Pakkoruotsi ei ole maistunut koskaan suomalaisille - miksei se ole jo valinnaiskieli?

Kukaan ei kiellä myöhemminkään kiinnostumasta.

Ruotsin oppii aikuisenakin, jos kokee sitä tarvitsevansa.

Pakottaminen on rumaa, tyhmää ja turhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei kiellä myöhemminkään kiinnostumasta.

Ruotsin oppii aikuisenakin, jos kokee sitä tarvitsevansa.

Pakottaminen on rumaa, tyhmää ja turhaa.

Aivan!

Tuo ei pidä paikkaansa ja tiedät sen.

Jos 45% lukisi ruotsia, pakkoruotsia ei tarvittaisi. Muutenkin väitteesi ovat virheellisiä. Tämä väite perustuu vain matematiikan ja logiikan heikkoon osaamiseen:

"Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27%. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43% 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17%."

Tässä on verrattu ikäluokkaa 1997 viidesluokkalaiset, joilla oli ensi kertaa mahdollisuus A2-kieleen ja vuoden 1996 8.-9. -luokkalaisia, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut, sen sijaan heillä oli B2-kieli.

Malliesimerkki tilastoilla valehtelusta!

Oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kolmatta kieltä.

1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista. Nämä eivät vanhaa B2-kieltä sitten juuri valinneet.

1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei ollut edes mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä olivat jo kaikki lisäkieltä opiskelevat.

Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

Olisi kannattanut lukea edes se lyhyt matikka hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos 45% lukisi ruotsia, pakkoruotsia ei tarvittaisi. Muutenkin väitteesi ovat virheellisiä. Tämä väite perustuu vain matematiikan ja logiikan heikkoon osaamiseen:

"Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27%. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43% 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17%."

Tässä on verrattu ikäluokkaa 1997 viidesluokkalaiset, joilla oli ensi kertaa mahdollisuus A2-kieleen ja vuoden 1996 8.-9. -luokkalaisia, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut, sen sijaan heillä oli B2-kieli.

Malliesimerkki tilastoilla valehtelusta!

Oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kolmatta kieltä.

1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista. Nämä eivät vanhaa B2-kieltä sitten juuri valinneet.

1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei ollut edes mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä olivat jo kaikki lisäkieltä opiskelevat.

Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

Olisi kannattanut lukea edes se lyhyt matikka hyvin.

Lue lisää

Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
: lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.

1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.

Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
: lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.

1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.

Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.

Lue lisää

Lyhyet kielet vei ainereaali ja jatko-opintoihin pyrkimisen kovuus, pakko keskittyä aineisiin, jotka tuovat pisteitä omalle unelma-alalle.

Kaikki tietävät tämän.

Anonyymi kirjoitti:

Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
: lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.

1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.

Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.

Lue lisää

Edelleen n. 40% lukee kolmea kieltä... turhaan.

Purkamalla pakkoruotsi saadaan tilaa kahdelle itse valitulle kielelle. Se riittää useimmille.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen n. 40% lukee kolmea kieltä... turhaan.

Purkamalla pakkoruotsi saadaan tilaa kahdelle itse valitulle kielelle. Se riittää useimmille.

Ei lue yläkoulussa SAMANAIKAISESTI. Noihin lukuihin ei päästä enää koskaan, valitettava tosiasia.

Kieliaktiivit pahentavat tilannetta entisestään kielivastaisuudellaan - heidän mielestään suomi ja englanti riittävät suomalaiselle.

No englantia ei todellakaan tarvitse yhtään missään, ikinä.

Anonyymi kirjoitti:

No englantia ei todellakaan tarvitse yhtään missään, ikinä.

Englantia kuulee joka päivä.

Ruotsia ei.

Halusi tai ei.

Ei.

Tämä B-kielen valinnaisuus on tärkeä tavoite!

Anonyymi kirjoitti:

Tämä B-kielen valinnaisuus on tärkeä tavoite!

RKP (= Ruotsia Kaikille Pakolla) pyrkii kaikin tavoin estämään valinnaisuuden.

B1 ei ole enää = ”pakkoruotsi”.

Ruotsi voi olla nykyisessä systeemissä yhtä hyvin A1- tai A2-kieli. Isoimmissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet valita. Tämän johdosta ruotsi on saksan rinnalla suosituin A2-kieli.