Henkilö A on ainoa lapsi.
Hänen vanhempansa ovat omistaneet talon.
Äiti on kuollut. Kuolinpesää ei ole jaettu.
Isä on muuttanut talosta pois ja taloon jää asumaan henkilö A perheineen. Henkilö A ottaa lainaa ja peruskorjaa taloa paljon.
Olettaen että lähdemme täältä ikäjärjestyksessä, miten käy kun isästä aika jättää?
Kuvitellaan että talon arvo oli ennen 50 000 euroa ja remontin jälkeen 100 000 euroa.
Henkilö A perii talon siis yksin. Katsotaanko talon arvoksi nykyinen arvo vai se arvo mikä sillä oli ennen hänen tekemäänsä remonttia? Perintöveroa määritettäessä tällä on iso vaikutus käsittääkseni.
Jos henkilö A ostaisi talon isältään, mikä talon hinnaksi katsottaisiin nyt jotta sitä ei katsottaisi lahjaksi? Pitäisikö hänen ostaa ns koko talo vai pelkästään isän osuus isän osa äidin osuudesta?
Hänen vanhempansa ovat omistaneet talon.
Äiti on kuollut. Kuolinpesää ei ole jaettu.
Isä on muuttanut talosta pois ja taloon jää asumaan henkilö A perheineen. Henkilö A ottaa lainaa ja peruskorjaa taloa paljon.
Olettaen että lähdemme täältä ikäjärjestyksessä, miten käy kun isästä aika jättää?
Kuvitellaan että talon arvo oli ennen 50 000 euroa ja remontin jälkeen 100 000 euroa.
Henkilö A perii talon siis yksin. Katsotaanko talon arvoksi nykyinen arvo vai se arvo mikä sillä oli ennen hänen tekemäänsä remonttia? Perintöveroa määritettäessä tällä on iso vaikutus käsittääkseni.
Jos henkilö A ostaisi talon isältään, mikä talon hinnaksi katsottaisiin nyt jotta sitä ei katsottaisi lahjaksi? Pitäisikö hänen ostaa ns koko talo vai pelkästään isän osuus isän osa äidin osuudesta?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikö kukaan osaa auttaa?
Perintöverotukseen omaisuuden arvot määritellään kuolinhetken mukan.
Kiinteistökaupassa otetaan huomioon hankintameno (millä hinnalla sait perintönä tai ostit) ja vähennyksenä kaikki niihin liityvät pakolliset menot, erotuksena jäävästä summasta määrätään myyntivoittovero.
Ensin kuolleen henkilön jälkeen on varmasti tehty perunkirjoitus, ja sinne merkitty omaisuuden (talon) arvot ja rintaperilliselle määrätty niistä perintöverot.
(tv. joitakin kokemuksia on)
On perillisiä, jotka kuvittelee as.osakkeen arvon olevan ja tulevan perukirjan mukaan ymmärtämättä sitä tosiasiaa että , osakkeen voi myydä huomattavasti halvemmalla.
Eli+jos+ja+kun+isä+on+muuttanut+pois+yhteisestä+asunnosta,+olisi+pitänyt+tehdä+ositus+isän+ja+edesmenneen+äidin+osalta.
Oikeusaputoimistot kyllä poistaa vanhat ositukset,hakevat käräjoikeudelta pesänselvittäjää ja-jakajaa joka kyllä käänttä perinnot yhteiskunnan hyväksi.Namu pala asianajajille.
Noinhan+se+menee,+mutta+kukaan+ei+ole+vastannut+oikeastaan+tähän:+Jos+henkilö+A+ostaisi+talon+isältään,+mikä+talon+hinnaksi+katsottaisiin+nyt+jotta+sitä+ei+katsottaisi+lahjaksi?+Pitäisikö+hänen+ostaa+ns+koko+talo+vai+pelkästään+isän+osuus+++isän+osa+äidin+osuudesta?
"Pitäisikö hänen ostaa ns koko talo vai pelkästään isän osuus isän osa äidin osuudesta?"
Kun kysymys osoittaa, että kysyjä ei ymmärrä mitään perintöasioista, kannattaisi ihan oikeasti ottaa yhteyttä lakimieheen ennen kuin tekee mitään.
Kun A on ollut ainoa perillinen, hän omistaa puolet talosta eikä ole mitään "kuolinpesää" jolta voisi ostaa koko talon. Osituskirja isän ja perillisen kesken olisi syytä tehdä.
Eikö verottaja tee laskennallisen osituksen joka tapauksessa?
lajijasuris
Laki kylläkin määrittelee, että kuolinpesä muodostuu aina, oli siinä yksi osakas taikka useampi ja joka johtuu lain sanamuodosta, pesä vastaa kolmannelle osapuolelle pesän asioista, eli vainajan velasta ja muista asioista (osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta kuin laissa määrätyllä tavalla.
Kuolinpesä luovutetaan pesänselvittäjän/jakajan hallintaan joka vastaa pesän asioista kolmannelle osapuolelle.
Eli kyllä yksittäinenkin osakas voi ostaa talon kuolinpesältä jolloinka pesään tulevia varantoja käytetään pesän/vainajan velkojen maksuun.
Eli tosiasiassa hän ei vielä omista yhtään puolikasta talosta, vaan vasta kun pesä jaetaan ja voihan sen pitää jakamattomana siihen asti kun toinen osapuoli kuolee.
Eihän verottaja sitä ositusta tee.
Laskennallinen ositus tehdään jo perukirjaan eli ns. fifti-fifti jako, mutta vasta lopullinen jako tekee sen osituksen tarkemmin, esim. jos edesmennyt on saanut perintönä omaisuutta, lahjana taikka ansainnut jotain ja jonka hankkinut itse itselleen.
Avsainnut sana on ehkä liian laaja, koska se voi käsittää mitä vaan ansiomitalista lentokoneeseen asti eli vasta taivaan avaruus on rajana.
Kun on yksi perillinen ei tehdä perinnönjakoa. Siksi siis osituskirja olisi hyvä laatia. Käytännössä kuolinpesältä talon ostaminen olisi itseltä ostamista, kun itse on pesän pääosakas.
Juu kyllä yleensä näin, mutta kun nyt on esimerkkitapauksessa vain yksi perillinen ja vain talo. Tarkoitin laskennallista ositusta siinä tilanteessa jos isä esimerkiksi lahjoittaa tai myy osansa niin verottaja tekee laskennallisen osituksen laskiessa pojan mahdollista lahjaosuuden arvoa.
Eräs asioista paremmin perillä oleva on kertonut ettei tämmösissä simppeleissä tilanteissa tarvi välttämättä olla niin byrokraattinen. Isä ja poika ei sinänsä osituspaperia tarvi nyt. Riittänee kun ilmoittaa verottajalle perukirjan. Jakokirjaa ei ole pakko toimittaa. Kiinteistön omistustiedot ja hinnat verottaja saa tietoonsa muutenkin.
Mutta niin tai näin, kyllä itsekin tekisin asiat mieluummin "protokollan" mukaan tämmösissä asioissa.
lajijasuris
lajijasuris
Kuolinpesä lakkaa olemasta kun perukirja on toimitettu verottajalle,siis yhden osakkaan pesässä.
Osoittakaa esimerkein tämä ja sitten lakipykälä asiasta.
Muutoin juttelunne on pelkkää skeidaa
Googlatkaa hyvät ihmiset, ei kannata täällä vastailla väärin, antaa väärää tietoa, mutuilua.
Daatatte kaikki aasitta-ajajat häpeään teidän puolestanne, vai vastaaileeko täällä nekin joiden kuuluisi sitä sensurointia hoitaa?
"Kuolinpesän ainoa osakas
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saaja sekä leski ositukseen asti. ====>>>>Mikäli vainajalla on vain yksi elossa oleva lapsi eikä vainaja ei ole naimisissa tai tehnyt testamenttia, on lapsi kuolinpesän ainoa osakas<<<<====.
Kuolinpesän ainut osakas saa koko vainajan omaisuuden. Hän voi päättää omaisuuden käytöstä haluamallaan tavalla. Hän voi esimerkiksi joko myydä tai pitää itsellään vainajalta jäänen kiinteistön. Myös ainoan osakkaan on kuitenkin huolehdittava, että velkojien oikeudet toteutetaan. =====>>>>Vainajan velat tulee siis ensin maksaa kuolinpesän varoista<<<<<====, ja vasta jäljelle jäänyttä omaisuutta perillinen saa hallita mielensä mukaan.
Kuolinpesän ainoan osakkaan tehtävä on myös huolehtia, ===>>>>että kuolinpesä lakkaa asianmukaisest<<<<=====i. Esimerkiksi verohallintoon tulee toimittaa asianmukaiset kopiot verotusta varten".
Se taisikin Lawetorderi jo tuolla ilmaista tämän saman asian?
T. Lawetorder
Sitten hieman siitä, miksi kannattaa pitää jakamattomana taikka ns. ostaa kuolinpesältä.
"Myynnistä mahdollisesti saatavasta luovutusvoitosta verotetaan kuolinpesää, jos lapset eivät kuolinpäivän jälkeen ole asuneet asunnossa yhtäjaksoisesti ja vakituisesti vähintään kahden vuoden ajan. Myyntihinnasta vähennetään myyntikulut ja hankintameno, joka on asunnon perintäverotuksessa vahvistettu arvo, eli perukirja-arvo. Vaihtoehtoisesti myyntihinnasta voidaan vähentää myös hankintameno-olettamana 40 prosenttia myyntihinnasta, jos se on enemmän kuin perintöverotusarvo ja myyntikulut."
Koska kuolinpesä on niin sanotusti verovelvollinen tai vaihtoehtonahan on asuminen vähintään 2 vuotta.
Ei mikään laki kiellä ostamasta kuolinpesältä vaikka olisikin ainoa osakas, mutta tämä silloin, jos ei ole asunut tuossa 2v,
"– Kuolinpesän pitämiseen jakamattomana on useita syitä, joista yksi on verotus. Verottaja kohtelee kuolinpesää tuloverotuksessa omana yksikkönään. Pesän tuloja ei siis jaeta sen osakkaille verotettavaksi, Huovinen vastaa.
– Poikkeuksen muodostaa vain elinkeinotoimintaa harjoittava kuolinpesä, jota verotetaan elinkeinotulojen osalta erillisenä vain kolme perittävän kuolinvuotta seuraavaa vuotta.
– Jos pesään syntyy tulojen ja menojen erotuksena säästöä, voi osakas yleensä vaatia säästön jakamista. Pesä on maksanut tuloistaan kertaalleen veroa, ja kun osakkaille jaetaan osuutta tulosta, he eivät enää maksa siitä veroja toiseen kertaan.”
– Kuolinpesän jakaminen vaikuttaa myös luovutustappioiden hyödyntämiseen. Jakamattoman kuolinpesän omaisuuden myynnistä on voinut syntyä tappiota. Kuolinpesälle syntynyttä luovutustappiota ei voi hyödyntää vähennyksenä osakkaiden verotuksessa, Huovinen neuvoo.
– Kuolinpesä kannattaa useimmiten jakaa, jos halutaan hyödyntää oman asunnon myyntivoiton verovapautta, hän jatkaa.
– Esimerkiksi ennen lesken ja vainajan yhteisen asunnon myyntiä toimitettava ositus, jossa leskelle annetaan asunto ja perillisille muuta omaisuutta, voi säästää myyntivoittoveroja useita tuhansia euroja.
– Kuolinpesän jaosta voi olla hyötyä myös, jos kuolinpesä on metsätila, jonka omistamisesta kaikki pesän osakkaat eivät ole innostuneita, tai jos on syntynyt peräkkäisiä kuolinpesiä useiden peräkkäisten kuolintapausten seurauksena."
Nämä on perintöasiat vähän sellaisia henkimaailman hommia, niitäkään ei oikein moni ymmärrä noin suoralta kädeltä.