Soitanko "korjaamaan jäljet" vai...

Anonyymi

Tässä nyt ollaan aika lähellä tien päätyä... Olen monta vuotta kärsinyt masennuksesta. Ei vaan tunnu kestävän enää. En kaipaa sääliä tai mitään. Kotona täydellinen paikka hirttäytymiselle, näkyy vain ulos asti ja paljon lapsiperheitä lähellä. Jos aikuinen ihminen soittaa häkeen ennen hirttäytymistään, antaako se vain kuvitelman että oletan poliisien hoitavan ongelman kokonaan ennen kuin kukaan lapsi tai perheeni löytää minut? Tai olettavatjo vain etten mitään ole tekemässä oikeasti? Tiedän heidän selviävän menettämisestä, mutta roikkuvan ruumiini löytämisestä eivät niinkään varmasti selviäisi. Enempää en tilannettani halua avata. Puhuminen vain pahentaa itsetuhoisuuttani ja aiheuttaa paniikkikohtauksia jälkikäteen, vaikenemista en enää kestä. Perhe tietoisia tästä.

40

70

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Moraalista mielipidettä vain kaipaan

      Ap

      • Anonyymi

        Saatko täältä apua

        Karpo auttaa ota yhteys

        Kerro kerro normaal tilanne


    • Anonyymi

      Itsemurhan nimi on itemurha sen takia, että siinä kaikki tätyy tehdä itse, myös moraalinen pohdiskelu.

      Aika yleinen konsensushan on, että kaulakeinuun hyppääminen on moraalissti väärin, vaikka itse olenkin enemmmän kallellaan armokuolema tyyppisiin ratkaisuihin. Niiden pohtiminen taas kuuluu aivain toiseen ketjuun.

      Olisko paikkakunnalla jotain hoitokoordinaattoria, tai tehoavoa, johon kilauttaa ja kysyä tukea?

    • Anonyymi

      En ala saarnaamaan, mutta omaiseni omankäden kautta menettäneenä haluaisin sanoa millaiset arvet teko jättää läheisiin. Teko jätti jälkeensä lukemattomasti kysymyksiä joihin ei vastausta tule. Vaivuin synkkyyteen itsekkin ja sairastuin masennukseen. Toki en tiedä edelleenkään syitä enkä voi tuomita.

    • Anonyymi

      En halua sanoa muuta, kuin että ajattele lapsiasi. Tiedän, että tämä neuvo ohittaa oman kokemuksesi ehkä tylylläkin tavalla. Tilanteessasi ei varmaan kaipaakaan neuvoja... muuta kuin sen, mitä sanoit kaipaavasi, ja mitä pyysit. Mutta en minä sellaita neuvoa sinulle halua antaa.

      Lapset kuitenkin... tarvitsevat sinua elävänä.

      Jos jotain oikein "hölmöä" mutta realistista haluat kuulla, niin odota aikeesi kanssa ainakin kunnes he ovat aikuisia.

      "Puhuminen pahentaa itsetuhoisuutta"... Uskon, ymmärrän. Älä kuitenkaan tee itsellesi mitään. Oikeus tehdä on, sinulla on oikeus päättää elämästäsi ja kuolemastasi. Voin kuitenkin tässä nettiin kirjoittavana ihmisenä, ruutua tuijottavana PYYTÄÄ, että älä lopeta elämääsi. Itsesi takia, ja lastesi takia.

      • Anonyymi

        Ja kysyn vielä, kun jäin ajattelemaan sinua. Vaikket varmaan haluakaan kuulla ehkä enää muiden ajatuksia, jotka väkisinkin ovat enemmän tai vähemmän ymmärtämättömiä.

        Kuka on tehnyt sinulle pahaa? Niin pahaa, että tunnet että täytyy tappaa itsesi? Joku nimittäin varmasti on. Joku MUU, et sinä. Kuitenkin haluat tappaa itsesi, rangaista itseäsi.

        Joskus kun joku (jossain elämänvaiheessa, ehkä kauankin sitten) tekee toiselle pahaa, rikkoo rajoja jollain tavoin, henkisesti tai fyysisesti, siitä koituva kärsimys voi kestää kauan ja olla ylivoimaista. Joillakin menee koko elämä, kaikki energia sellaisten kokemusten sietämiseen ja yrittämiseen voittaa ne. Se, että on selviytynyt elämässään niin suurten taakkojen kanssa (jotka EIVÄT OLE SINUN SYYTÄSI), on erittäin kunnioitettavaa.

        Jostain syystä vaan se kärsimys, syyllisyys ja viha, joka kuuluisi kohdistaa häneen tai niihin, joiden teoista kaikki johtuu, kohdistuukin itseen. Tai tuska on niin suuri ja erittelemätön, että tuntuu, että ainoa tie helpotukseen on kaiken päättäminen.

        On kuitenkin mahdollista päästä sellaisenkin yli, vaikka se monina hetkinä voi näyttää mahdottomalta.


      • Anonyymi

        Ajankohtainen kirjoitus. Juurikin asuinkumppanini kärsii jonkinasteisesta psykoosista. Hänen puheensa ovat minun korvissani aivan järjettömiä, mutta en silti yritä alkaa niitä tiukasti oikomaan, koska se ei johda muuta kuin psykoosin pahenemiseen. Ei maallikko pysty auttamaan jos mielenterveys luhistuu, tarvitaan ammattiauttajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajankohtainen kirjoitus. Juurikin asuinkumppanini kärsii jonkinasteisesta psykoosista. Hänen puheensa ovat minun korvissani aivan järjettömiä, mutta en silti yritä alkaa niitä tiukasti oikomaan, koska se ei johda muuta kuin psykoosin pahenemiseen. Ei maallikko pysty auttamaan jos mielenterveys luhistuu, tarvitaan ammattiauttajaa.

        Älä "oio" psykoottisen puheita, vaan kuuntele. Ne voivat kuulostaa järjettömiltä, koska hän on todellisuudessa, joka ei ole ihan sama kuin muiden, tällä hetkellä. Ei siis ns. jaetussa todellisuudessa, vaan omassaan. Se on kuitenkin aivan yhtä totta kuin se, mitä me muut koemme.

        Psykoottiset kokemukset, ja niistä kertova puhe, sisältävät usein vertauskuvallisessa muodossa jotain ko. ihmiselle todella joskus tapahtunutta. Näitä kun on tutkittu psykologian tutkimuksissa paljonkin, niin on osoitettu, että järjettömiltä kuulostavissa psykoottisissa puheissa on kuvattu jotain kyseisen ihmisen elämässä aiemmin sattunutta traumatapahtumaa. Asia vaan on ollut ja on edelleen hänelle niin kestämätön, niin raskas ja tuskallinen, että mieli muuttaa sen kestettävään muotoon. Ja se muoto on sitten sellainen, mikä meistä muista voi kuulostaa "hullulta." - Psykoosi tulee, kun ihminen ei enää kestä, totesi eräs tunnettu psykologian professori. Niin yksinkertaista se periaatteessa on.

        Avoimen dialogin mallissa Keroputaan sairaalassa on jo vuosikymmenten ajan hoidettu ihmisiä psykoosista pois niin, ettei se kroonistu skitsofreniaksi siellä nykyään enää juuri kenelläkään. Kuuntelu ja kunnioittava kohtaaminen, ja stigman ja diagnostisten leimojen välttäminen, sekä yleisesti turvallinen ympäristö ovat tämän hoitomuodon ydin.

        Ei ole sinun tehtäväsi kämppistäsi hoitaa kuitenkaan. Jos voit ja haluat, kuuntele sen minkä jaksat. Todennäköisesti hän arvostaa sitä, vaikka ei sitä ehkä osoitakaan. Kuuntelemalla et ainakaan vahingoita. Ammattilaisten tehtävä olisi tosiaankin auttaa häntä ihan jo senkin vuoksi, että kun ihminen on vaikka vain osittainkin irti yhteisestä todellisuudesta, syvällä omassa maailmassaan, hän on haavoittuva ja puolustuskyvytön. Tarvitsisi turvaa ympärilleen, turvallisia ihmisiä ja huolenpitoa. Länsi-Lapin sh-piirissä olisi sopiva hoitopaikka eli Keroputaa, mutta muualla maassa psykoosia hoidetaan yleensä tavanomaisilla lääkepainotteisilla menetelmillä. Siellä ei psykoottiselle aukea hyvää tulevaisuutta...


    • Anonyymi

      Siinä se ongelma usein piileekin että kaikki syyllistäminen ja viha ja katkeruus kääntyy itseä kohtaan omassa mielessä.

      Siitä seuraa se ettei enää osaa arvostaa itseään ja alkaa tavallaan vihata itseään, jos noin voimakasta sanaa voi käyttää, ja siitä seuraa se että haluaa itseään satuttaa rangaistakseen itseään...

      Mutta juuri se kysymys, miksi itseään pitää satuttaa silloin kun on paha ja ikävä mieli.
      Monet sanovat että ymmärtävät sen jos joku alkaa tästä puhua, mutta ei sitä voi ymmärtää kukaan toinen koska ihminen joka itseään haluaa satuttaa ei ymmärrä itsekään.

      Ajatukset alkavat vaikeassa tilanteessa olla jo niin solmussa ettei enää löydä ulospääsyä, tai ainakin luulee ettei ulospääsyä ole.
      Itsesyytökset tulee siitä kun luulee olevansa liian heikko selvitäkseen ja jaksaakseen tilanteessa ja siitäkin sitten syyttelee itseään.

      Nuo ajatukset ovat vähän kuin kehä tai oravanpyörä, mitä sanaa haluaakaan
      käyttää. Ja kun ajatukset pyörivät liian pitkään, tilanne menee koko ajan huonommaksi.

      Mun mielestä on väärä ratkaisu päättää päivänsä, vaikka itsekin sitä vuosia sitten yritin useampaankin kertaan.
      Olen kuitenkin jälkeenpäin ollut iloinen ja tyytyväinen etten yrityksissäni onnistunut vaan kovalla työllä saanut asiani paremmiksi mitä oli ennen.

      Sanon paremmiksi sen takia koska parhaaksi ne eivät enää tule mutta tästäkin vähästä pystyn vielä saamaan jotain irti.

      Kun riittävän syvältä ja pohjalta nousee vielä ylöspäin niin silloin tietää mitä elämä on ja tajuaa ettei se olekaan ikinä helppoa, eikä niin varmaan ole tarkoitettukaan.

      Mitä vaikeampia asioita ihminen elämässään kohtaa ja jotenkuten niistä selviää, sitä enemmän se vahvistaa.
      Sitä ei vaan voi tietää etukäteen, valitettavasti, sillä se jo voisi pelastaa monta arvokasta elämää.

      Ja tiedoksi se että nämä on ainoastaan mun omia ajatuksia ja mietteitä, muiden ei tarvitse olla samaa mieltä.
      Toki jos herätti jotain ajatuksia niin arvostellakin saa.

    • Anonyymi

      Lääkkeet auttaa masennukseen. Ei kannata kärsiä turhaan .

      • Anonyymi

        Psyykenlääkkeet voivat helpottaa oloa lyhytaikaisesti, mutta pitkäaikaiskäytössä niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Joillakin ihmisillä SSRI-lääkkeet ja psykoosilääkkeet jopa lisäävät itsetuhoisuutta. Jos jotain lääkettä voi ylipäätään suositella akuutissa kriisitilanteessa, niin bentsodiatsepiineja lyhyenä kuurina (pari viikkoa korkeintaan, sitten hidas alasajo), ja unilääkkeitä. Monesti kriisi helpottaa jo näillä kun saadaan fysiikka vähän rauhoittumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psyykenlääkkeet voivat helpottaa oloa lyhytaikaisesti, mutta pitkäaikaiskäytössä niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Joillakin ihmisillä SSRI-lääkkeet ja psykoosilääkkeet jopa lisäävät itsetuhoisuutta. Jos jotain lääkettä voi ylipäätään suositella akuutissa kriisitilanteessa, niin bentsodiatsepiineja lyhyenä kuurina (pari viikkoa korkeintaan, sitten hidas alasajo), ja unilääkkeitä. Monesti kriisi helpottaa jo näillä kun saadaan fysiikka vähän rauhoittumaan.

        Mielummin kannattaa hirttää itsensä ennen kun käyttää asiallista lääkitystä. joopa joo ja lehmät lentää. kyllä pitää ihmisen olla yksinkertainen kun ei osaa auttaa itseää ja ei tajua että omat keinot ei toimi.


    • Anonyymi

      Psyykenlääkitys auttaa saamaan suhteellisuudentajun takaisin,
      kun pystyy ajattelemaan järkevämmin.
      Oikein masentuneena ei pysty kuin jauhamaan masennustaan päässään.

      Itsemurha on huonoin ratkaisu - kaikille.

      Kun apuakin saa.
      Mene lääkärille.

      • Anonyymi

        Mulla teki lääkkeet juuri päinvastoin eli meni kyky ajatella järkevämmin.
        Lääkitys latisti tunteet joka aiheutti sen etten pystynyt ajattelemaan tilanteiden vaatimalla tavalla.

        Kun ajattelukyky huononi niin sitä myötä kärsi koko elämänlaatu koska en enää osannut jäsennellä tuntemiani tunteita, en tiennyt miksi mikäkin tuntuu siltä miltä tuntuu.
        Tuli vain jatkuvasti lisää hämmennystä, epäluuloa ja pahaa oloa.

        Lääkkeet lopetettuani tunteet ja järkeily palasi ns. normaaliksi.

        Lääkitykset pitäisi olla vain ensiavuksi eikä monien vuosien jatkuvaan käyttöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla teki lääkkeet juuri päinvastoin eli meni kyky ajatella järkevämmin.
        Lääkitys latisti tunteet joka aiheutti sen etten pystynyt ajattelemaan tilanteiden vaatimalla tavalla.

        Kun ajattelukyky huononi niin sitä myötä kärsi koko elämänlaatu koska en enää osannut jäsennellä tuntemiani tunteita, en tiennyt miksi mikäkin tuntuu siltä miltä tuntuu.
        Tuli vain jatkuvasti lisää hämmennystä, epäluuloa ja pahaa oloa.

        Lääkkeet lopetettuani tunteet ja järkeily palasi ns. normaaliksi.

        Lääkitykset pitäisi olla vain ensiavuksi eikä monien vuosien jatkuvaan käyttöön.

        niin älyä ei ollu enää jäljellä kun sinut tehtiin. kannattaa kuunnella viisaampiaan kun olet noin yksinkertainen .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        niin älyä ei ollu enää jäljellä kun sinut tehtiin. kannattaa kuunnella viisaampiaan kun olet noin yksinkertainen .

        Mitä te riitelette asiasta, joka on jokaiselle yksilöllinen... Joku saa lääkkeistä avun, joku toinen ei. Ensiavuksi voi joku rauhoittava huumeenkaltainen troppi olla ihan hyvä. Itse suosittelin ylempänä bentsoja ja unilääkkeitä, mutta vain ja todellakin vain tilapäisesti.

        Joskus ihmisen mieleen voi vaikuttaa biologiankin kautta, ja siitä syystähän moni esimerkiksi juo tuskaansa. Tai syö. Tai vaikka viiltelee... Fyysinen kipu saattaa joillakin lievittää mielen kipua, se tiedetään ja siksi jotkut ihmiset vahingoittavat itseään, ja saavat siitä hoitoon hakeutuessaan aivan turhaan hirveitä, leimaavia diagnooseja... Mutta yleensä kuitenkin psyykkinen tuska, joka saa miettimään jopa itsensä tappamista, se paranee aivan varmasti parhaiten toisten ihmisten hyväntahtoisella ja ymmärtävällä, kiireettömällä tuella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        niin älyä ei ollu enää jäljellä kun sinut tehtiin. kannattaa kuunnella viisaampiaan kun olet noin yksinkertainen .

        Aika nolo juttu tulla tänne solvaamaan ihmisiä, joilla saattaa olla pahojakin ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika nolo juttu tulla tänne solvaamaan ihmisiä, joilla saattaa olla pahojakin ongelmia.

        Noita älyttömiä aina riittää....
        Minua se yritti solvata kun mun tekstiin yksinkertaisesti kommentoi, mutta pieleen meni, ei onnistunut.

        On oikeasti ihmisiä joilla voi olla pahojakin ongelmia eikä tuollaiset nolot kommentit auta heidän tilannettaan yhtään, päinvastoin pahimmassa tapauksessa saattavat vain pahentaa asioita.
        Eli älyäkin on lupa käyttää kun kommentoi jotain.....


    • Anonyymi

      Kuulostat että olet menettänyt suhteellisuudentajusi. Minä en ole mikään ekspertti auttamisasioissa, mutta on tässä elämässä ollut ongelmia muillakin ja sellaisiakin on paljon joilla on ollut aivan saman vahvuisia ahdistuksia kuin sinulla ja niitä sisällä väänteleviä tunteita ja ovat niistä kaikista huolimatta saaneet elämänsä parempiin uomiin ja löytäneet kipinän. En ala saarnaamaan: "elämä sitä ja elämä tätä", koska en tiedä millainen on sinun elämäsi ollut. Millainen on sinun tarinasi... Mutta sen tiedän että se oma tarina, se ei ole Sinä itse. Sinä itse olet jotain ihan muuta, kuin se mitä sinulle on syntymäsi jälkeen päälle kasattu. Kaikki mitä tiedämme, myös itsestämme, on meille annettu ja ulkoapäin tullutta. Kaikki mitä meillä on mielessämme on ulkopäin tulleita asioita. Jopa meidän nimemme on meille annettu. Se ei ole siis edes absoluuttisesti "oikea" nimemme. On mahdollista nähdä omat tunteensa ja ajatuksensa ikäänkuin ulkoapäin. Oma keho ja mieli toimii enimmäkseen automaattisesti.

      Yritä hoksata että sinulla on kriisi. Soita hätäkeskukseen 112 tai jollekin eri kriisilinjalle ja kerro että oma mieleni yrittää tappaa minut. Pääset kyllä hoitoon ja kyllä päivä taas kirkastuu. Sinun pitäisi olla itsellesi armollinen ja katsoa mitä maailma voi tarjota. Olipa tilanne kuinka huono tahansa, ja mieli liioittelee 99% asioista, niin "toisella puolen" tilanne voi olla vielä huonompi. Toivon sinulle hyvää. Toivottavasti tiedostat että maailmassa on ihmisiä jotka toivovat hyvää ja jotka haluavat auttaa sinua, ilman vastapalvelusta.

      • Anonyymi

        Tämä ulkoapäin opetettu ja rakennettu persoona, on turvasatama siitä laajasta tietoisuudesta joka muuten olisi läsnä, mutta kun asiat menee huonosti niin siitä tulee vankila. Mutta me emme itse todellisuudessa ole se tarina, vaan myös paljon muuta, mitä emme edes tiedä. Elämässä asiat menee aina enimmäkseen eri tavoin kuin mieli haluaa, ja mieli on se mikä siitä harmistui. Ihminen on erehtyväinen. Eikä metsässäkään ole yhtään täysin suoraa puuta.

        Masennukseen auttaa mm. Eläinten kuten koirien läsnäolo ja niiden kanssa touhuaminen. Samoin jonkin luovan tekeminen. Itse katsoin youtubesta legendaarisen Bob Rossin maalausvideota ja se oli hienoa seurata maalausta, suosittelen 100% katsomaan. Ajattelin itsekin kokeilla huomenna, erään toisen taiteilijan videon mukaan maalausta. Ei tiedä kuinka hyvää se tekee sydämessä, jos ei kokeile. Ihmiset jotka maalaa, on yleensä mitä mukavampaa sakkia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ulkoapäin opetettu ja rakennettu persoona, on turvasatama siitä laajasta tietoisuudesta joka muuten olisi läsnä, mutta kun asiat menee huonosti niin siitä tulee vankila. Mutta me emme itse todellisuudessa ole se tarina, vaan myös paljon muuta, mitä emme edes tiedä. Elämässä asiat menee aina enimmäkseen eri tavoin kuin mieli haluaa, ja mieli on se mikä siitä harmistui. Ihminen on erehtyväinen. Eikä metsässäkään ole yhtään täysin suoraa puuta.

        Masennukseen auttaa mm. Eläinten kuten koirien läsnäolo ja niiden kanssa touhuaminen. Samoin jonkin luovan tekeminen. Itse katsoin youtubesta legendaarisen Bob Rossin maalausvideota ja se oli hienoa seurata maalausta, suosittelen 100% katsomaan. Ajattelin itsekin kokeilla huomenna, erään toisen taiteilijan videon mukaan maalausta. Ei tiedä kuinka hyvää se tekee sydämessä, jos ei kokeile. Ihmiset jotka maalaa, on yleensä mitä mukavampaa sakkia...

        "Mutta sen tiedän että se oma tarina, se ei ole Sinä itse. Sinä itse olet jotain ihan muuta, kuin se mitä sinulle on syntymäsi jälkeen päälle kasattu."

        Kiitos, hienoja kirjoituksia täällä, useitakin, eri kirjoittajilta. Tuli minullekin parempi mieli, vaikka vain sivusta tätä ketjua seurasin. Eikä minullakaan tänään paras mahdollinen päivä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mutta sen tiedän että se oma tarina, se ei ole Sinä itse. Sinä itse olet jotain ihan muuta, kuin se mitä sinulle on syntymäsi jälkeen päälle kasattu."

        Kiitos, hienoja kirjoituksia täällä, useitakin, eri kirjoittajilta. Tuli minullekin parempi mieli, vaikka vain sivusta tätä ketjua seurasin. Eikä minullakaan tänään paras mahdollinen päivä...

        Ehkäpä nämä kirjoitukset vähän kuitenkin paransivat päivääsi....

        Jos aina olisi se paras päivä niin ei sitä voisi edes tietää että se on paras, jos ei välissä olisi niitä huonompiakin.

        Se just usein auttaa jaksamaan kun tietää että oikein huonon päivän jälkeen tulee takuulla parempiakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkäpä nämä kirjoitukset vähän kuitenkin paransivat päivääsi....

        Jos aina olisi se paras päivä niin ei sitä voisi edes tietää että se on paras, jos ei välissä olisi niitä huonompiakin.

        Se just usein auttaa jaksamaan kun tietää että oikein huonon päivän jälkeen tulee takuulla parempiakin.

        Mulla nyt ole enää kuin huonoja päiviä ikävä kyllä.

        Mies31vuotta


    • Anonyymi

      En suosittele masennuslääkkeitä kenellekkään. Itse popsinut viimeiset vain bentsoja ahdistukseen ja unettomuuteen. Nyt taisi kuitenkin tulla viimeinen naula arkkuun kun isä kuoli elokuun lopussa.

      Mies31vuotta

      • Anonyymi

        Siis viimeiset vuodet olen syönyt vain erilaisia bentsoja enkä muita enää suostuisi ottamaankaan.

        Mies31vuotta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis viimeiset vuodet olen syönyt vain erilaisia bentsoja enkä muita enää suostuisi ottamaankaan.

        Mies31vuotta

        Oletko mies saanut ikinä mitään muuta apua kuin lääkkeitä.
        Pelkät lääkkeet ovat aika huono apu ahdistukseen, pitäisi saada myös keskusteluapua.

        Oletko päässyt puhumaan kenenkään kanssa isäsi kuoleman jälkeen?
        Ei ole hyvä jos kaikki asiat ja ajatukset jäävät pyörimään päähän ilman niiden käsittelemistä.


    • Anonyymi

      Soitin johonkin akuuttikriisipoliklinikalle mutta sieltä vaan kysyttiin minkälaista apua olisin vailla ja pyydettiin soittamaan valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. No en soittanut.

      Mies31Vuotta

    • Anonyymi

      Tietty kyselivät onko voimassa olevia hoitokontakteja (ei ole enää sen jälkeen ollut kun diagnosoitiin asperger vajaa pari vuotta sitten). ja kehottivat hakeutumaan lääkäriin matalalla kynnyksellä jos itsetuhoiset ajatukset voimistuu.

      No en oikein usko mihinkään kriisiapuun kaikki psykiatrit, psykologit, terapiat ja kuntoutuskurssit läpi käyneenä. On myös kokeiltu niin montaa lääkettä ettei enää siihen peliin kiinnosta ryhtyä.

      Mies31Vuotta

    • Anonyymi

      Minkälaista apua sitten haluaisit koska kuitenkin haluat apua?
      Ja miksi ei kuitenkaan avut kiinnosta?

      Täytyisihän se itsellekin selvittää miksi ja minkälaista apua haluaa.
      Jos on erilaisia juttuja ehdotettu eikä kelpaa niin, mitäs sitten tarttis tehdä...?

    • Anonyymi

      Jos nyt ihan pakko on elämää jatkaa niin varmaan tukihenkilön tarvisin kun en tämän autismikirjon häiriön takia oikein kykene itsenäisesti läheskään kaikkia asioitani hoitamaan. Elämä on ollut todella vaikeaa ja raskasta jo ennen isän kuolemaa ja nyt voin sanoa että kaikki alkaa olla mahdotonta.

      No olihan tämä odotettavissa että joskus näin käy eikä kukaan voi koko elämänsä ajan tukeutua vanhempiinsa kun ei ne kenenkään vanhemmat ikuisia ole. No joo ehkä parempi vaan tehdä se itsemurha kun en mitään tukihenkilöä tule saamaan joka hoitais mun raha asioita ja muita pakollisia asioita enkä aspergerina kuitenkaan kykene normaalielämään. Joo onhan tämä säällittävää kun tämän ikäinen mies eikä kykene vastaamaan omasta elämästään.

      Mies31Vuotta

    • Anonyymi

      Mies, sinä voisit olla yhteydessä kuntasi sosiaalitoimeen ja puhua tukihenkilön tarpeesta.
      Jos raha-asioitasi haluat jonkun hoitamaan niin siitäkin voi puhua siellä sossussa.
      On olemassa esim. edunvalvojat jotka hoitavat raha-asiat sellaisilta jotka eivät itse siihen kykene.

      Edunvalvonta on tosin vähän kyseenalaistettua toimintaa, kaikki eivät sitä hyväksy mutta osa on ihan tyytyväisiäkin siihen.

      Älä mietiskele sitä itsemurhaa, sillä ei ainakaan saa asioitaan parannettua.
      Olet kuitenkin kohtalaisen nuorikin vielä ja elämää on edessäpäin vaikka kuinka.

      Toivon että saat asiasi järjestymään, mutta hae apua, yksin ei kannata ongelmineen jäädä.

      • Anonyymi

        Joo en oikein luota holhoajiin tai edunvalvojiin enkä uskaltaisi uskoa raha-asioitani sellaisien käsiin kun oon lukenut niin paljon juttuja siitä kuinka joiltakin on viety lähes koko omaisuus kun on mennyt hankkimaan edunvalvojan itselleen.

        Vaikea kyllä nähdä muutenkaan mikä tässä elämässä enää muuttuisi parempaan suuntaan kun lähes kaikki on ollut pielessä jo reippaasti yli 10 vuotta. Ei mulla ole mahdollisuutta saada edes naisystävää kun olen tällainen luuseri joka ei uskalla yrittää mitään ja sen takia kieltäytyy kaikista hoidoistakin. Varmaan mut on sitten tarkoitettu elämään yksin ja aspergerina kaikki ulkopuolelta tuleva paine ja vaatimukset tuntuu vain todella ahdistavalta. En jaksa sellaista lainkaan vaan väsyn ja palan loppuun todella pienistäkin asioista.

        Mies31Vuotta

        Mies31Vuotta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo en oikein luota holhoajiin tai edunvalvojiin enkä uskaltaisi uskoa raha-asioitani sellaisien käsiin kun oon lukenut niin paljon juttuja siitä kuinka joiltakin on viety lähes koko omaisuus kun on mennyt hankkimaan edunvalvojan itselleen.

        Vaikea kyllä nähdä muutenkaan mikä tässä elämässä enää muuttuisi parempaan suuntaan kun lähes kaikki on ollut pielessä jo reippaasti yli 10 vuotta. Ei mulla ole mahdollisuutta saada edes naisystävää kun olen tällainen luuseri joka ei uskalla yrittää mitään ja sen takia kieltäytyy kaikista hoidoistakin. Varmaan mut on sitten tarkoitettu elämään yksin ja aspergerina kaikki ulkopuolelta tuleva paine ja vaatimukset tuntuu vain todella ahdistavalta. En jaksa sellaista lainkaan vaan väsyn ja palan loppuun todella pienistäkin asioista.

        Mies31Vuotta

        Mies31Vuotta

        Taas tuli nimimerkkikin kahteen kertaan, no väliäkö tuolla.


    • Anonyymi

      Enhän mä uskalla soittaa edes tuonne kriisipuhelimeen kun mulla on niin paha sosiaalisten tilanteiden pelko. Enkä muutenkaan voi hakea apua jos pelkään välillä jopa naapureita niin paljon etten uskalla asunnosta poistua.

      Mies31Vuotta

      • Anonyymi

        En siis pysty edes kaupassa käymään ja muutenkin vihaan sitä.

        Mies31Vuotta


    • Anonyymi

      Puhelimessahan kukaan ei kuitenkaan näe sinua, eikö se lievitä sitä pelkoa edes vähän.
      Ja pystythän tännekin kirjoittamaan itsestäsi, ei se kriisipuhelin ole tätä kummoisempi.

      Ymmärrän kyllä ongelmasi mutta täälläkin on ehdoteltu kaikenlaista ja yritetty neuvoa miten voisit toimia.
      Toimiminen on itsestäsi kiinni. Ei kukaan tule sinne kotiisikaan sinua auttamaan kun eivät tiedä minkälainen tilanteesi on.

      Ehkä suurin ongelma on juuri se kun sinulle ei kuitenkaan mikään kelpaa ehdotuksista huolimatta ja varmaan ymmärrät että ihmistä on todella vaikea auttaa jos hän ei ole itse yhtään mukana asioissa.

      Koita olla rohkea ja ottaa johonkin yhteyttä, muuten tilanne jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti.

      Tilanteesi on ikävä mutta uskon että tulet kyllä pärjäämään jos haet ja otat jotakin apua vastaan.

    • Anonyymi

      Olen kohdannut mustan koiran nuorena se käskee ihmisen salaamaan itsensä ja hymyilemään kuin asiat olisivat kunnossa,mutta yön yksinäisinä tunteina se kertoo sinulle ettei ole muuta tietä kuin itsemurha, en tiedä vieläkään kymmeniä vuosia myöhemmin kuinka jaksoin siitä selvitä vaikken voinut siitä kenellekkään puhua, asuin silloin vieraassa maassa ystäviä ei juuri ollut, luulen että sinäkin olet myöhemmässä elämässäsi onnellinen siitä ettet antanut periksi vaan halusit elää.Toivon sinulle kaikkea hyvää elämässäsi .

      • Anonyymi

        Kaunis ja runollinen kommentti...:)


    • Anonyymi

      Toimittajamme tekevät uutisia koksupäissään, pahoittelemme asiaa.

      Mediatalo

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      92
      4320
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      44
      4225
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      612
      3996
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      2837
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      79
      2531
    6. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      128
      2108
    7. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      340
      2094
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      195
      2013
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      28
      1659
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1442
    Aihe