Eli kiskot ollut käytössä 6 viikkoa ja reikä on tullut, en tietääkseni edes narskuta hampaita, ei ainakaan kukaan ole maininnut eikä sellaisia merkkejä hampaissakaan ole. Kai tuolla kiskolla nyt joku takuu on vai onko? Saako mennä rikki noin äkkiä? reikä on pieni mutta kyllä se käytössä suurenee varmasti. Maksoin kuitenkin yli 200 euroa noista.
Purentakiskossa reikä
....
20
4798
Vastaukset
- Yasuni
Kisko paikataan/korjataan kontrollikäynnillä. Varmasti saat myös uuden maksutta, jos kiskossa on ollut selvä valmistusvirhe eikä korjaaminen onnistu.
- meikpiis75
On aivan normaalia, että kisko kuluu käytössä. Pakosti liikutat jollain tavalla hampaitasi sitä vasten, koska se on kulunut eli siis taidat narskuttaa kuitenkin. Itsestään siihen ei reikiä tule.
Kuulostaa siltä, että kisko on ollut alunalkaen hiukan turhan ohut. Sinänsä reikä ei millään tavalla huononna kiskoa eikä ole vaaraksi. Useimmat labrat antavat töilleen vuoden takuun, joten ei muuta kuin marssit hammaslääkäriin ja pyydät lähettämään kiskon labraan korotusta varten.
Jos sinulla on ollut aluksi ongelmia kiskon käytössä ja hammaslääkäri on joutunut hiomaan sitä ohuemmaksi, saattaa helposti käydä juuri noin. Mitä paksumpi kisko, sen kestävämpi, mutta myös sitä vaikeampi oppia käyttämään sitä. Joskus on pakko tehdä kompromisseja. - efraim
...puhki pieneltä alueelta, niin sitä ei varmaankaan voi väittää, että se olisi varsinaisesti rikki. Jos takuukiista syntyy, niin sehän pitäisi tehdä kokonaan uudestaan ja paksummaksi. Pieni puhkikulunut kohta ei hoidon lopputulosta muuta, eikä se puhkeama siitä merkittävästi kasva, jos kisko on muuten sopiva. Jos kisko on murtunut tai lohjennut, niin se on eri asia.
- kisko
leukanivel on vähän kuin sarana, mistä johtuen purentakisko on pakosti takaa ohuempi ja edestä paksumpi.
jos kiskoon taakse haluaa paksumman kerroksen, niin etuosastaan kisko on useimmille potilaille liian paksu, liian korkea: sitä on epämukava pitää ja se pahentaa usein alkuperäisiä oireita.
purentakiskoja on useita erilaisia tyyppejä ja eräissä niistä ei ole tarkoituskaan peittää muovilla poskihammasalueen purentapintoja.
purentakiskoa ei yleensä oli tarkoitus käyttää lopun elämää, vaan vain niin kauan että alkuperäinen vaiva ja sen oireet saadaan hoidetuiksi. JOSKUS kiskoa kyllä joutuu käyttämään hyvinkin kauan. kiskon kayttöaika riippuu siitä, mitä hyötyä sillä haetaan.
eli lyhyesti: jos kiskossa on pieni "reikä", siitä ei ole mitään haittaa.
- poikki
Eipä sinunkaan purentakiskoosi tätä, nähtävästi kallistakin? muovia ole raaskittu liikaa uhrata!
Minulla kävi niin, kun olin purentakiskoa jonkin aikaa pitänyt, ja puhdistellut, ja jälleen kerran hammasharjalla sitä puhdistin, harjasin, ja toisesta päästä kiinni siitä pidin, niin kas kummaa, siitähän tulikin kaksi puolikasta, eli raksahti keskeltä poikki!
Alunperinkin ihmettelin sen heppoisuutta, kun sen ensimmäistä kertaa hammaslääkärillä näin.
Olisikohan tuo ollut noin 1-2mm korkea, ja tällä sitten piti korotttaa, ja tasapainottaa purentaa???
Mitä sanoo mm. asiantuntijamme tästäkin tapauksesta!
Vastaako tavara tarkoitustaan, sitä korkeatasoista suomalaista terveydenhoitoa, vai meneeköhän ansio paremmin myynnin edistämisen piikkiin?- kisko 2
jos kiskot valmistettaisiin titaanista tai teräksestä, ne kestäisivät lähes mitä vain, mutta olisivat turhan kalliit ja hankalat.
akryylimuovi, mistä kiskot tehdään ympäri maailman, on heppoisen haurasta. keskiverto hampaiden narskuttelija puree poskihampaitaan öisin yhteen 400 - 600 kilon "voimalla", joten ei ole mikään ihme, että muovikisko kuluu tai katkeaa siinä rumbassa. - poikki
kisko 2 kirjoitti:
jos kiskot valmistettaisiin titaanista tai teräksestä, ne kestäisivät lähes mitä vain, mutta olisivat turhan kalliit ja hankalat.
akryylimuovi, mistä kiskot tehdään ympäri maailman, on heppoisen haurasta. keskiverto hampaiden narskuttelija puree poskihampaitaan öisin yhteen 400 - 600 kilon "voimalla", joten ei ole mikään ihme, että muovikisko kuluu tai katkeaa siinä rumbassa.Pitäisiköhän sitten jo tekovaihessa, jollain tapaa ottaa huomion, myös sen käyttötarkoituskin, eikä valmistaa, ja myyydä vielä ymmärtääkseni melkoisen hyvään hintaan tavaraa, joka jo alunperinkin tiedetään, että se ei sellaista käyttöä tule kestämään, johon sitä on kerrottu tarvittavan, eikä vain säilytysrasiassa varovasti siirrettäväksi, pölyjä pyyhittäessä!
Tässä tapauksessahan kisko katkesi, niitä varovasti pestessä!
Tuntuu jollain tapaa hiukan yliampuvalta, ehdotuksesi titaanista ja teräksestä niiden valmistaminen!!! - meikpiis75
poikki kirjoitti:
Pitäisiköhän sitten jo tekovaihessa, jollain tapaa ottaa huomion, myös sen käyttötarkoituskin, eikä valmistaa, ja myyydä vielä ymmärtääkseni melkoisen hyvään hintaan tavaraa, joka jo alunperinkin tiedetään, että se ei sellaista käyttöä tule kestämään, johon sitä on kerrottu tarvittavan, eikä vain säilytysrasiassa varovasti siirrettäväksi, pölyjä pyyhittäessä!
Tässä tapauksessahan kisko katkesi, niitä varovasti pestessä!
Tuntuu jollain tapaa hiukan yliampuvalta, ehdotuksesi titaanista ja teräksestä niiden valmistaminen!!!Kiskon käyttötarkoitus nimenomaan huomioidaan sen valmistuksessa. Kuten joku tuolla aiemmin mainitsi, kiskoja on olemassa useita eri malleja eri tarkoituksiin. Kisko on kuluva kappale, sen ei ole tarkoituskaan olla mikään ikuisuusobjekti. Ei toki ole tarkoitus että se menee puhki aivan heti, mutta joskus näinkin käy. Kiskoa voi ja pitää uusia. Sen toimivuus ja tila pitäisi tarkistaa mieluusti vuoden välein, jos kiskoa joutuu pitämään kauan.
Hammashoito on täynnä kompromisseja. Purentaa pitäisi korottaa, mutta potilas valittaa että leuat ovat liikaa auki, eikä opi pitämään kiskoa. No, silloin siitä tehdään ohuempi, jolloin se kestää narskuttelua tietenkin heikommin kuin jysky pölkky. Jos potilas ei saa lepoasennossa huulia yhteen, hän ei todennäköisesti koskaan opi kiskoa pitämään. Harva saa kovin paksun kiskon kanssa suuta kiinni.. Teet niin tai näin, maallikko valittaa aina, koska ei ymmärrä/ halua ymmärtää taustaa.
Ja tuosta pestessä katkeamisesta. Onhan toki selvää, että kisko haurastuu käytössä varsinkin narskuttajilla. Voimat ovat todellakin suuret. On sattumaa, että kisko katkesi juuri pestessä, eikä sen katkeaminen tarkoita kiskon olleen sekundaa. - poikki
meikpiis75 kirjoitti:
Kiskon käyttötarkoitus nimenomaan huomioidaan sen valmistuksessa. Kuten joku tuolla aiemmin mainitsi, kiskoja on olemassa useita eri malleja eri tarkoituksiin. Kisko on kuluva kappale, sen ei ole tarkoituskaan olla mikään ikuisuusobjekti. Ei toki ole tarkoitus että se menee puhki aivan heti, mutta joskus näinkin käy. Kiskoa voi ja pitää uusia. Sen toimivuus ja tila pitäisi tarkistaa mieluusti vuoden välein, jos kiskoa joutuu pitämään kauan.
Hammashoito on täynnä kompromisseja. Purentaa pitäisi korottaa, mutta potilas valittaa että leuat ovat liikaa auki, eikä opi pitämään kiskoa. No, silloin siitä tehdään ohuempi, jolloin se kestää narskuttelua tietenkin heikommin kuin jysky pölkky. Jos potilas ei saa lepoasennossa huulia yhteen, hän ei todennäköisesti koskaan opi kiskoa pitämään. Harva saa kovin paksun kiskon kanssa suuta kiinni.. Teet niin tai näin, maallikko valittaa aina, koska ei ymmärrä/ halua ymmärtää taustaa.
Ja tuosta pestessä katkeamisesta. Onhan toki selvää, että kisko haurastuu käytössä varsinkin narskuttajilla. Voimat ovat todellakin suuret. On sattumaa, että kisko katkesi juuri pestessä, eikä sen katkeaminen tarkoita kiskon olleen sekundaa.On kylläkin mielenkiintoista kulla, lukea näitä selityksiä?
Kaikkeenhan kyllä löytyy selityksiä, mytta usein kun potilas, asianomainen näitä kuulee, lukee, tulee jopa äitikin mieleen, kun ne selitykset tuntuvat kovin ontoilta, jopa keksityiltä, kuin jostain selittely kirjan sivuilta kopsatuilta, joilla sen alkuperäisen kysymyksen, ongelman ratkaisun kanssa on kovin vähän yhteistä!
Sitten vielä siihen lisäys, että maallikko ei ymmärrä, kuten tässäkin tapauksessa, sehän kuuluu myös siihen arsenaaliin!
Kuinkahan sen maallikon LUOTTAMUS toimintaan, sitten kaiken kestää, joka myös pitäisi olla myös eräs vaalittava tekijä, tässä hänen terveytensä huollossa?
Tässä tapauksessa kiskon todellinen tarve olisi nähtävästi ollut huomattavasti korkeampi, koskapa leukojen lepotila-asennossa hampaiden väli oli malkoisen suuri, eli tukevampikin olisi hyvin mahtunut!
Minkälaisessa tapauksessa käytetään näinkin matalaa, 1-2mm:n korkuista kiskoa? - meikpiis75
poikki kirjoitti:
On kylläkin mielenkiintoista kulla, lukea näitä selityksiä?
Kaikkeenhan kyllä löytyy selityksiä, mytta usein kun potilas, asianomainen näitä kuulee, lukee, tulee jopa äitikin mieleen, kun ne selitykset tuntuvat kovin ontoilta, jopa keksityiltä, kuin jostain selittely kirjan sivuilta kopsatuilta, joilla sen alkuperäisen kysymyksen, ongelman ratkaisun kanssa on kovin vähän yhteistä!
Sitten vielä siihen lisäys, että maallikko ei ymmärrä, kuten tässäkin tapauksessa, sehän kuuluu myös siihen arsenaaliin!
Kuinkahan sen maallikon LUOTTAMUS toimintaan, sitten kaiken kestää, joka myös pitäisi olla myös eräs vaalittava tekijä, tässä hänen terveytensä huollossa?
Tässä tapauksessa kiskon todellinen tarve olisi nähtävästi ollut huomattavasti korkeampi, koskapa leukojen lepotila-asennossa hampaiden väli oli malkoisen suuri, eli tukevampikin olisi hyvin mahtunut!
Minkälaisessa tapauksessa käytetään näinkin matalaa, 1-2mm:n korkuista kiskoa?Minä en voi tietää millaiseen tapaukseen juuri sinun kiskosi on tehty, siitä on vastuussa hammaslääkärisi. Hän antaa laboratorioon ohjeet siitä, millainen kisko on kyseessä. Laboratoriossahan ei kiskopotilasta nähdä.
Totuushan on, ettei maallikko kaikkea hammashoitoa voi ymmärtää. Tilanteet ovat monimutkaisia, niihin liittyy useita fysiologisia syitä ja seurauksia. "Suoraan oppikirjan sivuilta" -tapauksia tulee hyvin harvoin. Minä vastaan kokemukseni ja tietoni mukaan.
Valitettavasti hammashoidossakin on ihmisiä, jotka eivät ole luottamustaherättäviä. Kaikki ihmiset eivät edes ole itselleen sopivalla alalla. Kuten on joka saralla. Lisäksi osa potilaista rakastaa hammaslääkäriään, toinen pitää samaa tyyppiä täysin luokattomana. Meitä on moneksi. Mielipidekysymyksistä ei voi kuin kiistellä.
Matalaa kiskoa voidaan käyttää esim. silloin, kun potilaalla on voimakas oksennusrefleksi. Silloin suuri suussa oleva kappale saa hänet yökkäämään ja tämä pyritään minimoimaan. Tämä on niitä kompromisseja. Todennäköisesti kiskoa joudutaan paksuntamaan tietyin aikavälein, mutta on tärkeämpää että potilas pystyy käyttämään sitä ilman, että tarvitsee yökkiä vedet silmissä joka toinen minuutti. Näitä on runsaasti.
Samoin voidaan tehdä pahoin jumittuneiden purentalihasten kanssa. Kun leuat ovat erittäin arat, voi joku hammaslääkäri aloittaa hoidon varovaisemmin, vain pienellä leukojen avauksella. Tällä saadaan kipeiden lihasten relaksoituminen käyntiin. Tilanteen parantuessa voidaan lisätä kiskoon tavaraa.
Lisäksi kaikki hammaslääkärit ovat erilaisia. Jokaisella tuntuu olevan oma mielipiteensä siitä, mikä on oikein. Osa huolii vain ja ainoastaan ohuen kiskon, ja labralla on sillä kohtaa hyvin vähän asiaan sanottavaa. Hammaslääkäri ilmoittaa tyynesti teettävänsä kiskon muualla. - vielä
meikpiis75 kirjoitti:
Minä en voi tietää millaiseen tapaukseen juuri sinun kiskosi on tehty, siitä on vastuussa hammaslääkärisi. Hän antaa laboratorioon ohjeet siitä, millainen kisko on kyseessä. Laboratoriossahan ei kiskopotilasta nähdä.
Totuushan on, ettei maallikko kaikkea hammashoitoa voi ymmärtää. Tilanteet ovat monimutkaisia, niihin liittyy useita fysiologisia syitä ja seurauksia. "Suoraan oppikirjan sivuilta" -tapauksia tulee hyvin harvoin. Minä vastaan kokemukseni ja tietoni mukaan.
Valitettavasti hammashoidossakin on ihmisiä, jotka eivät ole luottamustaherättäviä. Kaikki ihmiset eivät edes ole itselleen sopivalla alalla. Kuten on joka saralla. Lisäksi osa potilaista rakastaa hammaslääkäriään, toinen pitää samaa tyyppiä täysin luokattomana. Meitä on moneksi. Mielipidekysymyksistä ei voi kuin kiistellä.
Matalaa kiskoa voidaan käyttää esim. silloin, kun potilaalla on voimakas oksennusrefleksi. Silloin suuri suussa oleva kappale saa hänet yökkäämään ja tämä pyritään minimoimaan. Tämä on niitä kompromisseja. Todennäköisesti kiskoa joudutaan paksuntamaan tietyin aikavälein, mutta on tärkeämpää että potilas pystyy käyttämään sitä ilman, että tarvitsee yökkiä vedet silmissä joka toinen minuutti. Näitä on runsaasti.
Samoin voidaan tehdä pahoin jumittuneiden purentalihasten kanssa. Kun leuat ovat erittäin arat, voi joku hammaslääkäri aloittaa hoidon varovaisemmin, vain pienellä leukojen avauksella. Tällä saadaan kipeiden lihasten relaksoituminen käyntiin. Tilanteen parantuessa voidaan lisätä kiskoon tavaraa.
Lisäksi kaikki hammaslääkärit ovat erilaisia. Jokaisella tuntuu olevan oma mielipiteensä siitä, mikä on oikein. Osa huolii vain ja ainoastaan ohuen kiskon, ja labralla on sillä kohtaa hyvin vähän asiaan sanottavaa. Hammaslääkäri ilmoittaa tyynesti teettävänsä kiskon muualla.Hl.koulutus, ainakin alkuvaihessa on kaikille sama, olenko ymmärtänyt oikein?
Tästä olettaisi seuraavan, että kaikilla pitäisi olla ainakin perustiedot suunnilleen samansuuntaiset, vieläpä näitä aina esiintulevia, tietellisiä tutkimuksia ja totuuksiakin seuraavia!
Potilas olettaa, että hoito tukeutuu näihin oppeihin, ja ne tapauskohtaiset poikkeamat olisivat sitten kadenkesken potilaan kanssa sovittavia asioita.
Kun kerroit, että kaikki hammaslääkärit ovat erilaisia, ja jokaisella on oma mielipide siitä mikä on oikein, niin mistäs se POTILASPARKA sitten hädän tullen tietää kenen puoleen hän missäkin tapauksessa kääntyy, jos on niin, että jokainen hoitaisi tapauksen aivan oman päänsä mukaan?
Mahtaisikohan kaikki tulokset sitten olla sen apua hakemaan tulleen potilaan kannalta optimaalisia?
Jos näkemykset hoidoistakin ovat kovin erilasia, ja kaikki tietenkin hyviä, olisi aiheellista myös sen POTILAAN, jo ennakolta hiukan tietää millaista näkemystä hänen lääkärinsä kulloinkin edustaa, että ei sitten tulisi niitä vähemmän toivottuja jälkipuheita!
Esim. A4 kokoinen esite vastaanottotiloihin, jossa lääkäri lyhyesti esittelee itsensä ja hoitoperiaattensa!
Ps. Maallikko ei kaikkea haluakkaan tietää, mutta sieltä yksinkertaisemmasta päästä ehkä jotain. Kun useasti vaikuttaa siltä, että niistä yksinkertaisistakin asioista mielellään tehdään, niin kovin vaikeita asioita! - hoito
vielä kirjoitti:
Hl.koulutus, ainakin alkuvaihessa on kaikille sama, olenko ymmärtänyt oikein?
Tästä olettaisi seuraavan, että kaikilla pitäisi olla ainakin perustiedot suunnilleen samansuuntaiset, vieläpä näitä aina esiintulevia, tietellisiä tutkimuksia ja totuuksiakin seuraavia!
Potilas olettaa, että hoito tukeutuu näihin oppeihin, ja ne tapauskohtaiset poikkeamat olisivat sitten kadenkesken potilaan kanssa sovittavia asioita.
Kun kerroit, että kaikki hammaslääkärit ovat erilaisia, ja jokaisella on oma mielipide siitä mikä on oikein, niin mistäs se POTILASPARKA sitten hädän tullen tietää kenen puoleen hän missäkin tapauksessa kääntyy, jos on niin, että jokainen hoitaisi tapauksen aivan oman päänsä mukaan?
Mahtaisikohan kaikki tulokset sitten olla sen apua hakemaan tulleen potilaan kannalta optimaalisia?
Jos näkemykset hoidoistakin ovat kovin erilasia, ja kaikki tietenkin hyviä, olisi aiheellista myös sen POTILAAN, jo ennakolta hiukan tietää millaista näkemystä hänen lääkärinsä kulloinkin edustaa, että ei sitten tulisi niitä vähemmän toivottuja jälkipuheita!
Esim. A4 kokoinen esite vastaanottotiloihin, jossa lääkäri lyhyesti esittelee itsensä ja hoitoperiaattensa!
Ps. Maallikko ei kaikkea haluakkaan tietää, mutta sieltä yksinkertaisemmasta päästä ehkä jotain. Kun useasti vaikuttaa siltä, että niistä yksinkertaisistakin asioista mielellään tehdään, niin kovin vaikeita asioita!hammaslääketieteessä ei ole vielä suomalaisia Käypähoito-suosituksia, niin kuin on jo monilla muilla lääketieteen erikoisaloilla.
tietenkään jokaiseen yksittäiseen sairauteen, tautiin tai vaivaan ei ole - eikä tule olemaan yksiselitteisen standardeja hoitosuosituksia.
ei voi olla vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa hoitaa esim lievästi kohonnutta verenpainetta tai vaikeaa päänsärkyä, koska ihmiset ovat niin erilaisia - sekä potilaina että myös lääkäreinä.
purentaelimen toimintahäiriöt ovat taustaltaan hyvin monisyiset, eli niiden todellinen alkuperä on usein hämärän peitossa. purentakisko on vain YKSI tapa yrittää hoitaa ja lievittää näitä OIREITA.
katso lisää asiasta esim linkissä olevissa suht tuoreiss, suomalaisissa tutkimustuloksissa:
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/lehti/sisalto_2005/sisalto_3.pdf
lainaus:
Purentaelimen toimintahäiriöiden esiintyvyys ja hoidon tarve
Maisa Pietilä, Kirsi Sipilä, Aune Raustia
Purentaelimen toimintahäiriöitä esiintyy kaikenikäisillä ja maailmanlaajuisesti.
Esiintyvyyksissä ja oireiden luonteessa on havaittu eroja sukupuolten
ja eri ikäryhmien välillä. Yleisimpiä oireet ovat 30—40-vuotiailla
naisilla. Nivelääniä tai alaleuan liikehäiriöitä esiintyy lähes pelkästään
dysfunktioiden yhteydessä, kun taas kasvo- tai päänsärkyä sekä korva-,
nielu- ja äänioireita voi esiintyä myös muista syistä. Purennan osuudesta
dysfunktio-oireiden ilmenemiseen on tehty useita sekä teoriaa tukevia
että kumoavia tutkimuksia, todetaan tässä katsausartikkelissa. - AAA
vielä kirjoitti:
Hl.koulutus, ainakin alkuvaihessa on kaikille sama, olenko ymmärtänyt oikein?
Tästä olettaisi seuraavan, että kaikilla pitäisi olla ainakin perustiedot suunnilleen samansuuntaiset, vieläpä näitä aina esiintulevia, tietellisiä tutkimuksia ja totuuksiakin seuraavia!
Potilas olettaa, että hoito tukeutuu näihin oppeihin, ja ne tapauskohtaiset poikkeamat olisivat sitten kadenkesken potilaan kanssa sovittavia asioita.
Kun kerroit, että kaikki hammaslääkärit ovat erilaisia, ja jokaisella on oma mielipide siitä mikä on oikein, niin mistäs se POTILASPARKA sitten hädän tullen tietää kenen puoleen hän missäkin tapauksessa kääntyy, jos on niin, että jokainen hoitaisi tapauksen aivan oman päänsä mukaan?
Mahtaisikohan kaikki tulokset sitten olla sen apua hakemaan tulleen potilaan kannalta optimaalisia?
Jos näkemykset hoidoistakin ovat kovin erilasia, ja kaikki tietenkin hyviä, olisi aiheellista myös sen POTILAAN, jo ennakolta hiukan tietää millaista näkemystä hänen lääkärinsä kulloinkin edustaa, että ei sitten tulisi niitä vähemmän toivottuja jälkipuheita!
Esim. A4 kokoinen esite vastaanottotiloihin, jossa lääkäri lyhyesti esittelee itsensä ja hoitoperiaattensa!
Ps. Maallikko ei kaikkea haluakkaan tietää, mutta sieltä yksinkertaisemmasta päästä ehkä jotain. Kun useasti vaikuttaa siltä, että niistä yksinkertaisistakin asioista mielellään tehdään, niin kovin vaikeita asioita!Hammaslääkäreissä on eroja, kuten tavallisissakin lääkäreissä. Vaikka peruskoulutus onkin varsin koulumaista (useat luennot pakollisia, paljon pienrymäopeteusta jne), se on korkeakoulutasoista siten, että teoriatieto täytyy soveltaa käytäntöön. Monesta hammas- ja suusairaudesta on tietenkin vallitseva "yksimielisyys" mutta yksinkertaisissakin asioissa on vaihtelua.
Suomalaiset hammaslääkärit käyvät täydennyskoulutuksessa varsin ahkerasti, kukin suunnaten tiedonjanonsa joko itseä kiinnostavalle osa-alueelle tai sitten siihen, jossa tuntee olevansa lisätiedon/uuden tiedon tarpeessa. Ainakin yksityishammaslääkärillä on tähän hyvät mahdollisuudet.
Mistä sitten tietää hammaslääkärin hoitofilosofiasta? Kysymällä hänen potilailtaan! Puskaradiosta saa yleensä parempaa tietoa kuin mistään keltaisilta sivuilta. Suosittelen!
Ja alkuperäiseen kysymykseen: mielestäni purentakiskosi on ollut todennäköisesti liian ohut, jos jo kuuden viikon käytön jälkeen se on puhki. Ihan pienenpienestä reiästä ei ole haittaa, mutta yleensä se siitä suurenee. Kannattaa hakeutua sinua hoitaneelle hammaslääkärille, jotta kisko saadaan korjattua. Meikpiis on oikeassa, kiskosta tulee helposti liian ohut: ohueen kiskoon tottuu helpommin ja se tuntuu yleensä mukavammalta, vaikka paksumpi taas vähentää lihasjännitystä tehokkaammin. - poikki
AAA kirjoitti:
Hammaslääkäreissä on eroja, kuten tavallisissakin lääkäreissä. Vaikka peruskoulutus onkin varsin koulumaista (useat luennot pakollisia, paljon pienrymäopeteusta jne), se on korkeakoulutasoista siten, että teoriatieto täytyy soveltaa käytäntöön. Monesta hammas- ja suusairaudesta on tietenkin vallitseva "yksimielisyys" mutta yksinkertaisissakin asioissa on vaihtelua.
Suomalaiset hammaslääkärit käyvät täydennyskoulutuksessa varsin ahkerasti, kukin suunnaten tiedonjanonsa joko itseä kiinnostavalle osa-alueelle tai sitten siihen, jossa tuntee olevansa lisätiedon/uuden tiedon tarpeessa. Ainakin yksityishammaslääkärillä on tähän hyvät mahdollisuudet.
Mistä sitten tietää hammaslääkärin hoitofilosofiasta? Kysymällä hänen potilailtaan! Puskaradiosta saa yleensä parempaa tietoa kuin mistään keltaisilta sivuilta. Suosittelen!
Ja alkuperäiseen kysymykseen: mielestäni purentakiskosi on ollut todennäköisesti liian ohut, jos jo kuuden viikon käytön jälkeen se on puhki. Ihan pienenpienestä reiästä ei ole haittaa, mutta yleensä se siitä suurenee. Kannattaa hakeutua sinua hoitaneelle hammaslääkärille, jotta kisko saadaan korjattua. Meikpiis on oikeassa, kiskosta tulee helposti liian ohut: ohueen kiskoon tottuu helpommin ja se tuntuu yleensä mukavammalta, vaikka paksumpi taas vähentää lihasjännitystä tehokkaammin.Onkohan todellakin niin, että apua tarvitsevat kipeät potilaat täytyy ensin löytää se "puskaradio" ja oikeat aallon pituudet, että löytyisi se "oikea" hoitopaikka?
Eikö tämä koulutus takaa vielä, että ilman "puskaradioita" tultaisiin toimeen?
Näyttää, että näilläkin aalloilla on usein kysymyksiä aivan perusasioista, joista ollaan epätietoisia, ja tarvittaisiin "valaistusta".
Eräs oletettavasti yleinen, ja monia, ellei jokaistakin hammaslääkärissä käyvää kiinnostava aihehan on purennan, hampaiden, myös yksittäisten, yhteensopivivuus!
Minkälaista, kuinka tärkeää osaa toiminnassa tämä näyttelee?
Koska epätietoisia on paljon, myös niitä hoitotapojakin, kuten on tullut esille, lienee mahdollista, että muutamalla rivilla asiaa voisi tässä selventää epätietoisille?
Etenkin kun lainauksessasi kerrotaan, että
purennan osuudesta dysfunktio-oireiden ilmenemiseen on tehty useita sekä teoriaa tukevia että kumoavia tutkimuksia.
Mitä tämä potilaan kohdalla tarkoittaa? - kummastelu
hoito kirjoitti:
hammaslääketieteessä ei ole vielä suomalaisia Käypähoito-suosituksia, niin kuin on jo monilla muilla lääketieteen erikoisaloilla.
tietenkään jokaiseen yksittäiseen sairauteen, tautiin tai vaivaan ei ole - eikä tule olemaan yksiselitteisen standardeja hoitosuosituksia.
ei voi olla vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa hoitaa esim lievästi kohonnutta verenpainetta tai vaikeaa päänsärkyä, koska ihmiset ovat niin erilaisia - sekä potilaina että myös lääkäreinä.
purentaelimen toimintahäiriöt ovat taustaltaan hyvin monisyiset, eli niiden todellinen alkuperä on usein hämärän peitossa. purentakisko on vain YKSI tapa yrittää hoitaa ja lievittää näitä OIREITA.
katso lisää asiasta esim linkissä olevissa suht tuoreiss, suomalaisissa tutkimustuloksissa:
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/lehti/sisalto_2005/sisalto_3.pdf
lainaus:
Purentaelimen toimintahäiriöiden esiintyvyys ja hoidon tarve
Maisa Pietilä, Kirsi Sipilä, Aune Raustia
Purentaelimen toimintahäiriöitä esiintyy kaikenikäisillä ja maailmanlaajuisesti.
Esiintyvyyksissä ja oireiden luonteessa on havaittu eroja sukupuolten
ja eri ikäryhmien välillä. Yleisimpiä oireet ovat 30—40-vuotiailla
naisilla. Nivelääniä tai alaleuan liikehäiriöitä esiintyy lähes pelkästään
dysfunktioiden yhteydessä, kun taas kasvo- tai päänsärkyä sekä korva-,
nielu- ja äänioireita voi esiintyä myös muista syistä. Purennan osuudesta
dysfunktio-oireiden ilmenemiseen on tehty useita sekä teoriaa tukevia
että kumoavia tutkimuksia, todetaan tässä katsausartikkelissa.Anteeksi? Pitääkö vielä kaikkien, vuosia kestävien koulutusten, lukujen, opintojen jälkeenkin olla vielä kaikenlaiset suosituksetkin?
Eikö vielä vuosien,koulutus-,ja työaikakaan takaa toiminnan tuloksia, ja ohjessa pysymistä, vaan tarvitaan lisää ohjeita ja suosituksia?
Tarkoittaako tämä suositusten puuttuminen sitten sitä, että ennen suosituksia, tekemiset eivät tarvitse myöskään vastata oletettuja kriteerejä?
Tuntuupa lievästi kummalliselta?
Olettaisi myös, että terveydenhoitoalalla, useasti esille tuleva aihe, se korvienvälialue, antaisi sitten lisää niitä suosituksia!
Ei harvinaista ainakaan muilla sektoreilla! - ollenkaan
kummastelu kirjoitti:
Anteeksi? Pitääkö vielä kaikkien, vuosia kestävien koulutusten, lukujen, opintojen jälkeenkin olla vielä kaikenlaiset suosituksetkin?
Eikö vielä vuosien,koulutus-,ja työaikakaan takaa toiminnan tuloksia, ja ohjessa pysymistä, vaan tarvitaan lisää ohjeita ja suosituksia?
Tarkoittaako tämä suositusten puuttuminen sitten sitä, että ennen suosituksia, tekemiset eivät tarvitse myöskään vastata oletettuja kriteerejä?
Tuntuupa lievästi kummalliselta?
Olettaisi myös, että terveydenhoitoalalla, useasti esille tuleva aihe, se korvienvälialue, antaisi sitten lisää niitä suosituksia!
Ei harvinaista ainakaan muilla sektoreilla!Lainaus:
Duodecimin ja erikoislääkäri-järjestöjen Käypä hoito -hankkeen tavoitteena on laatia Suomeen soveltuvia valtakunnallisia hoitosuosituksia, joiden avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua. Tiiviit ja helppolukuiset hoitosuositukset toimivat tukena lääkärin käytännön työssä ja perustana laadittaessa alueellisia hoito-ohjelmia.
http://www.kaypahoito.fi - hoitotakuu
kummastelu kirjoitti:
Anteeksi? Pitääkö vielä kaikkien, vuosia kestävien koulutusten, lukujen, opintojen jälkeenkin olla vielä kaikenlaiset suosituksetkin?
Eikö vielä vuosien,koulutus-,ja työaikakaan takaa toiminnan tuloksia, ja ohjessa pysymistä, vaan tarvitaan lisää ohjeita ja suosituksia?
Tarkoittaako tämä suositusten puuttuminen sitten sitä, että ennen suosituksia, tekemiset eivät tarvitse myöskään vastata oletettuja kriteerejä?
Tuntuupa lievästi kummalliselta?
Olettaisi myös, että terveydenhoitoalalla, useasti esille tuleva aihe, se korvienvälialue, antaisi sitten lisää niitä suosituksia!
Ei harvinaista ainakaan muilla sektoreilla!Samoilla kriteereillä hoitoon koko maassa
Maaliskuussa 2005 voimaan tuleva hoitotakuu määrittää joukon aikarajoja, joiden sisällä hoitoa tarvitsevien on sitä saatava.
Perusterveydenhoidossa potilaan on saatava heti yhteys terveydenhuollon ammattihenkilöön ja päästävä kolmessa päivässä hoidon tarpeen arviointiin. Erikoissairaanhoidossa potilaan on päästävä hoidon tarpeen arviointiin kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja hoitoon puolessa vuodessa hoitopäätöksestä.
Hoitotakuu koskee vain kiireetöntä hoitoa. Kiireelliseen hoitoon pääsee heti niin kuin tähänkin asti.
Hoitotakuun myötä lääkärien käyttöön tulevat yhtenevät hoidon kriteerit, hoitoindikaatiot. Tammikuun lopulla julkistettuja indikaatioita on kaikkiaan 200, ja ne kattavat 80 prosenttia erikoissairaanhoidon kiireettömästä hoidosta. Kriteerit perustuvat Käypä hoito -suosituksiin ja ne ovat lääkärikunnan itsensä laatimia. - takuu
hoitotakuu kirjoitti:
Samoilla kriteereillä hoitoon koko maassa
Maaliskuussa 2005 voimaan tuleva hoitotakuu määrittää joukon aikarajoja, joiden sisällä hoitoa tarvitsevien on sitä saatava.
Perusterveydenhoidossa potilaan on saatava heti yhteys terveydenhuollon ammattihenkilöön ja päästävä kolmessa päivässä hoidon tarpeen arviointiin. Erikoissairaanhoidossa potilaan on päästävä hoidon tarpeen arviointiin kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja hoitoon puolessa vuodessa hoitopäätöksestä.
Hoitotakuu koskee vain kiireetöntä hoitoa. Kiireelliseen hoitoon pääsee heti niin kuin tähänkin asti.
Hoitotakuun myötä lääkärien käyttöön tulevat yhtenevät hoidon kriteerit, hoitoindikaatiot. Tammikuun lopulla julkistettuja indikaatioita on kaikkiaan 200, ja ne kattavat 80 prosenttia erikoissairaanhoidon kiireettömästä hoidosta. Kriteerit perustuvat Käypä hoito -suosituksiin ja ne ovat lääkärikunnan itsensä laatimia.Kun tätä hoitoTAKUUTA on kovin näyttävästi, ja kuuluvasti kansalaisille markkinoitu, takuu termin merkityksen huomioonottaen, taataanko nyt sitten, että myös annettava hoito, toimenpiteet ovat myös oikeita, ja parhaita kussakin tapauksessa, potilaan kannalta, annettuja hoitoja tarkasteltuna?
- kiinnostaa
poikki kirjoitti:
Onkohan todellakin niin, että apua tarvitsevat kipeät potilaat täytyy ensin löytää se "puskaradio" ja oikeat aallon pituudet, että löytyisi se "oikea" hoitopaikka?
Eikö tämä koulutus takaa vielä, että ilman "puskaradioita" tultaisiin toimeen?
Näyttää, että näilläkin aalloilla on usein kysymyksiä aivan perusasioista, joista ollaan epätietoisia, ja tarvittaisiin "valaistusta".
Eräs oletettavasti yleinen, ja monia, ellei jokaistakin hammaslääkärissä käyvää kiinnostava aihehan on purennan, hampaiden, myös yksittäisten, yhteensopivivuus!
Minkälaista, kuinka tärkeää osaa toiminnassa tämä näyttelee?
Koska epätietoisia on paljon, myös niitä hoitotapojakin, kuten on tullut esille, lienee mahdollista, että muutamalla rivilla asiaa voisi tässä selventää epätietoisille?
Etenkin kun lainauksessasi kerrotaan, että
purennan osuudesta dysfunktio-oireiden ilmenemiseen on tehty useita sekä teoriaa tukevia että kumoavia tutkimuksia.
Mitä tämä potilaan kohdalla tarkoittaa?Vastausta näihin kysymyksiin ei ole tainnut tulla, vai onkohan AAA vastannut muualla? Myös minuakin aihe kiinnostaa!
- Anonyymi
Kiskoa ei pestessä pidetä päästä kiinni, vaan kämmenellä, ettei tapahdu juuri tuota, kuin sinulle, että harjatessa menee poikki. Kisko voi myös katketa, jos putoaa vaikka kärki edellä lattialle.
Oma kiskoni maksoi 750€, tosin nyt jo vuosi 2024.
Viikon olen käyttänyt, en narskuta, mutta silti kisko on etuhampaiden kohdalta painunut. Kiinnostavaa kuulla mitä lääkäri sanoo.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3187504Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662166- 1761830
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161372- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91241Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701221RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551161Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019