Suomi hävisi Tali-Ihantalan taistelun Talissa ja Leitimojärvellä?

Anonyymi

Väite että Suomi voitti Tali-Ihantalan taistelun ei pidä paikkaansa. Taistelujen ensimmäinen puolisko (Tali) ja eteenkin vastahyökkäyset Leitimojärvellä olivat tappiollisia, epäonnistuivat tavoitteissa. On kuvaavaa että tappiot pelkästään kaatuneina ja kadonneina olivat 28.6.44 n. 500 miestä vihollisen ampuessa 24 000 tykistö- ja krh-kranaattia.

Kun melkein yhtä suuria ammusmääriä vihollinen ampui Ihantalassa olivat päivätappiot alle 50 miestä kaatuneina. Talissa ja Leitimojärvellä joustava puolustautuminen ja jopa maastosta luopuminen viholliselle tappioita tuottaen olisi antanut paremman lopputuloksen. Tali-Ihantala ei kokonaisuudessaan mennyt niin hyvin kuin usein väitetään. Myös se on kiinnostavaa että vihollisella oli lopultakin vain reilu 300 kenttätykkiä painopistesuunnilla kuin 10.6.44 Valkeasaaressa ja 2.D:n lohkolla tykkejä oli 1700.

77

1275

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tali-vaihe (ml. Leitimojärvi 21.6-29.6) maksoi kaatuneissa ja kadonneissa yli 2 000 miestä kun taas Ihantalan puolustusvaihe (30.6-7.7) vain n. 500. Tiedot löytyvät tarkasteltaessa 17.D:n, 18.D:n, 3.Pr:n, 20.Pr:n, Ps.D:n, 4.D:n, rajajääkäripataljoonan ja 6.D:n tappioita.

      Vihollinen ampui kummassakin vaiheessa n. 120 000 kranaattia joten suhteellisesti Ihantala vaiheessa suomalaisten tappiot putosivat 75-80%.

      • Anonyymi

        Niin. Jäykkä puolustus kuluttaa miehiä vähemmän kuin vastahyökkäykset, varsinkin jos vastahyökkäykset epäonnistuvat kuten suurin osa suuremmista vastahyökkäyksistä epäonnistui Tali-Ihantalassa.

        Samalla tavoin talvisodan tappiot pysyivät kohtuullisina niin kauan kuin Mannerheimlinjasta pystyttiin pitämään kiinni. Jos se olisi ollut edes jonkun verran syvyyteen porrastettu ja raskaan tule tuki riittävää, venäläiset eivät koskaan olisi murtautuneet läpi ja suomalaisten tappiot koko sodassa olisivat jääneet pienemmiksi.

        Suomalainen doktriini, joka perustuu rajuihin vastahyökkäyksiin ja pyrkimykseen saada aikaan tuhoamistaisteluja on sinänsä aivan oikea suurimmalla osalla rajaamme, mutta jo ensimmäinen maailmansota osoitti, että avoinaisemmassa maastossa ja suurilla massoilla lujasti linnoitettu asemapuolustus on parempi.

        Kannaksen olosuhteissa suomalaisten suuremmat vastahyökkäykset niin talvi- kuin jatkosodassakin, aivan kuten neuvostoliittolaisten vastahyökkäykset kesällä 1941, eivät koskaan onnistuneet. Ehkä jos käytössä olisi ollut Rommel ja hänen 7. passaridivisoonansa tai peräti Afrika Korps, myös Kannaksella olisi voitu käydä tuhoavia torjuntataisteluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Jäykkä puolustus kuluttaa miehiä vähemmän kuin vastahyökkäykset, varsinkin jos vastahyökkäykset epäonnistuvat kuten suurin osa suuremmista vastahyökkäyksistä epäonnistui Tali-Ihantalassa.

        Samalla tavoin talvisodan tappiot pysyivät kohtuullisina niin kauan kuin Mannerheimlinjasta pystyttiin pitämään kiinni. Jos se olisi ollut edes jonkun verran syvyyteen porrastettu ja raskaan tule tuki riittävää, venäläiset eivät koskaan olisi murtautuneet läpi ja suomalaisten tappiot koko sodassa olisivat jääneet pienemmiksi.

        Suomalainen doktriini, joka perustuu rajuihin vastahyökkäyksiin ja pyrkimykseen saada aikaan tuhoamistaisteluja on sinänsä aivan oikea suurimmalla osalla rajaamme, mutta jo ensimmäinen maailmansota osoitti, että avoinaisemmassa maastossa ja suurilla massoilla lujasti linnoitettu asemapuolustus on parempi.

        Kannaksen olosuhteissa suomalaisten suuremmat vastahyökkäykset niin talvi- kuin jatkosodassakin, aivan kuten neuvostoliittolaisten vastahyökkäykset kesällä 1941, eivät koskaan onnistuneet. Ehkä jos käytössä olisi ollut Rommel ja hänen 7. passaridivisoonansa tai peräti Afrika Korps, myös Kannaksella olisi voitu käydä tuhoavia torjuntataisteluja.

        Kollaa olisi romahtanut ja sinne olisi pitänyt siirtää joukkoja. Myös muualle


    • Anonyymi

      Jos NL olisi voittanut Tali-Ihantalan, se olisi edennyt Imatralle. Mutta ei edennyt. Koska suomalaiset pitivät marskin ritari von Essenin joukoilla hallussaan sen viimeisen tärkeän tienristeyksen. Tali-Ihantalan taisteluissa VKT-asema venyi, muttei murtunut. Samoin kuin Äyräpäässä.

      • Anonyymi

        Puna-armeijan strategisena tavoitteena kesällä -44 ei ollut soinen rantapelto Äyräpäässä tai kivikkoinen metsä Tali-Ihantalassa.


    • Anonyymi

      Suomalaiset yrittivät saartoa, mutta eivät onnistuneet. Käkösen kirjassa Miehityksen varalta hän uskoo, että NL tahallaan houkutteli suomalaiset saartamaan ja sitten tuhosivat valtavalla tulivoimalla saartajat. Näinhän panssaridivisioona tuhoutui maahankaivettujen panssareiden, tykkien ja lentokoneiden tulessa. Taistelu sujui juuri niin kuin NL oli suunnitellut. Sen päätarkoitus oli kuluttaa suomalaisia. Kaukotavoitteet olivat toisarvoisia. Koko Suoema ei missään nimessä tuollaisilla joukoilla olisi pystytty ottamaan. Tuskin edes kymijokilinjaa vakavissaan. Siten on oikeastaan hatrhaan johtavaa puhua tappiosta N-liiton osalta. Enemmän Aunuksen tapahtumat tuntuvat suomalaiselta torjuntavoitolta

      • Anonyymi

        Yleensä sodassa hyökkääjä pyrkii jonnekin! Niin nytkin, mutta ei päässyt, joten hyökkäys epäonnistui. Stalin epäilemättä uskoi, että tehtävään varTut joukot riittävät! Tällä kertaa niin ei käynyt!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä sodassa hyökkääjä pyrkii jonnekin! Niin nytkin, mutta ei päässyt, joten hyökkäys epäonnistui. Stalin epäilemättä uskoi, että tehtävään varTut joukot riittävät! Tällä kertaa niin ei käynyt!

        Suomalaiset uskoivat motittavansa itseään suuremman sotavoiman jolla oli apunaan vielä panssarit. Uskomatonta raivohullua hyökkäystouhua Leitimojärvellä. On kummallista että tämä vaihe niin kevyesti unohdetaan Tali-Ihantala taistelusta puhuttaessa.


      • Anonyymi

        Neuvostoliittolaiset tunsivat suomalaisten taistelutavan ja vuonna 1944 he heti miten linnouttautuivat vallattauaan jonkin alueen. Erityisen selvästi tämä näkyi Kuuterselässä., jossa Panssaridivisioona ensimmäisen kerran kärsi kovat tappiot epäonnistuneessa hyökkäyksessä.

        Onnistuakseen vasta iskun täytyy tulla heti ja riittävällä voimalla, kuten SIiranmäessä, tai sitten pitää olla massiivinen tulituki, kuten Nietjärvellä.

        Monet suomalaiset johtajat osasivat hyökkäävän sodankäynnin paremmin kuin puolustuksen, joka ehkä juontaa juurensa jo jääkärien saamasta koulutuksesta. Wilhelm oli luomassa armeijaa, jolla laajentaa valtakuntaa ja hänelle stratetinen hyökkäys oli paras puolustus. Ottaen huomioon Saksan riippuvuus ulkomaisista resursseista näin tietysti olikin.


      • Anonyymi

        "Enemmän Aunuksen tapahtumat tuntuvat suomalaiselta torjuntavoitolta"

        Olen melko lailla samaa mieltä. Laatokan Karjalassa suomalaisilla oli 4 divisioonassa ja 2 prikaatissa sekä 5 rajajääkäripataljoonassa yhteensä miehiä määrävahvuisina armeijakunnan ja ylijohdon joukot (tykistö, it jne) rannikkojoukot n. 85 000. Niitä vastaan määrävahvuisina hyökkäsi yhteensä 190 000. Siis selkeä 1:2.2 ylivoima joka tarjosi hyökkääjälle 1:5 paikallisia painopisteylivoimatilanteita. Ilman suomalaisia panssarijoukkoja, ilman todellisia ilmavoimia. Niitä kuitenkin onnistuttiin kuluttamaan (Syvärillä pelkästään ennen U-linjalle tuloa noin 45 000 miehen tappiot ja Maaselällä yli 10 000).

        Kannakselle piti raahata lopulta 9 divisioonaa, panssaridivisioona, 3 prikaatia, ratsuväkiprikaati ja saksalaisia ennenkuin jotenkuten rintama vakiintui. Laatokan Karjalassa U-linjalla saavutettiin selkeä torjuntavoitto ja tuhottiin ainakin yksi jv-rykmentti totaalisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset uskoivat motittavansa itseään suuremman sotavoiman jolla oli apunaan vielä panssarit. Uskomatonta raivohullua hyökkäystouhua Leitimojärvellä. On kummallista että tämä vaihe niin kevyesti unohdetaan Tali-Ihantala taistelusta puhuttaessa.

        Kyllähän panssaridivisioona pääsi hyvin lähelle saarrostusta. No siinä taisi ollakovin puolustuskin. Käkönen saattaa silti ola oikeassa


    • Anonyymi

      Leitimojärven ympäristössä ollut vastahyökkäysvaihe oli typerä virhe IV AK:lta jonka Päämaja siunasi. Tämä oli täysin turhaa ja veristä nuorten miesten uhraamista. On omituista kun vielä virallinen Tali-Ihantala jargon väittää Tali-Ihantalan taisteluun osallistuneen 50 000 suomalaista (mikä on muuten vain reilu puolet todellisesta määrästä) ja sitten 150 000 puna-armeijan sotilasta (vain jos yksiköt määrävahvuisia mitä on syytä epäillä). Siis miten muka alakynnessä oleva motittaa ja tuhoaa muka kolme kertaa suuremman vastustajan.

      Ilmeisesti Uralin Perhonen halusi jonkin näyttävän vastahyökkäyksen ja suuren voiton Viipurin nöyryyttävän menettämisen takia. (sekin älytön primitiivireaktio sillä sodan lopputulos tiedettiin ja se että Viipuria NL ei enää Suomelle tule jokatapauksessa antamaan mistä seuraa että Viipurista luopuminen lähes ilman taistelua oli paras asia koko kesässä 1944).

      • Anonyymi

        Tarkkispojalla on taas iso vaihde silässä ja tukka märkänä?

        ” Ilmeisesti Uralin Perhonen halusi jonkin näyttävän vastahyökkäyksen ja suuren voiton Viipurin nöyryyttävän menettämisen takia.”

        Ei Mannerheim johtanut yksittäistä taistelua ja vaikka Viipurin nopea menetys koettiin takaiskuna niin puolustuslinjaa se vahvisti kummasti!

        ” (sekin älytön primitiivireaktio sillä sodan lopputulos tiedettiin ja se että Viipuria NL ei enää Suomelle tule jokatapauksessa antamaan mistä seuraa että Viipurista luopuminen lähes ilman taistelua oli paras asia koko kesässä 1944).”

        Omituisia Tarkkis-päätelmiä sodan ollessa yhä käynnissä!?

        Viipurin menetyksen jälkeen seurasi kesän 1944 puolustustaistelun paras vaihe!

        Viipurin menetyksen jälkeen alkoi toruntavoittojen moukariniskut kajahdella Stalinin iskudivisioonien kaaliin murskaavalla teholla!

        Govorovin hyökkäysjoukot kokivat perättäiset tappiot hyökkäyksissä Tienhaarassa, Viipurinlahdella, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja lopuksi täystyrmäyksen Ilomantsissa!

        Kaiken tämän jälkeen oli Stalinin tyytyminen aselepoon ja Välirauhaan!

        Vain katkeroitunut Tarkkispoika puhuu ’antautumisesta’? Historia ei väitettä todeksi tunnusta!


      • Anonyymi

        Kyllähän alivoimalla on motitettu paljonkin kautta historian, Myäs Suomi eri sodissa. Viimeksi kai Ilomantsissa ja vielä kaksi mottia


    • Anonyymi

      Suomalaisten ampuma kenttätykistön kranaattimäärä verrattuna puna-armeijan ampumiin Tali-Ihantalassa päivittäin (suomalaisarvio hyökkääjän tykistöammuksista):

      Hyökkäysvaihe ja sen verisyys Tali-Leitimonjärvellä

      21. kesäkuuta: 128,00 % - noin 470 miehen tappiot
      22. kesäkuuta: 80,00 % - yli 500 miehen tappiot
      23. kesäkuuta: 51,67 % - yli 500 miehen tappiot
      24. kesäkuuta: 100,00 % - noin 380 miehen tappiot
      25. kesäkuuta: 111,67 % - lähes 900 miehen tappiot
      26. kesäkuuta: 106,00 % - lähes 700 miehen tappiot
      27. kesäkuuta: 69,00 % - noin 650 miehen tappiot
      28. kesäkuuta: 58,46 % - YLI 1500 MIEHEN TAPPIOT!!!!!
      29. kesäkuuta: 107,50 % - lähes 900 miehen tappiot

      Toimintalinjan muutos. Typerät vastahyökkäysvaihe päättyy

      30. kesäkuuta: 111,11 % - PUOLUSTUSVAIHE 330 miehen tappiot
      1.heinäkuuta: 60,00 % - PUOLUSTUSVAIHE 380 miehen tappiot
      2.heinäkuuta: 83,00 % -PUOLUSTUSVAIHE 170 miehen tappiot
      3. heinäkuuta: 81,67 % -PUOLUSTUS-VASTAHYÖKKÄYS 520 miehen tappiot
      4.heinäkuuta: 56,43 % -PUOLUSTUSVAIHE 140 miehen tappiot
      5.heinäkuuta: 11,11 %- PUOLUSTUSVAIHE 110 miehen tappiot
      6.heinäkuuta: 70,77 % - PUOLUSTUSVAIHE 100 miehen tappiot
      7.heinäkuuta: 62,22 % - PUOLUSTUSVAIHE 140 miehen tappiot

    • Anonyymi

      Kuten näette ei se auta vaikka kuinka tykeillä rynkyttää jos vastusta pystyy myös ampumaan hyökkääviä joukkoja tykeillään. Hyökkäysvaiheessa suomalaiset ampuivat lähes yhtä paljon kuin puna-armeija Talin-Leitimonjärven lohkolla. Tappiot oli raskaat suomalaisille. Ja tulos uhrimääriin nähden heikko.

      Se josta Tali-Ihantala halutaan Suomessa muistaa alkoi tuon hirveän kahden päivän (28-29.kesäkuuta jälkeen). 28.kesäkuuta suomalaiset jatkoivat hyökkäystä ja puna-armeijan kenttätykistö ampui silloin taistelun ennätyskranaattimäärän 24 000 kranaattia ( pst ja krh 13 000 kranaattia).

      30.kesäkuuta tunnustettiin tosiasiat ja ryhdyttiin puolustustaisteluun. Tappiot putosivat dramaattisesti mutta saattoivat nousta vihollisella vastaavasti.

      • Anonyymi

        Nyt menee sekaisin hyökkäys ja puolustajan tekemä vastahyökkäys sivustaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt menee sekaisin hyökkäys ja puolustajan tekemä vastahyökkäys sivustaan.

        Hyökkäys tai vastahyökkäys. Yhtä kaikki suomalaiset hyökkäsivät eivätkä saaneet mitään aikaan paitsi veriset tappiot. He joutuivat taipumaan ja perääntymään. Leitimojärven hyökkäily oli koitua kohtalokkaaksi. On lisäksi muistettava että 21.Armeijan joukot ampuivat huomattavasti vähemmän kranaatteja kuin mitä ammuttiin Valkeasaaressa ja 2.D:n lohkolla 9-10.6.44.

        Puna-armeija ampui todellakin 28.kesäkuuta Talin-Ihantalan painopisteessä 24 000 kenttätykin ja 13 000 pst/krh-kranaattia, siis yhteensä 37 000. Suomalaisten tappiot yli 1500 miestä kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneena. Pakkohan siinä oli suomalaisten taipua tuollaisten lähes talvisodan karmeimpien päivien menetysten jälkeen. 28.kesäkuuta oli musta päivä IV Armeijakunnan joukoille. Kuka keksi tuon älyttömän hullun tavoitteen yrittää motittaa ylivoimainen vihollinen? Joku suuruudenhullu Päämajassa, Airo kenties?


      • Anonyymi

        Ainoa Tali-Ihantalassa onnistunut vastahyökkäys oli Raskaan Panssarikomppanian suorittama ensimmäinen vastaisku, joka osui vielä liikkeessä olleeseen viholliseen.

        Samasta syystä vastahyökkäys ja jopa jonkinlainen tuhoamistaistelu onnistui Ilomantsissa: vastahyökkäys käynnistettiin vihollisen vielä ollessa liikeessä. Siinä missä panssarikomppanian vastaisku Tali-Ihantalassa oli "suora tyrmäys" suoraan edestä etenevän vihollisen siinä vaiheessa ilmeisesti päävoimaa vastaan, Ilomantsissa iskettiin vielä vihollisen pehmeisiin sivustoihin ja selustaan, tehostaen sitäkin sissitoiminnalla.

        Ilomantsi oli nykyisen taistelutapamme esinäytös. Nykyisin vain se kaikki tehdään vielä tehokkaammin eikä se ole vain yhden lahjakkaan kenraalin etuoikeus vaan yleinen tapa, niin tehdään kaikkialla.

        Puolustusvoimamme ovat monessa suhteessa erittäin hyvää vastetta maksetuista veroista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyökkäys tai vastahyökkäys. Yhtä kaikki suomalaiset hyökkäsivät eivätkä saaneet mitään aikaan paitsi veriset tappiot. He joutuivat taipumaan ja perääntymään. Leitimojärven hyökkäily oli koitua kohtalokkaaksi. On lisäksi muistettava että 21.Armeijan joukot ampuivat huomattavasti vähemmän kranaatteja kuin mitä ammuttiin Valkeasaaressa ja 2.D:n lohkolla 9-10.6.44.

        Puna-armeija ampui todellakin 28.kesäkuuta Talin-Ihantalan painopisteessä 24 000 kenttätykin ja 13 000 pst/krh-kranaattia, siis yhteensä 37 000. Suomalaisten tappiot yli 1500 miestä kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneena. Pakkohan siinä oli suomalaisten taipua tuollaisten lähes talvisodan karmeimpien päivien menetysten jälkeen. 28.kesäkuuta oli musta päivä IV Armeijakunnan joukoille. Kuka keksi tuon älyttömän hullun tavoitteen yrittää motittaa ylivoimainen vihollinen? Joku suuruudenhullu Päämajassa, Airo kenties?

        "Puna-armeija ampui todellakin 28.kesäkuuta Talin-Ihantalan painopisteessä 24 000 kenttätykin ja 13 000 pst/krh-kranaattia"

        Väärin. Tuona päivänä puna-armeija ampui yhteensä 24 000 kenttätykin ammusta tai krh-pst-ammusta. Niistä 13 000 oli kenttätykin ja 11 000 krh/pst ammusta. Suomalaiset vastaavasti ampuivat 7600 kenttätykin ammusta. Krh-ammusten määrää en tiedä mutta luultavasti ollut noin 5000.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyökkäys tai vastahyökkäys. Yhtä kaikki suomalaiset hyökkäsivät eivätkä saaneet mitään aikaan paitsi veriset tappiot. He joutuivat taipumaan ja perääntymään. Leitimojärven hyökkäily oli koitua kohtalokkaaksi. On lisäksi muistettava että 21.Armeijan joukot ampuivat huomattavasti vähemmän kranaatteja kuin mitä ammuttiin Valkeasaaressa ja 2.D:n lohkolla 9-10.6.44.

        Puna-armeija ampui todellakin 28.kesäkuuta Talin-Ihantalan painopisteessä 24 000 kenttätykin ja 13 000 pst/krh-kranaattia, siis yhteensä 37 000. Suomalaisten tappiot yli 1500 miestä kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneena. Pakkohan siinä oli suomalaisten taipua tuollaisten lähes talvisodan karmeimpien päivien menetysten jälkeen. 28.kesäkuuta oli musta päivä IV Armeijakunnan joukoille. Kuka keksi tuon älyttömän hullun tavoitteen yrittää motittaa ylivoimainen vihollinen? Joku suuruudenhullu Päämajassa, Airo kenties?

        Saivat he sen verran aikaan, että sinä, desantin ominaisuudessa voit siinä paukuttaa päätäsi, ja vähätellä Suomalaisia.. Voitkin suksia sinne siperiaan ihannevaltioosi siitä.


      • Anonyymi

        "Se josta Tali-Ihantala halutaan Suomessa muistaa alkoi tuon hirveän kahden päivän (28-29.kesäkuuta jälkeen). "

        Huh, aikamoista teurastusta tosiaan ollut taistelun alkupuolisko :o

        Eipä ihme että Tali-Ihantalasta on taistelun kokoon nähden kirjoitettu Suomessa TODELLA VÄHÄN muistelmia. Alkuvaihe on haluttu unohtaa ja loppuvaihe taas on ollut lähinnä puuduttavaa poterossa nyhväämistä ja tykillä ampumista.

        Hämmästelin aina sitä miten Kansa Taisteli-lehdissä ja kirjoissa koko taistelusta oli vain käytännössä yksi kirjoitus, joka käsitteli tykistötoimintaa (se kuuluisa, aina toistuva blaablaa-mantra siitä miten Suomen tykistö kykeni ampumaan xx patteristolla pienelle alueelle blab blab blab). Ei mitään varsinaisia muistelmia etulinjan miesten kertomana yms. mitä nuo teokset oli aina muuten pullollaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se josta Tali-Ihantala halutaan Suomessa muistaa alkoi tuon hirveän kahden päivän (28-29.kesäkuuta jälkeen). "

        Huh, aikamoista teurastusta tosiaan ollut taistelun alkupuolisko :o

        Eipä ihme että Tali-Ihantalasta on taistelun kokoon nähden kirjoitettu Suomessa TODELLA VÄHÄN muistelmia. Alkuvaihe on haluttu unohtaa ja loppuvaihe taas on ollut lähinnä puuduttavaa poterossa nyhväämistä ja tykillä ampumista.

        Hämmästelin aina sitä miten Kansa Taisteli-lehdissä ja kirjoissa koko taistelusta oli vain käytännössä yksi kirjoitus, joka käsitteli tykistötoimintaa (se kuuluisa, aina toistuva blaablaa-mantra siitä miten Suomen tykistö kykeni ampumaan xx patteristolla pienelle alueelle blab blab blab). Ei mitään varsinaisia muistelmia etulinjan miesten kertomana yms. mitä nuo teokset oli aina muuten pullollaan.

        Muistelijat ovat kai joutuneet tuolloin hautaan. No ei kai se Hynninenkään ole muistellut niitä liiaksi??? Kotipaikan hautausmaalla oli kolmasosa sankarihaudoista talvisodan vainajia, kolmasosa 1941 hyökkäyvaiheen ja kolmasosa Talia ja Ihantalaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se josta Tali-Ihantala halutaan Suomessa muistaa alkoi tuon hirveän kahden päivän (28-29.kesäkuuta jälkeen). "

        Huh, aikamoista teurastusta tosiaan ollut taistelun alkupuolisko :o

        Eipä ihme että Tali-Ihantalasta on taistelun kokoon nähden kirjoitettu Suomessa TODELLA VÄHÄN muistelmia. Alkuvaihe on haluttu unohtaa ja loppuvaihe taas on ollut lähinnä puuduttavaa poterossa nyhväämistä ja tykillä ampumista.

        Hämmästelin aina sitä miten Kansa Taisteli-lehdissä ja kirjoissa koko taistelusta oli vain käytännössä yksi kirjoitus, joka käsitteli tykistötoimintaa (se kuuluisa, aina toistuva blaablaa-mantra siitä miten Suomen tykistö kykeni ampumaan xx patteristolla pienelle alueelle blab blab blab). Ei mitään varsinaisia muistelmia etulinjan miesten kertomana yms. mitä nuo teokset oli aina muuten pullollaan.

        Lehväslaihon Panssarisotaa-kirja taisi olla yksi niitä harvoja Tali-Ihantalaa tarkemmin etulinjan sotilaan näkökulmasta käsitelleitä teoksia. Tosin se taitaa olla osittain kaunokirjallisuutta, vaikka toki tositapahtumiin perustuu.


    • Anonyymi

      Mun Isäni taisteli Tali-Ihantalassa konekiväärikomppaniassa

    • Anonyymi

      Sotahistorioitsija Barysnikovin mukaan Tali-Ihantalassa hyökkäsi vain 60 000 puna-armeijan sotilasta. Ihmeellinen tuo suomalaisten väite että hyökkääjiä olisi ollut 150 000.

      • Anonyymi

        Lässyn,.. lässyn. Tali-Ihantalassa oli 97 AK , 108 AK, 109 AK , 110 AK , 30 Kaart. AK, jossa oli kolme divisioona plus vahvennukset, eli yhteensä siinä oli 22500 ukkoa. Lisäksi huomattavat täydennysjoukot.


    • Anonyymi

      Oletteko lukenut Matti Koskimaan Tali-Ihantala kirjaa ?

    • Anonyymi

      ” Suomi hävisi Tali-Ihantalan taistelun Talissa ja Leitimojärvellä?”

      KUN puna-armeijan tavoitteena oli läpimurto ja Kymijoki niin tavoitteisiin nähden se HÄVISI taistelun!

      Suomen armeijan tavoite oli ESTÄÄ PÄÄSY TAVOITTEESEEN ja siihen nähden se voitti taistelun!

      • Anonyymi

        RajajP 2 koki kovia tuossa motitusyrityksessä 28.6. kuten muutkin.


      • Anonyymi

        Kaukana siitä. Sen sijaan stallari jatkuvasti liioittelee Suomen tappioita ja vähättelee neukun vastaavia!

        Hän on patologinen Suomi-vihaaja! Myös tässä keskustelussa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        RajajP 2 koki kovia tuossa motitusyrityksessä 28.6. kuten muutkin.

        Tali-ihantalassa MONET YKSIKÖT MOLEMMIN PUOLIN koki kovia!


    • Anonyymi

      28.kesäkuuta 1944 oli ylivoimaisista pahin päivä suomalaisille Tali-Ihantalan lohkolla ja tappiot ylivoimaisesti suurimmat. Ei liene sattuma että tuohon päivään liittyy myös tuo älytön motittamisfantasia. Kaatuneita lohkolla lähes 500. Puolustustautumisvaiheessa vain n. 50 kuollutta päivässä ja tykistö kykeni tuottamaan suuret tappiot hyökkääjälle.

      Hyväksyn näkemyksen että Suomi oli se joka hävisi tämän Tali-vaiheen.

      • Anonyymi

        Hyväksyn sen, että Neuvostoliitto ei saavuttanut tavoitteitaan Tali-Ihantalassa ja siltä pohjalta puolustava Suomi voitti taistelun!


      • Anonyymi

        Laguksen ideapankistako oli tuo kakspuoleisen motinteko yritys, johon ei juuri saatu suomalaisen tykistön tukea, sekä yhden jr 13 pataljoonista livahtaessa takavasemmalle suokeikalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laguksen ideapankistako oli tuo kakspuoleisen motinteko yritys, johon ei juuri saatu suomalaisen tykistön tukea, sekä yhden jr 13 pataljoonista livahtaessa takavasemmalle suokeikalle.

        Miksi takerrut siihen etkä OLENNAISEEN?

        Neukku hyökkäsi tavoitteena Kymijoki! PÄÄSIKÖ SINNE?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi takerrut siihen etkä OLENNAISEEN?

        Neukku hyökkäsi tavoitteena Kymijoki! PÄÄSIKÖ SINNE?

        Olen uusi kommentoija palstalla, ja kiinnosti yksityiskohtana tuo mainitsemani sotatoimi sekä järkevyys.
        Muuten erittäin ansiokkaasti hoidetusta T-Ihantala-Pyöräkangas taisteluista, lyöden lukon venäläisille hyökkäyksestä Lpr-Imatralle.


    • Anonyymi

      Tali-Leitomojärven vastahyökkäykset olivat tarpeettomia, turhia ja verisiä. Joustava puolustautuminen ja tappioiden suurempien tappioiden tuottaminen viholliselle samalla kuin olisi minimoitu niin paljon omia tappioita kuin mahdollista olisi ollut todella poikaa tuossa tilanteessa. Oliko nämä Saksan salamasodan suomalaiset kopsaajakenraalit oikein ajan tasalla? Samalla koko motittamisyritys asettaa kyseenalaiseksi väitteen että siellä olisi ollut vastassa "kolminkertainen vihollinen".

      • Anonyymi

        ” Oliko nämä Saksan salamasodan suomalaiset kopsaajakenraalit oikein ajan tasalla? ”

        HeHe! Taas munaat itsesi! Ei Suomen armeijan vähäisellä kalustolla käydä mitään ’salasotaa’!

        ”Samalla koko motittamisyritys asettaa kyseenalaiseksi väitteen että siellä olisi ollut vastassa "kolminkertainen vihollinen".”

        Päinvastoin! Saarrostus viittaa siihen, että puna-armeijalla olikin NELINKERTAINEN ylivoima ja vain sillä se pystyi estämään saarrostuksen!

        Neukun pyrkimys Kymijoelle torjuttiin ja Tali-Ihantalasta tuli tärkeä rakennuspalikka useanperäkkäisen torjuntavoiton sarjaan!


    • Anonyymi

      Turhaa panikoitumista edustaa Putini tollipajan upseerit, että niillä voimilla ei olisi NL pystynyt valtaamaan Suomea.

      Hybridistrategia.
      Stalinin tarkoituksena ei todellakaan ollut sotilaallisilla operaatioilla "vallata", vaan sotilaallisella ja poliittisella voimalla tarkoitus oli saada Suomi sellaiseen asentoon, että Suomi antautuu itse ilman ehtoja.
      Vorosilovin komitea oli laatinut ehdottoman antautumisen asiakirjan, joka olisi esitetty suomalaisille siinä tapauksessa, että Kannaksen suoimalaiset joukot olisi tuhottu ja Itä-Karjalan joukot olisi saarrettu mottiin.

      ASIAKIRJA SUOMEN EHDOTTOMASTA ANTAUTUMISESTA:
      https://histdoc.net/historia/1941-1948/ehdoton_antautuminen.html

      Suomen Hallitus ja Ylin Sotilasjohto tunnustaen Suomen sotavoimien täydellisen häviön sodassa SNTL:oa vastaan, ilmoittavat Suomen ehdottoman antautumisen ja pyytävät sotatoimien lopettamista. Tästä lähtökohdasta SNTL:n hallitus myöntyy asettamaan ehdot, joilla se on valmis pysäyttämään sotatoimet Suomea vastaan, kun kerran Suomen Hallitus ja Ylin Sotilasjohto hyväksyy täysin Neuvostoliiton vaatimukset ja sitoutuu olemaan estämättä Yhdistyneiden Kansakuntien sotatoimia Saksaa ja muita akselivaltoja vastaan.

    • Anonyymi

      Kiistatta sotilasjohto aiheutti tarpeettomia tappioita, joskin todennäköisemmin ilman 50 000 miehen kokonaistappioita kesä-elokuusta ei oltaisi selvitty. Sodankäynnissä hyvin usein on kyse sama kuin jalkapallossa. Vastustajalle annettava näennäishallinta ja paras tulos tulee käyttämällä tämän vastustajan hölmöilyjä hyväkseen. Talvisodan Raatteentien voitto oli suurelta osin neuvostostrategian älyttömyyden tulosta.

      Tykistön olisi pitänyt enemmän suosia puolen minuutin yllätystulimyrskyjä.

    • Anonyymi

      Viipurin menetyksen jälkeen kenraalikunta painosti rykmentin ja pataljoonien komentajia aggressiivisempaan toimintaa. Järkevintä oli kuitenkin kuluttaa vihollista ja antaa sieltä täältä aina muutama sata metriä maata. Sodan taitoon kuuluu tuottaa maksimaalisen hyvä tulos niin pienin omin tappioin kuin on mahdollista. Mutta tämähän ei oikein maittanut tälle meidän saksanjääkärilaumalle.

    • Anonyymi

      Nooh lännessä sotavangeiksi jääneiden saksalaisten akat joutuivat sitten Leitimojärven pussinperää auki pitäneiden raiskaamaksi. Tuohan kertoo mitä 'Saksan apu' todella kesällä 1944 oli. Kyllähän se Leitimojärven motti oltaisi helposti suljettu muutamalla porukalla joita Saksalla oli Virossa ja Ranskassa.

    • Anonyymi

      Motittaminen oli tuhoon tuomittu yritys. Vaikka voimasuhteet koko ajan lohkolla tasoittuivat (Itä-Karjalasta virtasi lisää joukkoja Kannakselle) oli puna-armeijan divisioonien defensiivinen tulivoima kova. Offensiivisen voiman heikkeneminen oli tulosta usein varsin pienten miestappioiden jälkeen.

      Rintama vakiintui koska Suomi luopui Itä-Karjalasta. Neuvostoliitto saavutti päätavoitteensa. Valtasi menettämänsä alueen, pakotti Suomen rauhaan ja maksamaan sotakorvaukset.

      • Anonyymi

        "Rintama vakiintui koska Suomi luopui Itä-Karjalasta. Neuvostoliitto saavutti päätavoitteensa. Valtasi menettämänsä alueen, pakotti Suomen rauhaan ja maksamaan sotakorvaukset."

        KEKSIT NYT hätäpäissäsi eri tavoitteet! Kannaksen hyökkäyksen alkutavoite oli Kymijoni ja tähän viittasi myös hyökkäykset Viipurinlahdella, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella.

        TÄYÄ TAVOITETTA ei saavutettu eikäsen paremmin Kannaksella onnistuttu saartamaan tai tuhoamaan merkittäviän kokoisia suomalaisia sotatoimiyksikköjä.

        TOISIN SANOEN neukku selkeästi epäonnistui Tali-Ihantalassa ja SIKSI alkoi siirtää joukkoja Keski-Eurooppaan!

        Voinet samalla kertos senkin, että mikä oli tavoite ja tarkoitus hyökkäyksessä Viipurin lahdella!? Se kun niinkiään epäonnistui!On vaikeata kuvitella sille muuta tavoitetta kuin pääsy saaruiien kautta Suomen mantereelle!


      • Anonyymi

        Hölynpölyä. Suomalaiset olivat kilometrin päässä toisistaan. Aho motitti muistaakseni Muoniossa ja Raappana Iisalmessa. Leitimonjärvi oli liian suuri pussinperän sulkemiseksi niillä voimilla. Saksalaiset pitivät tyhminä lännessä melko helposti raskaan kalustonsa luovuttaneita. Miksi Wilmann ja Peiper murhasivat länkkäreitä, ei ne niiden hameväkeä raiskanneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä. Suomalaiset olivat kilometrin päässä toisistaan. Aho motitti muistaakseni Muoniossa ja Raappana Iisalmessa. Leitimonjärvi oli liian suuri pussinperän sulkemiseksi niillä voimilla. Saksalaiset pitivät tyhminä lännessä melko helposti raskaan kalustonsa luovuttaneita. Miksi Wilmann ja Peiper murhasivat länkkäreitä, ei ne niiden hameväkeä raiskanneet.

        Eivät he murhanneetkaan kuin Lännen valepropagandassa


    • Anonyymi

      " Neuvostoliitto saavutti päätavoitteensa. "

      Mikä oli NL päätavoite? Aselepo - kuten tiedät, tehtiin vasta Tali-Ihantala taisteluiden jälkeen!

    • Anonyymi

      Stallari munasi jälleen kerran itsensä!

    • Anonyymi

      VKT-linja vedettiinkin taaksepäin Ihantalaan Oeschin toimesta, Sitten tuli Vuosalmi ja Viipurinlahti. Govorov oli varsinainen lahtari.

      • Anonyymi

        Miksi venäläiset lähtivät Pyöräkankaalle, kun Portinhoikasta ja Kyöpelinvuorelta olisi ollut edullisempi.


      • Anonyymi

        Niinpä! Juuri Govorov sai toimillaan hengen lähtemään tuhansilta Stalinin iskudivisioonien mieheltä! Loppuvaiheessa Tali-Ihantalaa hän keskitti suuren sotajoukon Tali-Ihantalan Pyörökankaalle ja suomalainen radiotiedustelu oli onnistunut selvittämään hyökkäyksen ajankohdan! Koko puolustusalueen suomalaisen tykistön massiivinen tuli-isku aiheutti sen, että hyökkäysjoukon rippeet roikkui riekaleina kuusenoksilla eikä hyökkäys edes koskaan alkanut!

        Sellainen lahtari oli Govorov!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi venäläiset lähtivät Pyöräkankaalle, kun Portinhoikasta ja Kyöpelinvuorelta olisi ollut edullisempi.

        Suosittelen katsomaan kartta ja sieltä suomeen johtavia teitä sekä rakennettuja (saimaan kanava) ja luonnon esteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suosittelen katsomaan kartta ja sieltä suomeen johtavia teitä sekä rakennettuja (saimaan kanava) ja luonnon esteitä.

        Sopii! Ja niistä havaitsee, että Govorovilla oli ankara yritys päästä murtautumaan sisä-Suomeen ja hyökkäys pysähtyi suuriin tappioihin!

        Samoin kävi Vuosalmella ja Viipurinlahdella! Ilman merkittäviä täydennyksiä ei niillä joukoilla edemmäs enää päästy!

        Stalin päätti: anti sitten olla!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä! Juuri Govorov sai toimillaan hengen lähtemään tuhansilta Stalinin iskudivisioonien mieheltä! Loppuvaiheessa Tali-Ihantalaa hän keskitti suuren sotajoukon Tali-Ihantalan Pyörökankaalle ja suomalainen radiotiedustelu oli onnistunut selvittämään hyökkäyksen ajankohdan! Koko puolustusalueen suomalaisen tykistön massiivinen tuli-isku aiheutti sen, että hyökkäysjoukon rippeet roikkui riekaleina kuusenoksilla eikä hyökkäys edes koskaan alkanut!

        Sellainen lahtari oli Govorov!

        Ilmankos ukko vietti loput sodasta Baltian ja lenski väliä reissaten, oliko edes Berliinissä joskus käymässä. Samainen heppu otti muistaakseni vastaan Kuurinmaan motin antautumisen. Kuurinmaassa saksalaiset pidettiin motissa. Govorov oppi jotain Suomen reissultaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sopii! Ja niistä havaitsee, että Govorovilla oli ankara yritys päästä murtautumaan sisä-Suomeen ja hyökkäys pysähtyi suuriin tappioihin!

        Samoin kävi Vuosalmella ja Viipurinlahdella! Ilman merkittäviä täydennyksiä ei niillä joukoilla edemmäs enää päästy!

        Stalin päätti: anti sitten olla!

        Koska molemmat munasi kuten nasut? Natsipaska piti turhaan tuhansia sotilaita ympäri Baltian maita tyhjänpanttina, neukkupaska yritti korpimaastossa sotia hajota ja hallitse-taktiikan ja motituksen sijaan keskieurooppalaista rynnäkkösotaa. Natsit olisi saaneet raiskarit tapettua melko helposti Letimojärvellä siirtämällä porukkaa Baltiasta Kannakselle.


    • Anonyymi

      Govorovin taktiikalla Pyöräkankaan taustasta olisi päässyt Saimaankanavan itärantaa Imatralle varmasti, Pyöräkankaalta ei. Tehtiin u-käännös ja hajotettiin voimia.

      • Anonyymi

        Aivan yksi lysti mikä oli syynä! Tavoite jäi saavuttamatta ja neukku hävisi Tali-Ihantalan taistelun! Samoin kuin taistelut Viiputinlahdella, Vuosalmella, Tienhaarassa ja Ilomantsissa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan yksi lysti mikä oli syynä! Tavoite jäi saavuttamatta ja neukku hävisi Tali-Ihantalan taistelun! Samoin kuin taistelut Viiputinlahdella, Vuosalmella, Tienhaarassa ja Ilomantsissa!

        Suomalaiset oppivat pitämään panssarikauhua oikein päin.


      • Anonyymi

        "olisi päässyt Saimaankanavan itärantaa Imatralle varmasti,"

        Mutta kun ei päässyt!
        Kova oli yrittys ensin Portinhoikan kautta Juustilaan mutta hyökkäys pysähtyi. Tämän jälkeen hyökkäyssuunta kääntyi Ihantalan suuntaan Imatralle.


      • Anonyymi

        ” Govorovin taktiikalla Pyöräkankaan taustasta olisi päässyt Saimaankanavan itärantaa Imatralle varmasti”

        Stallarin harmksi kaikissa neukun ääsemisossä on verbin keskellä -ISI- :-D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Govorovin taktiikalla Pyöräkankaan taustasta olisi päässyt Saimaankanavan itärantaa Imatralle varmasti”

        Stallarin harmksi kaikissa neukun ääsemisossä on verbin keskellä -ISI- :-D

        Govorovin ansiosta suomalaiset saivat juosta paljon lujempaa kuin Timosenkon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Govorovin ansiosta suomalaiset saivat juosta paljon lujempaa kuin Timosenkon.

        Mutta kun eivät juosseet. Nukkumaan se Leitimossa oli motissa.


    • Anonyymi

      Ja se koitui monen neukkutankin tuhoksi!

    • Anonyymi

      Piti paikkansa, että ajamalla jonossa Juustilaan, menettivät venäläiset voiton, koska suomalainen tykistö sai aikaan ensimmäisen kerran Kannaksen läpimurtotaistelujen aikaan pitävän sulun jalkaväen eteen, joka onnistui, kun ilmapommitettiin venäläisten tuliasemia kaikilla pommikoneilla. Ihantalan takana oli vain töpinän joukkoja ja saksalaisten 303 rynnäkkötykkiprikaatin osia, joka ei ollut taisteluun lähdössä.

      • Anonyymi

        Kyllä Govorovia vitutti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Govorovia vitutti.

        Govorov myönsi, että voimasuhteet olivat muuttuneet, koska hän ei saanut kahta pyytämäänsä armeijakuntaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Govorov myönsi, että voimasuhteet olivat muuttuneet, koska hän ei saanut kahta pyytämäänsä armeijakuntaa.

        Ja mitä se niillä olisi tehnyt? Jänkät, tykistö ja ilmavoimat olisi tuhonneet nekin. Neukuilla iso osa ilmatuesta oli Valko-Venäjällä. Luulisi nyt talvisodan käyneen ymmärtäneen korpisottaa.


      • Anonyymi

        Jonossa? No hyvä miten Berliinissä raiskatutkin ehtivät monet nähdä noiden romahduksen. Jonossa siis köröttelivät raatteen tyylillä korpitietä tykistön jauhaessa ne palasiksi.


    • Anonyymi

      Tali-Ihantalassa ei neukun toimesta saavutettu hyökkäyksen tavoitetta, joten taistelun lopputulos oli yksi viidestä Suomen torjuntavoitosta!

    • Anonyymi

      Govorov luuli Keski-Kannaksella olevan suomalaista tykistöä tuplasti todelliseen verrattuna, Viipurin valtaus liikkeestä antoi suomalaisille mahdollisuuden paeta VKT-linjalle. Govorov siis ei ymmärtänyt Clausewitsin perusperiaatetta ja luopui Stavkan strategisesta tavoitteesta tuhota Suomen joukot Kannaksella, Stalin luultavasti ymmärsi tämän myöhemmin, kun Zukov hermostui.

      • Anonyymi

        Govorov oli ottanut oppia Narvassa Nordlandin Herman von Salza Panzer Abteilungilta ja piti suomalaisia harjoitusvastustajana. Stavka antoi poliittisia tavoitteita, joten sotilaalliset olivat toissijaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Govorov oli ottanut oppia Narvassa Nordlandin Herman von Salza Panzer Abteilungilta ja piti suomalaisia harjoitusvastustajana. Stavka antoi poliittisia tavoitteita, joten sotilaalliset olivat toissijaisia.

        Tali-Ihantlassa Goorovin tavoite oli Kymijoki ja sinne hän ei koskaan päässyt, joten hän epäonnistui tehtävässään!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tali-Ihantlassa Goorovin tavoite oli Kymijoki ja sinne hän ei koskaan päässyt, joten hän epäonnistui tehtävässään!

        Oli virallinentavoite, mutta joukkoja ei ollut tarpeeksi millään. Varsinkin, kun Stalin vähensi niitä läpimurron jälkeen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oli virallinentavoite, mutta joukkoja ei ollut tarpeeksi millään. Varsinkin, kun Stalin vähensi niitä läpimurron jälkeen

        Joten Govorovin hyökkäys epäonnistui tavoitteen saavuttamisen suhteen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joten Govorovin hyökkäys epäonnistui tavoitteen saavuttamisen suhteen!

        Govorov, siirtyessään Puna-armeijan puolelle joulukuussa 1919, oli luutnanttina amiraali Kolchakin alaisena vielä heinäkuussa 1919. Sen lisäksi Govorov salasi vapaaehtoisen värväytymisensä valkoisten palvelukseen syksyllä 1918 ja muita yksityiskohtia taistelustaan ​​bolshevikkien vastaisessa leirissä.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle

      "voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On
      Suomussalmi
      704
      9139
    2. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      386
      3799
    3. Sano vain suoraan, että nyt riittää

      ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh
      Ikävä
      43
      2795
    4. Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.

      Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja
      Kajaani
      86
      2665
    5. Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)

      Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "
      Maailman menoa
      175
      2505
    6. Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."

      Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      2494
    7. Mitä ajattelet aina

      Kun hän tulee näköpiiriin?
      Ikävä
      152
      1773
    8. Luokatonta toimintaa

      Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista
      Suomussalmi
      68
      1602
    9. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      14
      1560
    10. Maailmankuulu homopingviini on kuollut

      Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k
      Lapua
      6
      1393
    Aihe