Menettääkö Lammitalossa yöunet?

minimivahvuus, ei rauta teoriassa hapetu. Kuitenkin valun yhteydessä voi jääda Lammitaloon huomattavastikkin ilmataskuja jolloin teoria ei päde. Lisäksi KÄYTÄNNÖSSÄ olen törmännyt lukuisiin tapauksiin, joissa betoni on rapautunut elementin ulkokuoresta vaikka rauta olisi ollut useiden senttien syvyydessä. Ongelma tulee tietysti esiin vasta parin kymmenen vuoden kuluttua, jolloin on taas uudet normit voimassa, es. haponkestävä raudoitus...

mustaa rautaa kirjoitti:

minimivahvuus, ei rauta teoriassa hapetu. Kuitenkin valun yhteydessä voi jääda Lammitaloon huomattavastikkin ilmataskuja jolloin teoria ei päde. Lisäksi KÄYTÄNNÖSSÄ olen törmännyt lukuisiin tapauksiin, joissa betoni on rapautunut elementin ulkokuoresta vaikka rauta olisi ollut useiden senttien syvyydessä. Ongelma tulee tietysti esiin vasta parin kymmenen vuoden kuluttua, jolloin on taas uudet normit voimassa, es. haponkestävä raudoitus...

Lue lisää

Mikähän mahtaa olla asian ydin, mitä näillä jutuillasi haet? Mitähän ne tulevaisuuden ongelmat tällaisissa pientaloissa mahtavat pitää sisällään, rappaus halkeilee? Se se vasta sitten kamalaa onkin, jos lapsen lapseni joutuu rappaamaan talon uudestaan! Kerrostalot ovat sitten asia erikseen...

Ei ainakaan betoniharkkotalo romahtamaan pääse, kun sen verran paljon on käytetty vaaka ja pystyrautoja. Pystyrautojahan, ruostumattomia/mustia, ei muuten papanatalossa ole ollenkaan :)

Teroittaja kirjoitti:

Mikähän mahtaa olla asian ydin, mitä näillä jutuillasi haet? Mitähän ne tulevaisuuden ongelmat tällaisissa pientaloissa mahtavat pitää sisällään, rappaus halkeilee? Se se vasta sitten kamalaa onkin, jos lapsen lapseni joutuu rappaamaan talon uudestaan! Kerrostalot ovat sitten asia erikseen...

Ei ainakaan betoniharkkotalo romahtamaan pääse, kun sen verran paljon on käytetty vaaka ja pystyrautoja. Pystyrautojahan, ruostumattomia/mustia, ei muuten papanatalossa ole ollenkaan :)

Lue lisää

Taitaa olla niin että ne jotka ovat jo rautansa betoniin upottaneet, puolustelevat valintaansa. Vaikka tuolle harjateräksen käytölle ei olisikaan esteitä, niin miksi ne elementtitehtaissa sitten siirtyvät vahvempiin teräksiin?

Jos harjateräs -talolle luvataan 40-50 vuotta ennen ulkokuoren hajoamista, niin miksi vaivautua rakentamaan kallis kivitalo? Investoinnin takaisinmaksuaika ei ainakaan käy perusteesta.

musta rauta kirjoitti:

Taitaa olla niin että ne jotka ovat jo rautansa betoniin upottaneet, puolustelevat valintaansa. Vaikka tuolle harjateräksen käytölle ei olisikaan esteitä, niin miksi ne elementtitehtaissa sitten siirtyvät vahvempiin teräksiin?

Jos harjateräs -talolle luvataan 40-50 vuotta ennen ulkokuoren hajoamista, niin miksi vaivautua rakentamaan kallis kivitalo? Investoinnin takaisinmaksuaika ei ainakaan käy perusteesta.

Lue lisää

"Jos harjateräs -talolle luvataan 40-50 vuotta ennen ulkokuoren hajoamista..."

Mihin perustat ulkokuoren hajoamisen? Onko se niin, että 40 vuoden päästä yksinkertaisesti taloni ulkokuori kaatuu maahan? Pitääkin pistää jo nyt varoituskyltit taloni ympärille ohikulkioita varoittamaa: "VARO KAATUVIA SEINIÄ!" ...pysyvät ainakin uteliaat loitolla.

Remontti Reiska nimenomaa sanoi, että kyseisessä kohteessa, mikä töllössä esiteltiin, ei tarvitse käyttää ruostumatonta, koska samasisessa kohteessa käytetään myös korokepaloja joilla rauta nostetaan kauemmaksi kuin 3cm ulkokuoresta. Tosin TV:ssä näytti siltä, että ensin laitettiin värimassaa muottiin ja sitten vasta betonia. Olisikohan se ollut syy siihen ruosttumattoman käyttöön, mene ja tiedä?

musta rauta kirjoitti:

Taitaa olla niin että ne jotka ovat jo rautansa betoniin upottaneet, puolustelevat valintaansa. Vaikka tuolle harjateräksen käytölle ei olisikaan esteitä, niin miksi ne elementtitehtaissa sitten siirtyvät vahvempiin teräksiin?

Jos harjateräs -talolle luvataan 40-50 vuotta ennen ulkokuoren hajoamista, niin miksi vaivautua rakentamaan kallis kivitalo? Investoinnin takaisinmaksuaika ei ainakaan käy perusteesta.

Lue lisää

sama mitä se kestää. myydessä saa hyvin hintaa ja kesät talvet miellyttävä ilma. eikä muuten natise tuulella ja puhalla seinien läpi niinkuin pinnoittamaton leka paska.ja kuka meinaa asua talossaan 10-50???? vuodesta 91 lähtien olen tehnyt 4 ok:t perheelle.kyllä kannattaa ei hän autoakaan pidetä 10 vuotta

Tosiaan nykyään suositellaan Leca-harkkoihin asentamaan eristeen ulkopuolelle rosteriset raudat. Pitää kuitenkin ymmärtää, miksi nuo raudat on siellä. Vaikka raudat ruostuisivat, ei talo siihen sorru, eli pystykuormien kantokyky säilyy. Halkeamia voisi teoriassa kuitenkin tulla enemmän:

"Koska harkkoseinä kestää varsin vähän vetojännityksiä, voisivat lämpö- ja kosteusliikkeet sekä esimerkiksi perustusten painuminen tai sokkelipalkkien viruma aiheuttaa harkkoseiniin halkeamia. Edellä mainittu raudoitus toimii tehokkaasti myös näitä rasituksia vastaan. Kun kaikkiin seiniin sijoitetaan nämä ns. kutistumateräkset, ja seinä jaetaan riittävän pieniin kenttiin liikuntasaumoilla, voidaan haitalliset halkeamat oikealla suunnittelulla välttää."

Leca-rakentaja kirjoitti:

Tosiaan nykyään suositellaan Leca-harkkoihin asentamaan eristeen ulkopuolelle rosteriset raudat. Pitää kuitenkin ymmärtää, miksi nuo raudat on siellä. Vaikka raudat ruostuisivat, ei talo siihen sorru, eli pystykuormien kantokyky säilyy. Halkeamia voisi teoriassa kuitenkin tulla enemmän:

"Koska harkkoseinä kestää varsin vähän vetojännityksiä, voisivat lämpö- ja kosteusliikkeet sekä esimerkiksi perustusten painuminen tai sokkelipalkkien viruma aiheuttaa harkkoseiniin halkeamia. Edellä mainittu raudoitus toimii tehokkaasti myös näitä rasituksia vastaan. Kun kaikkiin seiniin sijoitetaan nämä ns. kutistumateräkset, ja seinä jaetaan riittävän pieniin kenttiin liikuntasaumoilla, voidaan haitalliset halkeamat oikealla suunnittelulla välttää."

Lue lisää

Ja jos ne raudat ovat kokonaan laastikerroksessa niin ne eivät edes ala ruostumaan.
Jos Lecaharkkotalo on oikein muurattu niin seinärakenne ei muutu millään lailla.

tuonla kirjoitti:

Ja jos ne raudat ovat kokonaan laastikerroksessa niin ne eivät edes ala ruostumaan.
Jos Lecaharkkotalo on oikein muurattu niin seinärakenne ei muutu millään lailla.

Sanoisin että vironpoijaat eikä suomalaisetkaan "osaa" tai jaksa muurata oikein. Ei niitä teräksiä heitetä sinne uran pohjalle, vaan ensin ura täyteen sitten teräs, lisää laastia, kivi päälle jne.

Eli kyllä rauta ruostuu eikä se betoni/rauta siellä pientalossa (Lammi) sen ihmeellisempää ole kuin kerrostaloissa joista pahimmoilleen saattaa parvekkeet putoilla ellei rakenteita pureta/uusita.

mustaa rautaa kirjoitti:

Eli kyllä rauta ruostuu eikä se betoni/rauta siellä pientalossa (Lammi) sen ihmeellisempää ole kuin kerrostaloissa joista pahimmoilleen saattaa parvekkeet putoilla ellei rakenteita pureta/uusita.

Lue lisää

Kyllä on ihmeellistä minkälaisia johtopäätöksiä voi informaation perusteella tehdä.

mustaa rautaa kirjoitti:

Eli kyllä rauta ruostuu eikä se betoni/rauta siellä pientalossa (Lammi) sen ihmeellisempää ole kuin kerrostaloissa joista pahimmoilleen saattaa parvekkeet putoilla ellei rakenteita pureta/uusita.

Lue lisää

Teräksen ruostumiset johtuvat siitä ettei ennen käytetty ns. suojahuokoistettua betonia!! Jos suojaetäisydet ovat oikeat ja betoni suojahuokoistettua niin ei varmasti ruostu!!

Ansaat joita laitetaan elementteihin ovat hapokasta/rosteria siksi että ne sitovat sisä sekä ulkokuoren yhteen ja villatilaan jäävät mustat teräkset muuten ruostuisivat.

sellaista se on kirjoitti:

Teräksen ruostumiset johtuvat siitä ettei ennen käytetty ns. suojahuokoistettua betonia!! Jos suojaetäisydet ovat oikeat ja betoni suojahuokoistettua niin ei varmasti ruostu!!

Ansaat joita laitetaan elementteihin ovat hapokasta/rosteria siksi että ne sitovat sisä sekä ulkokuoren yhteen ja villatilaan jäävät mustat teräkset muuten ruostuisivat.

Lue lisää

ohjeita niin sinne laitetaan toimittajasta riippumatta haponkestäviä ramloja.

Sisäkuori on se joka kantaa ja ulko kuori on vain koriste. No tuhannen vuoden kuluttua tiedämme miten tuolle hapokkaalle kävi. .)

sellaista se on kirjoitti:

Teräksen ruostumiset johtuvat siitä ettei ennen käytetty ns. suojahuokoistettua betonia!! Jos suojaetäisydet ovat oikeat ja betoni suojahuokoistettua niin ei varmasti ruostu!!

Ansaat joita laitetaan elementteihin ovat hapokasta/rosteria siksi että ne sitovat sisä sekä ulkokuoren yhteen ja villatilaan jäävät mustat teräkset muuten ruostuisivat.

Lue lisää

Kerrataanpa muutama perusasia.

Betonin suojahuokostuksella on vaikutusta betonin pakkasenkestävyyteen, ei suoraan terästen korroosioon.

Betonin emäksisyys, niin kauan kuin sitä riittää, suojaa teräksiä korroosiolta. Ilmassa oleva hiilidioksidi vähentää betonin emäksisyyttä, joten mitä syvemmällä betonissa ja mitä tiiviinpää betonia sitä parempi.

Teräskorroosion ensimmäinen näkyvä oire on ruostuvan raudan päältä lohkeava betoni. Tämä johtuu korroosiotuotteiden suuremmasta tilantarpeesta. Terästen syöpymisen aiheuttama teräsjännitysten liiallinen kasvu on harkkotaloissa hyvin kaukainen uhka.

sellaista se on kirjoitti:

Teräksen ruostumiset johtuvat siitä ettei ennen käytetty ns. suojahuokoistettua betonia!! Jos suojaetäisydet ovat oikeat ja betoni suojahuokoistettua niin ei varmasti ruostu!!

Ansaat joita laitetaan elementteihin ovat hapokasta/rosteria siksi että ne sitovat sisä sekä ulkokuoren yhteen ja villatilaan jäävät mustat teräkset muuten ruostuisivat.

Lue lisää

Ei suojahuokoistuksella saavuteta sen kummempaa raudoituksen ruosteenestoa, se toimii betonin pakkasenkestoa lisäävänä ominaisuutena. Betoni on materiaalina emäksistä ja tämä emäksisyys suojaa terästä ruostumiselta. Betonin emäksisyys kuitenkin poistuu ajan myötä pinnasta alkaen.
Vanhoissa rakenteissa, joissa teräkset jätettiin lähelle pintaa on aika jo syönyt betonin emäksisyyden, teräs on ruostunut ja ruostuessaan laajentunut ja "korkannut" betonin irti. Sandwich- elementeissä käytetään ruostumattomia/happosia rautoja sen vuoksi, että ulkokuori on vain 50-70mm paksu. Niin ohueen kuoreen ei saa riittävää suojabetonikerrosta (esim. 30-50mm silloissa), joten ruostumisongelma poistetaan ruostumattomilla teräksillä. Lisäksi ansasteräkset, jotka yhdistävät ulko- ja sisäkuoren menevät eristeen läpi ja ovat tässä kohtaa myös ruostumiselle alttiita. Eli tarkkuutta asioiden käsittelyyn ja jos on vain mutu- ja kuulopuhetietoa ei kannata puhua mitään. Koskee kaikkia näitä mutuilijoita.

ainakin jos on käytetty galvanoituja nauloja rungossa.

100 vuotta kirjoitti:

ainakin jos on käytetty galvanoituja nauloja rungossa.

jos se on oikea puutalo, eikä mikään tikuista kyhätty rakennelma :-) Kunnon puutalossa ei nauloja ole koskaan tarvittukaan...

100 vuotta kirjoitti:

ainakin jos on käytetty galvanoituja nauloja rungossa.

jos se on oikea puutalo, eikä mikään tikuista kyhätty rakennelma :-) Kunnon puutalossa ei nauloja ole koskaan tarvittukaan...

Mistä tuo tuollainen 30 vuotta tulee. Mikä tahansa millä tahansa tavalla kyhätty koppero kestää enemmän millä tahansa tavalla laskettuna.

kyypyy kirjoitti:

Mistä tuo tuollainen 30 vuotta tulee. Mikä tahansa millä tahansa tavalla kyhätty koppero kestää enemmän millä tahansa tavalla laskettuna.

Ohessa lainaus esim. sandwich-elementtin käyttöikasuunnitelmasta...

lisää mielenkiitoista asiaa löytyy http://www.rts.fi/ymparistoseloste/lifeplan.htm ja linkki alareunasta, tunnarit samassa kohden alla....

----- lainus -----
Ennakoitu käyttöikä terästen laatu Käyttöikä-
kerroin Käyttöikä
mustat teräkset 1 50 v
ruostumattomat teräkset 1,5 75 v
Reunaehdot
Käyttökohteet
Rakennusten julkisivut

Käyttöolosuhteet
Ulko-olosuhteet

Rakenne ja liittymät Betoni

Betoni täyttää ENV 206 NA:n vaatimukset rasitusluokissa XC3 ja XF1.

Jos betonipeitekerros, betonin puristuslujuus, ilmamäärä ja huokosjako sekä pinnoitteen laatu suunnitellaan käyttöiän suhteen ENNUS-betonin mukaisesti, niin.käyttöikä voidaan suunnitella pitemmäksi kuin tässä annetut 50 ja 75 vuotta.

Rakenne

Kantava tai ei-kantava Sandwich-elementti.

Lämmöneriste on urasuojattu uritettu mineraalivilla ja kylmäsiltojen muodostuminen on estetty.

Sisäkuoren paksuus on vähintään 80 mm ja äänen sivusiirtymä huoneistojen välillä on estetty.

Liitokset täyttävät Suomen RakMK:n vaatimukset ja samalla by 15 ja by 32 vaatimukset (uudet versiot joulukuussa 2003)..

Veden pääsy ulkokuoren taakse on estetty.

Betonipinta

Laatoitetun pinnan, väribetonipinnan ja paikalla valetun betoninpinnan ulkonäön säilyminen varmistetaan viitteen by 47 lvun 4.8 mukaisesti.

Saumat

1 Elementtien välisten saumojen on oltava tiiviitä koko käyttöiän ajan.

Saumaleveys on RT 82-10527:n mukainen.

Kts. lisäksi kohta asennus ja käyttööotto.

2 Saumauksen tuuletuksen on oltava toimiva koko käyttöiän ajan.

- Tuuletusputket/kotelot riittävän tiheässä. Tuuletusputket vähintään 1 m:n välein sekä saumojen risteyskohdissa (RT 82-10527).

- Tuuletusputket kovaa muovia

- Tuuletusputkien katkaisukohta >= 20 mm:n etäisyydellä ulkopinnasta ulospäin

- Tuuletuskotelot asennettu siten, että tuuletusreiän etäisyys sauman pinnasta ulospäin >= 15 mm

- Tuuletusputket/kotelot asennettu siten, että vesi virtaa ulos - ei sisään.

- Tuuletusputket ovat avonaiset.

Jamo kirjoitti:

Ohessa lainaus esim. sandwich-elementtin käyttöikasuunnitelmasta...

lisää mielenkiitoista asiaa löytyy http://www.rts.fi/ymparistoseloste/lifeplan.htm ja linkki alareunasta, tunnarit samassa kohden alla....

----- lainus -----
Ennakoitu käyttöikä terästen laatu Käyttöikä-
kerroin Käyttöikä
mustat teräkset 1 50 v
ruostumattomat teräkset 1,5 75 v
Reunaehdot
Käyttökohteet
Rakennusten julkisivut

Käyttöolosuhteet
Ulko-olosuhteet

Rakenne ja liittymät Betoni

Betoni täyttää ENV 206 NA:n vaatimukset rasitusluokissa XC3 ja XF1.

Jos betonipeitekerros, betonin puristuslujuus, ilmamäärä ja huokosjako sekä pinnoitteen laatu suunnitellaan käyttöiän suhteen ENNUS-betonin mukaisesti, niin.käyttöikä voidaan suunnitella pitemmäksi kuin tässä annetut 50 ja 75 vuotta.

Rakenne

Kantava tai ei-kantava Sandwich-elementti.

Lämmöneriste on urasuojattu uritettu mineraalivilla ja kylmäsiltojen muodostuminen on estetty.

Sisäkuoren paksuus on vähintään 80 mm ja äänen sivusiirtymä huoneistojen välillä on estetty.

Liitokset täyttävät Suomen RakMK:n vaatimukset ja samalla by 15 ja by 32 vaatimukset (uudet versiot joulukuussa 2003)..

Veden pääsy ulkokuoren taakse on estetty.

Betonipinta

Laatoitetun pinnan, väribetonipinnan ja paikalla valetun betoninpinnan ulkonäön säilyminen varmistetaan viitteen by 47 lvun 4.8 mukaisesti.

Saumat

1 Elementtien välisten saumojen on oltava tiiviitä koko käyttöiän ajan.

Saumaleveys on RT 82-10527:n mukainen.

Kts. lisäksi kohta asennus ja käyttööotto.

2 Saumauksen tuuletuksen on oltava toimiva koko käyttöiän ajan.

- Tuuletusputket/kotelot riittävän tiheässä. Tuuletusputket vähintään 1 m:n välein sekä saumojen risteyskohdissa (RT 82-10527).

- Tuuletusputket kovaa muovia

- Tuuletusputkien katkaisukohta >= 20 mm:n etäisyydellä ulkopinnasta ulospäin

- Tuuletuskotelot asennettu siten, että tuuletusreiän etäisyys sauman pinnasta ulospäin >= 15 mm

- Tuuletusputket/kotelot asennettu siten, että vesi virtaa ulos - ei sisään.

- Tuuletusputket ovat avonaiset.

Lue lisää

Lecaharkkorakenteen suunniteltu kestoikä on näköjään 100 vuotta ja se vaatii uusintarappauksen 50 vuoden kohdalla.

Tuo "ikä" ei kerro kyllä koko totuutta tässä aineistossa. Sinne on keksitty jokin ikä jonka avulla pystytään laskemaan tuotteen ympäristövaikutus elinkaarellaan.

kys kirjoitti:

Lecaharkkorakenteen suunniteltu kestoikä on näköjään 100 vuotta ja se vaatii uusintarappauksen 50 vuoden kohdalla.

Tuo "ikä" ei kerro kyllä koko totuutta tässä aineistossa. Sinne on keksitty jokin ikä jonka avulla pystytään laskemaan tuotteen ympäristövaikutus elinkaarellaan.

Lue lisää

... kun Lecassa on heidän suunnitteluohjeensa mukaiset rst-tikasraudoitteet. Muussa tapauksessa lienee jotakin muuta 50...70 vuoden väliltä?

Jamo kirjoitti:

Ohessa lainaus esim. sandwich-elementtin käyttöikasuunnitelmasta...

lisää mielenkiitoista asiaa löytyy http://www.rts.fi/ymparistoseloste/lifeplan.htm ja linkki alareunasta, tunnarit samassa kohden alla....

----- lainus -----
Ennakoitu käyttöikä terästen laatu Käyttöikä-
kerroin Käyttöikä
mustat teräkset 1 50 v
ruostumattomat teräkset 1,5 75 v
Reunaehdot
Käyttökohteet
Rakennusten julkisivut

Käyttöolosuhteet
Ulko-olosuhteet

Rakenne ja liittymät Betoni

Betoni täyttää ENV 206 NA:n vaatimukset rasitusluokissa XC3 ja XF1.

Jos betonipeitekerros, betonin puristuslujuus, ilmamäärä ja huokosjako sekä pinnoitteen laatu suunnitellaan käyttöiän suhteen ENNUS-betonin mukaisesti, niin.käyttöikä voidaan suunnitella pitemmäksi kuin tässä annetut 50 ja 75 vuotta.

Rakenne

Kantava tai ei-kantava Sandwich-elementti.

Lämmöneriste on urasuojattu uritettu mineraalivilla ja kylmäsiltojen muodostuminen on estetty.

Sisäkuoren paksuus on vähintään 80 mm ja äänen sivusiirtymä huoneistojen välillä on estetty.

Liitokset täyttävät Suomen RakMK:n vaatimukset ja samalla by 15 ja by 32 vaatimukset (uudet versiot joulukuussa 2003)..

Veden pääsy ulkokuoren taakse on estetty.

Betonipinta

Laatoitetun pinnan, väribetonipinnan ja paikalla valetun betoninpinnan ulkonäön säilyminen varmistetaan viitteen by 47 lvun 4.8 mukaisesti.

Saumat

1 Elementtien välisten saumojen on oltava tiiviitä koko käyttöiän ajan.

Saumaleveys on RT 82-10527:n mukainen.

Kts. lisäksi kohta asennus ja käyttööotto.

2 Saumauksen tuuletuksen on oltava toimiva koko käyttöiän ajan.

- Tuuletusputket/kotelot riittävän tiheässä. Tuuletusputket vähintään 1 m:n välein sekä saumojen risteyskohdissa (RT 82-10527).

- Tuuletusputket kovaa muovia

- Tuuletusputkien katkaisukohta >= 20 mm:n etäisyydellä ulkopinnasta ulospäin

- Tuuletuskotelot asennettu siten, että tuuletusreiän etäisyys sauman pinnasta ulospäin >= 15 mm

- Tuuletusputket/kotelot asennettu siten, että vesi virtaa ulos - ei sisään.

- Tuuletusputket ovat avonaiset.

Lue lisää

Eli jos asuu 50 lovulla rakennetussa kerrostalossa kannattaa äkkiä muuttaa pois ennenkun se sortuu?

hmm... kirjoitti:

Eli jos asuu 50 lovulla rakennetussa kerrostalossa kannattaa äkkiä muuttaa pois ennenkun se sortuu?

Tietääkseni 50 luvulla ei vielä tehty sandwich-elementtejä. 60- ja 70-luvun taloista alkaakin olla jo kiire muuttamaan pois.

Pikainen katselu eristeharkkojen tai lisäeristettyjen ulkoseinien rakennedetaljeihin antaa odotetun tuloksen: isot tehtaat näyttävät noudattavan määräyksiä ja suosituksia, pienet pajat eivät. Tästä voi jokainen tehdä oman johtopäätöksensä.

Kertokaapa minullekkin missä on asiallisesti raudoitettu omakotitalon sokkeli/koko talo ruostumisesta romahtanut. Katsokaapa 50 luvun talojen sokkeleita jos on oikein pohjattu niin ehjiä ovat vaikka rautaa on nimeksi ja kivillä betonia korvattu. On tämä "asiantuntija" keskustelua!!!

RTL kirjoitti:

Kertokaapa minullekkin missä on asiallisesti raudoitettu omakotitalon sokkeli/koko talo ruostumisesta romahtanut. Katsokaapa 50 luvun talojen sokkeleita jos on oikein pohjattu niin ehjiä ovat vaikka rautaa on nimeksi ja kivillä betonia korvattu. On tämä "asiantuntija" keskustelua!!!

Lue lisää

Ne kestävät koska niissä ei ole rautaa juuri ollenkaan.

Vaikka radoitus olisi lammiharkon sisäpinnassa, siltikin ulos tulee rappaus ja betonimaali. Ei ruostu.

Yksikään neukkuutiokerrostalo ei ole romahtanut ja niissä rakentamislaatu on ollut tunnetusti huonoa. Lammitalo siis kestää 1000 vuotta. Höttöharrkotalot vie ensimmäinen tulva tai hurrikaani taivaan tuuliin.

662347 kirjoitti:

Vaikka radoitus olisi lammiharkon sisäpinnassa, siltikin ulos tulee rappaus ja betonimaali. Ei ruostu.

Yksikään neukkuutiokerrostalo ei ole romahtanut ja niissä rakentamislaatu on ollut tunnetusti huonoa. Lammitalo siis kestää 1000 vuotta. Höttöharrkotalot vie ensimmäinen tulva tai hurrikaani taivaan tuuliin.

Lue lisää

Onko totta!!! minä asun ilmeisemminkin tällaisessa "höttöharkko" -talossa. Pitääkö minun nyt alkaa pelkäämään tulvia ja hurrikaaneja täällä Espoossa? Voisitko myydä minulle tällaisen tulva- ja hurrikaanivapaan Lammitalon. Mielellään alle 1000 vuotta vanhan, mutta kelpaa nekin jos tapetit ja keittiökalusteet on uusittu.

Itse en ole tehnyt mutta olen laittanut merkille, että ne teräkset tulee laastiin. Laasti on se mömmö jota on saumoissa. Sauma on se osa joka on harkkojen välissä.

"Asiantuntemiksesi" mukaan joudun piakkoin purkamaan puutaloni rungon, ellei se itse tajua romahtaa. Se on nimittäin kasattu mustasta teräksestä tehdyillä nauloilla lukuunottamatta julkisivua joka on naputettu kiinni sinkityillä.


Tontillani oli vielä vuosi sitten 1948 rakennettu sauna, joka oli tietty kasattu mustilla nauloilla. Voin sanoa, että yksikään ei ollut ruostunut poikki saati edes merkittävästi ruostunut lukuunottamatta julkkarin nauloja, joista oli hatut ruosteessa. Nekin olisivat olleet varmaan ihan ok, mutta kun huoltomaalausta ei oltu tehty ainakaan 20-30 vuoteen, eli käytännössä maalia ei ollut kuin sielä täällä.

Täytyy toivoa, että kukaaan rakentamista harkitseva ei käytä tätä palstaa tiedon hankintaan. Täällä on pääosin mutua ja arvauksia ja mielipiteitä. Faktaa saa hakemalla hakea.

hah hah ha ha hah hah hah haaa kirjoitti:

Itse en ole tehnyt mutta olen laittanut merkille, että ne teräkset tulee laastiin. Laasti on se mömmö jota on saumoissa. Sauma on se osa joka on harkkojen välissä.

"Asiantuntemiksesi" mukaan joudun piakkoin purkamaan puutaloni rungon, ellei se itse tajua romahtaa. Se on nimittäin kasattu mustasta teräksestä tehdyillä nauloilla lukuunottamatta julkisivua joka on naputettu kiinni sinkityillä.


Tontillani oli vielä vuosi sitten 1948 rakennettu sauna, joka oli tietty kasattu mustilla nauloilla. Voin sanoa, että yksikään ei ollut ruostunut poikki saati edes merkittävästi ruostunut lukuunottamatta julkkarin nauloja, joista oli hatut ruosteessa. Nekin olisivat olleet varmaan ihan ok, mutta kun huoltomaalausta ei oltu tehty ainakaan 20-30 vuoteen, eli käytännössä maalia ei ollut kuin sielä täällä.

Täytyy toivoa, että kukaaan rakentamista harkitseva ei käytä tätä palstaa tiedon hankintaan. Täällä on pääosin mutua ja arvauksia ja mielipiteitä. Faktaa saa hakemalla hakea.

Lue lisää

Siinä jälleen yksi tyyppi joka yrittää mitätöidä aiheellisen keskustelun aiheesta pitäisikö valmistajien ja rakennesuunnittelijoiden noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja suosituksia rakenteista vai jättää vastuu teknisistä ratkaisuista omakotirakentajille.

hah hah ha ha hah hah hah haaa kirjoitti:

Itse en ole tehnyt mutta olen laittanut merkille, että ne teräkset tulee laastiin. Laasti on se mömmö jota on saumoissa. Sauma on se osa joka on harkkojen välissä.

"Asiantuntemiksesi" mukaan joudun piakkoin purkamaan puutaloni rungon, ellei se itse tajua romahtaa. Se on nimittäin kasattu mustasta teräksestä tehdyillä nauloilla lukuunottamatta julkisivua joka on naputettu kiinni sinkityillä.


Tontillani oli vielä vuosi sitten 1948 rakennettu sauna, joka oli tietty kasattu mustilla nauloilla. Voin sanoa, että yksikään ei ollut ruostunut poikki saati edes merkittävästi ruostunut lukuunottamatta julkkarin nauloja, joista oli hatut ruosteessa. Nekin olisivat olleet varmaan ihan ok, mutta kun huoltomaalausta ei oltu tehty ainakaan 20-30 vuoteen, eli käytännössä maalia ei ollut kuin sielä täällä.

Täytyy toivoa, että kukaaan rakentamista harkitseva ei käytä tätä palstaa tiedon hankintaan. Täällä on pääosin mutua ja arvauksia ja mielipiteitä. Faktaa saa hakemalla hakea.

Lue lisää

Appilassa on 60 luvulla rakennettu talo jonka rautanaulat on pahasti ruostuneet mutta en havainnut että olisi alkanut pettämään.

Pihassa on 40 luvulla rakennettu vanha pirtti jossa on samaan tyyliin rakennetut katon kannakkeet. Siinä on alkanut liitokset irvistää ja harja painahtaa alaspäin.

Tuohon uudenpaankin siis on nyt korkea aika laittaa vahvikkeet & sinkittyä naulaa avuksi.


Betonia pitää olla raudan ympärillä 25-30mm jotta ruostuminen saadaan estettyä kyllin pitkään ja kun ruostuminen alkaa se sitten etenee mitättömän hitaasti.

Kailan talotohtori on yksi mielenkiintoinen kirja jossa on juttua betonirakentamisesta muinaisen rooman ajoista lähtien.

Tutkailija kirjoitti:

Siinä jälleen yksi tyyppi joka yrittää mitätöidä aiheellisen keskustelun aiheesta pitäisikö valmistajien ja rakennesuunnittelijoiden noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja suosituksia rakenteista vai jättää vastuu teknisistä ratkaisuista omakotirakentajille.

Lue lisää

Esittäisitkö yhden rakennesuunnittelijan joka ei noudata voimassa olevia määräyksiä.


Tällaisilla toisarvoisilla asioilla aiheutetaan juuri se että kohta kaikki rakentamisen vaiheet on jollain tavalla hyväksytettävä jollain sertifioidulla tarkastajalla jotta tulos olisi hyvä. Lopputuloshan ei mitenkään muutu mutta onhan se tärkeää näyttää että kävi tarkastaja katsomassa että vasara oli oikein päin kädessä.

Normaalin omakotitalon rakentamisessa ei ole mitään sellaista mitä normaalijärjellä varustettu suomalainen mies ei osaisi. Pikkuhiljaa se vain valuu mielissä sellaiseksi hankalaksi ja monimutkaiseksi ja määräysviidakko ei sitä ainakaan helpota. Omakotirakentaja ei yleensä oikaise vaatimuksissa, rakentaa yleensä itselleen. Eri asia on sitten miten varsinkin pieniä muutaman vuoden toimivia rakennusfirmoja pitäisi pitää silmällä. Asiaa ei ainakaan auta halpatyövoiman käyttö.
Toisaalta on niinkin että sitä saa mitä tilaa.