Laskenta ja matematiikka

2020-09-20 16:22:54

Tällä palstalla on usein väitetty, että inhimilliset ominaisuudet, kuten älykkyys tai empaattisuus olisivat kasvatuksen tuloksia. On todisteltu sosiologisin tai lääketieteellisin tutkimuksin.

Kasvatuksen osuutta on liioiteltu, jolloin myös heikko kohtaanto kumppanin haussa saa vääriä neuvoja: Itsekasvatuksella voi muka parantaa asemiaan.

Virheellinen usko ympäristötekijöiden vaikutukseen perustuu virheellisin menetelmin tehtyihin tutkimuksiin. HUOMAAMATON LÄHTÖOLETUS ON VÄÄRÄ. Ajatellaan, että on vain kaksi tekijää, geenit ja ympäristö. Todellisuudessa jo matskua valitessa tulisi ottaa huomioon, että siinä on oleellinen virhe.

Mille kohdalle tutkittavat asettuvat, riippuu oleellisesti arvioinnin virheestä. Jos esimerkiksi jonkin psyykisen häiriön suhteen samat paperit annetaan 10 eri psykiatrin arvioitavaksi, vain 3 tulee samaan diagnoosiin, eivätkä nekään osu edes päällekkäin.

Alkumatsku on kuin arpakoneesta, mutta sitä käsitellään jatkossa kuin erehtymätöntä jumalansanaa. Koska kaikki erehdyksen tuoma virhe lisää valtavasti "ympäristötekijöiden" osuutta, tutkimuksen tulos on silkkaa huhaata.

Jos alkumatskun kehno luotettavuus otettaisiin huomioon ja se vietäisiin johdonmukaisesti läpi koko tutkimuksen, tulos olisi aivan erilainen. Esimerkiksi on väitetty "tutkimuksiin" vedoten, että älykkyydestä 50 % olisi geneettistä perua, 50 % ympäristön vaikutusta. Alkumateriaalin suuri kehnous on kokonaan siirtynyt ympäristön yliedustukseksi.

Tutkimus tulisi tehdä niin, että materiaalin kehnous nimetään vaikkapa satunnaisuudeksi. Lopputulos olisi, että geneettinen osuus olisi suuri, mutta tutkimusta haittaisi materiaalin suuri satunnaisuus.

Lääketieteellistä ja sosiologista tutkimusta tekevät eivät huomaa tätä. He ovat tutkimusmenetelmiä opetellessaan kiinnittäneet huomionsa vain LASKENTAAN ja laskeneetkin virheettömästi, mutta he eivät ole ymmärtäneet MATEMATIIKKAA eli eivät ole tajunneet, mitä oikein lasketaan.

Oikea tutkimus vaatii, että tutkittavan ominaisuuden kohdalla jaetaan kolmia, geeneihin, ympäristötekijöihin ja satunnaisuuksiin. Muuten saadaan vain sutta ja sekundaa.

x x x

Virheellinen usko ympäristötekijöihin on peräisin myös humanistisista tieteistä ja edelleen common sensestä. Molemmat pitävät ihmistä lähes jumalolentona, johon pätevät aivan eri lait kuin muuhun luontoon.

Siitä syntyy myös kuvitelma, että olisi mahdollista päästä korkeammalle tasolle parinvalinnassa.

111

128

Äänestä

Vastaukset

Jälkkäri-istuja
2020-09-20 16:40:17
Älykkyys riippuu geeneistä. Hyvällä kasvatuksella voidaan vaikuttaa siihen, että älykkyyttä osataan käyttää järkevästi.
Empaattisuus riippuu paljon kotioloista. Hyvät tai huonot tavat riippuvat paljon
lapsuudenkodin ilmapiiristä ja käyttäytymismalleista.
Jonkun verran on havaittavissa, että eri maakunnissa on erilaiset käyttäytymisnormit.
Anonyymi
2020-09-20 17:43:00
Onneksi papparaisella on enemmän "näyttöä" kuin noilla tutkijoilla, pitäs varmaan kaikkien vaan muistella kansakoulun vanhoja oppeja.
- Funeau
  2020-09-20 18:16:05
  Mjoo
  
  Mä en siis tajunnut tosta insertistä mitään.
  
  Siis mitä?
  
  (hirn)
- kynäM
  2020-09-20 19:30:40
  Funeau kirjoitti:
  Mjoo
  
  Mä en siis tajunnut tosta insertistä mitään.
  
  Siis mitä?
  
  (hirn)
  Laskenta on eri asia kuin matematiikka. Kouluopetuskin on laskentapainotteista. Annetaan tehtävä, joka suoritetaan laskemalla. Henkilö, joka on hyvä laskemaan, ei välttämättä ymmärrä matematiikkaa olenkaan.
  
  Päinvastainen tapaus kuuluu olleen Einstein. Hän oli huono laskennassa, mutta nero matematiikan ymmärtämisessä.
  
  Koska kouluopetus on laskentapainotteista, sellainenkin henkilö saattaa saada hyvän arvosanan matematiikassa, joka ei ymmärrä matematiikkaa. Myös ylioppilastehtävät ovat pääasiassa laskuja. Siten humanististen alojen tutkijat saattavat olla täysin matematiikkaa tajuamattomia, mutta hyviä laskennassa. Ts. eivät tiedä, mitä tekevät.
- Anonyymi
  2020-09-20 21:08:36
  kynäM kirjoitti:
  Laskenta on eri asia kuin matematiikka. Kouluopetuskin on laskentapainotteista. Annetaan tehtävä, joka suoritetaan laskemalla. Henkilö, joka on hyvä laskemaan, ei välttämättä ymmärrä matematiikkaa olenkaan.
  
  Päinvastainen tapaus kuuluu olleen Einstein. Hän oli huono laskennassa, mutta nero matematiikan ymmärtämisessä.
  
  Koska kouluopetus on laskentapainotteista, sellainenkin henkilö saattaa saada hyvän arvosanan matematiikassa, joka ei ymmärrä matematiikkaa. Myös ylioppilastehtävät ovat pääasiassa laskuja. Siten humanististen alojen tutkijat saattavat olla täysin matematiikkaa tajuamattomia, mutta hyviä laskennassa. Ts. eivät tiedä, mitä tekevät.
  Einsteinin matemaatikkovaimo pikemminkin oli nero auttaessaan patenttivirkailijaa toisten patenttien kopioinnissa ja omimisessa.
Anonyymi
2020-09-20 18:18:56
Tutkimusten mukaan älykkyys näyttäisi periytyvän äidiltä. Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen, isä limbiseen järjestelmään. Enemmän äitigeenejä saaneista hiiristä isopäisiä ja -aivoisia, pieniruumiillisia, ja enemmän isägeenejä saaneista tuli pienipäisiä ja iso ruumiillisia. Lapsen äo:n paras ennustaja äidin äo.
Vahva kiintymyssuhde äitiin parantaa älykkyystestituloksia.
- kynäM
  2020-09-20 19:53:31
  Ei liene koko totuus. Jos älykkyys periytyisi vain äidiltä, älykkyys olisi sama kuin äidillä. Lisäksi kulkee sellainen "tieto", että äidin X-kromosomi olisi jollakin tavoin merkitty, joten isältä peritty X ei vaikuttaisi ollenkaan. Aikaisemmat tutkimukset ovat todenneet, että nainen olisi itse asiassa kimeeri, eli välillä äidiltä peritty, välillä isältä peritty X olisi toimiva ja toinen latentti.
  
  Jos isältä peritty X ei olisi koskaan aktiivinen, olisi X vuosimiljoonien vuosien saatossa saanut eri muodon, kuin äidiltä peritty. Ei olisi biologista mekanismia, joka estäisi eriytymisen. Eriytymistä ei ole kuitenkaan havaittavissa.
  
  Tiedot äitiperinnästä eivät ole yhteensopivat entisten tietojen kanssa. Pitää tutkia lisää, ja saada yhteensopiva kuva.
- Anonyymi
  2020-09-20 20:26:21
  kynäM kirjoitti:
  Ei liene koko totuus. Jos älykkyys periytyisi vain äidiltä, älykkyys olisi sama kuin äidillä. Lisäksi kulkee sellainen "tieto", että äidin X-kromosomi olisi jollakin tavoin merkitty, joten isältä peritty X ei vaikuttaisi ollenkaan. Aikaisemmat tutkimukset ovat todenneet, että nainen olisi itse asiassa kimeeri, eli välillä äidiltä peritty, välillä isältä peritty X olisi toimiva ja toinen latentti.
  
  Jos isältä peritty X ei olisi koskaan aktiivinen, olisi X vuosimiljoonien vuosien saatossa saanut eri muodon, kuin äidiltä peritty. Ei olisi biologista mekanismia, joka estäisi eriytymisen. Eriytymistä ei ole kuitenkaan havaittavissa.
  
  Tiedot äitiperinnästä eivät ole yhteensopivat entisten tietojen kanssa. Pitää tutkia lisää, ja saada yhteensopiva kuva.
  Naisilla X kromosomit periytyvät äidiltä ja isoäidiltä isän puolelta.
Anonyymi
2020-09-20 18:42:41
Älykkyyden ja ympäristön vaikutukset erottamattomalla tavalla yhteen kietoutuneet. Älykkäät vanhemmat periyttävät geenejään, mutta myös luovat lapselle virikkeellisen ympäristön, ja näyttävät tietenkin esimerkkiä älykkäästä toiminnasta. Älykäs lapsi hakeutuu myös oma-aloitteisesti älyään kehittävien harrastusten, toimintojen pariin, jolloin täyteen potentiaalin kehittyminen todennäköisempää. Yhteiskunta suosii pitkäjänteistä, päämääriin sitkeästi pyrkivää puurtamista, koulu kannustaa tähän, muunlainen älykkyys jää varjoon.
- Anonyymi
  2020-09-21 18:13:14
  Älykkyys perustavasti monitekijäinen ominaisuus, geenit ja ympäristö vuorovaikuttavat toistensa kanssa.
  Geneettiset tekijät selittävät vähemmän lasten kuin aikuisten älykkyyden vaihtelusta, perheen muilla yhdistävillä tekijöillä, tausta, varallisuus, on huomattava vaikutus.
  Miksi geenien vaikutus sitten selvempi aikuisilla?
  Ihmiset muokkaavat elinympäristöään geneettisen profiilinsa mukaiseksi. Pienet erot älykkyydessä kasvavat ikääntymisen myötä, ammatti, harrastukset vastaavat/edelleen vahvistavat synnynnäisiä taipumuksia
  Geenit, ympäristö ja älykkyys
  Silvennoinen, Kaprio 2005/duodecim
Anonyymi
2020-09-20 19:50:55
Jos ympäristötekijöillä ja opetustyöllä ei olisi mitään vaikutusta älykkyyteen voin vain ihmetellä sitä miten moni osaa laskea kerto ja jakolaskuja, lukea tai vaikka ajaa autoa verrattuna 1800-lukuun. Millaisesta älykkyydestä aloituksessa on kysymys?

AsianVierestä
- kynäM
  2020-09-20 20:10:15
  Ainoa yksiselitteinen älykkyyden määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan.
  
  Jo ennen tätä määritelmää oli ihmisillä epätarkka intuitiivinen käsitys älykkyydestä. Intuitiivisella käsityksellä on positiivinen korrelaatio älykkyystestien tuloksiin, mutta se ei sisällä eri aikojen ja kulttuurien vaikutusta.
  
  On siis katsottava, että aloituksessa kyse oli ennen kaikkea intuitiivisesta käsityksestä.
- Anonyymi
  2020-09-20 20:27:01
  kynäM kirjoitti:
  Ainoa yksiselitteinen älykkyyden määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan.
  
  Jo ennen tätä määritelmää oli ihmisillä epätarkka intuitiivinen käsitys älykkyydestä. Intuitiivisella käsityksellä on positiivinen korrelaatio älykkyystestien tuloksiin, mutta se ei sisällä eri aikojen ja kulttuurien vaikutusta.
  
  On siis katsottava, että aloituksessa kyse oli ennen kaikkea intuitiivisesta käsityksestä.
  Jospa koko älykkyyden mittaaminen perustuu väärään ajatusmaailmaan muuttujineen?
  Älykkyyttä kun on sen seitsemää lajia eikä kaikkea voi edes helposti mitata.
  
  AsianVierestä
- Anonyymi
  2020-09-20 20:52:43
  kynäM kirjoitti:
  Ainoa yksiselitteinen älykkyyden määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan.
  
  Jo ennen tätä määritelmää oli ihmisillä epätarkka intuitiivinen käsitys älykkyydestä. Intuitiivisella käsityksellä on positiivinen korrelaatio älykkyystestien tuloksiin, mutta se ei sisällä eri aikojen ja kulttuurien vaikutusta.
  
  On siis katsottava, että aloituksessa kyse oli ennen kaikkea intuitiivisesta käsityksestä.
  Lol, joku joka saa korkeat pisteet jostain "älykkyys"testissä ei välttämättä osaa tehdä asioita kuin vaikkapa autoonsa renkaita vaihtaa, tehdä mitään sen kummemmin "älykästä" käytännössä tai välttämättä suoriutua edes jostain elämän perusasioista.
- FAlTH.HOPE.LOVE
  2020-09-21 14:19:30
  kynäM kirjoitti:
  Ainoa yksiselitteinen älykkyyden määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan.
  
  Jo ennen tätä määritelmää oli ihmisillä epätarkka intuitiivinen käsitys älykkyydestä. Intuitiivisella käsityksellä on positiivinen korrelaatio älykkyystestien tuloksiin, mutta se ei sisällä eri aikojen ja kulttuurien vaikutusta.
  
  On siis katsottava, että aloituksessa kyse oli ennen kaikkea intuitiivisesta käsityksestä.
  kynäM: "Ainoa yksiselitteinen älykkyyden määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan."
  
  Olen eri mieltä psykologiaa opiskelleena. Siellä on olemassa Gardnerin moniälykkyysteoria, joka arvostelee erityisesti nykyisiä älykkyysttestejä, jotka eivät kerro koko totuutta älykkyydestä.
  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria
  
  Teorian luoja Howard Gardner (s. 11. heinäkuuta 1943 Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat) on koulutukseltaan neuropsykologi, joten hän tarkkaili erityisesti aivovamman saaneita aikuisia. Gardner kiinnitti huomiota erääseen potilaaseen, joka oli menettänyt aivovaurion myötä kielelliset kykynsä mutta soitto- ja laulutaito olivat yhä jäljellä.[1] Tämän pohjalta Gardner loi vuonna 1983[3] moniälykkyydestä teorian, jonka mukaan äly jakaantuu seitsemään erilaiseen ja itsenäiseen älykkyyden lajiin. Älykkyys yhdessä älykkyyden lajissa ei kuitenkaan takaa eikä estä lahjakkuutta toisessa älykkyyden lajissa, sillä jokaisella älyn eri muodolla on erilainen ja oma hermostollinen perustansa.[1] Moniälykkyysteoriansa Gardner kehitti kritisoidakseen tuolloin hänen mielestään liian vallitsevaan asemaan nostettujen älykkyystestien käyttöä. Gardnerin mukaan yksi luku, testin tuottama älykkyysosamäärä, saattaa toki ennustaa oppilaiden selviytymistä kouluaineissa, mutta on pohjaltaan liian kapea ennustaakseen menestymistä myöhemmin elämässä. [4]
  
  Älykkyyden määritelmä
  
  Gardner määrittelee älykkyyden toisaalta ihmisen hermojärjestelmän tiedonkäsittelykapasiteetin, toisaalta kulloistenkin kulttuuristen käytänteiden ja arvostusten kautta. Älykkyys on biopsykologinen informaation käsittelyn kyky, jota voi käyttää kyseisessä kulttuurissa arvostetuilla tavoilla ongelmien ratkomiseksi ja tuotteiden luomiseksi. Gardner nimesi kahdeksan kriteeriä sen arvioimiseksi, mitä voi kutsua moniälykkyysteorian mukaiseksi älykkyydeksi. Näitä ovat mm. aivovauriotapauksissa ja psykometrisissä mittauksissa ilmenevät ihmisen hermojärjestelmästä johtuvat ilmiöt sekä kulttuuriset symbolijärjestelmät. Vaikka älykkyydet näin liittyvätkin kulttuurisiin käytänteisiin, ne ovat eri asia kuin kulttuurin ala. Niinpä esimerkiksi musiikkialalla työskennellessä tarvitaan muitakin älykkyyksiä kuin musiikillista älykkyyttä. [2]
  
  Seitsemän erilaista älykkyyden lajia
  
  1. Kielellinen älykkyys
  
  Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta.[1] Älykkyysosamäärän kannalta kielellinen älykkyys on erittäin tärkeää, sillä siinä tieto on suurimmilta osin kirjallisessa muodossa, vaikka osaamistaan täytyy kyetä ilmaisemaan myös kirjallisesti. Kielellinen lahjakkuus voidaan jakaa suulliseen- ja kirjalliseen ilmaisuun sekä ymmärtämiseen. Vaurio Brocan alueella voi heikentää ihmisen kykyä ilmaista itseään selkeästi, vaikkei henkilö olisikaan menettänyt puhekykyään.[3]
  
  2. Matemaattis-looginen älykkyys
  Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy.[1] Matemaattis-loogisesti älykäs henkilö voi usein käsitellä suuriakin lukuja päässään. Tämä ominaisuus on jossain määrin edellytys hyvälle päättelytaidolle.[3] Tunnetuin esimerkki lienee Albert Einstein, joka suorastaan lumoutui laskemisesta ja matemaattisten mallien luomisesta. Matemaattis-loogista kykyä tarvitaan arjessakin, kun pitää esimerkiksi perustella kantansa väittelyssä.[1] Matemaattis-loogiseen älykkyyteen ei tarvitse verbaalista älykkyyttä nimeksikään. Verbalistiikkaa tarvitaan vasta silloin, kun ratkaisua yritetään selittää muille...
- kynäM
  2020-09-21 15:23:29
  FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:
  kynäM: "Ainoa yksiselitteinen älykkyyden määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan."
  
  Olen eri mieltä psykologiaa opiskelleena. Siellä on olemassa Gardnerin moniälykkyysteoria, joka arvostelee erityisesti nykyisiä älykkyysttestejä, jotka eivät kerro koko totuutta älykkyydestä.
  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria
  
  Teorian luoja Howard Gardner (s. 11. heinäkuuta 1943 Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat) on koulutukseltaan neuropsykologi, joten hän tarkkaili erityisesti aivovamman saaneita aikuisia. Gardner kiinnitti huomiota erääseen potilaaseen, joka oli menettänyt aivovaurion myötä kielelliset kykynsä mutta soitto- ja laulutaito olivat yhä jäljellä.[1] Tämän pohjalta Gardner loi vuonna 1983[3] moniälykkyydestä teorian, jonka mukaan äly jakaantuu seitsemään erilaiseen ja itsenäiseen älykkyyden lajiin. Älykkyys yhdessä älykkyyden lajissa ei kuitenkaan takaa eikä estä lahjakkuutta toisessa älykkyyden lajissa, sillä jokaisella älyn eri muodolla on erilainen ja oma hermostollinen perustansa.[1] Moniälykkyysteoriansa Gardner kehitti kritisoidakseen tuolloin hänen mielestään liian vallitsevaan asemaan nostettujen älykkyystestien käyttöä. Gardnerin mukaan yksi luku, testin tuottama älykkyysosamäärä, saattaa toki ennustaa oppilaiden selviytymistä kouluaineissa, mutta on pohjaltaan liian kapea ennustaakseen menestymistä myöhemmin elämässä. [4]
  
  Älykkyyden määritelmä
  
  Gardner määrittelee älykkyyden toisaalta ihmisen hermojärjestelmän tiedonkäsittelykapasiteetin, toisaalta kulloistenkin kulttuuristen käytänteiden ja arvostusten kautta. Älykkyys on biopsykologinen informaation käsittelyn kyky, jota voi käyttää kyseisessä kulttuurissa arvostetuilla tavoilla ongelmien ratkomiseksi ja tuotteiden luomiseksi. Gardner nimesi kahdeksan kriteeriä sen arvioimiseksi, mitä voi kutsua moniälykkyysteorian mukaiseksi älykkyydeksi. Näitä ovat mm. aivovauriotapauksissa ja psykometrisissä mittauksissa ilmenevät ihmisen hermojärjestelmästä johtuvat ilmiöt sekä kulttuuriset symbolijärjestelmät. Vaikka älykkyydet näin liittyvätkin kulttuurisiin käytänteisiin, ne ovat eri asia kuin kulttuurin ala. Niinpä esimerkiksi musiikkialalla työskennellessä tarvitaan muitakin älykkyyksiä kuin musiikillista älykkyyttä. [2]
  
  Seitsemän erilaista älykkyyden lajia
  
  1. Kielellinen älykkyys
  
  Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta.[1] Älykkyysosamäärän kannalta kielellinen älykkyys on erittäin tärkeää, sillä siinä tieto on suurimmilta osin kirjallisessa muodossa, vaikka osaamistaan täytyy kyetä ilmaisemaan myös kirjallisesti. Kielellinen lahjakkuus voidaan jakaa suulliseen- ja kirjalliseen ilmaisuun sekä ymmärtämiseen. Vaurio Brocan alueella voi heikentää ihmisen kykyä ilmaista itseään selkeästi, vaikkei henkilö olisikaan menettänyt puhekykyään.[3]
  
  2. Matemaattis-looginen älykkyys
  Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy.[1] Matemaattis-loogisesti älykäs henkilö voi usein käsitellä suuriakin lukuja päässään. Tämä ominaisuus on jossain määrin edellytys hyvälle päättelytaidolle.[3] Tunnetuin esimerkki lienee Albert Einstein, joka suorastaan lumoutui laskemisesta ja matemaattisten mallien luomisesta. Matemaattis-loogista kykyä tarvitaan arjessakin, kun pitää esimerkiksi perustella kantansa väittelyssä.[1] Matemaattis-loogiseen älykkyyteen ei tarvitse verbaalista älykkyyttä nimeksikään. Verbalistiikkaa tarvitaan vasta silloin, kun ratkaisua yritetään selittää muille...
  Moniälykkyyshypoteesit ovat olleet eräitten suosimia varsinkin viime aikoina, jolloin ideologiset seikat ovat vaikuttaneet, minkä toteaminen on korrektia, minkä ei. Ne eivät vastaa perinteistä intuitiivista käsitystä älykkyydestä.
- Anonyymi
  2020-09-21 15:51:05
  FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:
  kynäM: "Ainoa yksiselitteinen älykkyyden määritelmä on, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystesteillä mitataan."
  
  Olen eri mieltä psykologiaa opiskelleena. Siellä on olemassa Gardnerin moniälykkyysteoria, joka arvostelee erityisesti nykyisiä älykkyysttestejä, jotka eivät kerro koko totuutta älykkyydestä.
  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria
  
  Teorian luoja Howard Gardner (s. 11. heinäkuuta 1943 Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat) on koulutukseltaan neuropsykologi, joten hän tarkkaili erityisesti aivovamman saaneita aikuisia. Gardner kiinnitti huomiota erääseen potilaaseen, joka oli menettänyt aivovaurion myötä kielelliset kykynsä mutta soitto- ja laulutaito olivat yhä jäljellä.[1] Tämän pohjalta Gardner loi vuonna 1983[3] moniälykkyydestä teorian, jonka mukaan äly jakaantuu seitsemään erilaiseen ja itsenäiseen älykkyyden lajiin. Älykkyys yhdessä älykkyyden lajissa ei kuitenkaan takaa eikä estä lahjakkuutta toisessa älykkyyden lajissa, sillä jokaisella älyn eri muodolla on erilainen ja oma hermostollinen perustansa.[1] Moniälykkyysteoriansa Gardner kehitti kritisoidakseen tuolloin hänen mielestään liian vallitsevaan asemaan nostettujen älykkyystestien käyttöä. Gardnerin mukaan yksi luku, testin tuottama älykkyysosamäärä, saattaa toki ennustaa oppilaiden selviytymistä kouluaineissa, mutta on pohjaltaan liian kapea ennustaakseen menestymistä myöhemmin elämässä. [4]
  
  Älykkyyden määritelmä
  
  Gardner määrittelee älykkyyden toisaalta ihmisen hermojärjestelmän tiedonkäsittelykapasiteetin, toisaalta kulloistenkin kulttuuristen käytänteiden ja arvostusten kautta. Älykkyys on biopsykologinen informaation käsittelyn kyky, jota voi käyttää kyseisessä kulttuurissa arvostetuilla tavoilla ongelmien ratkomiseksi ja tuotteiden luomiseksi. Gardner nimesi kahdeksan kriteeriä sen arvioimiseksi, mitä voi kutsua moniälykkyysteorian mukaiseksi älykkyydeksi. Näitä ovat mm. aivovauriotapauksissa ja psykometrisissä mittauksissa ilmenevät ihmisen hermojärjestelmästä johtuvat ilmiöt sekä kulttuuriset symbolijärjestelmät. Vaikka älykkyydet näin liittyvätkin kulttuurisiin käytänteisiin, ne ovat eri asia kuin kulttuurin ala. Niinpä esimerkiksi musiikkialalla työskennellessä tarvitaan muitakin älykkyyksiä kuin musiikillista älykkyyttä. [2]
  
  Seitsemän erilaista älykkyyden lajia
  
  1. Kielellinen älykkyys
  
  Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta.[1] Älykkyysosamäärän kannalta kielellinen älykkyys on erittäin tärkeää, sillä siinä tieto on suurimmilta osin kirjallisessa muodossa, vaikka osaamistaan täytyy kyetä ilmaisemaan myös kirjallisesti. Kielellinen lahjakkuus voidaan jakaa suulliseen- ja kirjalliseen ilmaisuun sekä ymmärtämiseen. Vaurio Brocan alueella voi heikentää ihmisen kykyä ilmaista itseään selkeästi, vaikkei henkilö olisikaan menettänyt puhekykyään.[3]
  
  2. Matemaattis-looginen älykkyys
  Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy.[1] Matemaattis-loogisesti älykäs henkilö voi usein käsitellä suuriakin lukuja päässään. Tämä ominaisuus on jossain määrin edellytys hyvälle päättelytaidolle.[3] Tunnetuin esimerkki lienee Albert Einstein, joka suorastaan lumoutui laskemisesta ja matemaattisten mallien luomisesta. Matemaattis-loogista kykyä tarvitaan arjessakin, kun pitää esimerkiksi perustella kantansa väittelyssä.[1] Matemaattis-loogiseen älykkyyteen ei tarvitse verbaalista älykkyyttä nimeksikään. Verbalistiikkaa tarvitaan vasta silloin, kun ratkaisua yritetään selittää muille...
  Kynis uskoo fanaattisesti vain luonnontieteisiinsä. Hänestä mm. psykologia on humanistista humpuukia. Näin hän on monesti julistanut. Kaikki muut mielipiteet kaikissa asioissa ovat vääriä. Kaikki muut paitsi luonnontieteiden tutkijat ovat aina kaikessa väärässä. Vain kynis luonnontieteilijä-tutkija-kavereineen on ikinä missään asiassa oikeassa.
- FAlTH.HOPE.LOVE
  2020-09-21 16:00:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Kynis uskoo fanaattisesti vain luonnontieteisiinsä. Hänestä mm. psykologia on humanistista humpuukia. Näin hän on monesti julistanut. Kaikki muut mielipiteet kaikissa asioissa ovat vääriä. Kaikki muut paitsi luonnontieteiden tutkijat ovat aina kaikessa väärässä. Vain kynis luonnontieteilijä-tutkija-kavereineen on ikinä missään asiassa oikeassa.
  Gardnerin neurotutkimuksen suunta on tiedettä, sillä on tehty tarkkoja havaintoja hermoston ja aivojen toiminnasta. Se psykologianala on lähellä lääketiedettä ja biologian tutkimusta. Itse olen vain kirjoittanut psykologian esseen älykkyydenmittaamisesta ja opiskellut vähän neurotiedettä tai niin sanottua neuropsykologiaa. Oikeastaan, jos olisin asiantuntija niin kirjoittaisi tällä palstalle ilmeisesti ollenkaan, sillä tässä aiheena on "sinkut".
- FAlTH.HOPE.LOVE
  2020-09-21 16:02:38
  kynäM kirjoitti:
  Moniälykkyyshypoteesit ovat olleet eräitten suosimia varsinkin viime aikoina, jolloin ideologiset seikat ovat vaikuttaneet, minkä toteaminen on korrektia, minkä ei. Ne eivät vastaa perinteistä intuitiivista käsitystä älykkyydestä.
  Luempa tuo antamani linkki. Minusta Gardner on oikeassa, mutta luonnollisesti hänen antamiaan älykkyyden määritelmiä on vaikeampi mitata kuin avaruudellista tai matematiista ongelmanratkaisukykyä.
- kynäM
  2020-09-21 16:47:55
  FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:
  Luempa tuo antamani linkki. Minusta Gardner on oikeassa, mutta luonnollisesti hänen antamiaan älykkyyden määritelmiä on vaikeampi mitata kuin avaruudellista tai matematiista ongelmanratkaisukykyä.
  Olen tutustunut psykologiaan kolmessa tiedekunnassa. On minulla alan arvosanakin. Myös Gardnerin opit ovat tuttuja. Asia on jo ad acta.
- kynäM
  2020-09-21 16:53:28
  Anonyymi kirjoitti:
  Kynis uskoo fanaattisesti vain luonnontieteisiinsä. Hänestä mm. psykologia on humanistista humpuukia. Näin hän on monesti julistanut. Kaikki muut mielipiteet kaikissa asioissa ovat vääriä. Kaikki muut paitsi luonnontieteiden tutkijat ovat aina kaikessa väärässä. Vain kynis luonnontieteilijä-tutkija-kavereineen on ikinä missään asiassa oikeassa.
  Psykologiset tutkimukset ovat yleensä oikeita, mutta psykologisia teorioita on lukuisia, ja ne ovat kaikki vääriä, lukunottamatta evoluutiopsykologiaa.
- kynäM
  2020-09-21 18:07:24
  FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:
  Luempa tuo antamani linkki. Minusta Gardner on oikeassa, mutta luonnollisesti hänen antamiaan älykkyyden määritelmiä on vaikeampi mitata kuin avaruudellista tai matematiista ongelmanratkaisukykyä.
  Anteeksi, että vaikutan vähän lyhytsanaiselta. Syy on hyvin yksinkertainen, ylenmääräinen väsymys.
- FAlTH.HOPE.LOVE
  2020-09-21 18:09:36
  kynäM kirjoitti:
  Psykologiset tutkimukset ovat yleensä oikeita, mutta psykologisia teorioita on lukuisia, ja ne ovat kaikki vääriä, lukunottamatta evoluutiopsykologiaa.
  kynäM: "Psykologiset tutkimukset ovat yleensä oikeita, mutta psykologisia teorioita on lukuisia, ja ne ovat kaikki vääriä, lukunottamatta evoluutiopsykologiaa."
  
  Behaviorismi ja monet muut ovat vanhetuneita teorioita, mutta en menisi sanomaan, että seuraava "evoluutiospsykologia" olisi ainut oikea teoria. Itse en ole varma onko evoluutio tapahtunut niin kuin nykyinen teoria olettaa sen tapahtuneen. Itse uskon Jumalan olevan maapallon elämänluomisen taustalla. Nykyisestä evoluutioteoriasta taitaa puuttua mahdollinen Jumalan olemassa olo, joten se on osittain ateistinen? Tästä aiheesta keskustelu kuuluu uskomukset tai tiede puolelle. Itsekin olen ollut ihastunut opiskelessani psykologiaa biologispohjaiseen psykologiaa, joka käsittelee ihmistä organismina.
  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutiopsykologia
  
  "Evoluutiopsykologiassa ihmisen ajatellaan olevan luonnossa elävä eläin, jonka elintoiminnot ovat seurausta luonnonvalinnasta ja sukupuolivalinnasta. Koska evoluutio ei kehitä uusia toimintoja aivan tyhjästä, vaan edellisten toimintojen päälle, ihmisellä on paljon mielentoimintoja ja rakenteita, jotka ovat yhdenmukaisia muiden eläinten kanssa. Evoluutiopsykologia on siis heuristinen yleisteoria, jonka pohjalta voidaan tehdä hypoteeseja mielestä. Näitä hypoteeseja on periaatteessa mahdollista arvioida tieteellisin kokein.
  
  Keskeinen olettamus evoluutioteoriassa on myös, että evoluutio tapahtuu verrattaen hitaasti suhteessa esimerkiksi sivilisaation kehitykseen. Täten kun tutkitaan minkälaisiin olosuhteisiin ihmismieli on sopeutunut, on tarkasteltava mielen kehittymistä luonnollisessa ympäristössään, eli pleistoseeniaikaisessa savanniympäristössä. Tätä teoreettista ”paikkaa” kutsutaan englanninkielisessä keskustelussa nimellä Environment of evolutionary adaptedness, eli evolutionaaristen adaptaatioiden ympäristö. Koska ko. ympäristössä vaarana oli esimerkiksi käärme, ihmisillä on automaattinen synnynnäinen negatiivinen tunnereaktio käärmeen kohdatessaan, kun taas vaikka korkeajännitteinen sähköjohto ei aiheuta mitään synnynnäistä pelkoreaktiota, vaikka nykymaailmassa se voi olla yhtä kuolettava.
  
  Muita tieteenteoreettisia ajatuksia joita evoluutiopsykologiassa usein (ei aina) käytetään ovat muun muassa komputationalismi, mielen modulaarisuusteoriat, monet kognitiotieteelliset teoriat ja eläinten käytöksen tutkiminen."
Anonyymi
2020-09-20 19:57:01
Missä on todistettu älykkyyden ja empatian olevan inhimillisiä ominaisuuksia?

-flowersreally-
- kynäM
  2020-09-20 20:13:38
  Ei missään, mutta ne ovat myös inhimillisiä ominaisuuksia.
Anonyymi
2020-09-20 20:04:17
Hyvät neuvot on kaikkein kalleimmat kuitenkin.
Anonyymi
2020-09-20 20:17:58
Kannattaa aina muistaa että suunnittelijainsinööri tekee ne virheet, tietokone ei tee ikinä virheitä,

Kaikki pankkienkin virheet ovat aivan vain kelvottoman IT-hallinnon syytä kokonaan.
Anonyymi
2020-09-20 20:33:07
Jälleen pätkä omituista jargonia ja näennäisteorisointia, jolla ei ole mitään merkitystä kenellekään eikä vaikutusta mihinkään.
elisakettu
2020-09-20 20:33:13
Jotenkin saa kuvan, että alustus halveksii sitä tosiasiaa, että jokaisella yksilöllä on myös mahdollisuus päättää itse, valita oikean väärästä ja tehdä työtä sen hyväksi, mitä elämästään haluaa.
- kynäM
  2020-09-20 21:45:56
  Alustus ei halveksi ketään. Luonnontieteissä on selvä, että vapaata tahtoa ei ole. Sen sijaan huomattava osa humanisteista uskoo vapaan tahdon olemassaoloon.
- Anonyymi
  2020-09-21 15:48:46
  kynäM kirjoitti:
  Alustus ei halveksi ketään. Luonnontieteissä on selvä, että vapaata tahtoa ei ole. Sen sijaan huomattava osa humanisteista uskoo vapaan tahdon olemassaoloon.
  "Vapaata tahtoa ei ole"
  
  Missäs luonnontieteissä näin on todettu? Tähän väitteeseen olisi hyvä lisätä linkki, joka todistaa luonnontieteiden todistaneen moisen ihmeen.
- kynäM
  2020-09-21 16:41:51
  Anonyymi kirjoitti:
  "Vapaata tahtoa ei ole"
  
  Missäs luonnontieteissä näin on todettu? Tähän väitteeseen olisi hyvä lisätä linkki, joka todistaa luonnontieteiden todistaneen moisen ihmeen.
  Jos et ole vielä tutustunut alan problematiikkaan, aloita vaikka tästä::
  
  https://www.google.com/search?rlz=1C1PRFI_enFI709FI709&q=Mitä on vapaa tahto&sa=X&ved=2ahUKEwiPxIWdqvrrAhUvAxAIHSc4DfEQ1QIoAnoECBEQAw&biw=1366&bih=589
  
  En jaksa etsiä sopivaa linkkiä luonnontieteitten kannasta, mutta voinen kertoa, että hiukkasfysiikassa on todettu, että ilmiöt johtuvat 1) kausaalisesti, 2) spontaanisti. Kolmatta ei ole. Kumpikaan ei noudata tahdon vapautta.
  
  Luonnontieteissä ei ole myöskään havaittu uusia selittäjiä noustaessa "ylemmälle" tasolle, vaan kaikki, mitä havaitaan kemiassa, kopioituvassa kemiassa (ns. elämässä), biologiassa, fysiikassa, jne., selittyy niillä ilmiöillä, joita on jo hiukkasfysiikassa. Mitään emergenssiä ei ole, ei vitaalivoimaa, eikä sielua. On vain monimutkaisuutta.
- Anonyymi
  2020-09-21 17:01:54
  kynäM kirjoitti:
  Alustus ei halveksi ketään. Luonnontieteissä on selvä, että vapaata tahtoa ei ole. Sen sijaan huomattava osa humanisteista uskoo vapaan tahdon olemassaoloon.
  Mitä on ei-determinoitu valinta? Se olisi randomvalinta.
  Vapaa tahto=valinta on minun determinoimani omien preferenssieni mukaan. Meillä on vapaa tahto, jos valintamme ovat sen determinoimia mihin me kokemuksellisesti identifioidumme, siis makuun ja preferensseihin, joita me pidämme itsemme ilmauksina.
  Miksi me sitten ajattelemme, että metafyysinen materialismi, jonka mukaan valintojamme määräävät neurofysikaaliset aktiviteetit aivoissamme, olisi vapaan tahdon vastainen? Koska me emme kokemuksellisesti identifioidumme neurofysiologiaan, joka näyttäytyy meille vain abstraktiona.
  Avainkysymys, joka kyllästää materialismin koko metafysiikan on
- kynäM
  2020-09-21 17:08:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Mitä on ei-determinoitu valinta? Se olisi randomvalinta.
  Vapaa tahto=valinta on minun determinoimani omien preferenssieni mukaan. Meillä on vapaa tahto, jos valintamme ovat sen determinoimia mihin me kokemuksellisesti identifioidumme, siis makuun ja preferensseihin, joita me pidämme itsemme ilmauksina.
  Miksi me sitten ajattelemme, että metafyysinen materialismi, jonka mukaan valintojamme määräävät neurofysikaaliset aktiviteetit aivoissamme, olisi vapaan tahdon vastainen? Koska me emme kokemuksellisesti identifioidumme neurofysiologiaan, joka näyttäytyy meille vain abstraktiona.
  Avainkysymys, joka kyllästää materialismin koko metafysiikan on
  Luonnontieteissä ei noudateta "metafyysistä materialismia", eikä mitään muutakaan metafyysistä. Meillä on havainnot, joille pyrimme selvittämään yhteisen matemaattisen rungon. Siinä on KAIKKI, mitä tiedämme.
- Anonyymi
  2020-09-21 17:17:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Mitä on ei-determinoitu valinta? Se olisi randomvalinta.
  Vapaa tahto=valinta on minun determinoimani omien preferenssieni mukaan. Meillä on vapaa tahto, jos valintamme ovat sen determinoimia mihin me kokemuksellisesti identifioidumme, siis makuun ja preferensseihin, joita me pidämme itsemme ilmauksina.
  Miksi me sitten ajattelemme, että metafyysinen materialismi, jonka mukaan valintojamme määräävät neurofysikaaliset aktiviteetit aivoissamme, olisi vapaan tahdon vastainen? Koska me emme kokemuksellisesti identifioidumme neurofysiologiaan, joka näyttäytyy meille vain abstraktiona.
  Avainkysymys, joka kyllästää materialismin koko metafysiikan on
  Jatkuu...
  Kaikki mitä meillä koskaan todellisuudessa on, on tietoisuutemme sisältöjä, joita filosofit kutsuvat "fenomenaaliseksi". Tämä fenomenaalisuus jotenkin nousee materiaalisesti, tietoisen ulkopuolisesta, kuten toisiinsa kytkeytyneiden neuronien verkosta, , se teoreettista narratiivia, ei elettyä elämää.
  Siis voidaanko tahdonalaiset tilanne redusoida ulkopuoliseen, tietoisuudesta riippumattomaan? Jolloin vapaata tahtoa ei olisi.
  Mutta jos neurofysiologia on vain sitä miten tahdonalaiset tilanne esittävät itsensä ulkopuoliselle havannoijalle, siis jos neurofysiologia on vain kuva tietoisesta tahdosta, ei syy tai lähde. Silloin meillä on vapaa tahto. Valintojamme määräävät tahdonalaiset tilat, joita me intuitiivisesti pidämme itseilmaisuinamme.
- Anonyymi
  2020-09-21 17:32:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Jatkuu...
  Kaikki mitä meillä koskaan todellisuudessa on, on tietoisuutemme sisältöjä, joita filosofit kutsuvat "fenomenaaliseksi". Tämä fenomenaalisuus jotenkin nousee materiaalisesti, tietoisen ulkopuolisesta, kuten toisiinsa kytkeytyneiden neuronien verkosta, , se teoreettista narratiivia, ei elettyä elämää.
  Siis voidaanko tahdonalaiset tilanne redusoida ulkopuoliseen, tietoisuudesta riippumattomaan? Jolloin vapaata tahtoa ei olisi.
  Mutta jos neurofysiologia on vain sitä miten tahdonalaiset tilanne esittävät itsensä ulkopuoliselle havannoijalle, siis jos neurofysiologia on vain kuva tietoisesta tahdosta, ei syy tai lähde. Silloin meillä on vapaa tahto. Valintojamme määräävät tahdonalaiset tilat, joita me intuitiivisesti pidämme itseilmaisuinamme.
  Jatkuu
  Lähde edellä: Yes, Fred will exists
  Bernardo Kastrup 5.2.2020/Scientific American.
  Vapaan tahdon dilemmaa eivät neurofysiologit pelkällä toiminnallisella aivokuvantamisanalyysillaan, jota tehneet 80-luvulta lähtien, pysty ratkaisemaan. Kysymys aivan liian monimutkainen tällaiseen, tarvitaan filosofiaa.
  1983 Benjamin Libet: aivosignaali nimeltään valmiuspotentiaali edeltää itsen aloittamaa toimintaa, kuten käden ylösnosto, siis valmiuspotentiaali alkaa nousta ennenkuin ihminen raportoi että on tietoinen liike päätöksestään. Tämän katsottiin haastavan vapaan tahdon. Myöhempi tutkimus osoitti virhepäätelmäksi, tulosten katsottiin kertovan vain vähän vapaasta tahdosta.
- Anonyymi
  2020-09-21 17:45:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Jatkuu
  Lähde edellä: Yes, Fred will exists
  Bernardo Kastrup 5.2.2020/Scientific American.
  Vapaan tahdon dilemmaa eivät neurofysiologit pelkällä toiminnallisella aivokuvantamisanalyysillaan, jota tehneet 80-luvulta lähtien, pysty ratkaisemaan. Kysymys aivan liian monimutkainen tällaiseen, tarvitaan filosofiaa.
  1983 Benjamin Libet: aivosignaali nimeltään valmiuspotentiaali edeltää itsen aloittamaa toimintaa, kuten käden ylösnosto, siis valmiuspotentiaali alkaa nousta ennenkuin ihminen raportoi että on tietoinen liike päätöksestään. Tämän katsottiin haastavan vapaan tahdon. Myöhempi tutkimus osoitti virhepäätelmäksi, tulosten katsottiin kertovan vain vähän vapaasta tahdosta.
  Vuonna 2019 kahdeksan neurotieteilijää ja 9 filosofia aloittivat tutkimuksen jossa kysymykset tarkempia ja kokeet Filosofisesti päteviä. Tutkinuskysymys on: Kuinka aivot mahdollistavat päätösten ja toimien tietoisen kontrollin. Haluavat vakiinnuttaa uuden aivotutkimus alan: Vapaan tahdon neurofilosofia.
  Kuinka tietoiset intentiomme johtavat toimintaan?
  Miten valmiuspotentiaalityyppisistä aktioista voidaan yleistää enemmän vapaa valinta esiin, moraalisesta vastuullisuudesta kertoviin päätöksiin. Jotka niitä, joista ihmisen tahdon vapaudesta puhuttaessa on loppujen lopuksi kyse, ei käden noston kaltaisista toiminnoista.
  Lähde Science/Philosophers and neuroscientists join forces to see....
- Anonyymi
  2020-09-21 17:50:32
  Anonyymi kirjoitti:
  Vuonna 2019 kahdeksan neurotieteilijää ja 9 filosofia aloittivat tutkimuksen jossa kysymykset tarkempia ja kokeet Filosofisesti päteviä. Tutkinuskysymys on: Kuinka aivot mahdollistavat päätösten ja toimien tietoisen kontrollin. Haluavat vakiinnuttaa uuden aivotutkimus alan: Vapaan tahdon neurofilosofia.
  Kuinka tietoiset intentiomme johtavat toimintaan?
  Miten valmiuspotentiaalityyppisistä aktioista voidaan yleistää enemmän vapaa valinta esiin, moraalisesta vastuullisuudesta kertoviin päätöksiin. Jotka niitä, joista ihmisen tahdon vapaudesta puhuttaessa on loppujen lopuksi kyse, ei käden noston kaltaisista toiminnoista.
  Lähde Science/Philosophers and neuroscientists join forces to see....
  Siis positiivinen materialismi, joka perustuu pelkkään fyysiseen materiaaliseen todellisuuteen, siinä havaittaviin ilmiöihin, niiden tilastolliseen todennäköisyyteen ei ole kovin tehokas väline ratkaisemaan emergenttejä kysymyksiä. Tutkimuksen löysä kysymyksenasettelu ei vastaa tutkimus ongelmaan, ja löysät yleistykset vievät viimeisenkin järjen koko tutkimuksesta.
- Anonyymi
  2020-09-22 09:19:03
  kynäM kirjoitti:
  Jos et ole vielä tutustunut alan problematiikkaan, aloita vaikka tästä::
  
  https://www.google.com/search?rlz=1C1PRFI_enFI709FI709&q=Mitä on vapaa tahto&sa=X&ved=2ahUKEwiPxIWdqvrrAhUvAxAIHSc4DfEQ1QIoAnoECBEQAw&biw=1366&bih=589
  
  En jaksa etsiä sopivaa linkkiä luonnontieteitten kannasta, mutta voinen kertoa, että hiukkasfysiikassa on todettu, että ilmiöt johtuvat 1) kausaalisesti, 2) spontaanisti. Kolmatta ei ole. Kumpikaan ei noudata tahdon vapautta.
  
  Luonnontieteissä ei ole myöskään havaittu uusia selittäjiä noustaessa "ylemmälle" tasolle, vaan kaikki, mitä havaitaan kemiassa, kopioituvassa kemiassa (ns. elämässä), biologiassa, fysiikassa, jne., selittyy niillä ilmiöillä, joita on jo hiukkasfysiikassa. Mitään emergenssiä ei ole, ei vitaalivoimaa, eikä sielua. On vain monimutkaisuutta.
  Linkissäsi ei esitetä mitään sen puolesta, että luonnontieteet olisivat todistaneet vapaan tahdon olemassaolemattomuuden.
- kynäM
  2020-09-22 10:13:27
  Anonyymi kirjoitti:
  Linkissäsi ei esitetä mitään sen puolesta, että luonnontieteet olisivat todistaneet vapaan tahdon olemassaolemattomuuden.
  Kirjoitin:
  
  "En jaksa etsiä sopivaa linkkiä luonnontieteitten kannasta, mutta voinen kertoa, että hiukkasfysiikassa on todettu, että ilmiöt johtuvat 1) kausaalisesti, 2) spontaanisti. Kolmatta ei ole. Kumpikaan ei noudata tahdon vapautta."
  
  Perustiedosta on työlästä etsiä linkkiä, mutta selostin yksiselitteisesti luonnontieteen kannan. Se myös yksiselitteisesti ja implisiittisesti sisältää sen, ettei tahdon vapautta ole.
  
  Ja jatkoin:
  
  "Luonnontieteissä ei ole myöskään havaittu uusia selittäjiä noustaessa "ylemmälle" tasolle, vaan kaikki, mitä havaitaan kemiassa, kopioituvassa kemiassa (ns. elämässä), biologiassa, fysiikassa, jne., selittyy niillä ilmiöillä, joita on jo hiukkasfysiikassa. Mitään emergenssiä ei ole, ei vitaalivoimaa, eikä sielua. On vain monimutkaisuutta."
  
  Tämän enempää en ole valmis näkemään vaivaa, niinkun en kreationistien ja muiden uskonnollisten hihhulien vakuuttamiseksi. Se olisi kuitenkin tuloksetonta.
- Anonyymi
  2020-09-22 17:54:51
  kynäM kirjoitti:
  Kirjoitin:
  
  "En jaksa etsiä sopivaa linkkiä luonnontieteitten kannasta, mutta voinen kertoa, että hiukkasfysiikassa on todettu, että ilmiöt johtuvat 1) kausaalisesti, 2) spontaanisti. Kolmatta ei ole. Kumpikaan ei noudata tahdon vapautta."
  
  Perustiedosta on työlästä etsiä linkkiä, mutta selostin yksiselitteisesti luonnontieteen kannan. Se myös yksiselitteisesti ja implisiittisesti sisältää sen, ettei tahdon vapautta ole.
  
  Ja jatkoin:
  
  "Luonnontieteissä ei ole myöskään havaittu uusia selittäjiä noustaessa "ylemmälle" tasolle, vaan kaikki, mitä havaitaan kemiassa, kopioituvassa kemiassa (ns. elämässä), biologiassa, fysiikassa, jne., selittyy niillä ilmiöillä, joita on jo hiukkasfysiikassa. Mitään emergenssiä ei ole, ei vitaalivoimaa, eikä sielua. On vain monimutkaisuutta."
  
  Tämän enempää en ole valmis näkemään vaivaa, niinkun en kreationistien ja muiden uskonnollisten hihhulien vakuuttamiseksi. Se olisi kuitenkin tuloksetonta.
  Nykyneurotieteilijät eivät ajattele tuolla tavalla.
rytmimunat
2020-09-20 20:49:43
Älykkyys on hankalasti määriteltävä asia. On vaikea sanoa mikä on älykkyyttä ja mikä lahjakkuutta vai onko kyse samasta asiasta. Erään katsantokannan mukaan älykkyys on lahjakkuus muiden lahjakkuuksien joukossa, jolloin lahjakkuus ilmenee muun muassa keskimääräistä parempana ongelmanratkaisukykynä ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisena.

Ymmärrämme kaikki, että lahjakkuuksia on älykkyyden lisäksi muitakin. Ja kenties älykkyyden ymmärtämistä varten meidän tulee ensin tarkastella joitain muita lahjakkuuksia.

Aloitetaan fyysisestä/urheilullisesta lahjakkuudesta. Muistamme kaikki koulun liikuntatunnit ja sen, että jotkut vain eivät olleet toisten kanssa samalla lähtöviivalla. Jos joku nykyään pärjää kansainvälisesti maratonikisassa, voimme olettaa hänen olevan lahjakas pitkänmatkan juoksija. Jo hänen fysiikkansa suosii silloin juoksemista eikä esimerkiksi voimannostoa. Epäilemättä hän on harjoittanut kehoaan pitkän aikaa, mutta raskasrakenteinen ihminen ei tule koskaan samoilla harjoitusmäärillä pääsemään samoihin tuloksiin kuin kevytrakenteinen juoksija pitkällä matkalla. Voimme siis sanoa, että pitkälti hänen lahjakkuutensa on geneettistä. Toisaalta ympäristötekijöillä on vaikutuksensa, sillä lähestkään kaikista kevytrakenteisista ihmisistä ei tule juoksijoita. Juoksijalla on syntymästään asti tietty edellytys juoksijaksi, mutta se vaatii pitkällistä koulimista, ennen kuin hänen lahjakkuudellaan on mitään merkitystä.

Älykäs on juoksijan tavoin lahjakas tietyllä tavalla. Hän ymmärtää ja oppii asioita helpommin ja nopeammin kuin muut keskimäärin. Hän näkee yhteyksiä siellä missä muut eivät niitä huomaa ja kykenee suunnittelemaan, eli näkemään tavan saada asiat haaveista todeksi paremmin kuin tavikset. Hänen mielensä on toiminut näin syntymästä saakka, mutta vaatii koulimista, että hänen lahjakkuutensa saadaan merkitykselliseksi. Einstein ei istunut kotona haaveksimassa oman älykkyytensä lumoissa, hän tutki, opiskeli, huomasi ongelman ja halusi ratkaista sen. Tosin hänen kaltaisiaan ei kutsuta älykkäiksi, vaan neroiksi.

Lopuksi voimme kysyä, että mitä hyötyä taikka iloa on älyn lahjoista, eli älykkyydestä, jos sellaisesta huolimatta päätyy yhteiskunnan pohjalle. Tämä olisi verrattavissa tilanteeseen, jossa ihminen ylpeilee vasemman isovarpaansa täydellisellä muodolla, mutta häneltä puuttuu oikea jalka kokonaan. Jokaisella ihmisellä on omat lahjansa, eivätkä kaikki paketit ole yleensä samankokoisia.
- Anonyymi
  2020-09-20 21:06:47
  Kyniksen tapaiset tyypit pitävät "tietämistä" älykkyyden merkkinä, eivätkä suorittamista tai menestymistä. Eli on "älykkäämpää" tietää musiikin teoriaa kuitenkaan osaamatta musiikkia tehdä, kuin olla musikaalinen tietämättä teoriaa. Eli juuri niitä tyyppejä joista sanotaan että opettavat kun eivät itse osaa.
- Anonyymi
  2020-09-21 17:54:29
  Miksi älykkyydestä pitäisi olla hyötyä¿ Miksi ihmistä pitäisi palkita synnynnäisestä ominaisuudesta. Kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohteluko sanahelinää vain.
Anonyymi
2020-09-20 21:01:50
Jännä juttu matematiikkaan miettii, jos miettii, mikä on suurempi luku kuin ääretön, näitä mainitaan lukuina "yliluku" :D
Anonyymi
2020-09-20 21:17:40
Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että ympäristön vaikutus älyyn on mitätön. Se on yksinomaan gen. periytyvää.

Kulttuuria, opiskelua ja sivistystä painottava koti ja ympäristö tarjoavat tietysti paremmat eväät älyn käyttämiselle ja harjoittamiselle kuin esim. ölisevien juoppojen mongoloidia.
- rytmimunat
  2020-09-20 21:29:44
  Ympäristö toimii luonnollisesti rajoittavana tekijänä, mikäli se ei ole otollinen älykkään lapsen tuomisessa yhteiskunnan hyödyksi tai edes kyseisen lapsen omaksi hyödyksi.
  
  Masennus on nimittäin vaikea ja tappava tauti, eikä se säästä sen enempää tyhmää kuin älykästäkään. Voimme tietysti pohtia, että kuinka suuri merkitys aivojen ulkopuolisella maailmalla on masennuksen synnyssä, mutta monien masentuneiden kokemuksista voimme kenties varovasti päätellä, että ulkonaisilla tekijöillä on ainakin jossain määrin vaikutusta asiaan.
- Anonyymi
  2020-09-20 22:08:42
  Identtiset kaksosetkaan eivät ole täysin identtisiä. Vaikka heillä on "samat" lähtökohdat niin se ei tarkoita että lopputulos olisi samanlainen.
  
  Muutenkin on hauska että jotkut toitottavat "älykkyys"testien perään, jotka alunperin eivät olleet tarkoitettu älykkyyden mittaamiseen, vaan että tunnistetaan oppilaat jotka tarvitsevat apua oppimiseen.
- kynäM
  2020-09-21 06:33:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Identtiset kaksosetkaan eivät ole täysin identtisiä. Vaikka heillä on "samat" lähtökohdat niin se ei tarkoita että lopputulos olisi samanlainen.
  
  Muutenkin on hauska että jotkut toitottavat "älykkyys"testien perään, jotka alunperin eivät olleet tarkoitettu älykkyyden mittaamiseen, vaan että tunnistetaan oppilaat jotka tarvitsevat apua oppimiseen.
  On tunnettua, että identtiset kaksoset eivät ole täysin identtisiä, mutta he ovat lähes täysin. Myös identtisten kaksosten käyttäytyminen on hyvin samanlaista. Vaikka he olisivat toisistaan tietämättömiä, lapsena adoptoituja eri perheisiin, eri maahan ja eri kulttuuriin, käyttäytyvät lähes samoin.
  
  Koska identtisten kaksosten geenistö on de facto identtinen, saadaan erittäin tarkkaa tietoa geenien vaikutuksesta eri piirteisiin. Tulos on niin varma ja niin murskaava, että ei pitäisi olla pienintäkään epäilystä. Väite ympäristön merkittävästä vaikutuksesta, on puhtaasti satua ja täysin ideologinen, aivan samaa tasoa kuin väite, että lajit eivät olisi sukua keskenään.
  
  Jatkuvaa mutatoitumista pääasiassa ionisivan avaruussäteilyn vaikutuksesta tapahtuu koko ajan kaikessa DNA:ssa. Vaikka identtiset kaksoset syntyvät alunperin yhden solun jakautuessa, jolloin ovat geeneiltään varmasti identtisiä, mutatoituminen jatkuu koko sikiönkehityksen ajan ja sen jälkeenkin aina kuolemaan asti.
  
  Siten identtisyysaste koko ajan vähenee, mutta kuollessakin on edelleen erittäin suuri. Varsinaisen geenimutaation lisäksi tapahtuu metyloitumista, mikä aiheuttaa geenin vaikutuksen kytkeytymistä pois. Erittäin harvinaisissa tapauksissa metyloituminen tai geenin mutaatio voi aiheuttaa jopa sen, että toinen parikki on hetero, toinen homo.
  
  Sikiönkehitys tapahtuu aina edellisen päälle. Mitä varhemmin mutaatio tapahtuu, sen voimakkaammat ovat sen seuraukset. Sikiönkehityksessä on myös satunnaisuuksia, joita ei provosoi esiin geenistö. Pienet erot käyttäytymisessä voivat johtua aivan satunnaisista seikoista sikiönkehityksessä.
  
  Joka tapauksessa identtiset kaksoset ovat vielä kuollessaan niin identtiset, että samanlaisuus käyttäytymisessä on ilmeistä. Mutta humanististen katsomusten geenienvastaisuus ja luulo ympäristön vaikutuksesta on niin voimakas, että se estää näkemästä selviä tosiasioita. Ideologia sivuuttaa tieteellisen näkemisen.
- Anonyymi
  2020-09-21 17:05:11
  kynäM kirjoitti:
  On tunnettua, että identtiset kaksoset eivät ole täysin identtisiä, mutta he ovat lähes täysin. Myös identtisten kaksosten käyttäytyminen on hyvin samanlaista. Vaikka he olisivat toisistaan tietämättömiä, lapsena adoptoituja eri perheisiin, eri maahan ja eri kulttuuriin, käyttäytyvät lähes samoin.
  
  Koska identtisten kaksosten geenistö on de facto identtinen, saadaan erittäin tarkkaa tietoa geenien vaikutuksesta eri piirteisiin. Tulos on niin varma ja niin murskaava, että ei pitäisi olla pienintäkään epäilystä. Väite ympäristön merkittävästä vaikutuksesta, on puhtaasti satua ja täysin ideologinen, aivan samaa tasoa kuin väite, että lajit eivät olisi sukua keskenään.
  
  Jatkuvaa mutatoitumista pääasiassa ionisivan avaruussäteilyn vaikutuksesta tapahtuu koko ajan kaikessa DNA:ssa. Vaikka identtiset kaksoset syntyvät alunperin yhden solun jakautuessa, jolloin ovat geeneiltään varmasti identtisiä, mutatoituminen jatkuu koko sikiönkehityksen ajan ja sen jälkeenkin aina kuolemaan asti.
  
  Siten identtisyysaste koko ajan vähenee, mutta kuollessakin on edelleen erittäin suuri. Varsinaisen geenimutaation lisäksi tapahtuu metyloitumista, mikä aiheuttaa geenin vaikutuksen kytkeytymistä pois. Erittäin harvinaisissa tapauksissa metyloituminen tai geenin mutaatio voi aiheuttaa jopa sen, että toinen parikki on hetero, toinen homo.
  
  Sikiönkehitys tapahtuu aina edellisen päälle. Mitä varhemmin mutaatio tapahtuu, sen voimakkaammat ovat sen seuraukset. Sikiönkehityksessä on myös satunnaisuuksia, joita ei provosoi esiin geenistö. Pienet erot käyttäytymisessä voivat johtua aivan satunnaisista seikoista sikiönkehityksessä.
  
  Joka tapauksessa identtiset kaksoset ovat vielä kuollessaan niin identtiset, että samanlaisuus käyttäytymisessä on ilmeistä. Mutta humanististen katsomusten geenienvastaisuus ja luulo ympäristön vaikutuksesta on niin voimakas, että se estää näkemästä selviä tosiasioita. Ideologia sivuuttaa tieteellisen näkemisen.
  Tieteellinen näkemys identtisistä kaksosista on se etteivät he ole täysin identtisiä, ei siinä sen kummempaa ole.
- Anonyymi
  2020-09-21 18:01:52
  Turkheimer ym.(2003) Yhdysvallat: Geneettisten tekijöiden vaikutus älykkyyteen on vähäinen ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutus huomattava lapsilla, joiden vanhemmat huonossa sosiaalisessa asemassa. Odotuksen mukainen älykkyyden vahva periytyvyys havaittiin korkeassa sosiaalisessa asemassa olevissa perheissä.
- J-76
  2020-09-22 12:41:40
  Onneksi sieltä kotoa joskus päästään lähtemään pois ja viimeistään siinä vaiheessa aletaan oppia niitä asioita, mitkä kotioloissa ei ollut suosiollisia tai saatavilla. Näin ainakin minä olen tehnyt, oman pääni ja vapauteni mukaan tonkinut asioita, mitkä mua kiinnostaa vaikka kotioloissa ketään muuta ei koskaan kiinnostanutkaan eikä kiinnostaisi.
  
  Eli mahdollisuuksia on kehittää itseään vielä sittenkin, kun vapautuu rajallisista kotioloista ts. aikuisena lähtee vetämään sieltä kotoa. :D
- J-76
  2020-09-22 12:44:56
  J-76 kirjoitti:
  Onneksi sieltä kotoa joskus päästään lähtemään pois ja viimeistään siinä vaiheessa aletaan oppia niitä asioita, mitkä kotioloissa ei ollut suosiollisia tai saatavilla. Näin ainakin minä olen tehnyt, oman pääni ja vapauteni mukaan tonkinut asioita, mitkä mua kiinnostaa vaikka kotioloissa ketään muuta ei koskaan kiinnostanutkaan eikä kiinnostaisi.
  
  Eli mahdollisuuksia on kehittää itseään vielä sittenkin, kun vapautuu rajallisista kotioloista ts. aikuisena lähtee vetämään sieltä kotoa. :D
  Ajattelin lapsena olevani tyhmä, kunnes selvisi nuorena aikuisena että olenkin itseasiassa nopea oppimaan ja siinä määrin älykäs, että kykenen jatkuvasti omaksumaan uutta ja kehittymään. Jopa koulumenestys on ollut kiitettävää sen jälkeen, kun lähdin asumaan ominpäin, pois kotoa missä sellaista haluamaani tietoa ja taitoja ei kehitetty eikä annettu niille resursseja kehittyäkään.
  
  Ympäristöllä on väliä, mutta myös sillä että hakeutuu sinne missä pääsee tiedon äärelle. Eli itsellä se tiedon jano ja halu oppia ja omaksua.
- kynäM
  2020-09-22 13:33:00
  J-76 kirjoitti:
  Ajattelin lapsena olevani tyhmä, kunnes selvisi nuorena aikuisena että olenkin itseasiassa nopea oppimaan ja siinä määrin älykäs, että kykenen jatkuvasti omaksumaan uutta ja kehittymään. Jopa koulumenestys on ollut kiitettävää sen jälkeen, kun lähdin asumaan ominpäin, pois kotoa missä sellaista haluamaani tietoa ja taitoja ei kehitetty eikä annettu niille resursseja kehittyäkään.
  
  Ympäristöllä on väliä, mutta myös sillä että hakeutuu sinne missä pääsee tiedon äärelle. Eli itsellä se tiedon jano ja halu oppia ja omaksua.
  Ilo kuulla, että olet päässyt ympäristöön, jossa taipumuksesi saavat täysimääräisesti kehittyä.
- J-76
  2020-09-22 17:02:14
  kynäM kirjoitti:
  Ilo kuulla, että olet päässyt ympäristöön, jossa taipumuksesi saavat täysimääräisesti kehittyä.
  Jep. Kaikki on lähinnä itsestä kiinni mihin panostaa. Ympäristö ei kyllä estä mitenkään, paitsi alaikäiset lapset hiukan asettaa omat ehtonsa mihin voi uppoutua. Muutaman vuoden opiskelin, kävin samaan aikaan eri kohteissa työharjoittelussa, noin kuukausi yhdessä paikassa ja taas uuteen paikkaan. Muksut oli vielä kumpikin päiväkodissa ja silleen pieniä, että hoitopäivät oli 10h/pvä helposti. Sitten minä vielä istuin tankkaamassa tietoa päähäni ja tein näyttösuunnitelmia ja kun en ole niitä, jotka tyytyy suorittamaan helpoimman mukaan, niin tähtäsin aina kiitettävään osaamiseen ja arvosanaan. Sainkin kyllä niitä todistukseni täyteen. :)
  
  Mutta raskasta oli, tunnustan. Tosi raskasta.
- Anonyymi
  2020-09-22 18:09:16
  J-76 kirjoitti:
  Jep. Kaikki on lähinnä itsestä kiinni mihin panostaa. Ympäristö ei kyllä estä mitenkään, paitsi alaikäiset lapset hiukan asettaa omat ehtonsa mihin voi uppoutua. Muutaman vuoden opiskelin, kävin samaan aikaan eri kohteissa työharjoittelussa, noin kuukausi yhdessä paikassa ja taas uuteen paikkaan. Muksut oli vielä kumpikin päiväkodissa ja silleen pieniä, että hoitopäivät oli 10h/pvä helposti. Sitten minä vielä istuin tankkaamassa tietoa päähäni ja tein näyttösuunnitelmia ja kun en ole niitä, jotka tyytyy suorittamaan helpoimman mukaan, niin tähtäsin aina kiitettävään osaamiseen ja arvosanaan. Sainkin kyllä niitä todistukseni täyteen. :)
  
  Mutta raskasta oli, tunnustan. Tosi raskasta.
  Luultavasti sun ikäluokkaa olevat paremmista lähtökohdista ponnistaneet on jo kaukana sun edellä koulutuksessaan, työurillaaan. Lisäksi tutkittua faktaa, että alemmista sos.luokista lähteneet, jotka suorittaa yliopistotutkinnon, hyötyy siitä vähemmän kuin ylemmän sos.taustan omaavat. Jäävät yleensä koulutustaan alempiin töihin. Lapsuudenkodin kulttuuriympäristö, korkeakulttuuriset harrastukset, tuttavaverkostot, habitukseen liittyvät makuasiat, elitistiset urheiluharrastukset jne antavat kokonaisuutena ylivoimaisen etulyöntiaseman sujuvalle solahtamiselle yhteiskunnan paremmalle puolelle.
- J-76
  2020-09-22 18:30:10
  Anonyymi kirjoitti:
  Luultavasti sun ikäluokkaa olevat paremmista lähtökohdista ponnistaneet on jo kaukana sun edellä koulutuksessaan, työurillaaan. Lisäksi tutkittua faktaa, että alemmista sos.luokista lähteneet, jotka suorittaa yliopistotutkinnon, hyötyy siitä vähemmän kuin ylemmän sos.taustan omaavat. Jäävät yleensä koulutustaan alempiin töihin. Lapsuudenkodin kulttuuriympäristö, korkeakulttuuriset harrastukset, tuttavaverkostot, habitukseen liittyvät makuasiat, elitistiset urheiluharrastukset jne antavat kokonaisuutena ylivoimaisen etulyöntiaseman sujuvalle solahtamiselle yhteiskunnan paremmalle puolelle.
  No mua ei ole korkeakoulut koskaan kiinnostanut. Olen muutenkin tekijä tyyppiä, kun lukija. Sosiaalikasvattajaksi halusin aikoinaan opiskella, sain peruutuspaikankin opistosta. Siis opistotaso, ei sen korkeampi. Mutta olin niin hyvässä tulonlähteessä kiinni, etten lähtenyt kouluttautumaan vaan jatkoin lähihoitajana työssä.
  
  En koe duunarin asemaa huonommaksi. Meitä on enemmistö ja ylpeä siitä, että olen terveysongelmista huolimatta kyennyt silti saavuttamaan paljon, mihin joskus vaikeimpina vuosina en uskonut kykeneväni.
  
  Mun housuissani moni olisi jättänyt koulut käymättä, ne toisenasteenkin. Ja jäänyt eläkkeelle sairastamaan. Siksi olen ylpeä sitkeydestäni. :)
- J-76
  2020-09-22 18:33:44
  J-76 kirjoitti:
  No mua ei ole korkeakoulut koskaan kiinnostanut. Olen muutenkin tekijä tyyppiä, kun lukija. Sosiaalikasvattajaksi halusin aikoinaan opiskella, sain peruutuspaikankin opistosta. Siis opistotaso, ei sen korkeampi. Mutta olin niin hyvässä tulonlähteessä kiinni, etten lähtenyt kouluttautumaan vaan jatkoin lähihoitajana työssä.
  
  En koe duunarin asemaa huonommaksi. Meitä on enemmistö ja ylpeä siitä, että olen terveysongelmista huolimatta kyennyt silti saavuttamaan paljon, mihin joskus vaikeimpina vuosina en uskonut kykeneväni.
  
  Mun housuissani moni olisi jättänyt koulut käymättä, ne toisenasteenkin. Ja jäänyt eläkkeelle sairastamaan. Siksi olen ylpeä sitkeydestäni. :)
  Lähihoitajan ja vartijan lapsi opiskelee yliopistossa, nuori ja uskon että hänellä on mahkuja vaikka mihin huolimatta, että vanhemmat ei ole enempää kouluja käyneitä ja itsekin tavallisten siivoojien ja peltiheikkien lapsia monessa polvessa. :)
- J-76
  2020-09-22 18:46:00
  J-76 kirjoitti:
  No mua ei ole korkeakoulut koskaan kiinnostanut. Olen muutenkin tekijä tyyppiä, kun lukija. Sosiaalikasvattajaksi halusin aikoinaan opiskella, sain peruutuspaikankin opistosta. Siis opistotaso, ei sen korkeampi. Mutta olin niin hyvässä tulonlähteessä kiinni, etten lähtenyt kouluttautumaan vaan jatkoin lähihoitajana työssä.
  
  En koe duunarin asemaa huonommaksi. Meitä on enemmistö ja ylpeä siitä, että olen terveysongelmista huolimatta kyennyt silti saavuttamaan paljon, mihin joskus vaikeimpina vuosina en uskonut kykeneväni.
  
  Mun housuissani moni olisi jättänyt koulut käymättä, ne toisenasteenkin. Ja jäänyt eläkkeelle sairastamaan. Siksi olen ylpeä sitkeydestäni. :)
  Mun tavoite oli käydä peruskoulu kunnialla loppuun, opiskella ammatti josta pidän työnä ja hankkia omakoti, perhe ja puoliso. Ja ne kaikki olen kyennyt vaikeuksista huolimatta saavuttamaan.
  
  En pidä urakeskeisyydestä, enemmänkin maanläheisistä perhearvoista.
  
  Muutin ensimmäistä kertaa miehen omistamaan asuntoon vasta 40 iässä ja se on ollut vaikeinta kasvaa siihen, että olen jonkun toisen "armoilla", kun siihen saakka on kaikki ollut omalla vastuulla, pääosin yksin. En vieläkään osaa heittäytyä toisen rahoille, vaikka nykyään jo osaan ottaa vastaan toisen osallisuutta vastuusta, mutta silti käytän omiani ja tienaan omani, koska siihen olen oppinut jo nuorena.
- kynäM
  2020-09-22 18:52:00
  J-76 kirjoitti:
  Lähihoitajan ja vartijan lapsi opiskelee yliopistossa, nuori ja uskon että hänellä on mahkuja vaikka mihin huolimatta, että vanhemmat ei ole enempää kouluja käyneitä ja itsekin tavallisten siivoojien ja peltiheikkien lapsia monessa polvessa. :)
  Ihminen ei voi valita geenejään eikä ympäristöään, eikä vapaata tahtoakaan ole. Ihminen ei voi valita mitään. Ylpeys mistä tahansa ominaisuudestaan on tiedollisesti ajatellen silkkaa itsepetosta. Ylpeilytaipumuksemme perustuu vain evoluution luomaan asenteeseen, joka on evolutiivisesti hyödyllinen, mutta tiedollisesti väärä.
- J-76
  2020-09-22 18:57:00
  kynäM kirjoitti:
  Ihminen ei voi valita geenejään eikä ympäristöään, eikä vapaata tahtoakaan ole. Ihminen ei voi valita mitään. Ylpeys mistä tahansa ominaisuudestaan on tiedollisesti ajatellen silkkaa itsepetosta. Ylpeilytaipumuksemme perustuu vain evoluution luomaan asenteeseen, joka on evolutiivisesti hyödyllinen, mutta tiedollisesti väärä.
  Hmm. Terveesti saa minusta silti olla ylpeä itsestään, läheisistään, ystävistään ja ammattikunnastaan jne. Ne mitkä on kovan tuskan hien kanssa saavutettu on henkilökohtaisesti melko upeita juttuja. Ei haittaa, jos sanoo olen ylpeä näistä. :)
- kynäM
  2020-09-22 19:26:19
  J-76 kirjoitti:
  Hmm. Terveesti saa minusta silti olla ylpeä itsestään, läheisistään, ystävistään ja ammattikunnastaan jne. Ne mitkä on kovan tuskan hien kanssa saavutettu on henkilökohtaisesti melko upeita juttuja. Ei haittaa, jos sanoo olen ylpeä näistä. :)
  Terveys lupaa todennäköisesti hyvää menestystä evoluutiossa, mutta moraalisesti se on kehno mitta.
- J-76
  2020-09-23 10:36:21
  kynäM kirjoitti:
  Terveys lupaa todennäköisesti hyvää menestystä evoluutiossa, mutta moraalisesti se on kehno mitta.
  Hmm, mikä siinä moraalisesti on huonoa? Puhutaan kuitenkin terveestä narsismista ja terveestä itsetunnosta, olla ylpeä ylpeilemättä onnistumisestaan. Ylpeys joka kerskuu ja alentaa muita ei minusta olekaan fiksua ylpeyttä, se on tympeää pätemistä.
  
  En sellaisesta ylpeydestä usko saavan mitään hyvää loppujen lopuksi itsellekään.

kynäM
2020-09-20 22:12:26
Keskustelu poikkesi sivuraiteelle. En muistanut, että älykkyyden mainitseminen sytyttää valtavia intohimoja. Olisi pitänyt ottaa muu esimerkki, kuten taipumus johonkin sairauteen tai taiteellisuuteen.

Varsinainen pointtini oli systemaattinen virhe, jonka humanistit ja lääketieteilijät tekevät toimiessaan laskennallisesti oikein, mutta ymmärtämättä itse matematiikkaa, eli siis toimiessaan tavalla, jota eivät itse ymmärrä.
- Anonyymi
  2020-09-21 16:09:21
  Se lieneekin sitten osoitus sun muistin hataruudesta. Niin usein käy iän myötä. Sitten sitä jää jankuttamaan samoja juttuja uudestaan ja uudestaan kun ei muista niitä jo satoja kertoja kertoneensa.
- Anonyymi
  2020-09-21 18:29:28
  Mitä merkitystä on pelkällä älykkyydellä? Ei mitään.
  
  Tunnen itsekin muutamia erittäin älykkäitä - ihan täysmensalaisia ihmisiä. He eivät kuitenkaan kaikki ole ainakaan sosiaalisemmasta päästä. Yksi on matemaatikko, alkoholisti, työtön. Yhdellä on 12 komeaa korkeakoulututkintoa meiltä ja muualta. Hänkin on nykyisin työtön - ulkomaan vuosien jälkeen... ja yllättäen mt-ongelmainen, tosi yksinäinen. En suinkaan vähättele näiden ihmisten elämää, totean vain; mensan tavalla älykäs ihminen on usein yksinäinen. Itse arvostan sosiaalista älykkyyttä enemmän. Ei sen puoleen - tunnen yhden nuoren miehen, joka on SEKÄ älykäs ETTÄ sosiaalisesti älykäs, empatiakin hallussa. Ihme tapaus. Hänet tapasin toissavuonna.
- Anonyymi
  2020-09-22 18:22:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Mitä merkitystä on pelkällä älykkyydellä? Ei mitään.
  
  Tunnen itsekin muutamia erittäin älykkäitä - ihan täysmensalaisia ihmisiä. He eivät kuitenkaan kaikki ole ainakaan sosiaalisemmasta päästä. Yksi on matemaatikko, alkoholisti, työtön. Yhdellä on 12 komeaa korkeakoulututkintoa meiltä ja muualta. Hänkin on nykyisin työtön - ulkomaan vuosien jälkeen... ja yllättäen mt-ongelmainen, tosi yksinäinen. En suinkaan vähättele näiden ihmisten elämää, totean vain; mensan tavalla älykäs ihminen on usein yksinäinen. Itse arvostan sosiaalista älykkyyttä enemmän. Ei sen puoleen - tunnen yhden nuoren miehen, joka on SEKÄ älykäs ETTÄ sosiaalisesti älykäs, empatiakin hallussa. Ihme tapaus. Hänet tapasin toissavuonna.
  Miksi ketään pitäisikään palkita synnynnäisestä ominaisuudesta? Tämä älykäs henkilö voi priorisoida muita arvoja kuin nyky-yhteiskunnan materiaalisia. Hänen henkinen elämänsä voi olla hyvin rikas, sellainen mistä tuolla jokapäiväisessä arjessa turhanpäiväisten maapalloa tuhoavien töiden parissa puuhasteleva tavis ei osaa uneksiakkaan. Ekstrovertit jokapaikassa suunapäänä säheltäjät pärjäävät tietenkin hyvin nykytyöelämässä, kuten psykopaatitkin.
Anonyymi
2020-09-20 22:17:30
Jos kun jo nyt tiedämmekin että Einsteinin suhteellisuus teoria on väärässä esim. Higgs;n eli gravitaatiohiukkaset, mitenkäs sitten?

Kun Einsteinnin teoriat heittäväy häränpyllyä?
Anonyymi
2020-09-21 07:26:55
Käsite joka on yliluku on siis irreaalinen ja surreallistinenkin luku kuin 'Piin täsmällinen arvo, mutta yliluku voi olla no niin, luultavasti ymmärsit päättymättömien irreaalilukujen periaatteen :D
Anonyymi
2020-09-21 10:13:50
Tämä aloittaja-kaveri on kyllä kova pauhaamaan aatteitaan. Luulisi että osaisi eksyä sellaisille palstoille, joissa hänen nostamansa aiheet ovat puheena. Haisee trollilta jo kauas, kun yrittää epätoivoisesti sohia sinkut-muurahaispesää.

Jos tuo aitoa keskustelua lempiaiheistaan haluaisi, niin menisi sivustoille joissa on muita asiasta kiinnostuneita. Nythän tämä vaan yrittää nostattaa negatiivisia reaktioita palstan väeltä. Valitettavasti enemmistö on jo kyllästynyt aloittajan trollailuihin, eikä anna enää peikolle palkinnoksi mitä hän halajaa - huomiota.
Anonyymi
2020-09-21 10:17:21
Mikä on sitten matematiikassa surrealistinen luku arvo?
Anonyymi
2020-09-21 13:41:51
Mitä on aloittajan matematiikka? Voiko niin sanoa, kuin tässä sanotaan.
Matematiikka on väline ja (mm.tieteen) kieli, jolla kuvataan, myös digitoidaan, ulkomaailmaa, mitä nyt milloinkin jos/kun soveltuu, mutta sen käyttö itsessään ei välttämättä johda mihinkään, abstraktimaailman ulkopuolella suuntaan eikä toiseen, oikeaan tai väärään.

Puhutaan paradigmoista, "auktoriteettisista", totutuista ajatusmalleista, sitä kai tässä yritetään sanoa.
Käsittäisin, että aloittaja kritisoi ideologiansa pohjalta yleistä lähtökohtaa, "nykyparadigmaa", tilasto-otoksissa, vaan pitäisi ottaa vauhtia kauempaa; ei pitäisi 'alkuolettaa' mitään oleellista sen päälle, että sosiologisella ympäristöllä olisi mitään huomionarvoista vaikutusta ihmisyyden olemuksessa/tilassa.
Jonkinlainen ns.äkkitieteellinen maailmankatsomus varmaan; toisaalta eihän sekään merkkaa mitään perusdogmin olemassaoloa, vaan senkin (maailmankatsomuksen siis) tulee joustaa sikäli kuin perusteltu tieto lisääntyy.

Olisi erikoista, jos kauttaaltaan ei-luonnontieteellisten tutkimusten heikko pohja tulisi esiin ja paljastuisi vain anomyymin pulinapalstan kautta, pitäisihän noin perustavaa laatua olevan asian kestää myös julkisen (nimellä kirjoitetun) tarkastelun ja mahd.kritiikin. Voisi vaan olettaa, ettei tämä tutkimuspohjan "heikkous" johdu vain huomaamattomuudesta, eli ehkä ei tämän huomaamisenkaan jälkeen tapahdu menetelmissä välittömästi "hirveen radikaalia" ainakaan jos tätä huomiota ei viedä johkin näkyvämpään paikkaan kuin tämä.

Aritmetiikka lie ainakin historiassa laskettu matematiikan osaksi, mitä sanottaneen tämän päivän koulukirjassa. Aika lailla yksi lysti ;)
- kynäM
  2020-09-21 15:13:53
  Humanismin virhepäätelmistä ja tieteellisestä loogis-empiirisestä katsomuksesta on jo vuodelta 1959 C. P. Snown kuuluisa kirja Kaksi kulttuuria, mutta sovittamatonta ristiriitaa on käsitelty jo iät ja ajat.
  
  https://www.google.com/search?q=kaksi kulttuuria&rlz=1C1PRFI_enFI709FI709&oq=kaksi kulttuuri&aqs=chrome.0.0j46j69i57j0j69i60.16542j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
  
  "Paradigmat" ovat humpuukia. Luonnontieteissä ei ole koskaan ollut paradigmoja, eikä tule. Käsitten paradigma tässä tarkoituksessa on luonut Thomas Kuhn 1962.
  
  https://www.google.com/search?q=kuhn paradigma&rlz=1C1PRFI_enFI709FI709&oq=kuhn åaradigma&aqs=chrome.1.69i57j0l7.39564j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
  
  Kuhn, Thomas S.: Tieteellisten vallankumousten rakenne. (The structure of scientific revolutions, 1962.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-151-9.
  
  Sen sijaan humanistiset katsomukset ovat kuin tuuliviiri. Niitä humanistisissa tieteissä on viljalti. "Paradigman" paras suomennos lieneekin "tuuliviiri". On laskettu, että Kuhnkin käytti käsitettä ainakin 20 eri merkityksessä.
  
  x x x
  
  Algebra on aitoa matematiikkaa. Siinä päätellään minkä tahansa lukujen mukaan, joita merkkaamaan on sijoitettu kirjaimia. Jos kirjainten kohdalle kirjoitetaan joku luku, on kyse laskutehtävästä, siis laskennasta.
  
  Aloitukseni kaipaa sen verran lisäystä, että matemaattisetkin operaatiot joku voi opetella suorittamaan tottuneesti, ymmärtämätta silti matematiikkaa.
- kynäM
  2020-09-21 15:56:02
  kynäM kirjoitti:
  Humanismin virhepäätelmistä ja tieteellisestä loogis-empiirisestä katsomuksesta on jo vuodelta 1959 C. P. Snown kuuluisa kirja Kaksi kulttuuria, mutta sovittamatonta ristiriitaa on käsitelty jo iät ja ajat.
  
  https://www.google.com/search?q=kaksi kulttuuria&rlz=1C1PRFI_enFI709FI709&oq=kaksi kulttuuri&aqs=chrome.0.0j46j69i57j0j69i60.16542j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
  
  "Paradigmat" ovat humpuukia. Luonnontieteissä ei ole koskaan ollut paradigmoja, eikä tule. Käsitten paradigma tässä tarkoituksessa on luonut Thomas Kuhn 1962.
  
  https://www.google.com/search?q=kuhn paradigma&rlz=1C1PRFI_enFI709FI709&oq=kuhn åaradigma&aqs=chrome.1.69i57j0l7.39564j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
  
  Kuhn, Thomas S.: Tieteellisten vallankumousten rakenne. (The structure of scientific revolutions, 1962.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-151-9.
  
  Sen sijaan humanistiset katsomukset ovat kuin tuuliviiri. Niitä humanistisissa tieteissä on viljalti. "Paradigman" paras suomennos lieneekin "tuuliviiri". On laskettu, että Kuhnkin käytti käsitettä ainakin 20 eri merkityksessä.
  
  x x x
  
  Algebra on aitoa matematiikkaa. Siinä päätellään minkä tahansa lukujen mukaan, joita merkkaamaan on sijoitettu kirjaimia. Jos kirjainten kohdalle kirjoitetaan joku luku, on kyse laskutehtävästä, siis laskennasta.
  
  Aloitukseni kaipaa sen verran lisäystä, että matemaattisetkin operaatiot joku voi opetella suorittamaan tottuneesti, ymmärtämätta silti matematiikkaa.
  Jaa, huomasin, että tuossa väitettiin, että kritisoisin tilastollisia menetelmiä ja otoksen ottoa. Täydellinen erehdys. Kritiikkini kohdistuu siihen, että jos kaikkia tekijöitä ei oteta huomioon, esimerkiksi otoksen vinoutta, saadaan tulokseksi sutta ja sekundaa.
  
  Luonnontieteissä kaikki seikat huomataan, joten tulokset ovat myös aivan toista varmuusastetta.
- Anonyymi
  2020-09-21 16:10:56
  kynäM kirjoitti:
  Jaa, huomasin, että tuossa väitettiin, että kritisoisin tilastollisia menetelmiä ja otoksen ottoa. Täydellinen erehdys. Kritiikkini kohdistuu siihen, että jos kaikkia tekijöitä ei oteta huomioon, esimerkiksi otoksen vinoutta, saadaan tulokseksi sutta ja sekundaa.
  
  Luonnontieteissä kaikki seikat huomataan, joten tulokset ovat myös aivan toista varmuusastetta.
  Moneen kertaan olet esittänyt että luonnontieteet eivät ota huomioon mm. psykologisia puolia laisinkaan. Tällöin luonnontieteet eivät siis "huomaa kaikkia seikkoja".
- Anonyymi
  2020-09-21 18:33:32
  kynäM kirjoitti:
  Jaa, huomasin, että tuossa väitettiin, että kritisoisin tilastollisia menetelmiä ja otoksen ottoa. Täydellinen erehdys. Kritiikkini kohdistuu siihen, että jos kaikkia tekijöitä ei oteta huomioon, esimerkiksi otoksen vinoutta, saadaan tulokseksi sutta ja sekundaa.
  
  Luonnontieteissä kaikki seikat huomataan, joten tulokset ovat myös aivan toista varmuusastetta.
  Tutkimukset ovat aina enemmän tai vähemmän sutta ja sekundaa. Niissä on mahdotonta ottaa kaikkia tekijöitä huomioon. Paitsi jossain aivan pilipali tutkimuksissa, joiden itsestäänselvistä tuloksista ei ole mitään hyötyä. "Tee tutkimuksia, joilla on tarkoitus"
- Anonyymi
  2020-09-21 23:37:07
  kynäM kirjoitti:
  Jaa, huomasin, että tuossa väitettiin, että kritisoisin tilastollisia menetelmiä ja otoksen ottoa. Täydellinen erehdys. Kritiikkini kohdistuu siihen, että jos kaikkia tekijöitä ei oteta huomioon, esimerkiksi otoksen vinoutta, saadaan tulokseksi sutta ja sekundaa.
  
  Luonnontieteissä kaikki seikat huomataan, joten tulokset ovat myös aivan toista varmuusastetta.
  Tarkoitus ei ollut sanoa, että aloittajan kritiikki kohdistuisi tilastomenetelmiin ja otostekniikoihin sinänsä, vaan kirjoitin:
  "..aloittaja kritisoi ideologiansa pohjalta lähtökohtaa, paradigmaa tilasto-otoksissa... "
  
  ja kuten kävikin ilmi, aloittajan selkeä mielipide on, että " 'paradigmat' ovat humpuukia".... "suomennos olisi tuuliviiri..."
  ja siksi mukamas ei-luonnontiede -tutkimukset jo lähtökohtaisesti menevät pieleen.
  
  Vaikka (edellisen mukaan) näiden "kahden kulttuurin" suhdetta on tutkittu jo ihmisikä, niin paremmastako sovusta ei tietoa kuitenkaan; eli näemmä luonnontiede pystyy toteamaan vaan että väärää on, mutta mitä muuta? nälkää tiedonhaluiselle jää vielä. Ääripistehän kritiikkikammoiselle tieteentekijälle on, ettei pitkänkään työn jälkeen pysty sanomaan varman päälle työstään mitään.
  Eli lopulta jokin lähestymistapa vie kuitenkin johonkin suuntaan, pysähtyneisyyden tilan sijasta.
  
  Puhut matematiikasta jotenkin erillisenä juttuna, ettei sitä ymmärretä. Kuten edellä todettu, abstraktiotahan se on, eikä ilman sovellus-/hyötytilanteita suurinta osaa 'väräytä' mitenkään (paitsi itsetarkoituksellisesti, perustutkijoita mm.)
  Tietysti aineistoanalyysissä olisi hyvä, jos löytyisi jokin taho, kun ymmärtäisi eri analyysiohjelmien matemaattisen perustan ja siten käytön reunaehdot ja soveltuvuuden, muutenhan luotettavuus vesittyy.
  Aineistojen ei aina tarvitse täyttää normaalijakaumaoletusta, kyllä analyysejä vinoillekin jakaumille löytyy, kunhan joku tuntisi eri ohjelmien käyttöalueet eri tilanteissa. Se lienee totta, että useat, ainakin opinnäytetöiden tekijät, eivät itse samalla ole myös tilastomatematiikan sovellustuntijoita.
- kynäM
  2020-09-22 09:14:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Tarkoitus ei ollut sanoa, että aloittajan kritiikki kohdistuisi tilastomenetelmiin ja otostekniikoihin sinänsä, vaan kirjoitin:
  "..aloittaja kritisoi ideologiansa pohjalta lähtökohtaa, paradigmaa tilasto-otoksissa... "
  
  ja kuten kävikin ilmi, aloittajan selkeä mielipide on, että " 'paradigmat' ovat humpuukia".... "suomennos olisi tuuliviiri..."
  ja siksi mukamas ei-luonnontiede -tutkimukset jo lähtökohtaisesti menevät pieleen.
  
  Vaikka (edellisen mukaan) näiden "kahden kulttuurin" suhdetta on tutkittu jo ihmisikä, niin paremmastako sovusta ei tietoa kuitenkaan; eli näemmä luonnontiede pystyy toteamaan vaan että väärää on, mutta mitä muuta? nälkää tiedonhaluiselle jää vielä. Ääripistehän kritiikkikammoiselle tieteentekijälle on, ettei pitkänkään työn jälkeen pysty sanomaan varman päälle työstään mitään.
  Eli lopulta jokin lähestymistapa vie kuitenkin johonkin suuntaan, pysähtyneisyyden tilan sijasta.
  
  Puhut matematiikasta jotenkin erillisenä juttuna, ettei sitä ymmärretä. Kuten edellä todettu, abstraktiotahan se on, eikä ilman sovellus-/hyötytilanteita suurinta osaa 'väräytä' mitenkään (paitsi itsetarkoituksellisesti, perustutkijoita mm.)
  Tietysti aineistoanalyysissä olisi hyvä, jos löytyisi jokin taho, kun ymmärtäisi eri analyysiohjelmien matemaattisen perustan ja siten käytön reunaehdot ja soveltuvuuden, muutenhan luotettavuus vesittyy.
  Aineistojen ei aina tarvitse täyttää normaalijakaumaoletusta, kyllä analyysejä vinoillekin jakaumille löytyy, kunhan joku tuntisi eri ohjelmien käyttöalueet eri tilanteissa. Se lienee totta, että useat, ainakin opinnäytetöiden tekijät, eivät itse samalla ole myös tilastomatematiikan sovellustuntijoita.
  <<ja kuten kävikin ilmi, aloittajan selkeä mielipide on, että " 'paradigmat' ovat humpuukia".... "suomennos olisi tuuliviiri..."
  ja siksi mukamas ei-luonnontiede -tutkimukset jo lähtökohtaisesti menevät pieleen.<<
  
  Olen sanonut, että paradigmat ovat humpuukia, mutta en ole sanonut enkä tarkoittanut, että "siksi ei-luonnontiede -tutkimukset jo lähtökohtaisesti menevät pieleen". Olen sanonut ja tarkoittanut vain niiden tutkimusten menevän pieleen, jotka eivät ota huomioon kaikkia oleellisia seikkoja.
  
  <<Se lienee totta, että useat, ainakin opinnäytetöiden tekijät, eivät itse samalla ole myös tilastomatematiikan sovellustuntijoita.<<
  
  Turha syyttää opiskelijoita. Opiskellessani sosiologiaa huomasin, että KAIKKI opettajat olivat omaksuneet väärät tutkimusmenetelmät, joissa alkumatskun suurikin satunnaisuus unohtui matkalla, ja sitä käsiteltiin kuin se olisi ollut erehtymätöntä jumalansanaa. Sosiologit osasivat laskea erehtymättömästi, mutta eivät ymmärtäneet, mitä itse asiassa olivat laskemassa.
Anonyymi
2020-09-21 15:47:15
Tämä on aika hauskakin ja noniin Covid 3D, First Person Shooter -game, jolloin ei saa aivastaa, se on ase.
Anonyymi
2020-09-21 17:39:07
Osta 1 maksa 5.
Anonyymi
2020-09-21 18:13:30
Minkä takia tämä yhtälö pitää paikkansa: 0 = 21 ?
Anonyymi
2020-09-21 18:16:43
Tuollainen luku kuin 0 imaginääriluku eli, voi olla mitä tahansa, suurempi tai pienempi kuin äärentön jne... _:D Sinänsä yhtälö on oikein kunnes toiseksi todistetaan.
Anonyymi
2020-09-21 18:19:03
"Sosiaalinen perimä:
Perheestä, yhteisöstä ja yhteiskunnasta usein lapsuudessa tulleet arvot, asenteet, tavat, tiedot ja taidot.
Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta voidaan periä sekä hyviä että huonoja seikkoja.
Mieti minkälaisia hyviä ja huonoja tapoja ja ajatusmalleja olet itse perinyt ja keneltä.
Sosiaalinen pääoma on osa sosiaalista perimää ja sillä tarkoitetaan myönteisiä asioita:
sosiaaliset suhteet ja niihin liittyvä luottamus, vastavuoroisuus, yhteenkuuluminen, osallisuus
läheiset ihmissuhteet, suku, ystävät, osa peritään jo vanhemmilta.
onnistumisen kokemuksia ihmissuhteissa voi saada myös koulussa, päiväkodissa, harrastusryhmissä.
sosiaalista pääomaa voi kartuttaa myös nuorena ja aikuisena, vaikka lähtökohdat olisivat keskimääräistä heikommat.
taloudellinen asema vaikuttaa sosiaaliseen pääomaan, perheen talous voi esimerkiksi estää harrastukset, joista saa sosiaalista pääomaa (puhutaankin usein sosioekonomisesta asemasta).
sosiaalista pääomaa saadaan usein läheisissä ihmissuhteissa ja yhteisöissä, yhteiskunta voi kuitenkin esim. sosiaalipolitiikalla vaikuttaa siihen."
Anonyymi
2020-09-21 18:25:42
Minulla on sellainen tunne että pitää siivoilla, olenkin jo siivoillut että kohta törmään johonkin tyttöön ja on sotkuinen huoneisto sitten hänellä edessään jos näkee :D
kynäM
2020-09-21 18:44:11
Olemme edelleen pahasti sivuraiteella. Aloitukseni koski ilmiötä, josta humanistit ja lääketieteilijät ovat tietämättömiä. Kun ennakko-oletuksena vaikutukset jaetaan kahtia, geneetiseen ja ympäristön vaikutukseen, alkumateriaalissa oleva suuri virhe heijastuu poskettoman suurena ympäristön vaikutuksena.

Keskustelu on sortunut käsittelemään älykkyyttä, josta ei todellakaan ollut tarkoitukseni keskustella.
- Anonyymi
  2020-09-22 17:41:42
  Ympäristöllä on suurempi vaikutus kuin geeneillä., eikä sitä voi liikaa korostaa. Ilman ympäristön vaikutusta ei voi korjata geenien puutteita tai liian aktiivisia geenejä. Tai tietysti voi, mutta se on paljon vaikeampaa.
  
  Esim. jos ihminen on taipuvainen juomaan tolkuttomasti viinaa, hän harvoin pääsee siitä eroon ilman ympäristön vaikutusta. Tuon ympäristön pitää kaikenlisäksi olla tietynlainen - tukea viinan juonnin lopettamista. Jos riehuu juoppopiireissä tai juo yksin kotona - viina vie ihmisen.
  
  Yksinkertaistettuna ihminen geeneineen ei pärjää yksin. Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä eli ympäristön.
- Anonyymi
  2020-09-22 18:13:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Ympäristöllä on suurempi vaikutus kuin geeneillä., eikä sitä voi liikaa korostaa. Ilman ympäristön vaikutusta ei voi korjata geenien puutteita tai liian aktiivisia geenejä. Tai tietysti voi, mutta se on paljon vaikeampaa.
  
  Esim. jos ihminen on taipuvainen juomaan tolkuttomasti viinaa, hän harvoin pääsee siitä eroon ilman ympäristön vaikutusta. Tuon ympäristön pitää kaikenlisäksi olla tietynlainen - tukea viinan juonnin lopettamista. Jos riehuu juoppopiireissä tai juo yksin kotona - viina vie ihmisen.
  
  Yksinkertaistettuna ihminen geeneineen ei pärjää yksin. Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä eli ympäristön.
  Aivan.
  
  Stressitilanteissa ja traumaattisissa tapahtumissa ympäristön vaikutus korostuu. Yksin ei pärjää. Silloin aika usein, kuten sota-aikoinakin tehtiin, lääkitään alkoholilla yksinäistä traumaattista sielua ja kaikkia ongelmia. Sen sijaan että ratkaistaisiin ongelmat, käsiteltäisiin tunteet.
Anonyymi
2020-09-21 18:51:12
Kerroppa nyt täsmällinen lukuarvo tälle yhtälölle: 0/7?
- ihan kokonaislukuna vain kerrot.
Anonyymi
2020-09-22 09:14:18
Kynis on kuin Rillit huurussa-sarjan Sheldon. Pitää omaa alaansa ja itseään ylivertaisena. Paasaa ja saarnaa eikä kukaan jaksa kuunnella. Vähättelee muita aloja ja osaajia.
- kynäM
  2020-09-22 12:09:01
  Argumentum ad hominem
- Anonyymi
  2020-09-22 14:17:06
  Paitsi että Sheldon kehittää uusiakin teorioita, eikä vain jankuta iänikuisen vanhoja.
- Anonyymi
  2020-09-23 10:51:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Paitsi että Sheldon kehittää uusiakin teorioita, eikä vain jankuta iänikuisen vanhoja.
  Totta, sarjan edessä hahmo avasi itseään muutoksille työnsä parissa. Alkuun oli kyllä melkoinen jäärä, siinä siis samantapainen kuin tämä palstan muita aloja väheksyvä saarnaaja.
Anonyymi
2020-09-22 14:32:48
Ei kukaan ole väittänyt että empaattisuus tai älykkyys olisivat yksistään kasvatuksen tulosta. Valehtelet.
- Anonyymi
  2020-09-22 17:30:15
  Ei ole. Molempia voi myös halutessaan kehittää.
Anonyymi
2020-09-22 17:29:20
On vain geenit ja ympäristö. "Alkumateriaalin kehnous" on paitsi rumasti sanottu, myös tekosyy kieltäytyä muutoksesta ja kehityksestä. Tekosyy jäädä ulkopuolelle., tekosyy saada hyväksyminen huonolle ja epäsosiaaliselle käytökselle.
- kynäM
  2020-09-22 18:18:31
  "Alkumateriaalin kehnous" ei tarkoittanut henkilöitä, vaan henkilöistä tehtyjä arvioita. "Kehnous" ei tarkoittanut henkilöiden kehnoutta, vaan arvionnin luotettavuutta eli tarkkuutta.
- Anonyymi
  2020-09-22 18:49:21
  kynäM kirjoitti:
  "Alkumateriaalin kehnous" ei tarkoittanut henkilöitä, vaan henkilöistä tehtyjä arvioita. "Kehnous" ei tarkoittanut henkilöiden kehnoutta, vaan arvionnin luotettavuutta eli tarkkuutta.
  Tuo kirjoittelusi menee jo saivartelun puolelle jolla ei oikeassa käytännön elämässä ole mitään merkitystä.
  Jotkut ikuisesti opiskelevat, itseänsä kehittävät ihmiset ja silti itseään löytämättä voisivat ajatella noin vaikeasti. Jos ottaisi vielä yhden vuosikurssin vaikka psykologiaa kun ne kymmenen edellistä eivät sivistäneet vielä tarpeeksi ymmärtämään miten elämää tulisi elää tai siitä ajatella??? En siis tarkoittanut ajatella vaan elää, vai juuri toisinpäin, elää ja ajatella.
  Vai miten se nyt sitten menikään...hups, meni ristiin joten aloitetaan uudestaan...
  
  AsianVierestä
- kynäM
  2020-09-22 19:13:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Tuo kirjoittelusi menee jo saivartelun puolelle jolla ei oikeassa käytännön elämässä ole mitään merkitystä.
  Jotkut ikuisesti opiskelevat, itseänsä kehittävät ihmiset ja silti itseään löytämättä voisivat ajatella noin vaikeasti. Jos ottaisi vielä yhden vuosikurssin vaikka psykologiaa kun ne kymmenen edellistä eivät sivistäneet vielä tarpeeksi ymmärtämään miten elämää tulisi elää tai siitä ajatella??? En siis tarkoittanut ajatella vaan elää, vai juuri toisinpäin, elää ja ajatella.
  Vai miten se nyt sitten menikään...hups, meni ristiin joten aloitetaan uudestaan...
  
  AsianVierestä
  Aloitukseni tähtäsi osoittamaan, minkä virheen humanistit ja lääketieteilijät HUOMAAMATTAAN tekevät jakaessaan ihmistä muokkaavat tekijät kahtia, geneettisiin ja ympäristötekijöihin, ja minkä suuren virheen se aiheuttaa tutkimuksen lopputulokseessa.
  
  Oma ehdotukseni on, että on käytettävä ainakin kolmea faktoria, 1) geneettisIä, 2) ympäristötekijöitä ja 3) satunnaisia. On nimittäin olemassa keinoja, joilla mitataan alkumateriaalin keskipoikkeama, tässä tapauksessa keskimääräinen virhe. Ja tämä virhe on perin suuri.
  
  Oli siis kyse vain ja ainoastaan tutkimusmenetelmistä.
- Anonyymi
  2020-09-22 19:35:52
  kynäM kirjoitti:
  Aloitukseni tähtäsi osoittamaan, minkä virheen humanistit ja lääketieteilijät HUOMAAMATTAAN tekevät jakaessaan ihmistä muokkaavat tekijät kahtia, geneettisiin ja ympäristötekijöihin, ja minkä suuren virheen se aiheuttaa tutkimuksen lopputulokseessa.
  
  Oma ehdotukseni on, että on käytettävä ainakin kolmea faktoria, 1) geneettisIä, 2) ympäristötekijöitä ja 3) satunnaisia. On nimittäin olemassa keinoja, joilla mitataan alkumateriaalin keskipoikkeama, tässä tapauksessa keskimääräinen virhe. Ja tämä virhe on perin suuri.
  
  Oli siis kyse vain ja ainoastaan tutkimusmenetelmistä.
  Jep, ja loppujen lopuksi millään ei ole mitään merkitystä. Oletko nähnyt viisasta miestä? Minä en.
  Elämä kun menee jotenkin seuraavasti.
  
  https://www.youtube.com/watch?v=skHbZBsS7hM
  
  AsianVierestä
- Anonyymi
  2020-09-23 16:25:30
  kynäM kirjoitti:
  "Alkumateriaalin kehnous" ei tarkoittanut henkilöitä, vaan henkilöistä tehtyjä arvioita. "Kehnous" ei tarkoittanut henkilöiden kehnoutta, vaan arvionnin luotettavuutta eli tarkkuutta.
  Muista; myös kaikki tutkimukset on aina suhteessa muihin.
Anonyymi
2020-09-22 18:57:39
Mutta niin mielenkiintoinen juttu laskepa kokonaisluku arvo yhtälölle: 0/232 vaikka, niin oikea vastaus olisi tietysti nolla tai ääretön :D
Anonyymi
2020-09-22 19:02:14
Kerro piin viimeinen desimaali kokonaislukuna, mikä se on?

... nämä jutut eli kuin 0/0 ... menee irrationaalilukuihin tai siiskin ylilukuihin joita ei voi käsittää aivan mitä ovat...
Anonyymi
2020-09-22 19:08:16
Tuollainen matemaattinen yhtälö johtaa siihen että ääretön/ääretön, mikä on vastaus, tietystikin ääretön, mutta jos kokonaisluku vastausta vaadittaisiin.
Anonyymi
2020-09-22 19:52:17
En osaa sanoa. Jos katson asiaa omasta henkilökohtaisesta näkökulmasta, voin varmuudella kertoa ainoastaan yhden motivaattorin. Huomasin jo lapsena, että lähes kaikki ovat väärässä tai kusettavat. Se herätti minussa uteliaisuuden ottamaan itse asioista selvää, eikä se uteliaisuus ole edelleenkään mihinkään kadonnut.

Ja se tutkimus tai tutkimukset siitä, että älykkyys periytyisi äidiltä, ei ainakaan minun kohdallani pidä paikkaansa. Olin jo noin 5-vuotiaana älykkäämpi kuin äitini 25-vuotiaana. Jos minä olen älykkyyteni jommalta kummalta vanhemistani perinyt, se on mun isä. Hän oli heistä kahdesta se älykkäämpi.
rytmimunat
2020-09-22 21:45:22
Ketjun mittaan on keskustelussa todellakin harhauduttu kauas aloittajan tarkoittamasta keskustelunaiheesta, mikä on ihmisten henkisten ominaisuuksien mittaamisessa käytetty matematiikka, taikka matemaattiset keinot ylipäätään.

Jakaminen ihmisen henkisten ominaisuuksien aikaansaajaksi geenit ja ympäristötekijät mennään tietysti pieleen, koska joukkoon tarvitaan muuttujana satunnaisuudetkin. On kuitenkin jo jokseenkin mahdotonta tehdä eroa geenien ja ympäristötekijöiden välillä muutoin kuin viitteellisesti. Jos mukaan lisätään vielä satunnaistekijät, joiden määrää ja vaikutusta kukaan ei tiedä, jää tutkimuksen matemaattinen todistusvaikutus silloin jokseenkin pieneksi.

On helpompi turvautua fraaseihin, kuten että ihmisen henkisiin ominaisuuksiin vaikuttavat lähestulkoon yhtä paljon sekä perityt että ympäristölliset seikat. Tällöin ollaan turvallisesti jokseenkin yhtä paljon väärässä kuin oikeassakin.
- kynäM
  2020-09-23 05:00:43
  Kun samaa ihmistä arvioidaan useampia kertoja saman ominaisuuden mukaan, saadaan hyvinkin eri arvoja. Jos arvioijat ovat eri henkilöitä, arviot eroavat vielä selvemmin. Voi melkein sanoa, että arviot ovat kuin arpakoneesta. Kun tällaista "tietoa" käsitellään kuin erehtymätöntä jumalansanaa, tutkimuksen lopputulos ei voi olla muuta kuin sutta ja sekundaa.
  
  Tästähän on kysymys.
- Anonyymi
  2020-09-23 16:21:46
  kynäM kirjoitti:
  Kun samaa ihmistä arvioidaan useampia kertoja saman ominaisuuden mukaan, saadaan hyvinkin eri arvoja. Jos arvioijat ovat eri henkilöitä, arviot eroavat vielä selvemmin. Voi melkein sanoa, että arviot ovat kuin arpakoneesta. Kun tällaista "tietoa" käsitellään kuin erehtymätöntä jumalansanaa, tutkimuksen lopputulos ei voi olla muuta kuin sutta ja sekundaa.
  
  Tästähän on kysymys.
  Se vaan ettei ominaisuuksia ole olemassa. Ominaisuudet ovat suhteita. Kaikki ominaisuudet ovat suhteessa muihin. Jos on esim. 155 cm pitkä määritellään henkilön omaisuus Suomessa "lyhyt". Jos verrataan samaa pituutta jossain päin Aasiaa, 155 cm on pidempi.
  
  Ominaisuudet nousevat aina esiin suhteessa siihen ympäristöön, jossa ihmisen tuottamia tuloksia arvioidaan.
- kynäM
  2020-09-23 18:51:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Se vaan ettei ominaisuuksia ole olemassa. Ominaisuudet ovat suhteita. Kaikki ominaisuudet ovat suhteessa muihin. Jos on esim. 155 cm pitkä määritellään henkilön omaisuus Suomessa "lyhyt". Jos verrataan samaa pituutta jossain päin Aasiaa, 155 cm on pidempi.
  
  Ominaisuudet nousevat aina esiin suhteessa siihen ympäristöön, jossa ihmisen tuottamia tuloksia arvioidaan.
  Puhunet nyt mittaamisesta. Joku mitta valitaan perusmitaksi, ja sitä verrataan johonkin muuhun.
- rytmimunat
  2020-09-24 21:57:41
  kynäM kirjoitti:
  Kun samaa ihmistä arvioidaan useampia kertoja saman ominaisuuden mukaan, saadaan hyvinkin eri arvoja. Jos arvioijat ovat eri henkilöitä, arviot eroavat vielä selvemmin. Voi melkein sanoa, että arviot ovat kuin arpakoneesta. Kun tällaista "tietoa" käsitellään kuin erehtymätöntä jumalansanaa, tutkimuksen lopputulos ei voi olla muuta kuin sutta ja sekundaa.
  
  Tästähän on kysymys.
  Jotkut ihmiset ovat pystyvämpiä ja kykenevämpiä kuin toiset. Urheilukisoissa voidaan mitata tuloksia tarkasti ja vetää tarkkojakin johtopäätöksiä urheilijan sen hetkisestä kunnosta.
  
  Kun puhutaan älystä, puhutaan silloin ihmisen älyllisestä suorituskyvystä jollain alueella. On olemassa testejä, joilla ihmisen älyllistä suorituskykyä voidaan mitata suhteessa toisiin ihmisiin.
  
  Kun lähdetään tutkimaan seikkoja, jotka ovat saaneet ihmisen pärjäämään kyseisessä testissä keskimääräistä paremmin, lähdetään kaiketi liikkeelle oletuksesta, ettei testiin voi harjoitella mitenkään. Tai ainakin tähän testikysymyksillä pyritään. Kun testiin ei voi harjoitella etukäteen, mittaa se silloin synnynnäistä lahjakkuutta testissä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseen.
  
  Voidaan kuitenkin kysyä, että onko äly pitkälti samanlainen lahjakkuus kuin fyysinenkin, että voidaanko sitä harjoittaa? Jos lapsen ympäristö ei kannusta millään tavalla ratkaisemaan älyllisiä haasteita, vaikuttaako se tuloksiin vanhemmalla iällä? Luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi pitäisi turvautua äärimmäisen epäeettisiin keinoihin. Nämä ovat ympäristöllisiä seikkoja.
  
  Elämässä on kuitenkin satunnaisuutta. Kaksosetkaan eivät ole kaikilta osin samanlaisia vaan satunnaisuudet tekevät heistäkin erilaisia, myös älynlahjojen suhteen.
  
  Voidaan kuitenkin olettaa, että kaksosten satunnainen vaihtelu on vähäisempää kuin esimerkiksi eri sosiaalisista luokista tulevien välillä on.
  
  Satunnainen vaihtelu olisi näin sidoksissa ulkoisesti arvioitaviin seikkoihin ja se voitaisiin testituloksia arvioidessa ottaa huomioon.
Anonyymi
2020-09-23 19:05:36
Mikähän olisi uusi james pontti -näyttelijä, olisiko tarja halonen hameet korvissaan hyvä James, vai kuka olisi.... Me Too -tyyliin tarja halonen hameet korvissaan seikkailisi.
Anonyymi
2020-09-23 19:05:50
Tiedetään jo kuinka mm lukasenka huseeraa virkaansa astumista, kuten nämäkin.
https://yle.fi/tekstitv/txt/107_0001.htm
Ihmisen luonto ei juuri muutu kuin eteenpäin.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Monenko kanssa olet harrastanut seksiä
tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
20.07.2024 09:38Ikävä
98
1906
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
20.07.2024 02:52Maailman menoa
238
1552
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
20.07.2024 14:54Maailman menoa
256
1030
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
20.07.2024 09:33Ikävä
78
925
Melkein lähetin viestin.
Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
21.07.2024 20:15Ikävä
83
857
Taas kuoli kuortaneella
Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
20.07.2024 23:36Kuortane
7
815
Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
20.07.2024 17:01Kuhmo
10
755
Rakastan sinua
Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
20.07.2024 13:25Ikävä
28
741
Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
21.07.2024 09:53Ikävä
55
714
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
20.07.2024 11:35Sanaristikot
38
709

Vastaukset

Funeau kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

kynäM kirjoitti:

Luetuimmat keskustelut

Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

Nainen voi rakastaa

Melkein lähetin viestin.

Taas kuoli kuortaneella

Kalateltta fiasko

Rakastan sinua

Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

IS Viikonloppu 20.-21.7.2024