvää purkausta. Kestäähän jo kännykän akut päivittäistä sykliä kolmisen vuotta eli 1000 sykliä. Oma kännykkä (Samsung S8) on jo yli 3-vuotias alkuperäisellä akulla. Vähintään kerran vrk on ladattu.

Oikeasti syväpurkausakuiksi tarkoitetut lyijyakutkin kestävät hyvin syklejä, jopa saman verran kuin LiFePO4, mutta hintaakin sitten on. Kohtuuhintaan saa 1000 60% tai 800 80% sykliä kestäviä Trojan T-105:ia.

Anonyymi kirjoitti:

Muistaakseni ST2000 riittää 4500Kg veneeseen. Kyllä sitä voimaa siellä tuntui olevan.
Se ohjaustappi siinä pinnassa asennettiin n. 0,5 m päähän peräsinakselista eli momentti tulee melko suureksi useilla pinnan pituuksilla.
Omassa veneessä oli yli metrinen pinna, joten se vääntöpiste ei ollut edes puolessa välissäkään.

Mitä käyttöö tulee, niin herkkyyssäädöt täytyy hakea huolella ja sittenkin sen työn laatu oli melko heikko.
Sivumyötäisessä aallokossa se ei pystynyt pitämään suuntaa lainkaan.
Minä kytkin sen myös plotteriin ja ajoin koneella reittipisteeltä toiselle. Reittiviivalla tai edes lähellä sitä, se pystynyt venettä pitämään.
Vasta parinsadan metrin päässä viivasta se alkoi kääntämään takaisin reitille.
Saaristossa aivan toivotonta yrittää käyttää sitä XTR ominaisuutta.
Hulluin mitä se teki siinä reittipisteen kohdalla oli, sen taipumus kääntää rajusti 45˚ oikealle.
Säikäyttävä tilanne, etenkin jos siinä lähellä oli vaikka reimari vieressä.
Minulla oli siinä järjestelmässä myös se kallis kaukosäädin mukana, joka toimi hyvin ja oli muutenkin kätevä.
Ajoin sillä kerran pimeässä ja istuin keulassa valonheitin kädessä verkkomerkkejä väistellen.
Puutteistaan huolimatta pinnapilotti on yksin purjehdittaessa aivan välttämätön.
Bootmann

Lue lisää

Meillä oli tanskalaisessa First 31.7 -harrastekisaveneessä ST 2000 -pinnapilotti.
Sitä ei oltu asennettu kiinni pinnaan, vaan sen alapuolelle rakennettuun rosterihelaan joka ulottui ehkä 30cm peräsinakselin etupuolelle. Tällöin pilotin kääntövoima ja -nopeus pystyivät pitämään veneen hanskassa Algarven välillä railakkaissakin tuulissa ja swellissä. Pinnaa pystyi näin pitämään pystyssä, pois miehistön tieltä pilottiajossa.

Teetän suht samanlaisen helan jos pinnaveneen ostan. Erona ehkä se että helan varressa saisi olla muutama vaihtoehtoinen reikä eri etäisyyksillä akselista johon pilotin toisen pään kiinnittää. Silloin on pelivaraa enemmän.

Ariel 371

Voiko sitten luottaa halvimpien LiFePo4-akkujen BMS-elektroniikan toimivuuteen 10 vuotta veneessä? Kennojen hyvä kestävyys on kerrasta pilattu, jos BMS ei suojele syväpurulta tai ylilataukselta.

Itse en ainakaan usko, että nuo kestävät 20 vuotta. Jos lyijyakulla pääsee 10 vuotta, onko siirtymisestä hyötyä? Seppomartti ehkä purjehtii niin paljon isommilla vesillä, että ehkä on. Itämeren saaristopurjehtijalle yleensä eu.

Anonyymi kirjoitti:

Voiko sitten luottaa halvimpien LiFePo4-akkujen BMS-elektroniikan toimivuuteen 10 vuotta veneessä? Kennojen hyvä kestävyys on kerrasta pilattu, jos BMS ei suojele syväpurulta tai ylilataukselta.

Itse en ainakaan usko, että nuo kestävät 20 vuotta. Jos lyijyakulla pääsee 10 vuotta, onko siirtymisestä hyötyä? Seppomartti ehkä purjehtii niin paljon isommilla vesillä, että ehkä on. Itämeren saaristopurjehtijalle yleensä eu.

Lue lisää

Yhtälailla lyijyakku ottaa nokkiinsa vääränlaisesta käytöstä. Molemmissa voi käyttää akkuvahtia mainitun ongelman varmistamiseksi.

Kestostahan ei ole mitään takeita, mutta kuten seppomartti mainitsi, on litiumakusta mahdollista vaihtaa yksittäinen kenno tai rikkoontunut BMS,

En ymmärrä mitä eroa on saaristoseilorilla ja avomeripurjehtijalla sähköntarpeessa?
Eikö olisi mukavampaa, kun ei tarvitse olla niin riippuvainen satamien sähköntarjonnasta?

-TT

Anonyymi kirjoitti:

Yhtälailla lyijyakku ottaa nokkiinsa vääränlaisesta käytöstä. Molemmissa voi käyttää akkuvahtia mainitun ongelman varmistamiseksi.

Kestostahan ei ole mitään takeita, mutta kuten seppomartti mainitsi, on litiumakusta mahdollista vaihtaa yksittäinen kenno tai rikkoontunut BMS,

En ymmärrä mitä eroa on saaristoseilorilla ja avomeripurjehtijalla sähköntarpeessa?
Eikö olisi mukavampaa, kun ei tarvitse olla niin riippuvainen satamien sähköntarjonnasta?

-TT

Lue lisää

Erona on se, että isommilla merillä purjehditaan pidempiä legejä, jolloin syklistä käyttöä tulee enemmän ja nopeasta latauksesta moottorilla on suurta hyötyä. Akun lataus on paljolti moottorin varassa ja moottoria joutuu käynnistämään jopa päivittäin latausta varten, Tai voi myös olla hydrogeneraattori tai suuret aurinkopaneelit. Niilläkin suuri latausvirta pitää saada akkuun.

Itse en ole moneen vuoteen käynnistänyt moottoria latausta varten, vaikka välillä tulee tehtyä Itämeren mittakaavassa pidempiä legejä eli 1-2 yön purjehduksia. Päiväpurjehduksilla minulla tulee väkisin sen verran koneella-ajoa satamien läheisyydessä tai pläkässä, että se on riittänyt lataukseksi, vaikka oltaisiin useampi päivä marinoiden maasähköjen ulottumattomissa. Yksi yö maasähkössä riittää aina lyijyakun saamiseen täyteen.

Tietysti olen omassa veneessäni kiinnittänyt huomiota siihen, että sähkökulutus on kohtuullista eli varusteita ostettaessa olen pitänyt kulutusta yhtenä tärkeänä kriteerinä. On tuossa kuitenkin 80 l kylmäboksi, 4 kW lämmitin, laaja mittaristo kahdella plotterilla jne., mutta 180 Ah lyijyakulla ollaan hyvin pärjätty enkä ole kaivannut LiFePo4:n etuja. 50 W paneeli tietysti hiukan auttaa, mutta luukkutallin päällä se on usein varjossa ja tuotto jää keskimäärin alle 10 Ah/vrk kesälläkin.

Meneehän lyijyakkukin tietysti huonoksi, toistuvasta tai pitkäaikaisesta tyhjäksi päästämisestä. Selviää kuitenkin siitä, että sähkön loppuessa lataa täyteen. Lithium ei selviä, ellei BMS ole katkaissut virtaa ennen kuin akku on tyhjä. Sama ylilatauksessa. Lyijyakku kestää ylilatausta, varsinkin avonaisena, melko hyvin. Jossain vaiheessa sitten kuivuu. Lithium ei kestä ylijännitettä. LiFePo4 menettää nopeasti kapasiteettinsa ja saattaa pullistua tai muuten vaurioitua, Li.-ion saattaa palaa tai jopa räjähtää ylijännitteestä. Tietysti BMS suojaa ylijännitteeltäkin toimiessaan. Kaikissa BMS:ssä tosin ei ole ylijännitesuojausta.

Jätä silti kuitenkin edes yksi perinteinen akku ja sen latausäädin varalle veneeseen. Lyijyakun etu hinnan lisäksi on se että se on totaalisen tollo laatikko, ilman mitään elektroniikkaa. En uskaltaisi lähteä kauemmas reissuun akustolla jossa saattaa olla käytetty heikkoja elektroniikkakomponentteja. Joku sopiva kaputt ja se on sitten totaalinen black-out.

Korkillisen lyijyakun sielunelämän vaiheista pysyy hyvin tietoisena veneen mittarien ja ominaispainomittarin satunnaisotannan avulla. Touhu on ennustettavaa kokemuspohjalta. Jos jotain kennokyykkää sattuu, sen huomaa ja voi kytkeä ko. akun irti.

Joitain vuosia sitten seilailin jokusen kuukauden pelkän 180 Ah starttiakun varassa kun hupipuoli alkoi nuutumaan ja akkujen hinnat olivat rantapaikoissa hirmuiset. Lopulta löytyi se klassinen <1eur/Ah -satsi Portosta.
Tuossa on myös yksi järkisyy käyttää starttiakkuna siihen hommaan sinällään ylikokoista akkua. Starttiakku kestää aina kauemmin kuin hupipuoli ja siten sitä voi käyttää varalla hupiakuston elinkaaren jo päättyessä.

Ariel 371

Litium ja siksi siihen kääntymässä. Ottaa virtaa lähes alusta loppuun sen mitä laturi pystyy tuottamaan. Omassa tapauksessa 35Ah, joka tarkoittaa, että tuolla 2 kertaa puolentunnin nykäisyllä saisi helposti vuorokauden sähköntarpeen kuitattua.

-TT

Anonyymi kirjoitti:

Litium ja siksi siihen kääntymässä. Ottaa virtaa lähes alusta loppuun sen mitä laturi pystyy tuottamaan. Omassa tapauksessa 35Ah, joka tarkoittaa, että tuolla 2 kertaa puolentunnin nykäisyllä saisi helposti vuorokauden sähköntarpeen kuitattua.

-TT

Lue lisää

Tottahan Lithium -akut lyijyakkuja etevämpiä monessa suhteessa on, mutta turha luulla, että ne autuaaksi tekee.
Mulla on matkapurressa hupipuolella 170 Ah lyijyakusto joka maksaa n. 200 € ja kestää lähes 10 vuotta. Hyvin pärjää ilman ylimääräisiä ohjelmanumeroita. Akkumonitoria ei ole. Napajännitettä seurailen silloin tällöin niin, että pysyy tuntuma yllä. Maasähkölaturi on sopiva (lataa yössä täyteen) ja aurinkopaneeli kiinteästi luukkutallin päällä.
Tällä hetkellä en näe ensinkään varteenotettavana huomattavasti isompaa investointia Lithiumakustoon. Minun oletus on, että hinta olisi nyt nelinkertainen ja käyttöikä n. 1,5 kertainen. Viiden vuoden päästä tilanne voi olla ratkaisevasti edullisempi jonkun muun kuin lyijyakuston puolesta. Tulevaisuuden energiavarasto veneessä tai autossa ei muuten luultavasti tule olemaan mikään akusto vaan esim polttokenno, nanoreaktori tai joku muu akustoa järkevämpi ratkaisu suuren energiamäärän varastoimiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Litium ja siksi siihen kääntymässä. Ottaa virtaa lähes alusta loppuun sen mitä laturi pystyy tuottamaan. Omassa tapauksessa 35Ah, joka tarkoittaa, että tuolla 2 kertaa puolentunnin nykäisyllä saisi helposti vuorokauden sähköntarpeen kuitattua.

-TT

Lue lisää

35 A laturilla saa täyden virran vähänkin isompaan lyijyakkuunkin. Minulla on 60 A laturi ja 180 Ah akku. Antaa pitkään täyttä virtaa, jos aloittaa 50% varaustilan paikkeilta.

Tuossa toki on oleellista akun kunto ja tyyppi sekä latausjärjestelmä säätöineen. Monissa veneissä latausjännite jää alle 14 V kunnes akku on lähes täysi, vaikka laturi ei annakaan täyttä virtaa.

Kaverin veneessä on 120 Ah LiFePO4 hupiakusto. Tuolla olin muutaman päivän purjehtimassa ja tarkkailin miten se latautuu. Yllätyin, kun virtaa ei tuntunut menevät sen enempää kuin minullakaan. Myös hänellä on 60 A laturi. Aluksi meni 60 A, mutta akun ollessa 70% paikkeilla alkoi virta tippua melko vastaavasti kuin lyijyakulla. Ehkä tuo on jotenkin lataussäätimestä kiinni kun tuossakin kuitenkin akkujännite nousi akun vielä tuon jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Litium ja siksi siihen kääntymässä. Ottaa virtaa lähes alusta loppuun sen mitä laturi pystyy tuottamaan. Omassa tapauksessa 35Ah, joka tarkoittaa, että tuolla 2 kertaa puolentunnin nykäisyllä saisi helposti vuorokauden sähköntarpeen kuitattua.

-TT

Lue lisää

Lyijyakku pystyy ottamaan aivan saman määrän energiaa ja luovuttamaan sen ihan samalla tavalla.
Akkupaketti on vain isompi. Lyijyakku ei pahastu siitä ettei sitä lataa ihan piripintaan koska sillä ei ole muistia kuten monella hybridiakulla.

Anonyymi kirjoitti:

35 A laturilla saa täyden virran vähänkin isompaan lyijyakkuunkin. Minulla on 60 A laturi ja 180 Ah akku. Antaa pitkään täyttä virtaa, jos aloittaa 50% varaustilan paikkeilta.

Tuossa toki on oleellista akun kunto ja tyyppi sekä latausjärjestelmä säätöineen. Monissa veneissä latausjännite jää alle 14 V kunnes akku on lähes täysi, vaikka laturi ei annakaan täyttä virtaa.

Kaverin veneessä on 120 Ah LiFePO4 hupiakusto. Tuolla olin muutaman päivän purjehtimassa ja tarkkailin miten se latautuu. Yllätyin, kun virtaa ei tuntunut menevät sen enempää kuin minullakaan. Myös hänellä on 60 A laturi. Aluksi meni 60 A, mutta akun ollessa 70% paikkeilla alkoi virta tippua melko vastaavasti kuin lyijyakulla. Ehkä tuo on jotenkin lataussäätimestä kiinni kun tuossakin kuitenkin akkujännite nousi akun vielä tuon jälkeen.

Lue lisää

Litiumakun kanssa siis voisi kannattaa isompi laturi. Oheisessa taulukossa, jos se näkyy, on listattu eroja lyijyakun ja LiFePO4-akun välillä. Litium-akun kanssa voi käyttää tunnin pikalatausta. Jos tunnissa haluaa 100Ah akun täyteen, pitäisi olla vähintään 100A laturi. Tuossa taulukossa self-discharge ilmoitetaan litiumille suuremmaksi, toisessa lähteessä oli toisin päin.

https://ieeexplore.ieee.org/mediastore_new/IEEE/content/media/8241143/8257212/8257424/8257424-table-1-source-large.gif

Taulukko on tästä lähteestä. Se on varmaan maksumuurin takana.

https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/8257424/references#references

Mielestäni on selvää, että hinta on lyijyakun ainoa etu.

Bossu kirjoitti:

Litiumakun kanssa siis voisi kannattaa isompi laturi. Oheisessa taulukossa, jos se näkyy, on listattu eroja lyijyakun ja LiFePO4-akun välillä. Litium-akun kanssa voi käyttää tunnin pikalatausta. Jos tunnissa haluaa 100Ah akun täyteen, pitäisi olla vähintään 100A laturi. Tuossa taulukossa self-discharge ilmoitetaan litiumille suuremmaksi, toisessa lähteessä oli toisin päin.

https://ieeexplore.ieee.org/mediastore_new/IEEE/content/media/8241143/8257212/8257424/8257424-table-1-source-large.gif

Taulukko on tästä lähteestä. Se on varmaan maksumuurin takana.

https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/8257424/references#references

Mielestäni on selvää, että hinta on lyijyakun ainoa etu.

Lue lisää

Tuossa yllä koetin todistella, että se hintaetukin pian on mennyt. Vakiona Volvossani on 115A laturi ja Yanmarinissa 120A mutta eihän 1/2 - 1 tunnin latauksilla saa lyijyakkuun paljoakaan enempää ängettyä kuin pienemmällä.
Kuinkahan luotettavaa on tieto, että litiumakun voi asentaa mihin asentoon tahansa?.Ajattelen turkin alle maaten makoilemaan.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa yllä koetin todistella, että se hintaetukin pian on mennyt. Vakiona Volvossani on 115A laturi ja Yanmarinissa 120A mutta eihän 1/2 - 1 tunnin latauksilla saa lyijyakkuun paljoakaan enempää ängettyä kuin pienemmällä.
Kuinkahan luotettavaa on tieto, että litiumakun voi asentaa mihin asentoon tahansa?.Ajattelen turkin alle maaten makoilemaan.
seppomartti

Lue lisää

Miten iso akusto sinulla on ja missä varaustilassa se on kun aloitat latauksen? Mikä on latausjännite tuolloin virran alkaessa tippua. Ilmeisesti nuo koneiden mukana tulevat tehokkaat peruslaturit eivät myöskään oikeasti anna pidempään läheskään ilmoitteua virtaa, vaikka akku ottaisi. Kuumenevat ja alkavat rajoittamaan virtaa kuulemma.

Ainakaan tuossa kaverin veneessä ei LiFePO4 akustokaan ota rajattomasti virtaa vastaan. Tai ottaisi varmaan, mutta latausjännitteestä nuo ovat todella tarkkoja ja latausjännitteen rajoittaminen turvalliselle alueelle helposti johtaa samaan kuin lyijyakulla eli virta alkaa tippumaan kauan ennen kuin akku on täysi ja lataus lopussa hidasta. Tavallisissa Li-ion akuissa jännite nousee paljon enemmän varaustilan mukaan ja noita saa helposti ladattua suurella virralla.

Tai ehkä kaverin veneessä lataussäädin ei ole alkuunkaan optimaalinen LiFePO4-akustolle. Latausjännite on kyllä sopiva eli lataa melko tarkasti 14 volttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa yllä koetin todistella, että se hintaetukin pian on mennyt. Vakiona Volvossani on 115A laturi ja Yanmarinissa 120A mutta eihän 1/2 - 1 tunnin latauksilla saa lyijyakkuun paljoakaan enempää ängettyä kuin pienemmällä.
Kuinkahan luotettavaa on tieto, että litiumakun voi asentaa mihin asentoon tahansa?.Ajattelen turkin alle maaten makoilemaan.
seppomartti

Lue lisää

Luotettavaa tietoa ei ole antaa mutta äkkiseltään ajateltuna litiumakku ei olisi kovinkaan kranttu asennolle, koska niitä käytetään monissa kulkupeleissä, joissa tärinä, heiluminen ja kallistelu ovat jatkuvaa. Toisaalta samoille altistuu lyijyakku eikä sitäkään saa katolleen laittaa.

-Finn

Pitää myös ottaa huomioon litiumin riskit. Suuri energiatiheys voi aiheuttaa palon, jota ei ole helppo sammuttaa ainakaan vedellä.
Lyijyakkua ei saa palamaan millään ja sen räjäyttäminenkin on työlästä.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää myös ottaa huomioon litiumin riskit. Suuri energiatiheys voi aiheuttaa palon, jota ei ole helppo sammuttaa ainakaan vedellä.
Lyijyakkua ei saa palamaan millään ja sen räjäyttäminenkin on työlästä.

Lue lisää

Ei myöskään LiFePO4-akkua saa palamaan tai räjähtämään oikein millään. Tietysti se antaa suurempaa virtaa kauemmin kuin lyijyakku, mikä korostaa kaapeloinnin ja sulakkeiden laadun tärkeyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää myös ottaa huomioon litiumin riskit. Suuri energiatiheys voi aiheuttaa palon, jota ei ole helppo sammuttaa ainakaan vedellä.
Lyijyakkua ei saa palamaan millään ja sen räjäyttäminenkin on työlästä.

Lue lisää

Väärää "tietoa'

Se moninkertainen syklien määrä ja latauksen nopeus ei ole merkityksellistä? Jos rahaa on hankintaan, se voi hyvinkin olla merkityksellistä.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää myös ottaa huomioon litiumin riskit. Suuri energiatiheys voi aiheuttaa palon, jota ei ole helppo sammuttaa ainakaan vedellä.
Lyijyakkua ei saa palamaan millään ja sen räjäyttäminenkin on työlästä.

Lue lisää

LiFePo4-akut ei ole lyijyakkuja vaarallisempia. Venettä ei ylipäänsä saa omatoimisesti vedellä sammumaan, kun se kerran on syttynyt. Ei ainakaan niin, että se olisi vielä korjattavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Se moninkertainen syklien määrä ja latauksen nopeus ei ole merkityksellistä? Jos rahaa on hankintaan, se voi hyvinkin olla merkityksellistä.

Jos vertaa saman hintaista (ja oikein valittua) lyijyakkua LiFePO4-akkuun ei syklien määrässä tule enää merkittävää eroa. Yleisestikin syklien määrä on tyypillisessä venekäytössä varsin pieni. Kovasti saa yrittää, että saisi 50 sykliä vuodessa. 10-20 syvempää sykliä taitaa olla jo sekin yli keskiarvon. 1000 syklin akku siis kestää kovimmillakin purjehtijoilla 20 vuotta ja keskimääräisillä yli 100 vuotta, JOS syklit olisi se akun tappava asia. Tuossa jo aiemmin kerroin lyijy-akun, joka kestää 1000 60% sykliä. Se ei ole edes kallis, reilusti alle 2 €/Ah. Jotenkin kelvolliseksi todettu LiFePO4 12 V akku maksaa kuitenkin vähintään 3-kertaisesti.

Suurempi latausnopeus voi olla jossain käytössä tärkeää, mutta systeemi pitää rakentaa uusiksi ja huolella, jotta sen saa. Siihen ei riitä pelkkä akun hintaero.

Anonyymi kirjoitti:

Väärää "tietoa'

Pelkkä mielipide.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vertaa saman hintaista (ja oikein valittua) lyijyakkua LiFePO4-akkuun ei syklien määrässä tule enää merkittävää eroa. Yleisestikin syklien määrä on tyypillisessä venekäytössä varsin pieni. Kovasti saa yrittää, että saisi 50 sykliä vuodessa. 10-20 syvempää sykliä taitaa olla jo sekin yli keskiarvon. 1000 syklin akku siis kestää kovimmillakin purjehtijoilla 20 vuotta ja keskimääräisillä yli 100 vuotta, JOS syklit olisi se akun tappava asia. Tuossa jo aiemmin kerroin lyijy-akun, joka kestää 1000 60% sykliä. Se ei ole edes kallis, reilusti alle 2 €/Ah. Jotenkin kelvolliseksi todettu LiFePO4 12 V akku maksaa kuitenkin vähintään 3-kertaisesti.

Suurempi latausnopeus voi olla jossain käytössä tärkeää, mutta systeemi pitää rakentaa uusiksi ja huolella, jotta sen saa. Siihen ei riitä pelkkä akun hintaero.

Lue lisää

Olisihan se aivan loistavaa, että pääsisi eroon vanhenevan lyijyakun hiipumisoireista, kuten pienenevästä kapasiteetista, äkillisestä sähköttömyydestä. Sähkön suhteen erittäin tärkeää on luotettavuus. Ei ole kiva kokemus luonnonsatamassa havahtua siihen, että startti jaksaa pyöräyttää konetta vain kolme kierrosta ennen kuin startti vain naksuu. Tai siihen, että jääkaappi on lämmennyt yöllä. Lyijyakun ainoa etu tässä on todellakin hinta.

Tuntuu olevan lähinnä muutosvastarintaa lyijyakun puolesta puhuminen. Mikäli markkinoille tulisi lyijyakku, jolla on samat speksit ja ominaisuudet kuin LiFePo4-akuilla, samat ihmiset kehuisivat sitä maasta taivaaseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuntuu olevan lähinnä muutosvastarintaa lyijyakun puolesta puhuminen. Mikäli markkinoille tulisi lyijyakku, jolla on samat speksit ja ominaisuudet kuin LiFePo4-akuilla, samat ihmiset kehuisivat sitä maasta taivaaseen.

Lue lisää

Onhan LiFePO4-akkujen hinnalla saanut jo pitkään aivan loistavia lyijyakkuja. Harvempi vaan niitä on ostellut Itämeri-veneilyyn. Erilaisia 2 V trukkiakkuja tms. on käytetty jo pitkään pidemmälle lähtevissä veneissä.

Paljolti on kyse hinnasta ja hintaa nostaa tarve muuttaa koko lataussysteemi hyvin noille sopivaksi. Halvin ratkaisu on heittää 12 V LiFePO4 suoraan tilalle, mutta sillä ei välttämättä saada kaikkia etuja ja lyijyakkua pidempää ikää.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan LiFePO4-akkujen hinnalla saanut jo pitkään aivan loistavia lyijyakkuja. Harvempi vaan niitä on ostellut Itämeri-veneilyyn. Erilaisia 2 V trukkiakkuja tms. on käytetty jo pitkään pidemmälle lähtevissä veneissä.

Paljolti on kyse hinnasta ja hintaa nostaa tarve muuttaa koko lataussysteemi hyvin noille sopivaksi. Halvin ratkaisu on heittää 12 V LiFePO4 suoraan tilalle, mutta sillä ei välttämättä saada kaikkia etuja ja lyijyakkua pidempää ikää.

Lue lisää

"Paljolti on kyse hinnasta ja hintaa nostaa tarve muuttaa koko lataussysteemi hyvin noille sopivaksi"
Nyt on jäänyt litiumbroshyyrit lukematta, joissa nimen omaan sanotaan, ettei muutostarvetta ole.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

"Paljolti on kyse hinnasta ja hintaa nostaa tarve muuttaa koko lataussysteemi hyvin noille sopivaksi"
Nyt on jäänyt litiumbroshyyrit lukematta, joissa nimen omaan sanotaan, ettei muutostarvetta ole.
seppomartti

Lue lisää

Kyllä ne on luettu hyvin huolella. Jos ei tee muutoksia, ei tule saamaan alkuunkaan täyttä etua. Tuskin läheskään luvattua käyttöaikaakaan.

Tunnen monta venettä, johon on laitettu LiFePO4 suoraan tilallle. Kyllä se on mahdollista, mutta ei alkuunkaan optimaalista. Ylipäätänsä 12 V akut eivät ole optimaalisia, koska siinä luotetaan kennojen pysyvän tasapainossa. Ammattimaisissa LiFePO4-akustoissa on aina kennojen tasaussysteemi.

LiFePO4 tai mikään litiumakku ei tasapainoitu itsestään sarjassa ladattuna, kuten lyijyakku tekee. 12 V akussa on 4 kennoa sarjassa ilman mitään tasapainoitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan LiFePO4-akkujen hinnalla saanut jo pitkään aivan loistavia lyijyakkuja. Harvempi vaan niitä on ostellut Itämeri-veneilyyn. Erilaisia 2 V trukkiakkuja tms. on käytetty jo pitkään pidemmälle lähtevissä veneissä.

Paljolti on kyse hinnasta ja hintaa nostaa tarve muuttaa koko lataussysteemi hyvin noille sopivaksi. Halvin ratkaisu on heittää 12 V LiFePO4 suoraan tilalle, mutta sillä ei välttämättä saada kaikkia etuja ja lyijyakkua pidempää ikää.

Lue lisää

Eikö putkiakuilla ole huono startata moottoria? Se on kuitenkin tärkeä ominaisuus veneen hupiakuillekin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö putkiakuilla ole huono startata moottoria? Se on kuitenkin tärkeä ominaisuus veneen hupiakuillekin.

Eikö veneissä ole erikseen starttiakkua?

Anonyymi kirjoitti:

Tuntuu olevan lähinnä muutosvastarintaa lyijyakun puolesta puhuminen. Mikäli markkinoille tulisi lyijyakku, jolla on samat speksit ja ominaisuudet kuin LiFePo4-akuilla, samat ihmiset kehuisivat sitä maasta taivaaseen.

Lue lisää

Insinöörinäkökulmasta ongelma ei ole haastava.
Pitää päättää paljonko virtaa ja energiaa tarvitsee ja mahdollisesti paljonko on tilaa ja kuinka nopeasti pitää pystyä lataamaan ja valita halvin ratkaisu, joka täyttää vaatimukset.

Jos on tarpeen, voi laittaa muitakin reunaehtoja kuten luotettavuuden, lämmönkeston ym...
Tosin luottetavuutta voi aina parantaa tuplaamalla tai triplaamalla järjestelmän.
Käyttöikä on helppo ottaa huomioon laskemalla kulut vuotta kohden tai vaikka kWh kohden.

Täällä kiistellään siitä, mikä tekniikka on paras, kun todellisuudessa kyse on siitä, mikä täyttää vaatimukset. Tässä keskustyelussa luodaan vaatimukset vastaamaan tiettyä akkuteknologiaa eikä todellista tarvetta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne on luettu hyvin huolella. Jos ei tee muutoksia, ei tule saamaan alkuunkaan täyttä etua. Tuskin läheskään luvattua käyttöaikaakaan.

Tunnen monta venettä, johon on laitettu LiFePO4 suoraan tilallle. Kyllä se on mahdollista, mutta ei alkuunkaan optimaalista. Ylipäätänsä 12 V akut eivät ole optimaalisia, koska siinä luotetaan kennojen pysyvän tasapainossa. Ammattimaisissa LiFePO4-akustoissa on aina kennojen tasaussysteemi.

LiFePO4 tai mikään litiumakku ei tasapainoitu itsestään sarjassa ladattuna, kuten lyijyakku tekee. 12 V akussa on 4 kennoa sarjassa ilman mitään tasapainoitusta.

Lue lisää

Muutokset, joita pitää latausjärjestelmään tehdä, ovat kokonaisuudessa pieni kustannus. En ymmärrä höpöpuheita "ammattimaisista" akuista, kaikissa 12v akuissa, joita Suomessa myydään on valmiina BMS, jos myydään erillisinä kennoina, aina suositellaan laittamaan.

Mututuntumalla tehtaan ilmoitusarvot teilaamalla ei taida kukaan paljon arvoa antaa.

Olisi hyvä jos jollain olisi omakohtaista kokemusta kerrottavana ja mielellään pidemmältä ajanjaksolta. Taitaa hinnat vaan olla pudonneet vasta lähiaikoina, jotenka ilmeisen hiljaista on toistaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Muutokset, joita pitää latausjärjestelmään tehdä, ovat kokonaisuudessa pieni kustannus. En ymmärrä höpöpuheita "ammattimaisista" akuista, kaikissa 12v akuissa, joita Suomessa myydään on valmiina BMS, jos myydään erillisinä kennoina, aina suositellaan laittamaan.

Mututuntumalla tehtaan ilmoitusarvot teilaamalla ei taida kukaan paljon arvoa antaa.

Olisi hyvä jos jollain olisi omakohtaista kokemusta kerrottavana ja mielellään pidemmältä ajanjaksolta. Taitaa hinnat vaan olla pudonneet vasta lähiaikoina, jotenka ilmeisen hiljaista on toistaiseksi.

Lue lisää

Omaa kokemusta ei ole kuin kavereiden veneistä, joissa 12 V akku ollut muutaman vuoden. Eihän noista oikein kellään ole Suomessa niin pitkäaikaista kokemusta, että voisi sanoa sen perusteella kestävän pidempään kuin hyvä lyijyakku.

Sen lisäksi olen seurannut kansainvälisillä palstoilla jne. tehtyjä asennuksia. Noissa on usein laitettu yksittäisiä kennoja 4 kpl sarjaan ja systeemi, jolla tasapainotetaan niitä. Lisäksi BMS on kennokohtainen eli jokainen kenno on erikseen suojattu yli- ja alijännitteeltä.

12 V akussa on BMS, mutta se on suojaa vain sarjassa olevia kennoja. Noissa kavereiden veneissä BMS on pelkkä alijännitesuoja. Noissa ei ole mitään tasapainoitusta.

Tästä voi katsoa miten tunnettu amerikkailainen avomeripurjehtija ja järjestöaktiivi on tehnyt oman veneensä systeemin. Ei ollut halpa! http://honeynav.com/lfp-battery/

Anonyymi kirjoitti:

Omaa kokemusta ei ole kuin kavereiden veneistä, joissa 12 V akku ollut muutaman vuoden. Eihän noista oikein kellään ole Suomessa niin pitkäaikaista kokemusta, että voisi sanoa sen perusteella kestävän pidempään kuin hyvä lyijyakku.

Sen lisäksi olen seurannut kansainvälisillä palstoilla jne. tehtyjä asennuksia. Noissa on usein laitettu yksittäisiä kennoja 4 kpl sarjaan ja systeemi, jolla tasapainotetaan niitä. Lisäksi BMS on kennokohtainen eli jokainen kenno on erikseen suojattu yli- ja alijännitteeltä.

12 V akussa on BMS, mutta se on suojaa vain sarjassa olevia kennoja. Noissa kavereiden veneissä BMS on pelkkä alijännitesuoja. Noissa ei ole mitään tasapainoitusta.

Tästä voi katsoa miten tunnettu amerikkailainen avomeripurjehtija ja järjestöaktiivi on tehnyt oman veneensä systeemin. Ei ollut halpa! http://honeynav.com/lfp-battery/

Lue lisää

Hinta tuollaisista 180Ah Calbin kennoista on näköjään aika tarkkaan puolittunut. Toivottavasti hintakehitys jatkuu.

Kennokohtaisia BMS:siä ei pääasiassa käytetä kuin 18650 li-ion akuissa.
BMS:n tärkeimmät tehtävät on hoitaa balansointi, yli- ja alijännitesuojaus, ylilämpösuojaus ja estää liian kylmässä lataaminen.

Kaverillasi on luultavasti akkuvahti, termit vaan mennyt sekaisin. Periaatteessa sekin riittää, jos kennojen välillä ei ole heittoa. Ylijännitesuoja toki pitää hankkia.

BMS= Battery Management System.

-TT

Anonyymi kirjoitti:

Hinta tuollaisista 180Ah Calbin kennoista on näköjään aika tarkkaan puolittunut. Toivottavasti hintakehitys jatkuu.

Kennokohtaisia BMS:siä ei pääasiassa käytetä kuin 18650 li-ion akuissa.
BMS:n tärkeimmät tehtävät on hoitaa balansointi, yli- ja alijännitesuojaus, ylilämpösuojaus ja estää liian kylmässä lataaminen.

Kaverillasi on luultavasti akkuvahti, termit vaan mennyt sekaisin. Periaatteessa sekin riittää, jos kennojen välillä ei ole heittoa. Ylijännitesuoja toki pitää hankkia.

BMS= Battery Management System.

-TT

Lue lisää

BMS ei ole muuta kuin yli- ja alijännitesuoja noissa 12 V akuissa. Tässä vain alijännitesuoja. Ylijännitteeltä suojautuminen pitää hankkia erikseen tai vain luottaa lataussäätimiin. https://lime-power.se/sv/batteripaket.html

LiFePO4:ssä ei ole mitään sisäistä mekanismia tasapainotukseen kuten lyijyakussa, NiMH ja NiCd, joissa pieni ylilataus samalla tasapainottaa kennot. Jos LiFePO4:ssä ei ole tasapainotusta, täytyy jännitesuoja ja latausjännite pitää kauempana ongelmarajasta, jotta yksittäinen kenno ei mene yli. LiFePO4 pysyy melkein vakiojännitteessä, kunnes tulee täyteen tai tyhjenee. Molemmissa jännite muuttuu paljon pienellä Ah-määrällä. Riskinä on, että yksi kenno täyttyy tai tyhjenee muita ennen, jolloin sen jännite menee yli rajan, vaikka 12 V paketti ei mene.

Noissa 12 V paketeissa vaan luotetaan siihen, että kennot ovat riittävän identtisiä. Hyvin pienikin ero kapasiteetissa kennojen välillä johtaa ongelmiin, joita ei ole erillisistä kennoista tehdyissä.

Noita 12 V lyijyakkujen suoria korvikkeita myyvät lähinnä kiinalaisfirmat. Perinteisemmät akkufirmat eivät väitä, että noita voi heittää suoraan lyijyakun tilalle.

Anonyymi kirjoitti:

BMS ei ole muuta kuin yli- ja alijännitesuoja noissa 12 V akuissa. Tässä vain alijännitesuoja. Ylijännitteeltä suojautuminen pitää hankkia erikseen tai vain luottaa lataussäätimiin. https://lime-power.se/sv/batteripaket.html

LiFePO4:ssä ei ole mitään sisäistä mekanismia tasapainotukseen kuten lyijyakussa, NiMH ja NiCd, joissa pieni ylilataus samalla tasapainottaa kennot. Jos LiFePO4:ssä ei ole tasapainotusta, täytyy jännitesuoja ja latausjännite pitää kauempana ongelmarajasta, jotta yksittäinen kenno ei mene yli. LiFePO4 pysyy melkein vakiojännitteessä, kunnes tulee täyteen tai tyhjenee. Molemmissa jännite muuttuu paljon pienellä Ah-määrällä. Riskinä on, että yksi kenno täyttyy tai tyhjenee muita ennen, jolloin sen jännite menee yli rajan, vaikka 12 V paketti ei mene.

Noissa 12 V paketeissa vaan luotetaan siihen, että kennot ovat riittävän identtisiä. Hyvin pienikin ero kapasiteetissa kennojen välillä johtaa ongelmiin, joita ei ole erillisistä kennoista tehdyissä.

Noita 12 V lyijyakkujen suoria korvikkeita myyvät lähinnä kiinalaisfirmat. Perinteisemmät akkufirmat eivät väitä, että noita voi heittää suoraan lyijyakun tilalle.

Lue lisää

Tuossa ylempänä jo kirjoitinkin termeistä ja BMS:än tehtävistä.

Linkkaamassasi Lime/Winston kennoissa ei itsessään mitään olekaan ja linkissäsi olikin vain jännitesuoja, ei mitään tekemistä BMS:än kanssa.

-TT

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa ylempänä jo kirjoitinkin termeistä ja BMS:än tehtävistä.

Linkkaamassasi Lime/Winston kennoissa ei itsessään mitään olekaan ja linkissäsi olikin vain jännitesuoja, ei mitään tekemistä BMS:än kanssa.

-TT

Lue lisää

Jos BMS ei ole kennokohtainen, miten sen toiminta eroaa "jännitesuojasta" 12 V akkua käytettäessä 12 V systeemissä? Vai tarkoitatko vain, että 12 V akuissa ei yleensä ole koko BMS:ää? Alijännitesuoja on kutakuinkin pakollinen, koska akku on laakista vainaa, jos puretaan täysin tyhjäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos BMS ei ole kennokohtainen, miten sen toiminta eroaa "jännitesuojasta" 12 V akkua käytettäessä 12 V systeemissä? Vai tarkoitatko vain, että 12 V akuissa ei yleensä ole koko BMS:ää? Alijännitesuoja on kutakuinkin pakollinen, koska akku on laakista vainaa, jos puretaan täysin tyhjäksi.

Lue lisää

Tässä on kennokohtainen BMS 12 V paketti: https://www.ev-power.eu/Winston-12V-sets/12V-1-56kWh-LiFeYPO4-set-with-130Ah-cells-BMS-mobile-monitoring.html?cur=1

Hintaa tulee ja aika paljon saa tehdä töitä, että tuosta tulee veneeseen soveltuva luotettava paketti, jos tuolla BMS:llä edes mahdollista sellaista tehdä.

Tässäkin on BMS sisällä, mutta tuskin kukaan tuon näköistä romua toivoo veneeseensä
https://www.youtube.com/watch?v=6hgs2jQoEcI

Kannattaa etsiä LiFePO4 "tear down" youtubesta ja katsoa mitä on ostamassa, jos noihin halpoihin kiinalaisiin päätyy. Tai ei ne edes ole halpoja, vaan maksavat 5-10 €/Ah ilman veroja ja tulleja.

Winstonin nyt vielä voisi ostaa. Kiinalainenhan sekin on, mutta laatu ilmeisesti eri luokkaa kun monissa muissa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos BMS ei ole kennokohtainen, miten sen toiminta eroaa "jännitesuojasta" 12 V akkua käytettäessä 12 V systeemissä? Vai tarkoitatko vain, että 12 V akuissa ei yleensä ole koko BMS:ää? Alijännitesuoja on kutakuinkin pakollinen, koska akku on laakista vainaa, jos puretaan täysin tyhjäksi.

Lue lisää

Googlaa lifepo4 4s BMS tai vaikka lifepo4 balancer ja tutustu itse noiden sielunelämään. Turha vääntää enempää rautalangasta, kun netti on tietoa täynnä.

-TT

Mökkivaatimukset on vähän eri kuin veneissä, joissa ei yleensä pakkasella olla. Luin putkiakuista, ja niiden elinikä oli jollain ollut mökillä samat 5 vuotta kuin tavallisilla lyijyakuilla. Joihinkin kalliisiin LiFePo4-akkuihin taas saa 10 vuoden takuun. Se on hyvä asia, jos 5000 euroa on pikkuraha. Useimmille iso hintaero on tärkeä asia, ja valinta osuu litiumakkuun. Ei tässä keskustelussa ole tullut esille seikkoja, jotka veneessä puoltaisivat lyijyakkuja litiumin sijaan, jos jätetään hinta huomiotta. Ja kuulemma niitä saadaan jo halvemmallakin, Seppomartin mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mökkivaatimukset on vähän eri kuin veneissä, joissa ei yleensä pakkasella olla. Luin putkiakuista, ja niiden elinikä oli jollain ollut mökillä samat 5 vuotta kuin tavallisilla lyijyakuilla. Joihinkin kalliisiin LiFePo4-akkuihin taas saa 10 vuoden takuun. Se on hyvä asia, jos 5000 euroa on pikkuraha. Useimmille iso hintaero on tärkeä asia, ja valinta osuu litiumakkuun. Ei tässä keskustelussa ole tullut esille seikkoja, jotka veneessä puoltaisivat lyijyakkuja litiumin sijaan, jos jätetään hinta huomiotta. Ja kuulemma niitä saadaan jo halvemmallakin, Seppomartin mukaan.

Lue lisää

Ei täällä ole tullut yhtään perustetta millekään akulle koska asiaa on lähestytty sillä periaatteella, että ensin valitaan mieleinen akkutyyppi ja sitten kehutaan sitä lähes uskonnollisella fanaattisuudella.

Mitä, jos joku, jolla on oikeasti vene ja akuntarve, esittäisi paljonko sitä virtaa tarvitsee ja sitten pohditaan, mikä tekniikka sopii todelliseen tilanteeseen?

Tämä akkukeskusteli alkoi hiukan toistaistoisesta veneettömän trollista, jossa etsi mahdollisimman isoa akkua ilman, mitään reunaehtoja. Tämä keskustelu jatkuu hiukan samaa rataa, kun veneenä voi olla mikä tahansa kumpparista lentotukialukseen :D

Anonyymi kirjoitti:

Ei täällä ole tullut yhtään perustetta millekään akulle koska asiaa on lähestytty sillä periaatteella, että ensin valitaan mieleinen akkutyyppi ja sitten kehutaan sitä lähes uskonnollisella fanaattisuudella.

Mitä, jos joku, jolla on oikeasti vene ja akuntarve, esittäisi paljonko sitä virtaa tarvitsee ja sitten pohditaan, mikä tekniikka sopii todelliseen tilanteeseen?

Tämä akkukeskusteli alkoi hiukan toistaistoisesta veneettömän trollista, jossa etsi mahdollisimman isoa akkua ilman, mitään reunaehtoja. Tämä keskustelu jatkuu hiukan samaa rataa, kun veneenä voi olla mikä tahansa kumpparista lentotukialukseen :D

Lue lisää

Noh, käsittääkseni keskustelu siirtyi aika nopeasti yleiselle tasolle.
Mitä tulee fanaattisuuteen, näyttää vahvasti siltä, että lyijyakku on juurtunut ihmisten mieliin ainoana oikeana vaihtoehtona. On sen yksinkertaisuudessa varmasti puolensa mutta tekniikka kehittyy ja parempaa tulee tilalle. Tuskin täällä kovin moni ajaa 80-luvun autolla, koska pelkää uudemman auton mahdollisesti hajoavia sähköjärjestelmiä?

Äkkiseltään tulee mieleen oleellisia vaatimuksia:

- Nopeahko lataus, koska moottorilla ajetaan vähän enkä roiku maasähkössä.
- Mahdollisimman paljon kapasiteettia kuitenkin tilanpuute huomioiden.
- Pitkä kestoikä
- Hinta
- Luotettavuus
- Jossain määrin paino

Anonyymi kirjoitti:

Noh, käsittääkseni keskustelu siirtyi aika nopeasti yleiselle tasolle.
Mitä tulee fanaattisuuteen, näyttää vahvasti siltä, että lyijyakku on juurtunut ihmisten mieliin ainoana oikeana vaihtoehtona. On sen yksinkertaisuudessa varmasti puolensa mutta tekniikka kehittyy ja parempaa tulee tilalle. Tuskin täällä kovin moni ajaa 80-luvun autolla, koska pelkää uudemman auton mahdollisesti hajoavia sähköjärjestelmiä?

Äkkiseltään tulee mieleen oleellisia vaatimuksia:

- Nopeahko lataus, koska moottorilla ajetaan vähän enkä roiku maasähkössä.
- Mahdollisimman paljon kapasiteettia kuitenkin tilanpuute huomioiden.
- Pitkä kestoikä
- Hinta
- Luotettavuus
- Jossain määrin paino

Lue lisää

Hinta tuossa on suuri tekijä. Autoissa uudet ominaisuudet on tuotu hintaa nostamatta ellei sitten ole jonkun premium auton lisävarustelistalta ruksannut uusinta tekniikkaa. Ei kai kukaan kiellä, että turvatyynyt, ABS ja ilmastointi jne. ovat hienoja varusteita. Mutta tuskin monikaan niitä ostaisi, jos vastaavan auton saisi 1/3 hinnalla ilman.

Tuo on suunnilleen LiFePO4 vs. lyijy tilanne nyt. Lyijyllä pärjää hyvin ja se on paljon halvempi. On vielä todistamatta, että varsinkaan halvat LiFePO4-akut olisivat edes yhtä pitkäikäisiä kuin hyvät lyijyakut. Kalliita ne halvatkin ovat ja merkkiakut ovat poskettoman kalliita.

Halventuvat koko ajan ja joskus ne ehkä tulevat uusiin veneisiin ja vaihto vanhoihinkin yleistyy. Mielestäni vielä ei ole se aika kuin erikoistapauksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Hinta tuossa on suuri tekijä. Autoissa uudet ominaisuudet on tuotu hintaa nostamatta ellei sitten ole jonkun premium auton lisävarustelistalta ruksannut uusinta tekniikkaa. Ei kai kukaan kiellä, että turvatyynyt, ABS ja ilmastointi jne. ovat hienoja varusteita. Mutta tuskin monikaan niitä ostaisi, jos vastaavan auton saisi 1/3 hinnalla ilman.

Tuo on suunnilleen LiFePO4 vs. lyijy tilanne nyt. Lyijyllä pärjää hyvin ja se on paljon halvempi. On vielä todistamatta, että varsinkaan halvat LiFePO4-akut olisivat edes yhtä pitkäikäisiä kuin hyvät lyijyakut. Kalliita ne halvatkin ovat ja merkkiakut ovat poskettoman kalliita.

Halventuvat koko ajan ja joskus ne ehkä tulevat uusiin veneisiin ja vaihto vanhoihinkin yleistyy. Mielestäni vielä ei ole se aika kuin erikoistapauksissa.

Lue lisää

Vielä en ole nähnyt lyijyakkua, kallista tai halpaa, jolle annettaisiin 10 vuoden takuu. Täytyyhän silloin valmistajan luottaa, että akuista melkein kaikki kestävät niin kauan. En itse edelleenkään ymmärrä, mikä muu ominaisuus kuin hinta puoltaisi lyijyakun valintaa veneeseen. Se sopii samaan tarkoitukseen kuin lyijyakku, mutta ominaisuudet on paremmat.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä en ole nähnyt lyijyakkua, kallista tai halpaa, jolle annettaisiin 10 vuoden takuu. Täytyyhän silloin valmistajan luottaa, että akuista melkein kaikki kestävät niin kauan. En itse edelleenkään ymmärrä, mikä muu ominaisuus kuin hinta puoltaisi lyijyakun valintaa veneeseen. Se sopii samaan tarkoitukseen kuin lyijyakku, mutta ominaisuudet on paremmat.

Lue lisää

Onko LiFePO4-akkuja 10 vuoden takuulla? Millä ehdoilla ja mihin hintaan?

Anonyymi kirjoitti:

Onko LiFePO4-akkuja 10 vuoden takuulla? Millä ehdoilla ja mihin hintaan?

Tässä esimerkki 10 v LiFePO4-takuusta. https://www.rollsbattery.com/wp-content/uploads/2019/11/Rolls-Battery-LFP-LiFePO4-Battery-Warranty.pdf

Pätee vain tietyssä käytössä (ei syklinen kuten vene), BMS:lle ja vastaaville takuu vain 3 v, akullekin vain 4 v täystakuu. Loput 6 v prorated, joka tarkoittanee, että 4,5 vuoden kohdalla saa 55% hyvityksen ja 9 v kohdalla 10%. Hyvityskin todennäköisesti annetaan vain samaa merkkiä tilalle ostettaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä esimerkki 10 v LiFePO4-takuusta. https://www.rollsbattery.com/wp-content/uploads/2019/11/Rolls-Battery-LFP-LiFePO4-Battery-Warranty.pdf

Pätee vain tietyssä käytössä (ei syklinen kuten vene), BMS:lle ja vastaaville takuu vain 3 v, akullekin vain 4 v täystakuu. Loput 6 v prorated, joka tarkoittanee, että 4,5 vuoden kohdalla saa 55% hyvityksen ja 9 v kohdalla 10%. Hyvityskin todennäköisesti annetaan vain samaa merkkiä tilalle ostettaessa.

Lue lisää

Samainen Rolls myöntää lyijyakuille 5 v täystakuun eli pidemmän.

"Huonon" energiatiheyden lisäksi ne ovat paljon kalliimpia kuin li-ion, jota käytetään kännykästä autoon. Onko kalleus sitten pienen käytön vai valmistustekniikan syytä? Teslan 100 kWh akku kai maksaa n. 20 tonnia. Siis reilut 2 €/Ah 12 V. Halvimmatkin LiFePO4:t tuplasti tuon.

Sähkövenepuolikin on hypännyt aika pitkälti tavallisiin litiumeihin ohi turvallisemman LiFePO4:n, jota käytetään enää purjeveneissä ja muissa hyvin pienellä sähköteholla pärjäävissä, jossa paino ei ole kriittinen ja vaadittu kWh pienehkö.