Pakkoruotsi ei ole maistunut koskaan suomalaisille - miksei se ole jo valinnaiskieli?

Mitä paremmin ruotsinsa on lukenut, sitä selkeämmin näkee, ettei sille ole tarvetta.

25

131

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Joo, ei se tosiaan kiinnostanut yhtään silloin.

      • Anonyymi

        Kukaan ei kiellä myöhemminkään kiinnostumasta.

        Ruotsin oppii aikuisenakin, jos kokee sitä tarvitsevansa.

        Pakottaminen on rumaa, tyhmää ja turhaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei kiellä myöhemminkään kiinnostumasta.

        Ruotsin oppii aikuisenakin, jos kokee sitä tarvitsevansa.

        Pakottaminen on rumaa, tyhmää ja turhaa.

        Aivan!


    • Anonyymi

      Suomalaisille maistui vallan mainiosti ruotsi ja muut kielet vielä 90-luvulla. Kieliä luettiin paljon ja pitkään. 2000-luvulla lyhyiden kielten suosio on vähitellen romahtanut. Ruotsia opiskelisi vapaaehtoisestikin peräti 45%, mikäli sen pakollisuus poistettaisiin (kolmen YO:n tutkimus, 2014).

      • Anonyymi

        Tuo ei pidä paikkaansa ja tiedät sen.


      • Anonyymi

        Jos 45% lukisi ruotsia, pakkoruotsia ei tarvittaisi. Muutenkin väitteesi ovat virheellisiä. Tämä väite perustuu vain matematiikan ja logiikan heikkoon osaamiseen:

        "Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27%. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43% 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17%."

        Tässä on verrattu ikäluokkaa 1997 viidesluokkalaiset, joilla oli ensi kertaa mahdollisuus A2-kieleen ja vuoden 1996 8.-9. -luokkalaisia, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut, sen sijaan heillä oli B2-kieli.

        Malliesimerkki tilastoilla valehtelusta!

        Oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kolmatta kieltä.

        1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista. Nämä eivät vanhaa B2-kieltä sitten juuri valinneet.

        1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei ollut edes mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä olivat jo kaikki lisäkieltä opiskelevat.

        Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

        Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

        Olisi kannattanut lukea edes se lyhyt matikka hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos 45% lukisi ruotsia, pakkoruotsia ei tarvittaisi. Muutenkin väitteesi ovat virheellisiä. Tämä väite perustuu vain matematiikan ja logiikan heikkoon osaamiseen:

        "Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27%. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43% 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17%."

        Tässä on verrattu ikäluokkaa 1997 viidesluokkalaiset, joilla oli ensi kertaa mahdollisuus A2-kieleen ja vuoden 1996 8.-9. -luokkalaisia, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut, sen sijaan heillä oli B2-kieli.

        Malliesimerkki tilastoilla valehtelusta!

        Oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kolmatta kieltä.

        1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista. Nämä eivät vanhaa B2-kieltä sitten juuri valinneet.

        1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei ollut edes mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä olivat jo kaikki lisäkieltä opiskelevat.

        Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

        Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

        Olisi kannattanut lukea edes se lyhyt matikka hyvin.

        Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
        : lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.

        1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.

        Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
        : lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.

        1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.

        Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.

        Lyhyet kielet vei ainereaali ja jatko-opintoihin pyrkimisen kovuus, pakko keskittyä aineisiin, jotka tuovat pisteitä omalle unelma-alalle.

        Kaikki tietävät tämän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
        : lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.

        1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.

        Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.

        Edelleen n. 40% lukee kolmea kieltä... turhaan.

        Purkamalla pakkoruotsi saadaan tilaa kahdelle itse valitulle kielelle. Se riittää useimmille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleen n. 40% lukee kolmea kieltä... turhaan.

        Purkamalla pakkoruotsi saadaan tilaa kahdelle itse valitulle kielelle. Se riittää useimmille.

        Ei lue yläkoulussa SAMANAIKAISESTI. Noihin lukuihin ei päästä enää koskaan, valitettava tosiasia.

        Kieliaktiivit pahentavat tilannetta entisestään kielivastaisuudellaan - heidän mielestään suomi ja englanti riittävät suomalaiselle.


    • Anonyymi

      Tämän ihmiset jo tietävät:

      Mitä paremmin ruotsinsa on lukenut, sitä selkeämmin näkee, ettei sille ole tarvetta.

      • Anonyymi

        No englantia ei todellakaan tarvitse yhtään missään, ikinä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No englantia ei todellakaan tarvitse yhtään missään, ikinä.

        Englantia kuulee joka päivä.

        Ruotsia ei.

        Halusi tai ei.

        Ei.


    • Anonyymi

      Yli 95%:n pakkoruotsi ei ole 4,7%:n kielivähemmistön "kielellinen oikeus"! Miksi jatkaa tätä vääryyttä?

    • Anonyymi

      Valinnaisuus tulisi nimenomaan keskittää B-kieleen.

      Erityisesti B1-kielen (nyt pakkoruotsi) tulisi olla valinnainen ja alkaa yläkoulussa. Pakkoruotsin sijaan jo itseään tuntevat nuoret saisivat valita ITSE aidosti kiinnostavan kielen mahdollisimman laajasta tarjonnasta

      RKP varhaistutti pakkoruotsin alakouluun, jottei sillä olisi kilpailijoita.

      • Anonyymi

        Tämä B-kielen valinnaisuus on tärkeä tavoite!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä B-kielen valinnaisuus on tärkeä tavoite!

        RKP (= Ruotsia Kaikille Pakolla) pyrkii kaikin tavoin estämään valinnaisuuden.


      • Anonyymi

        B1 ei ole enää = ”pakkoruotsi”.

        Ruotsi voi olla nykyisessä systeemissä yhtä hyvin A1- tai A2-kieli. Isoimmissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet valita. Tämän johdosta ruotsi on saksan rinnalla suosituin A2-kieli.


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      193
      3579
    2. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      57
      2237
    3. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      376
      2220
    4. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      43
      2082
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      32
      1501
    6. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      93
      1251
    7. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      54
      1213
    8. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      460
      1202
    9. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      121
      1063
    10. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      59
      1014
    Aihe