Töissäni näen päivittän, kuinka julkisista varoista palkkansa saavat ottavat itselleen erikoisetuja, joita yritysmaailmassa ei sallittaisi. Tyyli on että mennä ja tulla, ottaa ja jättää saa, kunhan ei mene siihen mittaan, kuin eräs kuuluisa tietokoneita kaupitellut. Hiljaisesti hyväksytty tapa kasvaa vähitellen ja pidetään palkan lisänä. Kuuliaisesti asiansa hoitavat tekevät sitten muidenkin työt, jos niitä ylipäätään onkaan. Julkisilla rahoilla siis harrastetaan aivan muuta kuin varsinaista työntekoa. Esimies vaatii alaiseltaan juuri sen verran, että saa itse paikkansa pitää.
Samaa on myös muissa yhteisöissä, joissa ei toimita omilla rahoilla. Isossa yhdistyksessä ydinryhmä kaapii yleishyödyllisen toiminnan nimissä etuja, jopa matkoja itselleen.
Tätä on ajan väärinkäytöstä aivan rahalliseen hyötyyn. Ulospäin yleisö uskoo, että kaikki on hienosti ja jopa lehdissä sitä korostetaan.
Suomeen pitäisi kehittää joku järjestelmä, jolla väärinkäytökset voidaan ilmoittaa nimettömästi. Verottaja on tässä ainoa aktiivinen, mutta se on kiinnostunut vain veronkierrosta, ei muusta väärinkäytöksestä. Eikä kaikesta siitäkään.
Näinkö se yhteiskunta pyörii?
43
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Juuri näin ja kaikkea lumetta ruokkivat mitä ihmeellisemmät tarinat saavutuksista ja sankariteoista, joiden kriittistä analyysiä ei kukaan tee. Pieni vierailu johonkin julkishallinon laitokseen avaa kyllä silmät, että miten näin voidaan toimia. Valitettavasti näin poikkeusaikojen aikana tämä saamattomuus kostautuu kansalaisten haitaksi.
- Anonyymi
Hyvänä esimerkkinä julkiset hankinnat. Sen korruptoituneempaa en tiedä. Yksi ostaja suorastaan suuttui, kun joululahjat pienenivät pari vuotta sitten. Uuden toimittajan on kaveripiiriin mahdotonta kiilata väliin. Yritykset osaavat markkinoinnin ja mielistelyn, ostajat eivät välitä, osaa, halua toimia rahojen omistajan eduksi. Kilpailu on näennäistä, vaikka se on tunnistettu ja siksi lakeja säädetäänkin. Kilpailu on usein päätetty jo ennen tarjouspyyntöjä. Vaihtoehtoja ei voi esittää.
- Anonyymi
On siellä tuollaista oman edun tavoitteluakin. Mutta paljon on myös ala-arvoista ja säälittävän surkeaa ammattitaitoa. Olin aikanani firmassa, joka toimitti runsaasti tavaroita ja palveluita julkiselle sektorille. Kyllä niitä viranhaltijoita höynäytettiin joka käänteessä. Sori vaan, mutta ei minkään korkeakoulun valmistumisvuoden kerma mene julkiselle sektorille töihin. Sinne ajautuu se rupusakki.
Yksi omituisuus tuli esille: lähes jokaisessa yksikössä oli yksi "pikkuhitleri". Joku ääliö, joka piti itseään "kovana jätkänä", joka uhoaa ja uhittelee tavarantoimittajille, vaatii ylimääräisiä extra-alennuksia, jne. Kun tällaisen tyypin egoa osaa vähän hoitaa, niin saadaan helppo poka pitkäksi aikaa. Kerran nostettiin etukäteen hinnastoa 12%, annettiin "julkisen sektorin alennusta" 5% ja kovan väännön jälkeen "antauduttiin" tämän pikkuhitlerin kovan painostuksen alla ja annettiin vielä 3% extraa. Jätkä oli koppava ja tyytyväinen itseensä. Kuitenkin maksoivat enemmän, kuin muut asiakkaat... - Anonyymi
Koko hallinnollinen himmeli on prosesseineen ja toimintatapoineen se maailma missä he elävät ja kasvavat siihen uskontoon eikä rakennetta voi muuttaa, koska se veisi pohjan siltä hierarkialta johon on kasvettu ja "urakehitytty". Jos joukkoon eksyy joku uudistusmielinen niin hänet leimataan pian kykenemättömäksi toimimaan kyseisessä organisaatiossa. Kansalaiset saavat kokea järjestelmän kun hakevat mm. rakennuslupaa. Koko systeemi on kupla, jossa on degeneroiduttu jo aikoja sitten dynaamisesta ja innovatiivisesta työyhteisöstä.
- Anonyymi
Kunnan virkamies teki suunnitelman. Kun se tuli julki, haluttiin sitä muuttaa. Ei voinut, perusteluina erilaisia lakeja ym ja jopa jonkun elykeskuksen tms kanta asiaan. Kun urakoitsija tuli paikalla, ei hän suostunut tekemään suuunnitelman mukaan. Kirosi ja teki niin kuin tuli kaikkien mielestä hyvä. Virkamies hyväksyi armollisesti, vaikka oli virheellisesti tehty. Jatkosta ei tiedetä, mutta toiminut on jo muutaman vuoden.
- Anonyymi
Vaikka julkisen sektorin toimijoidenkin joukossa on epärehellisyyttä ja osaamattomuutta siinä kuin yksityissektorinkin toimijoissa, niin aina ja poikkeuksetta pahojen aikojen tullen, olipa syy niihin sitten mikä tahansa, turvaudutaan julkiseen sektoriin ja vaaditaan jos millaisia tukitoimia ja suoraa tukeakin. Ja vielä silloinkin nämä vaatijat yrittävät kusettaa jos millaisin keinoin, kuten nytkin on nähty.
Eihän julkinen sektori muutenkaan voi toimia kuten yksityiset firmat tekevät. Ei, koska jo lainsäädäntö asettaa useinmiten rajoja ja vaatimuksia, joita yksityissektorin toimijoilta ei vaadita.- Anonyymi
Julkinen sektori rahoitetaan pääosin verotuloilla eikä julkinen sektori ole mitenkään hyväntekijä, jolta pyydetään apua vaan kysymys on tuottavalta sektorilta kerätyistä veroista. Eli kysymys on paremminkin verotuoton ja mahdollisen lainarahan jakamisesta, josta syntyneen vajeen tuottava sektori maksaa myöhemmin veroina. Etenkin vasemmistossa on kummallinen käsitys, että valtio on jokin pohjaton kirstu, josta voidaan noin vain jakaa rahaa sinne sun tänne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Julkinen sektori rahoitetaan pääosin verotuloilla eikä julkinen sektori ole mitenkään hyväntekijä, jolta pyydetään apua vaan kysymys on tuottavalta sektorilta kerätyistä veroista. Eli kysymys on paremminkin verotuoton ja mahdollisen lainarahan jakamisesta, josta syntyneen vajeen tuottava sektori maksaa myöhemmin veroina. Etenkin vasemmistossa on kummallinen käsitys, että valtio on jokin pohjaton kirstu, josta voidaan noin vain jakaa rahaa sinne sun tänne.
Julkinen sektori myös kouluttaa työvoiman yksityissektorin käyttöön.
Huolehtii valtaosin myös työvoiman pysymisestä työkykyisenä, käytännössä kaikki vähänkin vaativammat lääketieteen ja terveydenhuollon operaatiot tehdään julkisen sektorin piirissä. Turvallisuus, valtion ja kansalaisten, on julkisen sektorin vastuulla. Samoin kaikki liikenneinfra, kaavoitus, jne jne.
Nuo kaikki tulevat suoraan myös yksityissektorin hyödyksi. Kuka ne sitten maksaisi, jos ei hyötyjä eli nk ’tuottava sektori’, jota termiä näytät käyttävän. Senkin sisältöä voisi helposti vähän purkaa auki, niin sen merkitys voisi joillekin vähän avautua laajemmin.
Minusta et millään saa vasemmistolaista eikä em ajatukset ole edes millään lailla vasemmistolaisia, joten tuommoiset höpinät, jos niitä minuun yrität kohdistaa, voit unohtaa tyystin.
Yhtä hyvin voin todeta joillakin olevan kummallinen käsitys, että em julkisen sektorin vastuulla olevat asiat otetaan jostain valtion pohjattomasta kirstusta eikä niistä tarvitsisi kenenkään maksaa yhtään mitään. Verotkin yhteiskunnan maksettavaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Julkinen sektori myös kouluttaa työvoiman yksityissektorin käyttöön.
Huolehtii valtaosin myös työvoiman pysymisestä työkykyisenä, käytännössä kaikki vähänkin vaativammat lääketieteen ja terveydenhuollon operaatiot tehdään julkisen sektorin piirissä. Turvallisuus, valtion ja kansalaisten, on julkisen sektorin vastuulla. Samoin kaikki liikenneinfra, kaavoitus, jne jne.
Nuo kaikki tulevat suoraan myös yksityissektorin hyödyksi. Kuka ne sitten maksaisi, jos ei hyötyjä eli nk ’tuottava sektori’, jota termiä näytät käyttävän. Senkin sisältöä voisi helposti vähän purkaa auki, niin sen merkitys voisi joillekin vähän avautua laajemmin.
Minusta et millään saa vasemmistolaista eikä em ajatukset ole edes millään lailla vasemmistolaisia, joten tuommoiset höpinät, jos niitä minuun yrität kohdistaa, voit unohtaa tyystin.
Yhtä hyvin voin todeta joillakin olevan kummallinen käsitys, että em julkisen sektorin vastuulla olevat asiat otetaan jostain valtion pohjattomasta kirstusta eikä niistä tarvitsisi kenenkään maksaa yhtään mitään. Verotkin yhteiskunnan maksettavaksi.Tämä lienee kertomattakin selvää. Nyt oli kysymys siitä, että julkiselta sektorilta yrittäjät ruinaavat rahaa hädän keskellä. Tälläista ylimääräistä rahaa siellä ei ole ellei veroja koroteta. Ja vaikka lainarahaa jaettaisiin, kerätään se verojen muodossa ennemmin tai myöhemmin pois. Ja veroja kun korotetaan liikaa, verotulot pienenevät ja vielä pahempi kierre on edessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä lienee kertomattakin selvää. Nyt oli kysymys siitä, että julkiselta sektorilta yrittäjät ruinaavat rahaa hädän keskellä. Tälläista ylimääräistä rahaa siellä ei ole ellei veroja koroteta. Ja vaikka lainarahaa jaettaisiin, kerätään se verojen muodossa ennemmin tai myöhemmin pois. Ja veroja kun korotetaan liikaa, verotulot pienenevät ja vielä pahempi kierre on edessä.
Tämäkin lienee kertomattakin selvää. Alkuperäinen kommenttini kirjoitinkin vastineena noihin edeltäviin julkisen sektorin vähättelyihin ja niihin selkeästi läpipaistaviin asiattomiin asenteisiin.
Rahaa ei luoda julkisella sektorilla, koska sen tehtävänä on luoda puitteet ja mahdollisuudet ’rahantekoon’. Ilman näitä ei ’rahanteko’ onnistu, joten se on hyvä pitää mielessä. Verot ovat vain maksu puitteiden ja mahdollisuuksien luonnista ja ylläpidosta. Mitä paremmat ja monipuolisemmat puitteet ja mahdollisuudet luodaan, niin sitä enemmän verorahaa tarvitaan. Tuet yritystoiminnalle ja ihmisille ovat yksi osa tätä. Kumpikaan eli yksityissektori tai julkinen sektori ei onnistu pysymään hengissä nykySuomessa ilman toista.
- Anonyymi
Poliisihan pyörii siinä samalla on ymmärretty.
- Anonyymi
Kommentoija tekee julkisesta sektorista tarpeellista. Niin se onkin, mutta tarpeellisuus ei oikeuta tehottomuuteen ja väärinkäytöksiin. Väärinkäytökset näyttävät vain lisääntyvän kun tulee uutta ns. tiedostava väkeä töihin. Vanhemmassakin joukossa näitä organisaatioon unohdettuja ja em. pikkuhitlereitä on.
- Anonyymi
Tehottomuutta ja väärinkäytöksiä löytyy myös julkiselta sektorlta, mutta aivan yhtä varmasti sitä löytyy myös yksityissektorilta.
Yksityissektorin väärinkäytökset ja tehottomuus tulee vahvasti esiin aina silloin, kun avustuksia rahana tai muina etuja ollaan veronmaksajilta mahdollistamassa, kriisiajoista puhumattakaan. Ehkä näitäkin voi kutsua nk ’tiedostavaksi väeksi’. Ja samoin nämä vanhemmatkin yhteiskunnan ja veronmaksajien hyväksikäyttäjät ovat usein vielä joukossa mukana.
Tarkoitukseni ei ole puolustaa julkisen sektorin ongelmakohtia, se kyllä käy hyvin edelläolevissa kommenteissa, mutta tosiasia kuitenkin on, että niistä huolimatta julkinen sektori on hyvin toimiva.
Se kieltämättä ärsyttää, että nämä julkisen sektorin mollaajat eivät näe samoja ongelmia muiden lisäksi yksityissektorissa. Jos haluaa sanoa yksityissektorin elättävän julkista sektoria, niin aivan yhtä hyvin voi sanoa julkisen sektorin rakentavan yksityiselle sektorille elämisen ja toimimisen edellytykset. Ei yksityissektorikaan voi olettaa saavansa ne ilmaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tehottomuutta ja väärinkäytöksiä löytyy myös julkiselta sektorlta, mutta aivan yhtä varmasti sitä löytyy myös yksityissektorilta.
Yksityissektorin väärinkäytökset ja tehottomuus tulee vahvasti esiin aina silloin, kun avustuksia rahana tai muina etuja ollaan veronmaksajilta mahdollistamassa, kriisiajoista puhumattakaan. Ehkä näitäkin voi kutsua nk ’tiedostavaksi väeksi’. Ja samoin nämä vanhemmatkin yhteiskunnan ja veronmaksajien hyväksikäyttäjät ovat usein vielä joukossa mukana.
Tarkoitukseni ei ole puolustaa julkisen sektorin ongelmakohtia, se kyllä käy hyvin edelläolevissa kommenteissa, mutta tosiasia kuitenkin on, että niistä huolimatta julkinen sektori on hyvin toimiva.
Se kieltämättä ärsyttää, että nämä julkisen sektorin mollaajat eivät näe samoja ongelmia muiden lisäksi yksityissektorissa. Jos haluaa sanoa yksityissektorin elättävän julkista sektoria, niin aivan yhtä hyvin voi sanoa julkisen sektorin rakentavan yksityiselle sektorille elämisen ja toimimisen edellytykset. Ei yksityissektorikaan voi olettaa saavansa ne ilmaiseksi.Olimme YIT urakoimalla Hartwallin rakennus brojektissä mukana alihankkijan palkkalistoilla. Työ kesti n.8kk ja työntekijöitä oli 20henkilöä. Kaikille palkka maksettiin käteisenä suoraan käteen 1-2viikon välein pimeästi. Kaikki sai rahansa melko reilusti, ainoa joka jäi nuolemaan näppejään oli julkinen sektori eli verottaja/valtio. Aika oli markka aikaa joten rikos lienee vanhentunut. YIT' llä kaikki tämä oli avointa ja tiedossa. Tuntipalkat siihen aikaan oli 70-80markkaa/h ×8kk×20henkilöä, siitä voi kukin laskea kuka sai ja kuka menetti. Eikä tämä ollut ainoa tapaus.
- Anonyymi
Yksityisellä puolella työajan käytön tehottomuus on yrittäjän pussista pois - huonoa johtamista.
Julkisella puolella tehottomuus on veronmaksajien pussista pois - moraalitonta toimintaa.
Rikollisia on molemmin puolin. Siihen tarvittaisiin se avauksessa mainittu ilmoittamiskanava. Kunnon palkkio niille, jotka nimellään julkaisevat tehottomuuden, mutta moni ei halua edes sitä, riittää verorahojen käytön tehostuminen- Anonyymi
^ Olet oikeassa, ero on juuri tuossa.
Markkinatalouden puolella rahalla on omistaja tai ainakin rahalla on selkeä hinta. Silloin rahan käytön tehokkuutta vahditaan, valvotaan ja tehostetaan. Jo lakikin vaatii, että esimerkiksi osakeyhtiön tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.
Julkisella puolella rahalla ei ole omistajaa, se on siinä mielessä "ilmaista rahaa". Mutta kyllä julkisellakin puolella on jatkuvaa tehostamista. On vaan sääli, sekin tehdään saman toimintakulttuurin tyylillä, kuin muutkin asiat. Siellä on valtava määrä ihmisiä, joilla on kovin erilainen käsitys omasta "missiostaan", kuin avoimella puolella. Kulttuuri tukee erilaisia ammattitaidottomia egovammaisia poloisia. Tuntemattoman Sotilaan "Lammio" on kävelevä esimerkki tällaisesta. "Lammioita" on paljon julkisella puolella, avoimella sektorilla he eivät pärjäisi. - Anonyymi
Yksityisen puolen tehottomuus ei rajoitu vain yrittäjiin/omistajiin, vaan myös työvoimaan. Tehottomuutta ’hoidetaan’ myös työvoiman kustannuksella ja edelleen veronmaksajien kustannuksella. Ei sekään kovin korkeaa moraalia osoita.
Tehokkuutta ei voi määritellä saman mittarin mukaan yksityisen ja julkisen sektorin osalla.
Kärjistäen, todella kärjistäen, voi sanoa yksityisen puolen tehokkuus mitataan vain yrityksen voiton määrällä, keinoista viis eli voidaan valita vain taloudellisesti kannattavat toiminnot. Ja tehottomuuden seurauksia, esim irtisanomiset jne, voi pistää julkisen sektorin huollettavaksi.
Näin julkinen sektori ei voi toimia. Jo pelkästään lainsäädäntö asettaa vaatimuksin ja rajoituksin julkista sektoria sen toimissa. Se ei voi valita vain kannattavia toimia, eikä ottaa samanlaisia riskejä. Se ei voi sijoittaa toimintaansa vain sinne missä se tuottaa parhaan tuloksen. Lisäksi miten mitataan tehokkuutta, on täysin erilaista. Helppo ymmärtää tämä, kun miettii terveydenhuollon, opetustoiminnan, turvallisuuden jne sektorien toimintaa. Ei niiden tulosta ja tehokkuutta voida mitata kvartaalein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksityisen puolen tehottomuus ei rajoitu vain yrittäjiin/omistajiin, vaan myös työvoimaan. Tehottomuutta ’hoidetaan’ myös työvoiman kustannuksella ja edelleen veronmaksajien kustannuksella. Ei sekään kovin korkeaa moraalia osoita.
Tehokkuutta ei voi määritellä saman mittarin mukaan yksityisen ja julkisen sektorin osalla.
Kärjistäen, todella kärjistäen, voi sanoa yksityisen puolen tehokkuus mitataan vain yrityksen voiton määrällä, keinoista viis eli voidaan valita vain taloudellisesti kannattavat toiminnot. Ja tehottomuuden seurauksia, esim irtisanomiset jne, voi pistää julkisen sektorin huollettavaksi.
Näin julkinen sektori ei voi toimia. Jo pelkästään lainsäädäntö asettaa vaatimuksin ja rajoituksin julkista sektoria sen toimissa. Se ei voi valita vain kannattavia toimia, eikä ottaa samanlaisia riskejä. Se ei voi sijoittaa toimintaansa vain sinne missä se tuottaa parhaan tuloksen. Lisäksi miten mitataan tehokkuutta, on täysin erilaista. Helppo ymmärtää tämä, kun miettii terveydenhuollon, opetustoiminnan, turvallisuuden jne sektorien toimintaa. Ei niiden tulosta ja tehokkuutta voida mitata kvartaalein.>> Tehokkuutta ei voi määritellä saman mittarin mukaan yksityisen ja julkisen sektorin osalla. >>
Tämä on se yleisin tekosyy, jonka taakse piiloudutaan ja jolla selitellään epäpätevyyttä, ala-arvoista organisointikykyä, surkeita prosesseja ja yleistä löysän ajankäytön kulttuuria.
Yksityisen puolen firman ovat "profit centereitä", niiden tehtävä on tuottaa voittoa. Julkisen puolen organisaatiot ovat yleensä "cost centereitä". Ne aiheuttavat kustannuksia tuottamalla tärkeitä palveluita. Tällä tavoin niiden mittaaminen on erilaista, toinen tekee voittoa , toinen ei. Mutta metodit toiminnan tehokkuuteen ovat identtiset molemmille. Organisaatio, teki se mitä tahansa, voi toimia tehokkasti tai ei. Julkinen puoli useimmiten ei.
Kun lääkäri hoitaa julkisella puolella esim. 8 potilasta päivässä, niin sama lääkäri hoitaa iltahommina jollain yksityisellä lääkäriasemalla saman määrän potilaita puolet lyhyemmässä ajassa. Kirurgi tekee työpäivän aikana 3 leikkausta keskussairaalassa, menee illalla yksityissairaalaan ja tekee illalla 3 leikkausta lisää. Kun ruotsalainen firma rakensi Helsinki-Lahti motarin, niin tie valmistui lähes vuotta lyhyemmässä ajassa, kuin TVL:n laskelmien mukaan "oli edes mahdollista". Asuntosijoittaja vuokraa yksiöitä ainoastaan sossulle. Syynä se, että vuokralaiset vaihtuvat tiuhaan ja joka kerta voi laskuttaa uudestaan ja uudestaan 3 kk:n vuokraa vastaavan takuusumman "remontin" takia. Jne, jne.
Julkinen sektori tekee tärkeää, jopa elintärkeää työtä. Ongelmana on organisatorinen epäpätevyys, joka johtaa päällekkäisyyteen, turhaan työhön ja yleiseen tehottomuuteen. Löytyy yksiköitä, joilla on huikea osaaminen ja joilla prosessit ovat viimeisen päälle kunnossa. Sääli, että tällaiset ovat vähemmistönä.
Toisaalta, julkinen sektori työllistää kymmeniä tuhansia henkilöitä, jotka eivät pääsisi töihin avoimelle sektorille. Näiden työllistäminen on arvokas asia, jota ainakin minä pidän tärkeänä. Mutta tämäkään ei ole riittävä syy heikon suunnittelun ja arkaisen organisoinnin aiheuttamiin ongelmiin, sekä pahoihin "kulttuurivääristymiin", joista ap kertoi esimerkkejä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>> Tehokkuutta ei voi määritellä saman mittarin mukaan yksityisen ja julkisen sektorin osalla. >>
Tämä on se yleisin tekosyy, jonka taakse piiloudutaan ja jolla selitellään epäpätevyyttä, ala-arvoista organisointikykyä, surkeita prosesseja ja yleistä löysän ajankäytön kulttuuria.
Yksityisen puolen firman ovat "profit centereitä", niiden tehtävä on tuottaa voittoa. Julkisen puolen organisaatiot ovat yleensä "cost centereitä". Ne aiheuttavat kustannuksia tuottamalla tärkeitä palveluita. Tällä tavoin niiden mittaaminen on erilaista, toinen tekee voittoa , toinen ei. Mutta metodit toiminnan tehokkuuteen ovat identtiset molemmille. Organisaatio, teki se mitä tahansa, voi toimia tehokkasti tai ei. Julkinen puoli useimmiten ei.
Kun lääkäri hoitaa julkisella puolella esim. 8 potilasta päivässä, niin sama lääkäri hoitaa iltahommina jollain yksityisellä lääkäriasemalla saman määrän potilaita puolet lyhyemmässä ajassa. Kirurgi tekee työpäivän aikana 3 leikkausta keskussairaalassa, menee illalla yksityissairaalaan ja tekee illalla 3 leikkausta lisää. Kun ruotsalainen firma rakensi Helsinki-Lahti motarin, niin tie valmistui lähes vuotta lyhyemmässä ajassa, kuin TVL:n laskelmien mukaan "oli edes mahdollista". Asuntosijoittaja vuokraa yksiöitä ainoastaan sossulle. Syynä se, että vuokralaiset vaihtuvat tiuhaan ja joka kerta voi laskuttaa uudestaan ja uudestaan 3 kk:n vuokraa vastaavan takuusumman "remontin" takia. Jne, jne.
Julkinen sektori tekee tärkeää, jopa elintärkeää työtä. Ongelmana on organisatorinen epäpätevyys, joka johtaa päällekkäisyyteen, turhaan työhön ja yleiseen tehottomuuteen. Löytyy yksiköitä, joilla on huikea osaaminen ja joilla prosessit ovat viimeisen päälle kunnossa. Sääli, että tällaiset ovat vähemmistönä.
Toisaalta, julkinen sektori työllistää kymmeniä tuhansia henkilöitä, jotka eivät pääsisi töihin avoimelle sektorille. Näiden työllistäminen on arvokas asia, jota ainakin minä pidän tärkeänä. Mutta tämäkään ei ole riittävä syy heikon suunnittelun ja arkaisen organisoinnin aiheuttamiin ongelmiin, sekä pahoihin "kulttuurivääristymiin", joista ap kertoi esimerkkejä.Luettelitkin jo itse monia syitä, miksi tehokkuutta yksinkertaisesti ei voi mitata samoilla kriteereillä julkisen ja yksityisen sektorin osalta. Näin kun katsotaan sektoritasolla. Yksittäisiä esimerkkejä tietysti löytyy puolin ja toisin.
Tiivistetysti kirjoituksestasi voi nähdä, että julkisen sektorin hoidettavaksi/huollettavaksi jää myös ne resurssit ja tehtävät, jotka eivät syystä tai toisesta ’kelpaa’ yksityissektorille. Jonkunhan niistäkin vastuu on otettava.
Aivan varmasti tämä ei lisää tehokkuutta, jos sitä mitataan samoin kriteerein kuin yksityissektorilla.
Tuo lääkäriesimerkkikn ontuu siinä, että kaikkein vaikeimmat ja suurimmat leikkaukset ja muu hoito tehdään lähes poikkeuksetta julkisen sektorin yksiköissä. Lisäksi yksityissektorin asiakkaan suoraan lompakostaan maksava hintataso pitää huolen ’potilasvalikoinnista. Nytkin pandemia on lähes kokonaan julkisen terveydenhuollon rasitteena. Eikä yksityisiä lääkäriasemia ja lääkäreitä näy juuri muualla kuin suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.
Esim vanhushuolto ja palveluasumisen vakavat ongelmat ovat olleet kovasti esillä nimenomaan yksityisten toimijoiden laitoksissa. Kyllä niissäkin on kyse ollut ammattitaidottomuudesta ja huonosta suunnittelusta, jonka takana tietysti puhtaasti kustannusnäkökohdat.
Lisäksi lainsäädäntö rajoittaa useitakin julkisen sektorin toimijoita eri tavalla kuin yksityissektorin toimijoita. Mm riskinotto ja rahoitus. Lisäksi jonkun on hoitettava vahvasti tappiolliset ja kalliit syrjäkylienkin palvelut, siellä ei yksityissektorin toimijoita näy. Yksityissektori voi aina ’siirtää’ itsensä kannalta tuottamattomat kohteet julkisen sektorin vastuulle, joten tämä mahdollistaa suuremman riskinoton.
Osaamattomuutta ja huonoa johtamista kyllä löytyy yksityiselläkin sektorilla, mutta ei tämä ole mikään ’sektorikysymys’, vaan enemmän henkilöstön ammattitaitokysymys. Yksityissektorilla on enemmän työkaluja hyvien ammattilaisten hankkimiseksi. Ja kuten edellä jo tulikin esiin, niin yksityissektori voi ’siirtää’ nämä ongelmatapaukset julkisen sektorin kontolle.
- Anonyymi
Julkinen sektori säästäisi paljon jos ei olisi noita epärehellisiä yrittäjiä kuten tässäkin keskusteluketjussa on tullut ilmi.
osa nostaa hintoja osa veloittaa liikaa,
kukaan ei tee julkiselle sektorille urakkaa kun tuntihommissa ei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee kuitenkin, vastuuta ei oteta vaikka penätään.
Kyllä se näissä hyväveli suhmuroinnneissa julkiselta sinne firman kassaan tapahtuu niin paljon korruptiota ettei se kestä päivänvaloa pitkällä tikullakaan.
Tehokkuuteen vaikuttaa yksityisellä puoilella pitkälti raha, Julkiselle puolelle ei oikien mikään kun on byrokraattisen systeemin alla ettei sinne voi tasapuolista ja rehellistä bonus systeemiä tehdä,
Niillätuki ja hankerahoilla osa yrityksistä niin julkiset kuin yksityisetkin porskuttaa ja siellä tulee vielä vähemmän valmista. Joskus niistä ei olekkaan tarkoitus tulla yhtään mitään, Sillä' on pulpahdellut viiemisen kymmenne vuoden aikana kaikenmaailman konsultti-rekry firmoja joka toiseen kadubkulmaan, Kunsultti firmasta löytyy aina se yksi kynämies joka osaa perustella kantansa ja tarpeensa julkiseen hankkeeseen, ja puoluekirja-hyväveli lupalapulla on sitten kunnanisät ja äidit silmät pyöreinä myöntämässä että tää me otetaan, parinvuoden päästä ole kuin muisto kokouspöytäkisjassa ja lasku pöydällä.
Joten aikamonella on peiliin katsomisen paikka tässä yhtälössä.
Vähiten sillä palkkatyötä tekevällä- Anonyymi
Yksi julkisen sektorin tehottomuuden tyyssijoista ovat korkeakoulut. Kun koulutuksesta leikattiin, niin leikkauksesta tehtiin ennenkuulumaton suomalaisen yhteiskunnan tuhoon johtava mantra. Koulutus ja siihen kohdistuvat leikkaukset eivät kuulu kenenkään poliitikon ohjelmaan. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on liikaa yliopistoja. Määrän sijaan pitäisi keskittyä laatuun. Maailman yliopistojen vertailussa listoille pääsevät vain Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto. Esim. Tampereen yliopisto, joka perustettiin aikoinaan kansankorkeakoulun pohjalle, on toiminut vasemmistovaikutteisena yhteiskuntasuuntautuneena perustamistaan lähtien. Kuka lukee maakuntien yliopistojen sosiaalipuolen graduja ja väitöskirjoja, jotka on tehty yliopiston omissa tiedekunnissa ja vielä suomeksi kirjoitettuna. Muistan, kun yksi proffa kertoi lähtevänsä toiselle puolelle maapalloa seminaariin ja totesi vain, että kun kiintiöön kuuluu yksi alan seminaarimatka ulkomaille niin miksi en sitä käyttäisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi julkisen sektorin tehottomuuden tyyssijoista ovat korkeakoulut. Kun koulutuksesta leikattiin, niin leikkauksesta tehtiin ennenkuulumaton suomalaisen yhteiskunnan tuhoon johtava mantra. Koulutus ja siihen kohdistuvat leikkaukset eivät kuulu kenenkään poliitikon ohjelmaan. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on liikaa yliopistoja. Määrän sijaan pitäisi keskittyä laatuun. Maailman yliopistojen vertailussa listoille pääsevät vain Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto. Esim. Tampereen yliopisto, joka perustettiin aikoinaan kansankorkeakoulun pohjalle, on toiminut vasemmistovaikutteisena yhteiskuntasuuntautuneena perustamistaan lähtien. Kuka lukee maakuntien yliopistojen sosiaalipuolen graduja ja väitöskirjoja, jotka on tehty yliopiston omissa tiedekunnissa ja vielä suomeksi kirjoitettuna. Muistan, kun yksi proffa kertoi lähtevänsä toiselle puolelle maapalloa seminaariin ja totesi vain, että kun kiintiöön kuuluu yksi alan seminaarimatka ulkomaille niin miksi en sitä käyttäisi.
No entäs taiteet sitten , siitä ei saa mitään vastinetta mutta apurahat juoksee taiteilijalle kyllä.
jonkun suttukuvan sutittaa taikka joku näytelmä ja tai oppera baletti lurittelut.
Niissä käy sitten tämä yrittäjä kerma tuhlaamassa julkiselta puolelta tulevia korruptio optioitaan, Kuten tämä proffessorin seminaarimatkakin. Joka muutan varmaan loppupeleissä tulee halvemmaksi kuin illanistuijaiset pitkänkaavan mukaan kyyditykse tsiihen ja ylihinnoiteltu joku taide esitys pläjäy,
Puhumattakaan jostain taideinstallaatiosta jonka joku taiteilijä on jollain kauhealla määrärahalla tehnyt eli teetättänyt assistenteillään kuukausitolkulla kuluttanut rahaa ja sitten ylimytö yrittäjä kerma naureskelee 5 minuuttia kun on kiertokautta veronkiertorahat/panama-bingorahat pesty uusiokäyttöön ja kieroilujen jäljet saatu sutattua taiteeksi.
Halvemmaksi olisi tullut rehellisesti teetättää niitä töitä työläisillä ja olisi talouskin laukannut ylämäkeen, mutta kun yksi ahne vaatii niin 10000 saa kitua.
- Anonyymi
"irtisanomiset jne, voi pistää julkisen sektorin huollettavaksi. "
Tietenkin. Yritys työllistääsen määrän kuin tarvitsee ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Yrityksestä X irtisanottu on ihan samassa asemassa kuin se, joka ei koskaan yrityksessä X ole töissä ollutkaan.
Jos tuloista 40% menee veroihin, niin voi kyllä kuvitella, että sillä jotain saadaan aikaankin, Niin saadaan, mutta tavattoman tehottomasti suurin osa palveluista ja edelleen myös palveluja vain palvelun tekemisen vuoksi. Julkisella rahalla rahoitetaan projekteja, jotka työllistävät vain tehotonta projektiväkeä ja kalliin siivun tekeviä alihankkijoita, projektin jälkeen tilanne on sama kuin ilman projektiakin.
Olen sivulta seurannut useita julkisen puolen rahoittamia projekteja, jotka olisi kannattanut jättää kokonaan tekemättä tai toisella tavalla tehty murto-osalla kustannuksista. Mutta määrärahat pitää kuluttaa vaikka väkisin.
Julkisen puolen budjetti tehdään "tämän verran on rahaa, mitä sillä tehtäisiin" eikä "nämä asiat on vähintään tehtävä, paljonko se minimissään maksaa".- Anonyymi
”"irtisanomiset jne, voi pistää julkisen sektorin huollettavaksi. "
Tietenkin. Yritys työllistääsen määrän kuin tarvitsee ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Yrityksestä X irtisanottu on ihan samassa asemassa kuin se, joka ei koskaan yrityksessä X ole töissä ollutkaan. ”
Juuri noin. Yksityinen sektori ei ole vastuussa tehostamistoimissaan irtisanomistaan työntekijöistä irtisanomisen jälkeen eikä jos nämä joutuvat työttömiksi. Ne siirtyvät julkisen sektorin vastuulle jossain vaiheessa.
Jos julkisen sektorin työnantaja tekee saman tehostamistempun, niin vastaavasti työtön siirtyy julkisen sektorin toisen organisaation vastuulle jossain vaiheessa.
Toisin sanoen julkisella sektorilla ei ole vastaavaa tehostamiskeinoa kuin yksityissektorilla eli ei voi siirtää itselle ’tarpeettomia’ ’ resursseja jonkun toisen vastuulle.
Nuo tuollaiset yksitäiset esimerkit, jotka sinä valitsit, varmaan pitävät paikkansakin. Et kai väitä etteikö vastaavanlaisia epäonnistuneita projekteja löytyisi yksityissektoriltakin? Et varmaan, jos olet vähänkin laajemmin ollut mukana projektityöskentelyssä.
Tuossa edellä tulikin jo esille yksityissektorin hoivakotien ongelmista, niitä on julkisuuden perusteella ollut enemmän juuri yksityissektorin toimijoilla. Kysehän niissäkin on huonosta johtamisesta ja osaamattomuudesta, ehkä vääristä prioriteeteista ja jopa välinpitämättömyydestäkin. Mistäpä muustakaan.
On myös julkisuudessa ollut jokin aika sitten useitakin koulutusskandaaleja koskien yksityissektorin koulutusyrityksiä,
Kyllä esimerkkejä löytyy jos niitä haluaa hakea puolin ja toisin.
Silloin kun vertaillaan julkisen sektorin ja yksityissektorin tehokkuutta tai toimivuutta, on kysymys huomattavasti suuremmista asioista kuin yksityäisten yritysten tai toimijoiden, julkisten tai yksityisten, epäonnistumisista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”"irtisanomiset jne, voi pistää julkisen sektorin huollettavaksi. "
Tietenkin. Yritys työllistääsen määrän kuin tarvitsee ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Yrityksestä X irtisanottu on ihan samassa asemassa kuin se, joka ei koskaan yrityksessä X ole töissä ollutkaan. ”
Juuri noin. Yksityinen sektori ei ole vastuussa tehostamistoimissaan irtisanomistaan työntekijöistä irtisanomisen jälkeen eikä jos nämä joutuvat työttömiksi. Ne siirtyvät julkisen sektorin vastuulle jossain vaiheessa.
Jos julkisen sektorin työnantaja tekee saman tehostamistempun, niin vastaavasti työtön siirtyy julkisen sektorin toisen organisaation vastuulle jossain vaiheessa.
Toisin sanoen julkisella sektorilla ei ole vastaavaa tehostamiskeinoa kuin yksityissektorilla eli ei voi siirtää itselle ’tarpeettomia’ ’ resursseja jonkun toisen vastuulle.
Nuo tuollaiset yksitäiset esimerkit, jotka sinä valitsit, varmaan pitävät paikkansakin. Et kai väitä etteikö vastaavanlaisia epäonnistuneita projekteja löytyisi yksityissektoriltakin? Et varmaan, jos olet vähänkin laajemmin ollut mukana projektityöskentelyssä.
Tuossa edellä tulikin jo esille yksityissektorin hoivakotien ongelmista, niitä on julkisuuden perusteella ollut enemmän juuri yksityissektorin toimijoilla. Kysehän niissäkin on huonosta johtamisesta ja osaamattomuudesta, ehkä vääristä prioriteeteista ja jopa välinpitämättömyydestäkin. Mistäpä muustakaan.
On myös julkisuudessa ollut jokin aika sitten useitakin koulutusskandaaleja koskien yksityissektorin koulutusyrityksiä,
Kyllä esimerkkejä löytyy jos niitä haluaa hakea puolin ja toisin.
Silloin kun vertaillaan julkisen sektorin ja yksityissektorin tehokkuutta tai toimivuutta, on kysymys huomattavasti suuremmista asioista kuin yksityäisten yritysten tai toimijoiden, julkisten tai yksityisten, epäonnistumisista.>> On myös julkisuudessa ollut jokin aika sitten useitakin koulutusskandaaleja koskien yksityissektorin koulutusyrityksiä, >>
Noi oikeuteenkin menneet tapaukset olivat varsinaista "yksityissektoria". Ne kaksi pahinta olivat "yksityisiä" osakeyhtiöitä, jotka julkinen sektori (kunnat) omistivat. Kuntien perustamia, kuntien miehittämiä omilla epäpätevillä henkilöillään, kuntien ohjeistamia ja kuntien johtamia. Hienosti meni, kymmeniä miljoonia paloi taivaan tuuliin, aivan julkisen sektorin perinteiden mukaisesti.
- Anonyymi
Kukaan NORMAALI ei tässä maailmassa jää työttömäksi ja sosiaalituen varaan. Jos jää, niin kyse on tilaisuuden hyödyntämisestä (laiskuudesta) tai sairaudesta. Sairaiden oikea paikka on yhteiskunnan sateenvarjon alla. Työtä (ja toimeentuloa) riittää jokaiselle tekevälle ja vielä jää tekemättäkin. Nyt vaan on tapana valita ja nauttia. Sitä ei ole tarkoitettu, että yhteiskunnallista päivähoitoa ja päätoimisen harrastuksen tukea nautitaan palkan nimikkeellä.
- Anonyymi
No nythän tupsahti sellainen aivopieru että toivottavasti olet tuosta aivopierustasi onnellinen!
Toivon sinulle hyvää menomatkaa typeryyden turuille !
- Anonyymi
Mikähän tuossa oli aivopierua. Pitäisikö aikuisten olla työmaa-nimisessä paikassa päivähoidossa tai harrastamassa ja samalla nostaa palkkaa? Kerro yksikin esimerkki, että täysillä liikkeellä oleva ihminen on työttömänä. Jos on, niin lupaan hankkia hänelle työpaikan.
- Anonyymi
Työttömiä on näköjään noin 197 000 joten siitä vaan nyt hankkimaan työpaikkoja ja asiaankuuluvalla palkalla.
Helpotetaan nyt vähän vaikka lupasit kaikille työpaikan niin riittää jos puolelle porukkaa hankit sen työpaikan
Eli sen suuruinen kuukausipalkka jolla ei tarvitse sitten enää kelan kanssa asioida.
Ennemminkin epäilyttää joidenkin yrittäjien asenteellisuus/tyhjäpäisyys, jotka luulevat työttömyyden johtuvan laiskuudesta.
Ja toiseksi että joku 1200€/kk on käypä kuukausipalkka - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Työttömiä on näköjään noin 197 000 joten siitä vaan nyt hankkimaan työpaikkoja ja asiaankuuluvalla palkalla.
Helpotetaan nyt vähän vaikka lupasit kaikille työpaikan niin riittää jos puolelle porukkaa hankit sen työpaikan
Eli sen suuruinen kuukausipalkka jolla ei tarvitse sitten enää kelan kanssa asioida.
Ennemminkin epäilyttää joidenkin yrittäjien asenteellisuus/tyhjäpäisyys, jotka luulevat työttömyyden johtuvan laiskuudesta.
Ja toiseksi että joku 1200€/kk on käypä kuukausipalkkaTyypillistä työtävieroksuvan filosofiaa. Kuorossa lauletaan, että on 200000 työtöntä ja suggeoidaan itsensä etuuksien saajaksi ja vielä hyvällä omallatunnolla, kun löytyy muitakin hengenheimolaisia. Työtä haluava saa työtä, sillä se ole muusta kuin itsestä kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tyypillistä työtävieroksuvan filosofiaa. Kuorossa lauletaan, että on 200000 työtöntä ja suggeoidaan itsensä etuuksien saajaksi ja vielä hyvällä omallatunnolla, kun löytyy muitakin hengenheimolaisia. Työtä haluava saa työtä, sillä se ole muusta kuin itsestä kiinni.
No pistä sitten työpaikalla samantien
Ehtona on että kuukaudessa tienaa sen verran ettei tarvitse kelan kanssa asioida
Noniin rupean odottelemaan työpaikkoja
pistä listaa etelä-savosta kerta löytyy useammallekkin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No pistä sitten työpaikalla samantien
Ehtona on että kuukaudessa tienaa sen verran ettei tarvitse kelan kanssa asioida
Noniin rupean odottelemaan työpaikkoja
pistä listaa etelä-savosta kerta löytyy useammallekkinLähde nyt ensimmäiseksi sieltä alueelta, missä työtä ei ole. Niin ovat monet muutkin tehneet ja työllistyneet. On kummallista logiikkaa, että työttömyyspäivärahoilla voi elää Takahikiällä lopun elämänsä työssäkäyvien maksamalla tuella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähde nyt ensimmäiseksi sieltä alueelta, missä työtä ei ole. Niin ovat monet muutkin tehneet ja työllistyneet. On kummallista logiikkaa, että työttömyyspäivärahoilla voi elää Takahikiällä lopun elämänsä työssäkäyvien maksamalla tuella.
Esimerkiksi etätöitä voi tehdä mistä vain.
Ihme Etelä-suomi keskeisyyttä ja kapea-alaista näkökenttää siellä.
Saataa olla että on syitä jotka pitävät kiinni siellä jossa nyt juurikin asuu.
Ja äsken kehuit että töitä kyllä löytyy
Että sellainen tuulihattara lupaus sitten.
Turha on tätä keskustelua jatkaa kun siellä ei ole kuin keltaisen lehdistön päähän ampuma propaganda työttömistä.
- Anonyymi
Siinä se onkin. Heti peruskoulun jälkeen ollaan niin amattilaista. Ja halutaan tulla työmaalle aikaisintaan klo 11, jolloin voidaankin aloittaa ruokatunti. Klo 14 pitäisi päästä jo kotiin pelaamaan yöllä kesken jäänyttä sotapeliä. Lupasin työpaikan jokaiselle normaalille. Palkka on sopimusten mukainen, jos se on 1200, niin sitten on. Silläkin päjää hienosti, kun osaa elää. Mutta kun rahaa tarvitaan tupakkaan, viinaan, irtoripsiin, koiran trimmaukseen, pesulaan, nakkikioskille, Gloria kuvalehteen, Casino-arpoihin... Kaikkeen johon en itse ole rahaa laittanut ja hyvin on pärjätty. Enkä ole työtön niin kauan kuin Suomessa on yksikin työpaikka, johon riittää Suomenkielen osaaminen. Jos viimeinenkin työpaikka on täytetty, alan yrittäjäksi.
- Anonyymi
Lienee jokaisen oma asia mihin ne rahansa laittaa
Jos ei ole kuin kolme tuntia töissä niin silloin tulee kolmen tunnin palkka eikä kahdeksan!
Siltikin se tuntipalkka pitäisi olla sama. Todin tuollaisia kolmen tunnintyöntekijäitä kukaan pitkin katsele. JA nyt on oikein kärjistetty aisoita.
Kahdeksan tunnin työllä/päivä kuukaudessa kyllä pitää tulla enemmän kuin 1200€ tiedät sen itsekkin varsin hyvin olkoot miten viilattu sopimus tahtojaan.
Pärjäähän sitä sillä 500€/kk ei se siintä ole kiinni vaan siintä mikä on oikein
- Anonyymi
Paljoko tarvitaan palkkaa? Työnä olisi olla vain pöydän takana tekemättä mitään, ei siis kännykkääkään räplätä. Lain mukaiset tauot. Pakko olla paikalla työasussa klo 7:00. Voiko olla helpompaa työtä?
- Anonyymi
Voi toki olla esimerkiksi kansanedustaja .
Ei ole edes paikallo olo velvoitetta palkkakin on suhteellisen kohtuullinen mutta saahan siihen toki lisiä kun muistaa olla jossain hentunliisa kerhossa ja pyytää lisäämään nimen johonkin asiantuntia ryhmään ja käy joskus viikonloppuna jossain palaverissa kahvilla - Anonyymi
Kelan määritys palkasta on tuossa alla jos ette itse usko käykää katsomassa kelan sivuilta! Sitten te jotkin kunnialliseksi yrittäjäksi itseänne sanovat ilkeävät tarjota jotain vieläkin pienempää palkkaa ja samaan hengenvetoon moititte työttömiä laiskoiksi jos ei suostu tulemaan töihin pienemmällä palkalla. Seuraavassa hengenvedossa itkette kun ei tule valtiolta tai kaupungilta tai kunnalta tukirahoitusta ja tukea yrittäjille vaikka sitä jaetaan suhteessa jopa enemmän kuin työttömyydestä. Ansiosidonaisen korvauksen taasen on työtön maksanut suureltaosin itse, minkä te mustamaalaatte tueksi. Kun itse yrittäjä saituudessaan on jättänyt oman työttömyysturvan maksamatta , koska se ei ole pakollinen maksu.... jne turhaa tässä teille enempiä kirjoittelen mutta se palkka tuossa alla
-----------------------------
Kelan määritys palkasta
Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi on pitänyt olla vähintään 1 236 e/kk (vuonna 2020) ja 1 211 e/kk (vuonna 2019).
Palkka suhteutetaan työaikaan:
Päiväpalkan on pitänyt olla vähintään 57,49 euroa. Se saadaan jakamalla kuukauden minimipalkka keskimääräisellä työpäivien määrällä (1 236 : 21,5).
Tuntipalkan on pitänyt olla vähintään 7,19 euroa. Se saadaan jakamalla päivän minimipalkka keskimääräisellä päivän työtuntien määrällä (57,49 : 8).
- Anonyymi
Työntekijälle on helppo maksaa vaikka 3000 € kuukaudessa, jos työn hyöty yritykselle on vähintään 3000 € muut kulut. Minun tapauksessa tuolla palkalla laskutettavaa pitää saada noin 6500 €/kk per työntekijä, niin ollaan nollilla. Sitten tuleekin työntekijä, jolle maksetaan 2000 €/kk ja hänen tuottonsa (saikuttelua, huonoa työpanosta, epämääräisiä kuluja, hävikkiä) on 1200 €/kk. Pitäisikö maksaa 800 €/kk että saa pitää häntä töissä?
- Anonyymi
Kertoilet tahallisesti asian vierestä.
Johan se kertoo nimikin, työpaikka eli paikka jossa tehdään töitä.
Nyt asiaan.
Eihän epäkelpoa tarvitse pitää väkisin palkkalistoilla. Jos et mukamas aiemmin sitä ole älynnyt. Ei edes ammattiliitto puolesta moista katsota hyvällä vaikka yrittäjät jotkut "pelkäävät" ammattiliittoa
Huono tuuri jos tuollainen epäkelpo työntekijä sattuu, mutta jos sattuu niin voit irtisanoa suoraan koeaikana joka voi olla nykyisin jopa 6kk. Tuskin kukaan jaksaa 6kk näytellä säntillistä jos on luikero kuten kuvailet!
Ja jos hävikkiä sattuu tulemaan ihan noin vaan työntekijän toimesta että "lainaa" omiin tarpeisiin, niin sekin on syy irtisanoa koeajan jälkeenkin ilman irtisanomisaikaa.
Sairastelut toki on epämukavia , ja siihen yittäjätä löytynee vakuutukset. Jos ei niin lienee huonoa yrityssuunnittelua.
Ei pidä syyttää yrityssuunittelun epäonnistumisesta työntekijää.
Hankit kunnollisen työntekijän. Niin voit hyvillämielin maksaa sitten hyvän palkan, ja työntekijäkin varmasti kiittää.
Ei kaikki työntekijät ole huonoja kuten ei ole kaikki yrittäjätkään.
Valitettavasti sekaan mahtuu niitä jotka pilaavat kaikkien maineen.
Joten leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä
Ja hyvät viikonloput
- Anonyymi
Onko jotain tahoa, joka oikeasti valvoo julkisten palvelujen laatua ja tuloksellisuutta? Kunnissa ja valtiolla valvotaan pienellä porukalla itse itseään ja poliittisesti pelaten. Kokoomuslaisilla tavoite on kääriä hommia julkiselta puolelta kallillla omalle väelle, demareilla saada työntekijöitä julkiselle sektorille mahdollisimman paljon, persuilla räkyttää kaikesta epäoleellisesta, vihreillä pelastaa maailma epäolennaisilla keinoilla ja hinnalla millä hyvänsä, pienryhmillä kullakin oma suppea etunsa valvottavana. Monipuoluejärjestelmässä (liian monta puoluetta) vastuu ei ole kenelläkään.
Kuka edustaisi veronmaksajaa, jota nyt kuritetaan oikein kunnolla. - Anonyymi
Aluehallintovirasto eli AVI
- Anonyymi
AVI puuttuu ehkä pahimpiin rikoksiin, ei tuottanuuteen yms.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561906Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491662- 521584
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61505Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61415Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41173Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41148