Talon arvo perintöä jakaessa

On perillisiä, jotka kuvittelee as.osakkeen arvon olevan ja tulevan perukirjan mukaan ymmärtämättä sitä tosiasiaa että , osakkeen voi myydä huomattavasti halvemmalla.

Oikeusaputoimistot kyllä poistaa vanhat ositukset,hakevat käräjoikeudelta pesänselvittäjää ja-jakajaa joka kyllä käänttä perinnot yhteiskunnan hyväksi.Namu pala asianajajille.

Noinhan se menee, mutta kukaan ei ole vastannut oikeastaan tähän: Jos henkilö A ostaisi talon isältään, mikä talon hinnaksi katsottaisiin nyt jotta sitä ei katsottaisi lahjaksi? Pitäisikö hänen ostaa ns koko talo vai pelkästään isän osuus isän osa äidin osuudesta?

Itse olisin näistä kahdesta juuri tämän lahjaluonteisen kaupan kannalla ennen kuin tosissaan edes ajattelee mitään isompaa remppaa. Lahjaluonteisen kaupan raja on ollut, että hinta vähintään 75% käyvästä arvosta. Eikö vaihtoehtona voisi olla sekin, että isä lahjoittaa? Tästä menisi sitten toki lahjavero, joka on karkeasti 10-15% lahja-arvosta kyseisillä luvuilla. Verottajalta voi pyytää sitovan ennakkoratkaisun tämmösissä. Voi sitten harrastaa verosuunnittelua ja miettiä mikä on hyvä tapa siirtää talon omistus

Mitä tulee itse kysymykseen niin minun ymmärtääkseni homma menee siten, että A on perinyt puolet äidiltään ja vain isältä ostetun osuuden arvoa tarkastellaan mahdollisen lahjan suhteen. Tuo 75% lasketaan siis talon tämänhetkisen markkinahinnan mukaan ja tähän voi pyytää esimerkiksi kiinteistövälittäjän arvion. En kyllä lähtisi tekeen mitään vähänkään isompaa remppaa muuhun kuin omistamaani asuntoon.

lajijasuris

Eikö verottaja tee laskennallisen osituksen joka tapauksessa?

lajijasuris

Laki kylläkin määrittelee, että kuolinpesä muodostuu aina, oli siinä yksi osakas taikka useampi ja joka johtuu lain sanamuodosta, pesä vastaa kolmannelle osapuolelle pesän asioista, eli vainajan velasta ja muista asioista (osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta kuin laissa määrätyllä tavalla.

Kuolinpesä luovutetaan pesänselvittäjän/jakajan hallintaan joka vastaa pesän asioista kolmannelle osapuolelle.

Eli kyllä yksittäinenkin osakas voi ostaa talon kuolinpesältä jolloinka pesään tulevia varantoja käytetään pesän/vainajan velkojen maksuun.

Eli tosiasiassa hän ei vielä omista yhtään puolikasta talosta, vaan vasta kun pesä jaetaan ja voihan sen pitää jakamattomana siihen asti kun toinen osapuoli kuolee.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö verottaja tee laskennallisen osituksen joka tapauksessa?

lajijasuris

Eihän verottaja sitä ositusta tee.

Laskennallinen ositus tehdään jo perukirjaan eli ns. fifti-fifti jako, mutta vasta lopullinen jako tekee sen osituksen tarkemmin, esim. jos edesmennyt on saanut perintönä omaisuutta, lahjana taikka ansainnut jotain ja jonka hankkinut itse itselleen.

Avsainnut sana on ehkä liian laaja, koska se voi käsittää mitä vaan ansiomitalista lentokoneeseen asti eli vasta taivaan avaruus on rajana.

Anonyymi kirjoitti:

Laki kylläkin määrittelee, että kuolinpesä muodostuu aina, oli siinä yksi osakas taikka useampi ja joka johtuu lain sanamuodosta, pesä vastaa kolmannelle osapuolelle pesän asioista, eli vainajan velasta ja muista asioista (osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta kuin laissa määrätyllä tavalla.

Kuolinpesä luovutetaan pesänselvittäjän/jakajan hallintaan joka vastaa pesän asioista kolmannelle osapuolelle.

Eli kyllä yksittäinenkin osakas voi ostaa talon kuolinpesältä jolloinka pesään tulevia varantoja käytetään pesän/vainajan velkojen maksuun.

Eli tosiasiassa hän ei vielä omista yhtään puolikasta talosta, vaan vasta kun pesä jaetaan ja voihan sen pitää jakamattomana siihen asti kun toinen osapuoli kuolee.

Lue lisää

Kun on yksi perillinen ei tehdä perinnönjakoa. Siksi siis osituskirja olisi hyvä laatia. Käytännössä kuolinpesältä talon ostaminen olisi itseltä ostamista, kun itse on pesän pääosakas.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän verottaja sitä ositusta tee.

Laskennallinen ositus tehdään jo perukirjaan eli ns. fifti-fifti jako, mutta vasta lopullinen jako tekee sen osituksen tarkemmin, esim. jos edesmennyt on saanut perintönä omaisuutta, lahjana taikka ansainnut jotain ja jonka hankkinut itse itselleen.

Avsainnut sana on ehkä liian laaja, koska se voi käsittää mitä vaan ansiomitalista lentokoneeseen asti eli vasta taivaan avaruus on rajana.

Lue lisää

Juu kyllä yleensä näin, mutta kun nyt on esimerkkitapauksessa vain yksi perillinen ja vain talo. Tarkoitin laskennallista ositusta siinä tilanteessa jos isä esimerkiksi lahjoittaa tai myy osansa niin verottaja tekee laskennallisen osituksen laskiessa pojan mahdollista lahjaosuuden arvoa.

Eräs asioista paremmin perillä oleva on kertonut ettei tämmösissä simppeleissä tilanteissa tarvi välttämättä olla niin byrokraattinen. Isä ja poika ei sinänsä osituspaperia tarvi nyt. Riittänee kun ilmoittaa verottajalle perukirjan. Jakokirjaa ei ole pakko toimittaa. Kiinteistön omistustiedot ja hinnat verottaja saa tietoonsa muutenkin.
Mutta niin tai näin, kyllä itsekin tekisin asiat mieluummin "protokollan" mukaan tämmösissä asioissa.

lajijasuris

lajijasuris

Osoittakaa esimerkein tämä ja sitten lakipykälä asiasta.

Muutoin juttelunne on pelkkää skeidaa

Googlatkaa hyvät ihmiset, ei kannata täällä vastailla väärin, antaa väärää tietoa, mutuilua.

Daatatte kaikki aasitta-ajajat häpeään teidän puolestanne, vai vastaaileeko täällä nekin joiden kuuluisi sitä sensurointia hoitaa?

"Kuolinpesän ainoa osakas

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saaja sekä leski ositukseen asti. ====>>>>Mikäli vainajalla on vain yksi elossa oleva lapsi eikä vainaja ei ole naimisissa tai tehnyt testamenttia, on lapsi kuolinpesän ainoa osakas<<<<====.

Kuolinpesän ainut osakas saa koko vainajan omaisuuden. Hän voi päättää omaisuuden käytöstä haluamallaan tavalla. Hän voi esimerkiksi joko myydä tai pitää itsellään vainajalta jäänen kiinteistön. Myös ainoan osakkaan on kuitenkin huolehdittava, että velkojien oikeudet toteutetaan. =====>>>>Vainajan velat tulee siis ensin maksaa kuolinpesän varoista<<<<<====, ja vasta jäljelle jäänyttä omaisuutta perillinen saa hallita mielensä mukaan.

Kuolinpesän ainoan osakkaan tehtävä on myös huolehtia, ===>>>>että kuolinpesä lakkaa asianmukaisest<<<<=====i. Esimerkiksi verohallintoon tulee toimittaa asianmukaiset kopiot verotusta varten".

Se taisikin Lawetorderi jo tuolla ilmaista tämän saman asian?

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

Googlatkaa hyvät ihmiset, ei kannata täällä vastailla väärin, antaa väärää tietoa, mutuilua.

Daatatte kaikki aasitta-ajajat häpeään teidän puolestanne, vai vastaaileeko täällä nekin joiden kuuluisi sitä sensurointia hoitaa?

"Kuolinpesän ainoa osakas

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saaja sekä leski ositukseen asti. ====>>>>Mikäli vainajalla on vain yksi elossa oleva lapsi eikä vainaja ei ole naimisissa tai tehnyt testamenttia, on lapsi kuolinpesän ainoa osakas<<<<====.

Kuolinpesän ainut osakas saa koko vainajan omaisuuden. Hän voi päättää omaisuuden käytöstä haluamallaan tavalla. Hän voi esimerkiksi joko myydä tai pitää itsellään vainajalta jäänen kiinteistön. Myös ainoan osakkaan on kuitenkin huolehdittava, että velkojien oikeudet toteutetaan. =====>>>>Vainajan velat tulee siis ensin maksaa kuolinpesän varoista<<<<<====, ja vasta jäljelle jäänyttä omaisuutta perillinen saa hallita mielensä mukaan.

Kuolinpesän ainoan osakkaan tehtävä on myös huolehtia, ===>>>>että kuolinpesä lakkaa asianmukaisest<<<<=====i. Esimerkiksi verohallintoon tulee toimittaa asianmukaiset kopiot verotusta varten".

Se taisikin Lawetorderi jo tuolla ilmaista tämän saman asian?

T. Lawetorder

Lue lisää

Sitten hieman siitä, miksi kannattaa pitää jakamattomana taikka ns. ostaa kuolinpesältä.

"Myynnistä mahdollisesti saatavasta luovutusvoitosta verotetaan kuolinpesää, jos lapset eivät kuolinpäivän jälkeen ole asuneet asunnossa yhtäjaksoisesti ja vakituisesti vähintään kahden vuoden ajan. Myyntihinnasta vähennetään myyntikulut ja hankintameno, joka on asunnon perintäverotuksessa vahvistettu arvo, eli perukirja-arvo. Vaihtoehtoisesti myyntihinnasta voidaan vähentää myös hankintameno-olettamana 40 prosenttia myyntihinnasta, jos se on enemmän kuin perintöverotusarvo ja myyntikulut."

Koska kuolinpesä on niin sanotusti verovelvollinen tai vaihtoehtonahan on asuminen vähintään 2 vuotta.

Ei mikään laki kiellä ostamasta kuolinpesältä vaikka olisikin ainoa osakas, mutta tämä silloin, jos ei ole asunut tuossa 2v,

"– Kuolinpesän pitämiseen jakamattomana on useita syitä, joista yksi on verotus. Verottaja kohtelee kuolinpesää tuloverotuksessa omana yksikkönään. Pesän tuloja ei siis jaeta sen osakkaille verotettavaksi, Huovinen vastaa.

– Poikkeuksen muodostaa vain elinkeinotoimintaa harjoittava kuolinpesä, jota verotetaan elinkeinotulojen osalta erillisenä vain kolme perittävän kuolinvuotta seuraavaa vuotta.

– Jos pesään syntyy tulojen ja menojen erotuksena säästöä, voi osakas yleensä vaatia säästön jakamista. Pesä on maksanut tuloistaan kertaalleen veroa, ja kun osakkaille jaetaan osuutta tulosta, he eivät enää maksa siitä veroja toiseen kertaan.”

– Kuolinpesän jakaminen vaikuttaa myös luovutustappioiden hyödyntämiseen. Jakamattoman kuolinpesän omaisuuden myynnistä on voinut syntyä tappiota. Kuolinpesälle syntynyttä luovutustappiota ei voi hyödyntää vähennyksenä osakkaiden verotuksessa, Huovinen neuvoo.

– Kuolinpesä kannattaa useimmiten jakaa, jos halutaan hyödyntää oman asunnon myyntivoiton verovapautta, hän jatkaa.

– Esimerkiksi ennen lesken ja vainajan yhteisen asunnon myyntiä toimitettava ositus, jossa leskelle annetaan asunto ja perillisille muuta omaisuutta, voi säästää myyntivoittoveroja useita tuhansia euroja.

– Kuolinpesän jaosta voi olla hyötyä myös, jos kuolinpesä on metsätila, jonka omistamisesta kaikki pesän osakkaat eivät ole innostuneita, tai jos on syntynyt peräkkäisiä kuolinpesiä useiden peräkkäisten kuolintapausten seurauksena."

Nämä on perintöasiat vähän sellaisia henkimaailman hommia, niitäkään ei oikein moni ymmärrä noin suoralta kädeltä.