Näin sanoo Maailman terveysjärjestö WHO:n perheterveysosaston johtaja Marie-Paule Kieny. Toteamus koskee tietoa, että vuosittain puoli miljonaa naista kuolee raskauden aikana tai synnytykseen. Hän luonnehtii tätä "joukkomurhaksi". Järjestön mukaan toimenpiteet tilanteen parantamiseksi olisivat yksinkertaisia eivätkä maksaisi paljon. Lisäksi 5 %:ssa kaikista synnytyksistä lapsi syntyy kuolleena tai kuolee ensimmäisten elinviikkojen aikana. Näin menehtyy 7 miljoonaa lasta vuosittain.
Mitä nämä luvut kuvastavat? Onko kaikki niinkuin pitääkin - niinkuin aina on ollut ja on oleva, Sinuhen tyyliin sanottuna?
Pitäisikö vain vahvimpien jäädä eloon ja jatkamaan sukuaan? Miksi emme kannata ajatusta omassa keskuudessamme?
Onko naisen arvostaminen yleisen ihmisarvon osoittaja yhteiskunnassa? Äitiys- ja lapsikuolleisuuden torjuminen ei siis olisi vaikeaa ja ylivoimaista - koetaanko se siis tarpeettomaksi, tullaanko sitä edes ajatelleeksi realistisena mahdollisuutena? Ei enää lisää ihmisiä maapallolle - ei ainakaan niitä, joista ei ole meille mitään "hyötyä"?
"Tämä on skandaali."
41
1388
Vastaukset
- Rautaa rajalle
Mutta eikö sinunkin mielestä ole tärkeää, että köyhien maiden naiset eivät pääse muuttamaan Suomeen? EU:n ulkopuolelta niitä yrittää tänne ängetä bussilasteittain.
- P.e.p.e.
Varmaan liittyy naisen arvostukseen, mutta myös siihen, että alikehittyneissä maissa ihmisellä ei ylipäänsä ole kovin suurta arvoa (En lähde spekuloimaan enempää, koska en tunne aluetta kovin hyvin). Suomessa ja kehittyneissä maissa tilanne on toinen. Käsittääkseni Suomessa panostetaan voimallisesti naisten raskauden aikaisten kuolemien ja vastasyntyneiden kuolmien estämiseen. Niin pitääkin. Luonnollisesti tämä on laiha lohtu kehitysmaiden naisille, tiedän sen.
- Hertha
Vain vajaat sata vuotta sitten köyhässä Suomessa sodittiin sisällissota, jossa käytiin mm. Pohjoismaiden siihen asti verisimmäksi sanottu taistelu, Tampereen valtaus. Agraarinen, ulkopoliittisesti uhanalainen, epästabiili, vasta itsenäistynyt maa, jonka tulehtuneet "luokkasuhteet" eivät ennustaneet hyvää.
Muutama vuosikymmen myöhemmin samaisessa valtiossa alettiin maksaa kaikille lapsille lapsilisää. Oli perustettu esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (Mannerheim oli sisällissodan toisen sotijapuolen ylipäällikkö). Perustettiin äitiys- ja lastenneuvolaverkosto ja jaettiin kaikille äitiysavustukset - ja systeemi on vain parantunut vanhetessaan. Tätä "menestystarinaa" on ihailtu ulkomaillakin.
Suomi on ollut köyhä, sotien, sotakorvausten, luonnonolosuhteiden takia. Mistä on tullut tahto ja halu tukea äitiyttä ja lapsuutta yhteiskunnan taholta? Näemmekö oireita siitä, että tätä on alettu pitää itsestäänselvyytenä?
Lieneekö toivoa, että maapallon monet sisällissotien, köyhyyden ja epävarmuuden kourissa elävät valtiot saisivat voimaa ja tahtoa ihmisarvon tukemiseen konkreettisin toimin? Kansainväliset järjestöt eivät pysty ihmeisiin, jolleivät valtioiden johtajat ja päättäjät itse halua priorisoida asioita uudella tavalla. Hertha kirjoitti:
Vain vajaat sata vuotta sitten köyhässä Suomessa sodittiin sisällissota, jossa käytiin mm. Pohjoismaiden siihen asti verisimmäksi sanottu taistelu, Tampereen valtaus. Agraarinen, ulkopoliittisesti uhanalainen, epästabiili, vasta itsenäistynyt maa, jonka tulehtuneet "luokkasuhteet" eivät ennustaneet hyvää.
Muutama vuosikymmen myöhemmin samaisessa valtiossa alettiin maksaa kaikille lapsille lapsilisää. Oli perustettu esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (Mannerheim oli sisällissodan toisen sotijapuolen ylipäällikkö). Perustettiin äitiys- ja lastenneuvolaverkosto ja jaettiin kaikille äitiysavustukset - ja systeemi on vain parantunut vanhetessaan. Tätä "menestystarinaa" on ihailtu ulkomaillakin.
Suomi on ollut köyhä, sotien, sotakorvausten, luonnonolosuhteiden takia. Mistä on tullut tahto ja halu tukea äitiyttä ja lapsuutta yhteiskunnan taholta? Näemmekö oireita siitä, että tätä on alettu pitää itsestäänselvyytenä?
Lieneekö toivoa, että maapallon monet sisällissotien, köyhyyden ja epävarmuuden kourissa elävät valtiot saisivat voimaa ja tahtoa ihmisarvon tukemiseen konkreettisin toimin? Kansainväliset järjestöt eivät pysty ihmeisiin, jolleivät valtioiden johtajat ja päättäjät itse halua priorisoida asioita uudella tavalla.Kuinka paljon lastensuojelu on lähtöisin Sofia Mannerheimin ajattelutavasta ja persoonasta. Äitiys-, synnytys- ja lastenhoito on myöskin voimaakkaan, karismaattisen, persoonallisuuden aikaan saamaa. Mistä saisimme Arvo Ylppöjä kehitysmaihin? Ihmisarvosta on lopultakin kysymys. Jos naisia ei osata arvostaa, ei lapsillakaan ole ihmisarvoa. Olisi kiintoisaa tietää, mistä johtuu elämän aliarvostaminen? Uskonnolliset syyt eivät selitä paljoakaan.
- Kurre_Orava
Tittelityy kirjoitti:
Kuinka paljon lastensuojelu on lähtöisin Sofia Mannerheimin ajattelutavasta ja persoonasta. Äitiys-, synnytys- ja lastenhoito on myöskin voimaakkaan, karismaattisen, persoonallisuuden aikaan saamaa. Mistä saisimme Arvo Ylppöjä kehitysmaihin? Ihmisarvosta on lopultakin kysymys. Jos naisia ei osata arvostaa, ei lapsillakaan ole ihmisarvoa. Olisi kiintoisaa tietää, mistä johtuu elämän aliarvostaminen? Uskonnolliset syyt eivät selitä paljoakaan.
Kun elää oloissa joissa vallitsee viidakon lait, niin oppi pian, että ihminen on elukka elukoiden joukossa.
Länsimainen humaani sivistys karisee aika äkkiä kun aletaan olemaan oikeasti kovilla.
Tämä meidän ns. sivistys on hyvin ohut pintasilaus. - Hertha
Kurre_Orava kirjoitti:
Kun elää oloissa joissa vallitsee viidakon lait, niin oppi pian, että ihminen on elukka elukoiden joukossa.
Länsimainen humaani sivistys karisee aika äkkiä kun aletaan olemaan oikeasti kovilla.
Tämä meidän ns. sivistys on hyvin ohut pintasilaus.Ihmiskunta on pystynyt tuottamaan uskontoja, joissa on vain 1 jumala, mutta usko ihmiskunnan ykseyteen ja yhteisvastuuseen on vielä tuhannen metsänhaltijan tasolla. Niin sukupuolten kohtelussa kuin monissa muissakin suhteissa.
Humanismi on helppoa, kun takka on lämmin ja jääkaapissa kylmää.
Läntisen kulttuurin piiristä on tosin noussut monia uhrautuvia ja korkein eettisin perustein toimineita yksilöitä (esim. Albert Schweitzer, nunna Teresa) ja järjestöjä.
Länsimainen sivistys antaa ylivoimaiset keinot ja mahdollisuudet käyttää ihmisiä hyväksi. Muutoksesta ei näytä olevan pelkoa. - P.e.p.e.
Hertha kirjoitti:
Vain vajaat sata vuotta sitten köyhässä Suomessa sodittiin sisällissota, jossa käytiin mm. Pohjoismaiden siihen asti verisimmäksi sanottu taistelu, Tampereen valtaus. Agraarinen, ulkopoliittisesti uhanalainen, epästabiili, vasta itsenäistynyt maa, jonka tulehtuneet "luokkasuhteet" eivät ennustaneet hyvää.
Muutama vuosikymmen myöhemmin samaisessa valtiossa alettiin maksaa kaikille lapsille lapsilisää. Oli perustettu esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (Mannerheim oli sisällissodan toisen sotijapuolen ylipäällikkö). Perustettiin äitiys- ja lastenneuvolaverkosto ja jaettiin kaikille äitiysavustukset - ja systeemi on vain parantunut vanhetessaan. Tätä "menestystarinaa" on ihailtu ulkomaillakin.
Suomi on ollut köyhä, sotien, sotakorvausten, luonnonolosuhteiden takia. Mistä on tullut tahto ja halu tukea äitiyttä ja lapsuutta yhteiskunnan taholta? Näemmekö oireita siitä, että tätä on alettu pitää itsestäänselvyytenä?
Lieneekö toivoa, että maapallon monet sisällissotien, köyhyyden ja epävarmuuden kourissa elävät valtiot saisivat voimaa ja tahtoa ihmisarvon tukemiseen konkreettisin toimin? Kansainväliset järjestöt eivät pysty ihmeisiin, jolleivät valtioiden johtajat ja päättäjät itse halua priorisoida asioita uudella tavalla.Elintaso ja ihmisarvo kulkevat usein käsikädessä. Jokainen maa pyrkii ensin takaamaan omat etunsa ja vasta sitten suunnataan katseet maan ulkopuolelle. Elintason kehitys eri maiden välillä on aika pitkälti 0-summa peliä (luonnollisesti tekninen kehitys nostaa elintasoa kautta linjan). Kuka tai ketkä olisivat vapaaehtoisesti valmiita laskemaan elintasoaan köyhien maiden hyväksi?
- Kurre_Orava
Hertha kirjoitti:
Ihmiskunta on pystynyt tuottamaan uskontoja, joissa on vain 1 jumala, mutta usko ihmiskunnan ykseyteen ja yhteisvastuuseen on vielä tuhannen metsänhaltijan tasolla. Niin sukupuolten kohtelussa kuin monissa muissakin suhteissa.
Humanismi on helppoa, kun takka on lämmin ja jääkaapissa kylmää.
Läntisen kulttuurin piiristä on tosin noussut monia uhrautuvia ja korkein eettisin perustein toimineita yksilöitä (esim. Albert Schweitzer, nunna Teresa) ja järjestöjä.
Länsimainen sivistys antaa ylivoimaiset keinot ja mahdollisuudet käyttää ihmisiä hyväksi. Muutoksesta ei näytä olevan pelkoa.Humaanin hyysärin kannalta kyynikoissa on se ikävä puoli, että he ovat yleensä oikeassa.
- nuttu
P.e.p.e. kirjoitti:
Elintaso ja ihmisarvo kulkevat usein käsikädessä. Jokainen maa pyrkii ensin takaamaan omat etunsa ja vasta sitten suunnataan katseet maan ulkopuolelle. Elintason kehitys eri maiden välillä on aika pitkälti 0-summa peliä (luonnollisesti tekninen kehitys nostaa elintasoa kautta linjan). Kuka tai ketkä olisivat vapaaehtoisesti valmiita laskemaan elintasoaan köyhien maiden hyväksi?
Jos ne ihmiset opetetaan vain odottamaan, että kyllä joku auttaa, ei ne osaa ikäpäivänä muuta tehdäkkään, kun odottaa apua.
Minä olen niin kyyninen, etten rahaa paljoa keräyksiin anna. Niillä lihottaa ihan liikaa keräilijöiden kukkaroa.
Mutta jos tilaisuus tulis, että jotain kongreettista pääsis tekemään, varmasti matkustaisin omin varoin auttamaan. - P.e.p.e.
nuttu kirjoitti:
Jos ne ihmiset opetetaan vain odottamaan, että kyllä joku auttaa, ei ne osaa ikäpäivänä muuta tehdäkkään, kun odottaa apua.
Minä olen niin kyyninen, etten rahaa paljoa keräyksiin anna. Niillä lihottaa ihan liikaa keräilijöiden kukkaroa.
Mutta jos tilaisuus tulis, että jotain kongreettista pääsis tekemään, varmasti matkustaisin omin varoin auttamaan.Vaikka tuotannon siirtäminen tai tuotantolaitosten perustaminen köyhiin maihin ei todellakaan ole mitään humanitaarista auttamista niin uskon, että ainoastaan sitä kautta köyhien maiden elintaso nousee. Ainoastaan tuottavaa ja sitä tukevaa työtä tekemällä ja vientikauppaa harjoittamalla maan elintaso saadaan nousemaan. Tätä kautta syntyvät sitten opetus-, terveys- ja sosiaali- ymv. palvelut ja sitä kautta nousee myös ihmiselämän ja ihmisen arvostus. Muitakin vaihtoehtoja varmaan löytyy.
Jos lähtisit auttamaan, niin minne ja miten? P.e.p.e. kirjoitti:
Elintaso ja ihmisarvo kulkevat usein käsikädessä. Jokainen maa pyrkii ensin takaamaan omat etunsa ja vasta sitten suunnataan katseet maan ulkopuolelle. Elintason kehitys eri maiden välillä on aika pitkälti 0-summa peliä (luonnollisesti tekninen kehitys nostaa elintasoa kautta linjan). Kuka tai ketkä olisivat vapaaehtoisesti valmiita laskemaan elintasoaan köyhien maiden hyväksi?
Suomi oli vielä 1900-luvun alussa ravitsemustilanteeltaan jotain nyk. Burkina Fason luokkaa, Suomessa tosin lapsikuolleisuus taisi olla aavistuksen suurempi.
Eihän meillä ole mitään oikeutta tällaiseen elintasoon, saada halvalla köyhien maiden luonnonvarat hyödyksemme. Suomessa se nälkä ja vilu pitäisi olla, kun ilmastokin on mikä on.
Afrikassa ja Etelä-Amerikassa kuolee lapsia nälkään siksi, että viljelysaloilla kasvatetaan arvokasveja (lue: vientielintarvikkeita). Kyllä siellä köyhänkin lajikkeet kasvaisivat, mutta maanomistajat kasvattavat mieluummin meille kahvia ja viinirypäleitä. Niillä täällä porsastellaan kesät talvet. Vedetäänpä tässä vaikka Putte-Possun nimipäivät maailman lasten iloksi. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!
Kyllä siellä töitä painetaan ja itketään. Köyhä ei makoile banaanipuun alla odottamassa mitä suuhun tippuu. Maanomistajat murhauttavat hankalat pientilalliset ja kapinoivat työläisensä. Brasilialaista pihvilihaa my ass.
Olen valmis tiputtamaan omaa ja vaikka koko Suomen elintasoa. Jossain kamppaillaan oikeasti joka hengenvedosta, joka ikinen päivä.- P.e.p.e.
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
Suomi oli vielä 1900-luvun alussa ravitsemustilanteeltaan jotain nyk. Burkina Fason luokkaa, Suomessa tosin lapsikuolleisuus taisi olla aavistuksen suurempi.
Eihän meillä ole mitään oikeutta tällaiseen elintasoon, saada halvalla köyhien maiden luonnonvarat hyödyksemme. Suomessa se nälkä ja vilu pitäisi olla, kun ilmastokin on mikä on.
Afrikassa ja Etelä-Amerikassa kuolee lapsia nälkään siksi, että viljelysaloilla kasvatetaan arvokasveja (lue: vientielintarvikkeita). Kyllä siellä köyhänkin lajikkeet kasvaisivat, mutta maanomistajat kasvattavat mieluummin meille kahvia ja viinirypäleitä. Niillä täällä porsastellaan kesät talvet. Vedetäänpä tässä vaikka Putte-Possun nimipäivät maailman lasten iloksi. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!
Kyllä siellä töitä painetaan ja itketään. Köyhä ei makoile banaanipuun alla odottamassa mitä suuhun tippuu. Maanomistajat murhauttavat hankalat pientilalliset ja kapinoivat työläisensä. Brasilialaista pihvilihaa my ass.
Olen valmis tiputtamaan omaa ja vaikka koko Suomen elintasoa. Jossain kamppaillaan oikeasti joka hengenvedosta, joka ikinen päivä."Eihän meillä ole mitään oikeutta tällaiseen elintasoon, saada halvalla köyhien maiden luonnonvarat hyödyksemme."
Senhän me tiedämme, että elämä ei ole oikeudenmukaista. Toisaalta olisiko siitä ihan oikeasti hyötyä köyhille maille, jos lopettaisimme heidän tuottamiensa tuotteiden ostamisen?
"Suomessa se nälkä ja vilu pitäisi olla, kun ilmastokin on mikä on."
Jokainen maa pyrkii ensisijaisesti parantamaan omaa elintasoaan, ja jos se ei perustu riistolle, ei se mielestäni ole mikään häpeä.
"Olen valmis tiputtamaan omaa ja vaikka koko Suomen elintasoa. Jossain kamppaillaan oikeasti joka hengenvedosta, joka ikinen päivä."
Entä se kääntöpuoli. Jos tämän tyyppiset toimenpiteet vastaavasti laskeisivatkin ihmisen arvostusta täällä ja sen seurauksena saattaisi myös sp:n eriarvoisuus kasvaa. Olisitko valmis tinkimään sp:n tasa-arvosta, jos vastaavasti elintaso köyhissä maissa nousisi? En tiedä kävisikö näin mutta hyvin usein korkea elintaso ja sp:n tasa-arvo kulkevat käsi kädessä. - nuttu
P.e.p.e. kirjoitti:
Vaikka tuotannon siirtäminen tai tuotantolaitosten perustaminen köyhiin maihin ei todellakaan ole mitään humanitaarista auttamista niin uskon, että ainoastaan sitä kautta köyhien maiden elintaso nousee. Ainoastaan tuottavaa ja sitä tukevaa työtä tekemällä ja vientikauppaa harjoittamalla maan elintaso saadaan nousemaan. Tätä kautta syntyvät sitten opetus-, terveys- ja sosiaali- ymv. palvelut ja sitä kautta nousee myös ihmiselämän ja ihmisen arvostus. Muitakin vaihtoehtoja varmaan löytyy.
Jos lähtisit auttamaan, niin minne ja miten?Totta tuokin. Kun on työ, se on jo iso asia.
- nuttu
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
Suomi oli vielä 1900-luvun alussa ravitsemustilanteeltaan jotain nyk. Burkina Fason luokkaa, Suomessa tosin lapsikuolleisuus taisi olla aavistuksen suurempi.
Eihän meillä ole mitään oikeutta tällaiseen elintasoon, saada halvalla köyhien maiden luonnonvarat hyödyksemme. Suomessa se nälkä ja vilu pitäisi olla, kun ilmastokin on mikä on.
Afrikassa ja Etelä-Amerikassa kuolee lapsia nälkään siksi, että viljelysaloilla kasvatetaan arvokasveja (lue: vientielintarvikkeita). Kyllä siellä köyhänkin lajikkeet kasvaisivat, mutta maanomistajat kasvattavat mieluummin meille kahvia ja viinirypäleitä. Niillä täällä porsastellaan kesät talvet. Vedetäänpä tässä vaikka Putte-Possun nimipäivät maailman lasten iloksi. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!
Kyllä siellä töitä painetaan ja itketään. Köyhä ei makoile banaanipuun alla odottamassa mitä suuhun tippuu. Maanomistajat murhauttavat hankalat pientilalliset ja kapinoivat työläisensä. Brasilialaista pihvilihaa my ass.
Olen valmis tiputtamaan omaa ja vaikka koko Suomen elintasoa. Jossain kamppaillaan oikeasti joka hengenvedosta, joka ikinen päivä.Joku tolkku siinäkin tietysti pitäis olla, ettei kaikki kasvata vain niitä vientituotteita. Mutta niistä saa hyvin rahaa, ja ihminen on ahne.
- Hertha
P.e.p.e. kirjoitti:
Elintaso ja ihmisarvo kulkevat usein käsikädessä. Jokainen maa pyrkii ensin takaamaan omat etunsa ja vasta sitten suunnataan katseet maan ulkopuolelle. Elintason kehitys eri maiden välillä on aika pitkälti 0-summa peliä (luonnollisesti tekninen kehitys nostaa elintasoa kautta linjan). Kuka tai ketkä olisivat vapaaehtoisesti valmiita laskemaan elintasoaan köyhien maiden hyväksi?
En tähdennä nyt oman elintasomme laskemista köyhien maiden hyväksi.
Miten ongelmista voisi nousta korjausehdotuksiin:
Joku aika sitten Maailmanpankki määritteli absoluuttisesti köyhiksi alle 370 dollarilla vuodessa elävät. Näiden absoluuttinen määrä lisääntyy. / 70 prosenttia kaikista maailman köyhistä on naisia. / Vedenpuute - maksullinen vesi - saastunut vesi - pitkät ja hankalat vedenhakumatkat (naisten työtä, tietty) - sairaudet / Monissa köyhissä maissa julkisen sektorin jo itsessään minimaalisia terveydenhuolto- ja koulutuspalveluja on leikattu / Esim. Kiinassa ja Venäjällä raskauskuolleisuus on lisääntynyt / Kiinnostava pikku yksityiskohta globaalista hyvinvoinnista: maailman 358 rikkaimman ihmisen omaisuus vastaa tuloja, jotka 25 miljardia ihmistä maailman väestöstä ansaitsee yhteensä. Yksikään palstalaisista ei liene noiden 358 joukossa; pitäkäämme toki omin käsin hankkimamme / Lähes 70 prosenttia maailmassa tehdystä työstä tehdään palkattomana. Vain kolmanneksesta naisten tekemästä työstä maksetaan, maailmanlaajuisesti katsottuna, miehillä taas vain kolmanneksesta ei makseta. Miksi suurin osa palkattomasta työstä on juuri naisille langennut? /
Useissa yhteyksissä on sanottu, että naisen aseman pieniltäkin vaikuttavista parannuksista (esim. tehokkaampi kotitalouden vesihuolto, lukutaito, vauvojen rintaruokinnan "propagoiminen", naisten yritystoiminnan alkutukeminen) parantaisivat koko heidän yhteisöjensä elämänlaatua. Tällaisessa kansainväliset avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt voivat olla mukana. Mutta valtioiden ja varsinkin globaalin markkinatalouden raskaat rattaat jylläävät keskitietä niin että selviytyköön tienvieriojan pölyissä kuka parhaiten taitaa...
Kyllä ihmisarvo mitataan rahassa. Oikeasti. Olet ihan oikeassa. - Hertha
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
Suomi oli vielä 1900-luvun alussa ravitsemustilanteeltaan jotain nyk. Burkina Fason luokkaa, Suomessa tosin lapsikuolleisuus taisi olla aavistuksen suurempi.
Eihän meillä ole mitään oikeutta tällaiseen elintasoon, saada halvalla köyhien maiden luonnonvarat hyödyksemme. Suomessa se nälkä ja vilu pitäisi olla, kun ilmastokin on mikä on.
Afrikassa ja Etelä-Amerikassa kuolee lapsia nälkään siksi, että viljelysaloilla kasvatetaan arvokasveja (lue: vientielintarvikkeita). Kyllä siellä köyhänkin lajikkeet kasvaisivat, mutta maanomistajat kasvattavat mieluummin meille kahvia ja viinirypäleitä. Niillä täällä porsastellaan kesät talvet. Vedetäänpä tässä vaikka Putte-Possun nimipäivät maailman lasten iloksi. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!
Kyllä siellä töitä painetaan ja itketään. Köyhä ei makoile banaanipuun alla odottamassa mitä suuhun tippuu. Maanomistajat murhauttavat hankalat pientilalliset ja kapinoivat työläisensä. Brasilialaista pihvilihaa my ass.
Olen valmis tiputtamaan omaa ja vaikka koko Suomen elintasoa. Jossain kamppaillaan oikeasti joka hengenvedosta, joka ikinen päivä.Jos jättäisi vuodessa ostamatta muutaman purkin kallista ryppyvoidetta, ja ostaisi vain edullisia yö- ja meikinalusvoiteita, ja ottaisi vaikka Plan-kummilapsen säästyneellä rahalla? Tai jättäisi puutarhatontut ostamatta, eikä vielä pariin vuoteen ostaisi uutta televisiota? Romahtaisivatko kasvot, puuttuisiko puutarhasta jotakin, olisivatko televisio-ohjelmat masentavia?
Meikkivoiteena pitää tietysti olla se juuri oikea sävy ja koostumus, ettei mene elämä pilalle. Siitä ei vo tinkiä. - Ramon
Hertha kirjoitti:
En tähdennä nyt oman elintasomme laskemista köyhien maiden hyväksi.
Miten ongelmista voisi nousta korjausehdotuksiin:
Joku aika sitten Maailmanpankki määritteli absoluuttisesti köyhiksi alle 370 dollarilla vuodessa elävät. Näiden absoluuttinen määrä lisääntyy. / 70 prosenttia kaikista maailman köyhistä on naisia. / Vedenpuute - maksullinen vesi - saastunut vesi - pitkät ja hankalat vedenhakumatkat (naisten työtä, tietty) - sairaudet / Monissa köyhissä maissa julkisen sektorin jo itsessään minimaalisia terveydenhuolto- ja koulutuspalveluja on leikattu / Esim. Kiinassa ja Venäjällä raskauskuolleisuus on lisääntynyt / Kiinnostava pikku yksityiskohta globaalista hyvinvoinnista: maailman 358 rikkaimman ihmisen omaisuus vastaa tuloja, jotka 25 miljardia ihmistä maailman väestöstä ansaitsee yhteensä. Yksikään palstalaisista ei liene noiden 358 joukossa; pitäkäämme toki omin käsin hankkimamme / Lähes 70 prosenttia maailmassa tehdystä työstä tehdään palkattomana. Vain kolmanneksesta naisten tekemästä työstä maksetaan, maailmanlaajuisesti katsottuna, miehillä taas vain kolmanneksesta ei makseta. Miksi suurin osa palkattomasta työstä on juuri naisille langennut? /
Useissa yhteyksissä on sanottu, että naisen aseman pieniltäkin vaikuttavista parannuksista (esim. tehokkaampi kotitalouden vesihuolto, lukutaito, vauvojen rintaruokinnan "propagoiminen", naisten yritystoiminnan alkutukeminen) parantaisivat koko heidän yhteisöjensä elämänlaatua. Tällaisessa kansainväliset avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt voivat olla mukana. Mutta valtioiden ja varsinkin globaalin markkinatalouden raskaat rattaat jylläävät keskitietä niin että selviytyköön tienvieriojan pölyissä kuka parhaiten taitaa...
Kyllä ihmisarvo mitataan rahassa. Oikeasti. Olet ihan oikeassa."Vain kolmanneksesta naisten tekemästä työstä maksetaan, maailmanlaajuisesti katsottuna, miehillä taas vain kolmanneksesta ei makseta. Miksi suurin osa palkattomasta työstä on juuri naisille langennut?"
Puhutko tässä nyt kotitöistä, lapsenhoidosta ym. palkattomasta työstä. Luku nimittäin kuulostaa aika suurelta, jos kyse on esim. ompelijasta riistotehtaassa, jonka palkka jätetään syystä tai toisesta hyllylle. Toisaalta jos kyse on tosiaan normaalista kotityöstä niin en pidä mielekkäänä sen arvioimista hintalapuin, vaikka tämä periaatteessa taloustieteen kannalta sopivaa olisikin. - Hertha
Ramon kirjoitti:
"Vain kolmanneksesta naisten tekemästä työstä maksetaan, maailmanlaajuisesti katsottuna, miehillä taas vain kolmanneksesta ei makseta. Miksi suurin osa palkattomasta työstä on juuri naisille langennut?"
Puhutko tässä nyt kotitöistä, lapsenhoidosta ym. palkattomasta työstä. Luku nimittäin kuulostaa aika suurelta, jos kyse on esim. ompelijasta riistotehtaassa, jonka palkka jätetään syystä tai toisesta hyllylle. Toisaalta jos kyse on tosiaan normaalista kotityöstä niin en pidä mielekkäänä sen arvioimista hintalapuin, vaikka tämä periaatteessa taloustieteen kannalta sopivaa olisikin.Jos tätä palkatonta, useimmiten perheen ja suvun ruokkimiseen ja hoitoon liittyvää työtä (omaan käyttöön tarkoitettujen viljelysten hoito ja sadonkorjuu, ruuan muu keräily ja ruuan valmistaminen, vedenkanto, polttopuista ym. huolehtiminen, lasten, suvun muista apua tarvitsevista huolehtiminen...) jaettaisiin tasaisemmin miesten ja naisten kesken, saisivat naiset paremman mahdollisuuden hakeutua palkalliseen ansiotyöhön. Kyllä palkaton työ on yhtä raskasta kuin palkallinenkin. Naisen vuorokaudessa on 24 tuntia siinä kuin miehenkin. Mitä enemmän ajastaan nainen käyttää palkattomaan työhön (jota kumminkin on jonkun tehtävä), sitä vähemmän hänellä on aikaa ja voimia tehdä palkattua työtä siellä, missä sitä olisi tarjolla, tai harjoittaa yritystoimintaa.
- P.e.p.e.
Hertha kirjoitti:
En tähdennä nyt oman elintasomme laskemista köyhien maiden hyväksi.
Miten ongelmista voisi nousta korjausehdotuksiin:
Joku aika sitten Maailmanpankki määritteli absoluuttisesti köyhiksi alle 370 dollarilla vuodessa elävät. Näiden absoluuttinen määrä lisääntyy. / 70 prosenttia kaikista maailman köyhistä on naisia. / Vedenpuute - maksullinen vesi - saastunut vesi - pitkät ja hankalat vedenhakumatkat (naisten työtä, tietty) - sairaudet / Monissa köyhissä maissa julkisen sektorin jo itsessään minimaalisia terveydenhuolto- ja koulutuspalveluja on leikattu / Esim. Kiinassa ja Venäjällä raskauskuolleisuus on lisääntynyt / Kiinnostava pikku yksityiskohta globaalista hyvinvoinnista: maailman 358 rikkaimman ihmisen omaisuus vastaa tuloja, jotka 25 miljardia ihmistä maailman väestöstä ansaitsee yhteensä. Yksikään palstalaisista ei liene noiden 358 joukossa; pitäkäämme toki omin käsin hankkimamme / Lähes 70 prosenttia maailmassa tehdystä työstä tehdään palkattomana. Vain kolmanneksesta naisten tekemästä työstä maksetaan, maailmanlaajuisesti katsottuna, miehillä taas vain kolmanneksesta ei makseta. Miksi suurin osa palkattomasta työstä on juuri naisille langennut? /
Useissa yhteyksissä on sanottu, että naisen aseman pieniltäkin vaikuttavista parannuksista (esim. tehokkaampi kotitalouden vesihuolto, lukutaito, vauvojen rintaruokinnan "propagoiminen", naisten yritystoiminnan alkutukeminen) parantaisivat koko heidän yhteisöjensä elämänlaatua. Tällaisessa kansainväliset avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt voivat olla mukana. Mutta valtioiden ja varsinkin globaalin markkinatalouden raskaat rattaat jylläävät keskitietä niin että selviytyköön tienvieriojan pölyissä kuka parhaiten taitaa...
Kyllä ihmisarvo mitataan rahassa. Oikeasti. Olet ihan oikeassa.Korjausehdotuksia on hyvä ja ihan mielenkiintoista pohtia.
"En tähdennä nyt oman elintasomme laskemista köyhien maiden hyväksi."
Uskon, että aika moni länsimaalainen olisi halukas jossain määrin tinkimään elintasostaan, mikäli voisi luottaa siihen, että vaikutukset olisivat positiivisia suhteessa köyhien maiden ihmisten elintasoon. Itse en ole siitä kovin varma. Olen niin yksinkertainen ja vanhanaikainen kaveri, että en oikein usko kuin työn ja vientikaupan voimaan ja sitä kautta saavutettavaan elinolojen nousuun. Kaikki apu on hyvästä, mutta vain niin kauan kun sitä riittää. Miten köyhät maat saataisiin siihen tilaan, että he kykenisivät itse huolehtiin itsestään? Tähän nimenomaan pitäisi pyrkiä. P.e.p.e. kirjoitti:
Korjausehdotuksia on hyvä ja ihan mielenkiintoista pohtia.
"En tähdennä nyt oman elintasomme laskemista köyhien maiden hyväksi."
Uskon, että aika moni länsimaalainen olisi halukas jossain määrin tinkimään elintasostaan, mikäli voisi luottaa siihen, että vaikutukset olisivat positiivisia suhteessa köyhien maiden ihmisten elintasoon. Itse en ole siitä kovin varma. Olen niin yksinkertainen ja vanhanaikainen kaveri, että en oikein usko kuin työn ja vientikaupan voimaan ja sitä kautta saavutettavaan elinolojen nousuun. Kaikki apu on hyvästä, mutta vain niin kauan kun sitä riittää. Miten köyhät maat saataisiin siihen tilaan, että he kykenisivät itse huolehtiin itsestään? Tähän nimenomaan pitäisi pyrkiä.Olen osittain samaa mieltä. Kehitysmaiden kehittyminen täytyy lähteä ko. maista. Nykyisen mallinen kehitysapu pitää yllä alikehittyneisyyttä. Länsimaiden antama ruoka-apu vie mahdollisuuden kehittää omaa maanviljelystä, se tulee kannattamattomaksi. Rahallinen apu päätyy vallanpitäjien aseman pönkittämiseen ja aiheuttaa pahimmillaan kansanmurhia. Koulutukseen annettava apu on tarpeellista ja apua täytyisi antaa valvotusti. Yksityisille ihmisille annettavat korottomat lainat ovat olleet tehokkaita.
Naisten ja lasten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ainostaan täsmä avulla. Kuitenkin esim rokotusohjelmien läpivieminen on kohdannut yllättävää vastarintaa jossain Afrikan maissa. Ihmiarvosta on viimekädessä kyse. Kehitysmaat eivät itse arvosta omia kansalaisiaan, lähinnä tästä asenteesta kärsivät naiset ja lapset. Ulkopuolelta annettu apu ei silloin koskaan päädy perille, ts. eniten apua tarvitseville. Hyvästä tahdosta huolimatta.
Siirtomaapolitiikan jäljet ovat kauhistuttavia. Uskonnolliset ennakkoluulot ovat syvällä. Vuoropuheluun vaadittavaa kunnioitusta ei ole, puolin eikä toisin. Länsimaiden arvojen tuputtaminen koetaan loukkaavaksi. Hankalaa on järkevällä tavalla auttaminen.- Hertha
Hertha kirjoitti:
En tähdennä nyt oman elintasomme laskemista köyhien maiden hyväksi.
Miten ongelmista voisi nousta korjausehdotuksiin:
Joku aika sitten Maailmanpankki määritteli absoluuttisesti köyhiksi alle 370 dollarilla vuodessa elävät. Näiden absoluuttinen määrä lisääntyy. / 70 prosenttia kaikista maailman köyhistä on naisia. / Vedenpuute - maksullinen vesi - saastunut vesi - pitkät ja hankalat vedenhakumatkat (naisten työtä, tietty) - sairaudet / Monissa köyhissä maissa julkisen sektorin jo itsessään minimaalisia terveydenhuolto- ja koulutuspalveluja on leikattu / Esim. Kiinassa ja Venäjällä raskauskuolleisuus on lisääntynyt / Kiinnostava pikku yksityiskohta globaalista hyvinvoinnista: maailman 358 rikkaimman ihmisen omaisuus vastaa tuloja, jotka 25 miljardia ihmistä maailman väestöstä ansaitsee yhteensä. Yksikään palstalaisista ei liene noiden 358 joukossa; pitäkäämme toki omin käsin hankkimamme / Lähes 70 prosenttia maailmassa tehdystä työstä tehdään palkattomana. Vain kolmanneksesta naisten tekemästä työstä maksetaan, maailmanlaajuisesti katsottuna, miehillä taas vain kolmanneksesta ei makseta. Miksi suurin osa palkattomasta työstä on juuri naisille langennut? /
Useissa yhteyksissä on sanottu, että naisen aseman pieniltäkin vaikuttavista parannuksista (esim. tehokkaampi kotitalouden vesihuolto, lukutaito, vauvojen rintaruokinnan "propagoiminen", naisten yritystoiminnan alkutukeminen) parantaisivat koko heidän yhteisöjensä elämänlaatua. Tällaisessa kansainväliset avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt voivat olla mukana. Mutta valtioiden ja varsinkin globaalin markkinatalouden raskaat rattaat jylläävät keskitietä niin että selviytyköön tienvieriojan pölyissä kuka parhaiten taitaa...
Kyllä ihmisarvo mitataan rahassa. Oikeasti. Olet ihan oikeassa.Tuosta nyt kyllä puuttuupi 1 desimaalipilkku, tuosta luvusta 25 miljardia... Tiedot ovat Christa Wichterichin kirjasta "Globalisoitu nainen". Kyllä siellä on nyt painovirhe. Hän havainnollistaa asian myös 45 %:na maailman väestöstä.
- Sohvi
Tittelityy kirjoitti:
Olen osittain samaa mieltä. Kehitysmaiden kehittyminen täytyy lähteä ko. maista. Nykyisen mallinen kehitysapu pitää yllä alikehittyneisyyttä. Länsimaiden antama ruoka-apu vie mahdollisuuden kehittää omaa maanviljelystä, se tulee kannattamattomaksi. Rahallinen apu päätyy vallanpitäjien aseman pönkittämiseen ja aiheuttaa pahimmillaan kansanmurhia. Koulutukseen annettava apu on tarpeellista ja apua täytyisi antaa valvotusti. Yksityisille ihmisille annettavat korottomat lainat ovat olleet tehokkaita.
Naisten ja lasten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ainostaan täsmä avulla. Kuitenkin esim rokotusohjelmien läpivieminen on kohdannut yllättävää vastarintaa jossain Afrikan maissa. Ihmiarvosta on viimekädessä kyse. Kehitysmaat eivät itse arvosta omia kansalaisiaan, lähinnä tästä asenteesta kärsivät naiset ja lapset. Ulkopuolelta annettu apu ei silloin koskaan päädy perille, ts. eniten apua tarvitseville. Hyvästä tahdosta huolimatta.
Siirtomaapolitiikan jäljet ovat kauhistuttavia. Uskonnolliset ennakkoluulot ovat syvällä. Vuoropuheluun vaadittavaa kunnioitusta ei ole, puolin eikä toisin. Länsimaiden arvojen tuputtaminen koetaan loukkaavaksi. Hankalaa on järkevällä tavalla auttaminen.En ole kirjoittanut kehitysavun väärinsuuntaamisesta tai kansainvälisten avustusjärjestöjen riippuvuusideologian pönkittämisestä, vaikka monasti on mieli tehnyt. Väärä foorumi (ja niille muille en ehdi). Mutta oli mukava lukea.
Kannatan auttamista, joka auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Ruohonjuuritasolla se liittyy hygieniaan, terveydenhoitoon, koulunkäyntiin, pieniin lainoihin, kyläyhteisöjen konkreettisiin asioihin. Kun autetaan naisia, autetaan perhettä ja koko kylää. Valtiotasolla on kyse muista keinoista, turha viitata niihin tässä.
Raivostuttaa, kun näen sentimentalisoivan kuvan mustasta riisikuppia pitelevästä ojennetusta kädestä, anovana. Tähän ei pidä ohjata. Akuutti apu on joskus tarpeen, mutta tuntuu siltä, että avustusjärjestöt institutionalisoivat tärkeyttään jakelupolitiikalla ja näin käytännössä ylläpitävät toimintansa jatkuvuutta samoilla alueilla loputtomiin, tarkoituksella tai tahattomasti. - P.e.p.e.
Tittelityy kirjoitti:
Olen osittain samaa mieltä. Kehitysmaiden kehittyminen täytyy lähteä ko. maista. Nykyisen mallinen kehitysapu pitää yllä alikehittyneisyyttä. Länsimaiden antama ruoka-apu vie mahdollisuuden kehittää omaa maanviljelystä, se tulee kannattamattomaksi. Rahallinen apu päätyy vallanpitäjien aseman pönkittämiseen ja aiheuttaa pahimmillaan kansanmurhia. Koulutukseen annettava apu on tarpeellista ja apua täytyisi antaa valvotusti. Yksityisille ihmisille annettavat korottomat lainat ovat olleet tehokkaita.
Naisten ja lasten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ainostaan täsmä avulla. Kuitenkin esim rokotusohjelmien läpivieminen on kohdannut yllättävää vastarintaa jossain Afrikan maissa. Ihmiarvosta on viimekädessä kyse. Kehitysmaat eivät itse arvosta omia kansalaisiaan, lähinnä tästä asenteesta kärsivät naiset ja lapset. Ulkopuolelta annettu apu ei silloin koskaan päädy perille, ts. eniten apua tarvitseville. Hyvästä tahdosta huolimatta.
Siirtomaapolitiikan jäljet ovat kauhistuttavia. Uskonnolliset ennakkoluulot ovat syvällä. Vuoropuheluun vaadittavaa kunnioitusta ei ole, puolin eikä toisin. Länsimaiden arvojen tuputtaminen koetaan loukkaavaksi. Hankalaa on järkevällä tavalla auttaminen.TV:stä tuli taannoin ohjelma aiheesta, joka käsitteli naisten ympärileikkaustraditiota afrikan maissa. Käsittämätöntä ja erittäin surullista. Veti isonkin miehen hiljaiseksi. Miten tällaisista, jopa hengenvaarallisista toimenpiteistä, päästäisiin eroon. Aikamoinen työsarka ja monimutkainen ongelma, koska traditio on juurtunut syvälle sikäläiseen kulttuuriin. Samantapaisia ongelmia tulee vastaan varmaan myös muilla auttamisen alueilla. Ihmisten on hyvin vaikea hyväksyä sitä, että jostain tulee joku, joka sanoo kuinka pitäisi olla ja elää. Apu pitäisi saada jollain tapaa houkuttelevaksi, eikä sitä pitäisi tuputaa (tiedä häntä).
- Hertha
P.e.p.e. kirjoitti:
TV:stä tuli taannoin ohjelma aiheesta, joka käsitteli naisten ympärileikkaustraditiota afrikan maissa. Käsittämätöntä ja erittäin surullista. Veti isonkin miehen hiljaiseksi. Miten tällaisista, jopa hengenvaarallisista toimenpiteistä, päästäisiin eroon. Aikamoinen työsarka ja monimutkainen ongelma, koska traditio on juurtunut syvälle sikäläiseen kulttuuriin. Samantapaisia ongelmia tulee vastaan varmaan myös muilla auttamisen alueilla. Ihmisten on hyvin vaikea hyväksyä sitä, että jostain tulee joku, joka sanoo kuinka pitäisi olla ja elää. Apu pitäisi saada jollain tapaa houkuttelevaksi, eikä sitä pitäisi tuputaa (tiedä häntä).
Tämä naisten ympärileikkaustraditio onkin hyvä muistaa yhtenä syynä synnytyskomplikaatioihin!
P.e.p.e. kirjoitti:
"Eihän meillä ole mitään oikeutta tällaiseen elintasoon, saada halvalla köyhien maiden luonnonvarat hyödyksemme."
Senhän me tiedämme, että elämä ei ole oikeudenmukaista. Toisaalta olisiko siitä ihan oikeasti hyötyä köyhille maille, jos lopettaisimme heidän tuottamiensa tuotteiden ostamisen?
"Suomessa se nälkä ja vilu pitäisi olla, kun ilmastokin on mikä on."
Jokainen maa pyrkii ensisijaisesti parantamaan omaa elintasoaan, ja jos se ei perustu riistolle, ei se mielestäni ole mikään häpeä.
"Olen valmis tiputtamaan omaa ja vaikka koko Suomen elintasoa. Jossain kamppaillaan oikeasti joka hengenvedosta, joka ikinen päivä."
Entä se kääntöpuoli. Jos tämän tyyppiset toimenpiteet vastaavasti laskeisivatkin ihmisen arvostusta täällä ja sen seurauksena saattaisi myös sp:n eriarvoisuus kasvaa. Olisitko valmis tinkimään sp:n tasa-arvosta, jos vastaavasti elintaso köyhissä maissa nousisi? En tiedä kävisikö näin mutta hyvin usein korkea elintaso ja sp:n tasa-arvo kulkevat käsi kädessä."Toisaalta olisiko siitä ihan oikeasti hyötyä köyhille maille, jos lopettaisimme heidän tuottamiensa tuotteiden ostamisen?"
Ehkä ei, mutta kyllä meillä pitäisi olla varaa maksaa parempi hinta itselliselle viljelijälle, eikä ostaa halvalla suurtilalliselta joka on nälänhätää, sotaa tai muuta kriisiä hyväksikäyttäen keinotellut ja ostanut kaikki maat köyhiltä.
Eli vastaus kysymykseesi: osta Reilun kaupan tuotteita, tai älä osta ollenkaan. Jos ostat halpaa, niin maksa loput Unicefin tms. kautta ko. maahan. Poliitikoillemme tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia saada kehitysapuprosentti nostettua yhteisesti EU:ssa sovitulle tasolle. Ei näytä millään onnnistuvan.
"Jokainen maa pyrkii ensisijaisesti parantamaan omaa elintasoaan, ja jos se ei perustu riistolle, ei se mielestäni ole mikään häpeä."
Mutta kun se PERUSTUU riistolle, joten se ON häpeä.
"Olisitko valmis tinkimään sp:n tasa-arvosta, jos vastaavasti elintaso köyhissä maissa nousisi?"
Kysymys on järjetön. Ensinnäkin puhun mieluummin hyvinvoinnista kuin elintasosta. Toiseksi sp. tasa-arvosta tinkiminen Suomessa todennäköisesti entisestään huonontaisi oloja muuallakin, sikäli kun Suomen toimilla on globaalisti mitään vaikutusta.
Esimerkiksi jos naiset väistyisivat politiikasta, ei olisi niitäkään toiveita mitä tähän asti on ollut, että saataisiin kehitysapuprosentti nousuun.
Hassi piti globalisaatio- ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä Vihreässä Liitossa enemmän esillä kuin Soininvaara. Puheenjohtajaehdokas Sinnemäeltä odotetaan Hassin tyyppistä linjausta, ja juuri mm. siksi hänellä on vihreiden kaupunkilaisnaisten joukossa kannatusta.P.e.p.e. kirjoitti:
TV:stä tuli taannoin ohjelma aiheesta, joka käsitteli naisten ympärileikkaustraditiota afrikan maissa. Käsittämätöntä ja erittäin surullista. Veti isonkin miehen hiljaiseksi. Miten tällaisista, jopa hengenvaarallisista toimenpiteistä, päästäisiin eroon. Aikamoinen työsarka ja monimutkainen ongelma, koska traditio on juurtunut syvälle sikäläiseen kulttuuriin. Samantapaisia ongelmia tulee vastaan varmaan myös muilla auttamisen alueilla. Ihmisten on hyvin vaikea hyväksyä sitä, että jostain tulee joku, joka sanoo kuinka pitäisi olla ja elää. Apu pitäisi saada jollain tapaa houkuttelevaksi, eikä sitä pitäisi tuputaa (tiedä häntä).
Kuiva seksi on myöskin hankala ja vastenmielinen traditio. Naisen sukuelimien kuivattaminen ennen aktia, tekee yhdynnästä kivuliaan, lisää sukupuolitautien tarttuvuutta ja lisää myöskin muutenkin tulehdusvaaraa. Käsittämätön tapa tämäkin. Sosiologit arvelevat tavan perustuvan neitsyyden ihannointiin. Yhdynnästä pyritään tekemään naiselle, eka kerta kipuineen päivineen? Neitsyeen yhtyminen on jostakin syystä hienoa?
Kehitysapuun on kautta historian liitetty ns. kasvatuspyrkimys ja käänytys. Uskonnollisten yhteisöjen tekemä kehytysapu on käänytystyötä, tämä on ongelma. Kehitysmaat suhtautuvat neuvoviin ulkomaalaisiin epäluuloisesti ja aiheesta. Paikallisten tapojen kunnioittamisesta ei ole ollut puhettakaan, kun uskovaiset hihhulit ovat päässeet vauhtiin pakanoita opettamaan. Perin vastenmielinen on ollut myös länsimaiden asenne.nuttu kirjoitti:
Joku tolkku siinäkin tietysti pitäis olla, ettei kaikki kasvata vain niitä vientituotteita. Mutta niistä saa hyvin rahaa, ja ihminen on ahne.
"Joku tolkku siinäkin tietysti pitäis olla, ettei kaikki kasvata vain niitä vientituotteita. Mutta niistä saa hyvin rahaa, ja ihminen on ahne."
Niistä saa hyvin rahaa, mutta se päätyy niiden taskuun, joilla jo entuudestaan menee hyvin.
Samahan on ollut näkyvissä pienemmässä mittakaavassa Suomessa: talouskasvun myötä tuloerot ovat kasvaneet. Nykyisessä tulonmuodostuksessa pääomatulojen osuus on suurempi kuin ennen lamaa ja suurempi kuin koskaan aiemmin, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että palkkatulojen osuus kaikesta tulonmuodostuksesta on pienempi kuin aikaisemmin.
Rahaa siis on, vaikka työllisyyttä ei olekaan entisten vuosikymmenien mittakaavassa. Eli suhteellinen köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Sitä ei haluta nähdä, joten sitä ei nähdä.Hertha kirjoitti:
Jos jättäisi vuodessa ostamatta muutaman purkin kallista ryppyvoidetta, ja ostaisi vain edullisia yö- ja meikinalusvoiteita, ja ottaisi vaikka Plan-kummilapsen säästyneellä rahalla? Tai jättäisi puutarhatontut ostamatta, eikä vielä pariin vuoteen ostaisi uutta televisiota? Romahtaisivatko kasvot, puuttuisiko puutarhasta jotakin, olisivatko televisio-ohjelmat masentavia?
Meikkivoiteena pitää tietysti olla se juuri oikea sävy ja koostumus, ettei mene elämä pilalle. Siitä ei vo tinkiä.ja kuka nyt puutarhatontuista luopuisi. Ne ovat mukavan hyväntuulisia ja pulskia, ei ollenkaan niin masentavan näköisiä kuin Chilen kaivostyöläiset.
P.e.p.e. kirjoitti:
Korjausehdotuksia on hyvä ja ihan mielenkiintoista pohtia.
"En tähdennä nyt oman elintasomme laskemista köyhien maiden hyväksi."
Uskon, että aika moni länsimaalainen olisi halukas jossain määrin tinkimään elintasostaan, mikäli voisi luottaa siihen, että vaikutukset olisivat positiivisia suhteessa köyhien maiden ihmisten elintasoon. Itse en ole siitä kovin varma. Olen niin yksinkertainen ja vanhanaikainen kaveri, että en oikein usko kuin työn ja vientikaupan voimaan ja sitä kautta saavutettavaan elinolojen nousuun. Kaikki apu on hyvästä, mutta vain niin kauan kun sitä riittää. Miten köyhät maat saataisiin siihen tilaan, että he kykenisivät itse huolehtiin itsestään? Tähän nimenomaan pitäisi pyrkiä."Miten köyhät maat saataisiin siihen tilaan, että he kykenisivät itse huolehtiin itsestään?"
Nyt melkein kysyisin, miten rikkaat maat SAIVAT köyhät maat tähän tilaan? Entä miten rikkaat maat saataisiin siihen tilaan, että antaisivat köyhien maiden huolehtia itsestään?
Kun maat viedään, ei ole mitään missä viljellä. Uskotko todella, että vientikauppa antaa köyhien vaurastua? Kuka sitten tekee työt halvalla?
Köyhillä olisi sekä halua että ymmärrystä viljellä oma ruokansa, jos se heille sallittaisiin. Tämä nyt vaan on meidän mielestämme vanhanaikaista ja tuottamatonta, suosittelemme heille palkkatyötä. Samat suosittelijat voisivat lähteä pikku kulttuurivaihtoon, kyllä siellä meillekin työtä riittää.
Jos nyt ensin annettaisiin ihmisille maata, että voisivat järjestellä ja viljellä sen mielensä mukaan. Se on ensimmäinen ehto. Jos maa ei omista itseään, oman rajojensa sisäpuolisia maa-alueita, kuinka se voisi vaurastua? Sillä ei ole muuta kuin työvoimansa.
Jos köyhät saisivat maata, kyllä sieltä pikku viipeellä lähetettäisiin lapsia kouluun, maksullisiinkin, ja innovaatioita pukkaisi. Elämän ei tarvitse olla yltäkylläistä, vaatimatonkin elämä voi olla inhimillisesti tyydyttävää, jos pystyy ITSE vaikuttamaan oloihinsa edes hiukan.
Kai tiedätte, että Intiassa ja Etelä-Amerikassa on ollut näitä vesisotia. Ylikansallinen yhtiö tulee ja ostaa vesioikeudet joltain köyhältä maalta. Ilman vesimaksua jopa sadeveden kerääminen on kiellettyä. Kaikesta vedestä täytyy alkaa maksaa. Millä köyhä maksaa? Hänellä ei ole rahaa, hän on tähän saakka elättänyt itsensä omavaraisviljelyllä.
Köyhän on mentävä töihin saadakseen ostaa elintärkeää vettä. Millaisiin töihin, onko talouskasvua tiedossa? Voipi olla, mutta ei köyhälle. Köyhän palkka saattaa juuri ja juuri riittää tarvittavaan veteen, eikä sitten muuhun.
Toki on miellyttävää uskoa, että onnistuminen ja hyvinvointi on omaa ansiota. Kaiken olen itse työllä ja vaivalla saavuttanut, kukaan ei minua auttanut.
Maailma vaan ei ole sellainen. Mukavuutemme perustuu riistoon, ei voi mitään.- P.e.p.e.
Tittelityy kirjoitti:
Kuiva seksi on myöskin hankala ja vastenmielinen traditio. Naisen sukuelimien kuivattaminen ennen aktia, tekee yhdynnästä kivuliaan, lisää sukupuolitautien tarttuvuutta ja lisää myöskin muutenkin tulehdusvaaraa. Käsittämätön tapa tämäkin. Sosiologit arvelevat tavan perustuvan neitsyyden ihannointiin. Yhdynnästä pyritään tekemään naiselle, eka kerta kipuineen päivineen? Neitsyeen yhtyminen on jostakin syystä hienoa?
Kehitysapuun on kautta historian liitetty ns. kasvatuspyrkimys ja käänytys. Uskonnollisten yhteisöjen tekemä kehytysapu on käänytystyötä, tämä on ongelma. Kehitysmaat suhtautuvat neuvoviin ulkomaalaisiin epäluuloisesti ja aiheesta. Paikallisten tapojen kunnioittamisesta ei ole ollut puhettakaan, kun uskovaiset hihhulit ovat päässeet vauhtiin pakanoita opettamaan. Perin vastenmielinen on ollut myös länsimaiden asenne."Kehitysapuun on kautta historian liitetty ns. kasvatuspyrkimys ja käänytys."
Niin ja se on varmaan enemmän tai vähemmän tarjottu ns. ylhäältäpäin, eikä se ole ollut puhtaasti vastikkeetonta (en tiedä pitäisikökään, mutta pelin pitäisi kuitenkin olla reilua). Historiallinen painolasti on varmankin myös eräs este avun toimivuudelle. Vaikeita asioita. - P.e.p.e.
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
"Miten köyhät maat saataisiin siihen tilaan, että he kykenisivät itse huolehtiin itsestään?"
Nyt melkein kysyisin, miten rikkaat maat SAIVAT köyhät maat tähän tilaan? Entä miten rikkaat maat saataisiin siihen tilaan, että antaisivat köyhien maiden huolehtia itsestään?
Kun maat viedään, ei ole mitään missä viljellä. Uskotko todella, että vientikauppa antaa köyhien vaurastua? Kuka sitten tekee työt halvalla?
Köyhillä olisi sekä halua että ymmärrystä viljellä oma ruokansa, jos se heille sallittaisiin. Tämä nyt vaan on meidän mielestämme vanhanaikaista ja tuottamatonta, suosittelemme heille palkkatyötä. Samat suosittelijat voisivat lähteä pikku kulttuurivaihtoon, kyllä siellä meillekin työtä riittää.
Jos nyt ensin annettaisiin ihmisille maata, että voisivat järjestellä ja viljellä sen mielensä mukaan. Se on ensimmäinen ehto. Jos maa ei omista itseään, oman rajojensa sisäpuolisia maa-alueita, kuinka se voisi vaurastua? Sillä ei ole muuta kuin työvoimansa.
Jos köyhät saisivat maata, kyllä sieltä pikku viipeellä lähetettäisiin lapsia kouluun, maksullisiinkin, ja innovaatioita pukkaisi. Elämän ei tarvitse olla yltäkylläistä, vaatimatonkin elämä voi olla inhimillisesti tyydyttävää, jos pystyy ITSE vaikuttamaan oloihinsa edes hiukan.
Kai tiedätte, että Intiassa ja Etelä-Amerikassa on ollut näitä vesisotia. Ylikansallinen yhtiö tulee ja ostaa vesioikeudet joltain köyhältä maalta. Ilman vesimaksua jopa sadeveden kerääminen on kiellettyä. Kaikesta vedestä täytyy alkaa maksaa. Millä köyhä maksaa? Hänellä ei ole rahaa, hän on tähän saakka elättänyt itsensä omavaraisviljelyllä.
Köyhän on mentävä töihin saadakseen ostaa elintärkeää vettä. Millaisiin töihin, onko talouskasvua tiedossa? Voipi olla, mutta ei köyhälle. Köyhän palkka saattaa juuri ja juuri riittää tarvittavaan veteen, eikä sitten muuhun.
Toki on miellyttävää uskoa, että onnistuminen ja hyvinvointi on omaa ansiota. Kaiken olen itse työllä ja vaivalla saavuttanut, kukaan ei minua auttanut.
Maailma vaan ei ole sellainen. Mukavuutemme perustuu riistoon, ei voi mitään.En ole perehtynyt kovinkaan syvällisesti näihin asioihin, joten uskomuksia löytyy.
"Nyt melkein kysyisin, miten rikkaat maat SAIVAT köyhät maat tähän tilaan? Entä miten rikkaat maat saataisiin siihen tilaan, että antaisivat köyhien maiden huolehtia itsestään?"
Varmaan juuri näin. Vastaus ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen. Itse epäilen, että ei millään.
Tuotantolaitosten vieminen köyhiin maihin ei ole mitään kehitysapua vaan usein juuri riistoa. Toisaalta, mitään sen parempaakaan tai toimivampaa realistista keinoa en nyt ihan äkkiä keksi. Tällä tarkoitan sitä, että maan elintason nousu tapahtuu hitaasti, mutta uskon sen olevan kestävämmällä pohjalla kuin keinotkoisilla järjestelmillä luotuna.
"Toki on miellyttävää uskoa, että onnistuminen ja hyvinvointi on omaa ansiota. Kaiken olen itse työllä ja vaivalla saavuttanut, kukaan ei minua auttanut."
No tuskin nyt kovinkaan moni suomalainen noin typerästi ajattelee.
"Maailma vaan ei ole sellainen. Mukavuutemme perustuu riistoon, ei voi mitään."
Ehkäpä osaltaan perustuukin. Toisaalta, jos emme ostaisi näitä köyhissä maissa tuotettuja tuotteita, veisimme heiltä senkin vähän toivon paremmasta, jonka nämä tuotantolaitokset ymv. heille antavat. Palkat ja työolot eivät useinkaan ole häävit, mutta uskon kuitenkin vaurastuminen lähtevän juuri tästä. Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
"Miten köyhät maat saataisiin siihen tilaan, että he kykenisivät itse huolehtiin itsestään?"
Nyt melkein kysyisin, miten rikkaat maat SAIVAT köyhät maat tähän tilaan? Entä miten rikkaat maat saataisiin siihen tilaan, että antaisivat köyhien maiden huolehtia itsestään?
Kun maat viedään, ei ole mitään missä viljellä. Uskotko todella, että vientikauppa antaa köyhien vaurastua? Kuka sitten tekee työt halvalla?
Köyhillä olisi sekä halua että ymmärrystä viljellä oma ruokansa, jos se heille sallittaisiin. Tämä nyt vaan on meidän mielestämme vanhanaikaista ja tuottamatonta, suosittelemme heille palkkatyötä. Samat suosittelijat voisivat lähteä pikku kulttuurivaihtoon, kyllä siellä meillekin työtä riittää.
Jos nyt ensin annettaisiin ihmisille maata, että voisivat järjestellä ja viljellä sen mielensä mukaan. Se on ensimmäinen ehto. Jos maa ei omista itseään, oman rajojensa sisäpuolisia maa-alueita, kuinka se voisi vaurastua? Sillä ei ole muuta kuin työvoimansa.
Jos köyhät saisivat maata, kyllä sieltä pikku viipeellä lähetettäisiin lapsia kouluun, maksullisiinkin, ja innovaatioita pukkaisi. Elämän ei tarvitse olla yltäkylläistä, vaatimatonkin elämä voi olla inhimillisesti tyydyttävää, jos pystyy ITSE vaikuttamaan oloihinsa edes hiukan.
Kai tiedätte, että Intiassa ja Etelä-Amerikassa on ollut näitä vesisotia. Ylikansallinen yhtiö tulee ja ostaa vesioikeudet joltain köyhältä maalta. Ilman vesimaksua jopa sadeveden kerääminen on kiellettyä. Kaikesta vedestä täytyy alkaa maksaa. Millä köyhä maksaa? Hänellä ei ole rahaa, hän on tähän saakka elättänyt itsensä omavaraisviljelyllä.
Köyhän on mentävä töihin saadakseen ostaa elintärkeää vettä. Millaisiin töihin, onko talouskasvua tiedossa? Voipi olla, mutta ei köyhälle. Köyhän palkka saattaa juuri ja juuri riittää tarvittavaan veteen, eikä sitten muuhun.
Toki on miellyttävää uskoa, että onnistuminen ja hyvinvointi on omaa ansiota. Kaiken olen itse työllä ja vaivalla saavuttanut, kukaan ei minua auttanut.
Maailma vaan ei ole sellainen. Mukavuutemme perustuu riistoon, ei voi mitään.Miellyttäviä hyvinkin. Oletko sitä mieltä, että kehitysmailla ei ole oikeutta myydä maitaan, tai turvata vesihuoltoaan? Vesioikeuksien myyminen tarkoittaa myös sitä, että vastuu vesihuollosta siirtyy yksityiselle yritykselle. Insventointien riskit ovat pois valtion kontolta. Vesi siis maksaa, toisaalta sitä on myös saatavissa ja ennen kaikkea vesi on puhdistettua. Kolera epidemiat ovat vähentyneet merkittävästi. En suostu kantamaan syyllisyyttä siitä, että amerikkalainen yhtiö järjestää vesihuollon ja kerää voiton, asianomaisen valtion suostumuksella. Kuinka pitkälle, toisten valtioiden holhouksen tulisi ulottua? Valtion johto on vastuussa kansalaisistaan. Muiden maiden kansalaisten ei ole syytä tunteä syyllisyyttä, valinnoista joita toisten valtioiden päämiehet tekevät. Riisto on asia erikseen. Amerikkalainen patontointijärjestelmä on mm. täälläinen. Intialaisen Basmatiriisin patentoiminen eräänän esimerkkinä.
- Kurre_Orava
P.e.p.e. kirjoitti:
En ole perehtynyt kovinkaan syvällisesti näihin asioihin, joten uskomuksia löytyy.
"Nyt melkein kysyisin, miten rikkaat maat SAIVAT köyhät maat tähän tilaan? Entä miten rikkaat maat saataisiin siihen tilaan, että antaisivat köyhien maiden huolehtia itsestään?"
Varmaan juuri näin. Vastaus ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen. Itse epäilen, että ei millään.
Tuotantolaitosten vieminen köyhiin maihin ei ole mitään kehitysapua vaan usein juuri riistoa. Toisaalta, mitään sen parempaakaan tai toimivampaa realistista keinoa en nyt ihan äkkiä keksi. Tällä tarkoitan sitä, että maan elintason nousu tapahtuu hitaasti, mutta uskon sen olevan kestävämmällä pohjalla kuin keinotkoisilla järjestelmillä luotuna.
"Toki on miellyttävää uskoa, että onnistuminen ja hyvinvointi on omaa ansiota. Kaiken olen itse työllä ja vaivalla saavuttanut, kukaan ei minua auttanut."
No tuskin nyt kovinkaan moni suomalainen noin typerästi ajattelee.
"Maailma vaan ei ole sellainen. Mukavuutemme perustuu riistoon, ei voi mitään."
Ehkäpä osaltaan perustuukin. Toisaalta, jos emme ostaisi näitä köyhissä maissa tuotettuja tuotteita, veisimme heiltä senkin vähän toivon paremmasta, jonka nämä tuotantolaitokset ymv. heille antavat. Palkat ja työolot eivät useinkaan ole häävit, mutta uskon kuitenkin vaurastuminen lähtevän juuri tästä."
Palkat ja työolot eivät useinkaan ole häävit, mutta uskon kuitenkin vaurastuminen lähtevän juuri tästä.
"
Jeps. Olisi todella hyvä, että maat vaurastuisivat ja halpatyövoima kitkeytyisi pois.
Silloin kävisi niin, että tehtaille tulisi kannattavammaksi automatisoida tuotantoaan. Minusta oikein hyvä idea.
Lisäksi jos vaikkapa Kiinassa saataisiin palkat kunnollisiksi, niin ei mikään yritys sinne hinkuisi. Tittelityy kirjoitti:
Miellyttäviä hyvinkin. Oletko sitä mieltä, että kehitysmailla ei ole oikeutta myydä maitaan, tai turvata vesihuoltoaan? Vesioikeuksien myyminen tarkoittaa myös sitä, että vastuu vesihuollosta siirtyy yksityiselle yritykselle. Insventointien riskit ovat pois valtion kontolta. Vesi siis maksaa, toisaalta sitä on myös saatavissa ja ennen kaikkea vesi on puhdistettua. Kolera epidemiat ovat vähentyneet merkittävästi. En suostu kantamaan syyllisyyttä siitä, että amerikkalainen yhtiö järjestää vesihuollon ja kerää voiton, asianomaisen valtion suostumuksella. Kuinka pitkälle, toisten valtioiden holhouksen tulisi ulottua? Valtion johto on vastuussa kansalaisistaan. Muiden maiden kansalaisten ei ole syytä tunteä syyllisyyttä, valinnoista joita toisten valtioiden päämiehet tekevät. Riisto on asia erikseen. Amerikkalainen patontointijärjestelmä on mm. täälläinen. Intialaisen Basmatiriisin patentoiminen eräänän esimerkkinä.
"Muiden maiden kansalaisten ei ole syytä tunteä syyllisyyttä, valinnoista joita toisten valtioiden päämiehet tekevät. Riisto on asia erikseen."
Hmm. Ei tarvitse tuntea syyllisyyttä edistääkseen hyviä asioita ja toimiakseen pahojen estämiseksi. Terve järki riittää. Mutta juuri siihenhän riisto perustuu, että "muiden maiden kansalaiset" ajattelevat ettei ole heidän murheensa, mitä toisten valtioiden päämiehet päättävät. Riisto ei ole mahdollista ilman välinpitämättömyyttä.
Tuotteita voi boikotoida, yrityksiä voi painostaa, niihin voi soittaa ja kysyä, mistä teidän kahvinne ja mattonne tulee. Soitanpa muuten Stockmannille ja tiedustelen vähän keneltä tuottajalta sitä Angus-pihvikarjan lihaa Hulluille Päiville tilattiin, ja onko tietoa Argentiinan tilanteesta noin muuten.
Olemme vastuussa siinä määrin, kuin kulutamme. Mitä vesihuoltoon tulee, on kai päivänselvää, ettei kenelläkään koko maailmassa pitäisi olla oikeutta kieltää toista ihmistä keräämästä sadevettä. Asioita voi toki tarkastella palasina: toimiva vesihuoltojärjestelmä = hyvä asia. Yksittäiset parannukset liittyvät kuitenkin aina laajempiin yhteiskunnallisiin jakoihin, ja ne tehdään köyhissä maissa edelleen rikkaiden maiden, oikeammin ylikansallisten yritysten lähtökohdista.
Toki ne päättäjät, jotka vesihuoltosopimuksen valtion puolesta ulkomaisen yrityksen kanssa tekevät, saavat aina muhkean korvauksen itse. Sama logiikka on nähtävissä Suomessakin, kun yritysjohtaja palkitaan siitä, että neuvottelee suomalaisen yhtiönsä jonkun ylikansallisen jätin helmaan. Yritysjohtaja saa henkilökohtaisen palkkion, häipyy rahojensa kanssa ja sitten tuotanto Suomessa ajetaan alas. Siinä sitten istutaan ja pillitetään Kiina-ilmiötä. Ehkä pitäisi vilkaista peiliin, eikä sinne Kiinaan syiden etsimiseksi.Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
"Muiden maiden kansalaisten ei ole syytä tunteä syyllisyyttä, valinnoista joita toisten valtioiden päämiehet tekevät. Riisto on asia erikseen."
Hmm. Ei tarvitse tuntea syyllisyyttä edistääkseen hyviä asioita ja toimiakseen pahojen estämiseksi. Terve järki riittää. Mutta juuri siihenhän riisto perustuu, että "muiden maiden kansalaiset" ajattelevat ettei ole heidän murheensa, mitä toisten valtioiden päämiehet päättävät. Riisto ei ole mahdollista ilman välinpitämättömyyttä.
Tuotteita voi boikotoida, yrityksiä voi painostaa, niihin voi soittaa ja kysyä, mistä teidän kahvinne ja mattonne tulee. Soitanpa muuten Stockmannille ja tiedustelen vähän keneltä tuottajalta sitä Angus-pihvikarjan lihaa Hulluille Päiville tilattiin, ja onko tietoa Argentiinan tilanteesta noin muuten.
Olemme vastuussa siinä määrin, kuin kulutamme. Mitä vesihuoltoon tulee, on kai päivänselvää, ettei kenelläkään koko maailmassa pitäisi olla oikeutta kieltää toista ihmistä keräämästä sadevettä. Asioita voi toki tarkastella palasina: toimiva vesihuoltojärjestelmä = hyvä asia. Yksittäiset parannukset liittyvät kuitenkin aina laajempiin yhteiskunnallisiin jakoihin, ja ne tehdään köyhissä maissa edelleen rikkaiden maiden, oikeammin ylikansallisten yritysten lähtökohdista.
Toki ne päättäjät, jotka vesihuoltosopimuksen valtion puolesta ulkomaisen yrityksen kanssa tekevät, saavat aina muhkean korvauksen itse. Sama logiikka on nähtävissä Suomessakin, kun yritysjohtaja palkitaan siitä, että neuvottelee suomalaisen yhtiönsä jonkun ylikansallisen jätin helmaan. Yritysjohtaja saa henkilökohtaisen palkkion, häipyy rahojensa kanssa ja sitten tuotanto Suomessa ajetaan alas. Siinä sitten istutaan ja pillitetään Kiina-ilmiötä. Ehkä pitäisi vilkaista peiliin, eikä sinne Kiinaan syiden etsimiseksi.Helsinkiläisetkin maksavat jokaisesta sataneesta vesitipasta, keräsivätpä he veden talteen tai eivät. Viemäröinti ei ole ilmaista ja yhtiöitetty firma haluaa voittonsa ja kuolettaa investointinsa.
Boikotoinissa on omat puolensa. Kuitenkin ongelmana on edelleen kehitysavun vieminen maihin, joiden hallitsemistapa ei kestä päivänvaloa. Tuki menee lähes lyhentämättömänä vallanpitäjien taskuihin. Välillisesti myös siten, ettei ole syytäkään elinoloja parantaa: "Hoitakoon maamme köyhät ne, joilla siihen on halua."
Kiinalaisten tilanne on mielenkiintoinen sikäli, maa harrastaa varsin tylyä miehittämispolitiikkaa, tukahduttaa sisäisen opposition ja eikö vaan, ole varsin suosittu investoinnin kohde. Ihmiset ja heidän politiikkansa on aika raadollista.Tittelityy kirjoitti:
Helsinkiläisetkin maksavat jokaisesta sataneesta vesitipasta, keräsivätpä he veden talteen tai eivät. Viemäröinti ei ole ilmaista ja yhtiöitetty firma haluaa voittonsa ja kuolettaa investointinsa.
Boikotoinissa on omat puolensa. Kuitenkin ongelmana on edelleen kehitysavun vieminen maihin, joiden hallitsemistapa ei kestä päivänvaloa. Tuki menee lähes lyhentämättömänä vallanpitäjien taskuihin. Välillisesti myös siten, ettei ole syytäkään elinoloja parantaa: "Hoitakoon maamme köyhät ne, joilla siihen on halua."
Kiinalaisten tilanne on mielenkiintoinen sikäli, maa harrastaa varsin tylyä miehittämispolitiikkaa, tukahduttaa sisäisen opposition ja eikö vaan, ole varsin suosittu investoinnin kohde. Ihmiset ja heidän politiikkansa on aika raadollista.tai Helsingin vesimaksuista ei voi puhua samana päivänäkään kuin jonkun köyhemmän maan vesimaksuista. Kyse ei muuten ollutkaan maksullisesta vedestä sinänsä, vaan monopolista siihen. Suomessa ei ole toistaiseksi (käsittääkseni) kielletty sadeveden talteenottoa ilmaiseksi tai järviveden käyttöä mökkisaunassa jne.
Olen samaa mieltä "kehitysavun" ongelmallisuudesta, en pelkästään siksi, että tämä "apu" saattaa pönkittää kyseisen maan vallanpitäjien valtaa, vaan siksi, että tämä apu SAATTAA joskus olla vain naamioitua kulutusideologian viemistä sinne, missä sitä ei tarvita. Kehitysavussa on sekin ongelma, että antajamaat sitovat sen prosentin talouskasvunsa mukaan. Kun on ensin riistetty enemmän, voidaan sitten palauttaa takaisinkin enemmän. Mutta kehitysapua voidaan käyttää (ja on käytettykin) silläkin tavalla, että se lisää ihmisten itsenäisyyttä, vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Yhtiövallan globaali kasvu on lisännyt tulojen kasautumista harvoille. Suomessakin tämä tuloerojen kasvu on nähtävissä ja sitä tuskin kukaan enää kiistää. Samaan aikaan meitä kuitenkin suostutellaan uskomaan talouskasvun siunauksellisuuteen: vapaa markkinatalous muka lisää köyhienkin maiden bruttokansantuotetta ja köyhien käytettävissä olevia tuloja. Kyse ei ole kuitenkaan muusta kuin tulojen tulemista virallisen seurannan piiriin, kun siirrytään omavaraisuudesta t. luontaistaloudesta palkkatyöhön. BKT ei kerro elinympäristön huononemisesta eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta. Mikä ennen oli ilmaista tai tehtiin itse, on nyt markkinatalouden piirissä, monopolisoitua tai muutoin kilpailukiellossa.
Globalisaatio näyttää tasaavan hintoja eri puolilla maailmaa, mutta se ei tasaa ostovoimaa.
Kiina on loistava esimerkki siitä, että investointeja tulee ovista ja ikkunoista, kun alistutaan täysin yhtiövallalle. Pikku onnellisuustutkimus jossain Quingzhoussa tai Pekingissä saastepilven keskellä voisi olla nyt paikallaan.- Hertha
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
tai Helsingin vesimaksuista ei voi puhua samana päivänäkään kuin jonkun köyhemmän maan vesimaksuista. Kyse ei muuten ollutkaan maksullisesta vedestä sinänsä, vaan monopolista siihen. Suomessa ei ole toistaiseksi (käsittääkseni) kielletty sadeveden talteenottoa ilmaiseksi tai järviveden käyttöä mökkisaunassa jne.
Olen samaa mieltä "kehitysavun" ongelmallisuudesta, en pelkästään siksi, että tämä "apu" saattaa pönkittää kyseisen maan vallanpitäjien valtaa, vaan siksi, että tämä apu SAATTAA joskus olla vain naamioitua kulutusideologian viemistä sinne, missä sitä ei tarvita. Kehitysavussa on sekin ongelma, että antajamaat sitovat sen prosentin talouskasvunsa mukaan. Kun on ensin riistetty enemmän, voidaan sitten palauttaa takaisinkin enemmän. Mutta kehitysapua voidaan käyttää (ja on käytettykin) silläkin tavalla, että se lisää ihmisten itsenäisyyttä, vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Yhtiövallan globaali kasvu on lisännyt tulojen kasautumista harvoille. Suomessakin tämä tuloerojen kasvu on nähtävissä ja sitä tuskin kukaan enää kiistää. Samaan aikaan meitä kuitenkin suostutellaan uskomaan talouskasvun siunauksellisuuteen: vapaa markkinatalous muka lisää köyhienkin maiden bruttokansantuotetta ja köyhien käytettävissä olevia tuloja. Kyse ei ole kuitenkaan muusta kuin tulojen tulemista virallisen seurannan piiriin, kun siirrytään omavaraisuudesta t. luontaistaloudesta palkkatyöhön. BKT ei kerro elinympäristön huononemisesta eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta. Mikä ennen oli ilmaista tai tehtiin itse, on nyt markkinatalouden piirissä, monopolisoitua tai muutoin kilpailukiellossa.
Globalisaatio näyttää tasaavan hintoja eri puolilla maailmaa, mutta se ei tasaa ostovoimaa.
Kiina on loistava esimerkki siitä, että investointeja tulee ovista ja ikkunoista, kun alistutaan täysin yhtiövallalle. Pikku onnellisuustutkimus jossain Quingzhoussa tai Pekingissä saastepilven keskellä voisi olla nyt paikallaan.nimittäin tuotantovälineiden ja raaka-aineiden omistus vastaan työvoiman omistus.
Uskaltaakohan sanoa sanan "proletariaatti"? Mutta hyi! Hertha kirjoitti:
nimittäin tuotantovälineiden ja raaka-aineiden omistus vastaan työvoiman omistus.
Uskaltaakohan sanoa sanan "proletariaatti"? Mutta hyi!sanan lausujalla on vastassa sellainen ideologiakoneisto Risto E. J. Penttilöineen (huui..) että kannattaa vähän kiertää. Ja kierrättää. Uusiokäyttöä: prekariaatti.
- Hertha
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
sanan lausujalla on vastassa sellainen ideologiakoneisto Risto E. J. Penttilöineen (huui..) että kannattaa vähän kiertää. Ja kierrättää. Uusiokäyttöä: prekariaatti.
Niin, sana "proletaari" ("proles"=lapsi, jälkeläinen) tarkoittaa alunperin ihmisiä, jotka tuottavat vain lapsia. Jos tätä perusmerkitystä ajatellaan, nykyajan prekariaatti osaa ja pystyy jo vähän ehkäisemään lastentuotantoa, jotta ehtisi omistautua työnteolle, jos sitä joskus on tarjolla.
---
Kannattaako kuitenkaan sääliä penttilöiden tunteita tai hätkähtää heidän reaktioitaan?
---
Eräs eurooppalaisen historian käännekohta oli maaorjuuden synty Rooman valtakunnan hajotessa, kaikkinaisen sisäisen ja ulkoisen, taloudellisen ja fyysisen epävarmuuden aikoina. Keskushallinnon hajoaminen (=valtion merkityksen väheneminen), lääninherrojen (globaaliset suuryritykset) ote vasalleihin ja maaorjiin (jo nyt on niin mageeta kuulua johonkin suuryritykseen ja tehdä kaikki voitavansa sen lipun alla johtajien rynnättessä yhä uuteen kilpailuun ja yritysostoon korskuvin ratsuin, voitonlippujen lisääntyessä). Katsotaan, mitä tapahtuu.
Historia ei ole vielä koskaan tähän mennessä pysähtynyt. Hertha kirjoitti:
Niin, sana "proletaari" ("proles"=lapsi, jälkeläinen) tarkoittaa alunperin ihmisiä, jotka tuottavat vain lapsia. Jos tätä perusmerkitystä ajatellaan, nykyajan prekariaatti osaa ja pystyy jo vähän ehkäisemään lastentuotantoa, jotta ehtisi omistautua työnteolle, jos sitä joskus on tarjolla.
---
Kannattaako kuitenkaan sääliä penttilöiden tunteita tai hätkähtää heidän reaktioitaan?
---
Eräs eurooppalaisen historian käännekohta oli maaorjuuden synty Rooman valtakunnan hajotessa, kaikkinaisen sisäisen ja ulkoisen, taloudellisen ja fyysisen epävarmuuden aikoina. Keskushallinnon hajoaminen (=valtion merkityksen väheneminen), lääninherrojen (globaaliset suuryritykset) ote vasalleihin ja maaorjiin (jo nyt on niin mageeta kuulua johonkin suuryritykseen ja tehdä kaikki voitavansa sen lipun alla johtajien rynnättessä yhä uuteen kilpailuun ja yritysostoon korskuvin ratsuin, voitonlippujen lisääntyessä). Katsotaan, mitä tapahtuu.
Historia ei ole vielä koskaan tähän mennessä pysähtynyt.En tiennyt proletaarin etymologiaa, mutta sehän sopii kuin nenä päähän. Puoli-ilmaisen työvoiman tuottajia. Eipä ihme ettei ole mitään syytäkään pyrkiä poistamaan kurjuutta maailmasta, köyhyys tuottaa nälkäistä työvoimaa ja hinnaltaan "kilpailukykyisiä" lenkkareita. Yesh.
Kyllä elämä onkin mukavaa, omassa pienessä pullalintukodossani. Täältä ylhäältä näin maailmaa katselen hymy huulillani. Kaikkea ei näin korkealta toki ihan tarkasti erota.- Hertha
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
En tiennyt proletaarin etymologiaa, mutta sehän sopii kuin nenä päähän. Puoli-ilmaisen työvoiman tuottajia. Eipä ihme ettei ole mitään syytäkään pyrkiä poistamaan kurjuutta maailmasta, köyhyys tuottaa nälkäistä työvoimaa ja hinnaltaan "kilpailukykyisiä" lenkkareita. Yesh.
Kyllä elämä onkin mukavaa, omassa pienessä pullalintukodossani. Täältä ylhäältä näin maailmaa katselen hymy huulillani. Kaikkea ei näin korkealta toki ihan tarkasti erota.Näin olemmekin tehneet täyden ympyrän alkuperäiseen aiheeseen: köyhien lastentuottamiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu554285Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti182841- 1402613
Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett152083- 151523
- 1121426
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis731377Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks1581098- 931057
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon211038